Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500
Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi
Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 108 YLO
Dnro LOS-2003-Y-1259
Annettu julkipanon jälkeen
2.12.2004
ASIA Päätös Valmet Automotive Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee ajoneuvojen valmistusta. Lupaa haetaan olemassa olevalle toiminnalle.
LUVAN HAKIJA
Valmet Automotive Oy Autotehtaankatu 14 23500 Uusikaupunki
LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hakemus koskee Valmet Automotive Oy:n toimintaa osoitteessa: Autotehtaankatu 14, 23500 Uusikaupunki. Yrityksen toimiala on ajoneuvojen valmistus. Toiminnanharjoittaja hakee ympäristölupaa 60 000 ajoneuvon vuosituotannolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Valmet Automotive Oy:n tuotantolaitos on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 § kohdan 2 h), 3 b), 5 a), 5 b), 6 b) ja 6 c) mukaan. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka ympäristönsuojelulain muuttumi- sen johdosta tuli YSA 43 §:n mukaan hakea toiminnalleen ympäristölupaa 31.12.2003 mennessä.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen YSA 6 § koh- dan 2 e), 3, 5 b) ja 6 c) mukaan. Tuotantolaitoksen muut toiminnot ja tehtaan koeajoradat on katsottu osaksi YSA 2 § mukaista toimintakokonaisuutta.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskukseen 3.12.2003 saapuneella hakemuksella.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 8.6.1998 myöntämä jätelupa (0295Y0784-111, 43 YS), jota on muutettu 25.2.2002 (0295Y0784-111, 11 YLO) väli- ja pintamaalijätteiden käsittelyn osalta. Lisäksi laitoksella on ilmansuojeluilmoituksesta 20.12.1995 annettu päätös ja tämän päätöksen perusteella 31.12.1999 hyväksytty tarkkai- lusuunnitelma, sekä tarkkailusuunnitelman pohjalta 19.3.2003 tehty päätös. Laitoksen käyttökeskuksella on ilmansuojeluilmoituksesta 18.11.1991 tehty päätös.
Laitoksella on Uudenkaupungin ympäristölautakunnan 18.10.1994 antama lupa
(2606/54/90/94) jäähdytysvesien johtamiseksi avo-ojaan ja Uudenkaupungin kaupungin kanssa 4.5.1996 tehty jätevesien maksimipitoisuuksia koskeva sopimus, joka on päivitetty 20.11.2003. Lisäksi laitoksella on tarvittavat luvat Turvatekniikan keskukselta.
Yleiskaavassa alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, jolle voidaan sijoittaa alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja -alueet, virkistysalueet, yhdyskuntatekni- sen huollon alueet, sekä pääasiallista toimintaa palvelevat toimisto-, terminaali-, ja vas- taavat tilat.
Asemakaavassa tuotantolaitoksen alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten kort- telialueeksi (T-4). Toiminnanharjoittajan hallinnoimalla alueella on lisäksi ympäristöhäi- riöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten ja liikerakennusten alueeksi (TYL-4, TYL-5 ja TYL-6) kaavoitettuja alueita.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Tehdas sijaitsee Uudenkaupungin keskustasta noin 1,6 km koilliseen Uusikaupunki- Laitila tien varrella. Tehtaan kokonaispinta-ala on noin 210 ha, josta tehdaspinta-alaa on 9 ha. Tehtaan ympäristössä ei sijaitse päiväkoteja tai kouluja, eikä muita erityisiä häiriin- tyviä kohteita. Tehdasta ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousaluetta, teollisuusalu- etta sekä lähivirkistysaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tehtaan etelä- ja län- sipuolella.
Valmet Automotive Oy:n laitos sijaitsee Uudessakaupungissa tonteilla 895-008-030-002, 895-008-030-003, 895-008-030-004, 895-008-030-005, 895-008-030-006 ja 895-450- 006-031.
Tehdas perustettiin vuonna 1968 nimellä Saab-Valmet Oyj, omistajina olivat Saab-Scania ja Valmet. Nykyisin tehtaan omistaa Metso Oyj.
Ympäristön tila ja laatu
Tehtaan historian aikana on autotehtaan alueella teetetty useita ulkopuolisen tahon suorit- tamia ympäristötutkimuksia. Laitoksen vaikutusalueella ei sijaitse Natura 2000-
ohjelmaan kuuluvia suojelualueita.
Ilman laatu
Uudenkaupungin ympäristön tila -raportin (2000) mukaan Uudenkaupungin ilman laatua on seurattu vuodesta 1984 lähtien. Vuoteen 2000 mennessä on valmistunut kaikkiaan yh- deksän tutkimusta, joissa on lähinnä biologisten vaikutusten kautta eri menetelmin on py- ritty selvittämään ilmanlaatutekijöiden tilaa ja kehitystä Uudessakaupungissa. Vuonna 1988 tehdyssä tutkimuksessa autotehtaan alueen neulasvuosikertojen väheneminen oli luokiteltu luokkaan 4 ja vastaavasti vuonna 1998 sama luokitus oli 3,0-3,5. Puiden har- suuntumisen osalta autotehtaan alueen suurin arvo vuonna 1988 oli 8 ja vastaavasti vuon- na 1998 arvo oli 2,0-4,0. Kummankin mittarin osalta korkeampi arvo tarkoittaa korkeam- paa vaurioastetta.
Uudenkaupungin alueen merkittävimmät teolliset päästölähteet ovat Kemira Growhow Oy:n lannoitetehdas sekä autotehdas. Lisäksi päästöjä aiheutuu kaupungin kaukolämpö- laitoksista, kiinteistöjen lämmityskattiloista ja alueen liikenteestä.
Maaperän ja pohjavesien tila
Laitosalueella on tiedossa yksi kohde (vanha kuumaöljylaitos), jossa maaperä on todettu