Tutkimusperustaisuus sosiaalityössä Tutkimusperustaisuus, vaikuttavuus, näytön asteet Mikko Mäntysaari

(1)

Tutkimusperustaisuus sosiaalityössä

Tutkimusperustaisuus, vaikuttavuus, näytön asteet

Mikko Mäntysaari

Jyväskylän yliopisto

9. lokakuuta 2015

(2)

Oma näkemys

Sosiaalityön ja sosiaalialan työn

tutkimusperustaisuudesta ja vaikuttavuudesta vallitsee sosiaalityön tutkijoiden keskuudessa sekä Suomessa että kansainvälisesti varsin erilaisia käsityksiä. Tässä esittelen omaa näkökulmaani.

Olen ollut 1990-luvun alusta saakka kiinnostunut vaikuttavuustutkimuksesta.

Mikko Mäntysaari Tutkimusperustaisuus sosiaalityössä 2/ 24

(3)

Vaikuttavuus

Sosiaalityössä on tärkeää tarkastella työtä asiakkaan hyvinvoinnin edistymisen kautta.

I Millaisia (positiivisia tai negatiivisia) vaikutuksia työllä on ?

I Olennaista myös muistaa kustannukset, mitä aikaansaadut muutokset maksavat? (Esimerkiksi seikkailupedagogiikka Karibialla — katkeaako rikoskierre.)

(4)

Tutkimuksia

Viime vuosina vaikuttavuustutkimus on saanut yhä enemmän kannatusta Suomessakin. Jyväskylän yliopiston sosiaalityön oppiaineessa

vaikuttavuustutkimusta ilmestyy ja asiaa pidetään tärkeänä. Esimerkiksi Petteri Paasion ammatillinen lis.tutkimus¹ja Johanna Hietamäen ²väitöskirja.

1Paasio, Petteri (2014) Näyttöön perustuva sosiaalityön käytäntö - järjestelmällinen katsaus vuosina 2010–2012 julkaistuista

tutkimuksista. Ammatillinen lisensiaatin tutkimus. Jyväskylän yliopisto.

2Hietamäki, Johanna (2015) Lastensuojelun alkuarvioinnin vaikutukset vanhempien näkökulmasta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto JSEPS 529.

(5)

Mitä tutkimusperustaisuus tarkoittaa

Suomessa ei sosiaalityön tutkimuksessa juuri puhuta näyttöön perustuvasta sosiaalityöstäeli EBP:sta. Tämän kansainvälisessä käytössä vakiintuneen käsitteen sijasta puhutaan useintutkimusperustaisesta sosiaalityöstä.

Tällä voidaan tarkoittaa myös EBP:tä.

Taustalla on todelliset ongelmat, jotka liittyvät

yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen erityisluonteeseen.

(6)

Epäilyt vaikuttavuudesta

Sosiaalityössä esiintyy kantoja, jonka mukaan

sosiaalityön vaikuttavuutta ei voisi lainkaan tutkia. Tähän voi syynä olla esimerkiksi nk. väliin tulevien muuttujien lukuisuus, mutta myös yleensä kausaalipäättelyn

vaikeudet. Molemmat ovat painavia huomautuksia, mutta eivät tee vaikuttavuustutkimusta mahdottomaksi.

(7)

Kausaalisuudesta

FilosofiDavid Hume (1711–1776) oli sitä mieltä, että kausaalisuus on vain havaittu suhde tapahtumien välillä.

Itse kausaliteettia ei voida empiirisesti havaita. Kyse on päätelmästä, jonka teemme induktion perustalta. Kahden asian välillä oletetaan vallitsevan syy-seuraussuhde kun riittävän monasti A:sta seuraa B.

Humen kausaalisuutta koskevat näkemys on sittemmin vakiintunut kaikkiin empiirisiin tieteisiin.

(8)

Hillin kriteerit

Tilastollisen lääketieteen professori Sir Austin Bradford Hill(1965) esitti kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida voiko havaittu assosiaatio johtua kausaalisuudesta.

I Assosiaation voimakkuus - mitä voimakkaampi korrelaatio, sitä luultavimmin taustalla on kausaaliyhteys

I Konsistenssi - samanlaisia tuloksia muissa riippumattomissa tutkimuksissa

I Spesifisyys

I Ajallinen suhde - syyn tulee edeltää seurausta

(9)

Hillin kriteerit 2

I Annos-vaste - altistusta kasvattamalla, vaste muuttuu

I Uskottavuus - kausaalisuus on biologisesti uskottava eli sen voi selittää biologisella periaatteella

I Johdonmukaisuus - epäilty kausaalisuhde ei ole ristiriidassa tunnetun tietämyksen kanssa

I Kokeellinen näyttö - joissakin tapauksissa on mahdollista saada kokeellista näyttöä

kausaalisuuden puolesta

I Analogia - samantapaisia kausaaliyhteyksiä tunnetaan ennalta

(10)

Sosiaalityö ja Hillin kriteerit

Sosiaalityön tutkimuksessa on käytetty Hillin kriteereitä kausaalisuuden osoittamiseen, mutta ei juuri Suomessa.

Esimerkiksi tutkimus, jossa arvioitiin, vallitseeko

alkoholinkäytön ja lähisuhdeväkivallan välillä kausaalista yhteyttä³: tutkimus osoitti Hillin kriteereitä käyttäen, että kausaalinen yhteys on olemassa, vaikka kaikki kriteerit eivät täyttyneet.

3Fals-Stewart, William and Kennedy, Cheryl (2015)Addressing intimate partner violence in substance-abuse treatment. Journal of Substance Abuse Treatment. Volume 29,Number 1, 5–17

(11)

Kriittinen realismi ja kausaalisuus

Humen kausaalisuusnäkemukselle vaihtoehtoinen tapa lähestyä kausaalisuuden ongelmaa on kriittisen realismin seuraaminen. Roy Bhaskarin kehittämä filosofinen

suuntaus puhuu humelaisen empiristisen

kausaalisuuskäsityksen sijaan transfaktuaalisesta kausaalisuudesta. Kahden ilmiön kausaalisuuden ymmärtäminen edellyttää teoreettista ymmärrystä (transfaktuaalista päättelyä), ei välttämättä tilastollista yleistämistä korrelaatioineen.

Kriittinen realismi väittää, että kausaalisuus voidaan osoittaa myös hyvin harvoilla, jopa yhdellä tapauksella.

(12)

Kolme tietoperustaa

Henrik Belfragen mukaan ammattilaisen työssään käyttämä tutkimustieto voi perustua (heikoimmasta vahvimpaan):

I Strukturoimaton tapa (ml. intuitio)

I Aktuaarinen (acturial) tapa: testaaminen. Asiakkaan tilanteen arviointi systemaattisesti testaamalla,

I Vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen osoittama näyttö:EBP.

(13)

Miksi intuitio ja akturaarinen mittaaminen eivät riitä?

I Ammattilaiselle kehittyy hiljaista tietoa (tai intuitiota), mutta vain sen varaan on vaikea rakentaa

ammatillista työtä.

I Sosiaalityössä käytetään Corcoran ja Fisherin avulla.

Sosiaalityössä tehdään ehkä jonkin verran suodatin

—tyyppistä systemaattista kyselyä asiakkaille, esimerkiksi päihteiden käyttöä koskien ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen.

Kriitikoiden mukaan testaamisen idea on pulmallinen.

Kysymyksiä ei voida muuttaa ilman että testin validisuus

(14)

Evidence-based practice /näyttöön perustuvat hoitokäytännöt

Riskin arvioinnissa EBP on aina parempi vaihtoehto kuin sattuma. Esim. Britanniassa poliisin on pakko tehdä strukturoitu riskinarviointi, jos nainen ilmoittaa poliisille lähisuhdeväkivallasta. Tästä asiasta ei keskustella, on pakko tehdä (The Structured Professional Judgement Approach).

(15)

Eileen Gambrill

Amerikkalaisen sosiaalityön professorin EileenGambrillin mukaan sosiaalityö on lähinnä auktoriteetteihin nojaava ammatti⁴. Tutkimustiedon sijasta työ perustuu liiaksi opituille työtavoille ja intuitiolle.

Intuition merkitystä ei tietenkään sovi vähätellä. Se ei kuitenkaan voi olla ammattilaisen työn keskeisenä perustana.

(16)

Oma kanta tähän

Itse ajattelen kuitenkin niin, että sosiaalityö on ammattina tutkimusperustainen siinä kuin vaikkapa opettajan tai psykologin työ on sitä. Aste-eroja voi toki olla olemassa, mutta minusta ei ole perusteita ajatella että alan tutkimus ei tuottaisi näyttöä myös sosiaalityöntekijän työn tueksi.

(17)

Suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen tila

Suomessa on ollut sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen valtakunnallinen tutkijakoulu vuodesta 1995 lähtien.

Väitöskirjoja on ilmestynyt noin 200 kpl, pääasiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Sosiaalityön tutkimus on Suomessa hyvin korkealaatuista, kansainvälisesti verraten hyvin painokasta

perustutkimusta.

(18)

Näyttöön johtavan tutkimuksen tila

Sosiaalityön ja sosiaalialan työtä koskevan tutkimuksen suunta: tutkitaan paljon ilmiöiden syitä ja levinneisyyttä.

Tutkimusote onymmärtävä, eli ensi sijassa laadullinen.

(Noin 75 % laadullisia tutkimuksia.)

Kun vaikutuksiin kohdistuvaa tutkimusta on verraten vähän,näyttöäei ole aina helppo löytää.

(19)

Kenttä tarvitsee vaikuttavuutta koskevaa tietoa

Tommy Lundström ja Emelie Shanks (2013) tekivät Ruotsissa tutkimuksen sosiaalijohdon suhtautumisesta EBP:n hyödyntämiseen. Suhtautuminen oli hyvin

myönteistä: 80 % vastanneista sanoi pitävänsä tärkeänä, että heidän organisaatiossaan käytetään työmenetelmiä, joiden tueksi on tutkimusnäyttöä.

Ongelmana oli, että tällaisia interventiomenetelmiä oli verraten vähän käytössä, erityisesti sellaisia, jotka tähtäsivät muutoksen aikaansaamiseen. Arvioinnin tekemiseen tähtääviä standardoituja työtapoja oli enemmän

(20)

Mitä pitäisi tehdä?

Parantamisen varaa varmasti olisi. Vaikuttavuustutkimusta voidaan lisätä seuraavilla keinoilla:

I Rahoituksen avulla

I Koulutusta parantamalla

I Menetelmällisen kehittämisen keinoin

(21)

Rahoituksen ohjaava voima

Suomessa on useaan otteeseen keskusteltu erityisen sosiaalihuollon tutkimusohjelman tarpeesta.

Mielestäni tällaista tarvittaisiin, ja sosiaalityön tutkimuksen rahoitusta pitäisi ohjata tukemaan enemmän

vaikuttavuustutkimusta. Kunnollinen vaikuttavuustutkimus edellyttää laajoja aineistoja ja tutkimusryhmiä.

Olemassa olevia tutkimuksen vahvuusalueita ei tarvitse silti väheksyä.

(22)

Koulutus

Sosiaalityöntekijöiden ammatillisessa koulutuksessa pitää nykyistä paremmin antaa valmiudet ymmärtää näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä koskevaa ajattelua, ja myös itse toimia EBP:n periaatteita noudattaen.

(23)

Menetelmällinen kehittäminen

I Tutkimusmenetelmät: Koeasetelmien kokeileminen;

kvantitatiiviset vaikuttavuustutkimukset.

I Työmenetelmät: käytössä olevista työmenetelmistä pitäsi Suomessakin tehdä enemmän tutkimusta. Itse ajattelen, että tilanne on samankaltainen kuin

Ruotsissa, ehkä niin, että tarkasti määriteltyjä työmenetelmiä on käytössä vähemmän kuin Ruotsissa.

(24)

Kiitos

Koske on tehnyt hyvää työtä pitämällä vaikuttavuuden teemaa esillä. Kun esimerkiksi THL:n ja STM:n resurssit sosiaalihuollon tutkimuksen edistämiseen näyttävät edelleen pysyvän aika vaatimattomalla tasolla, on osaamiskeskusjärjestelmän merkitys korostunut entisestään.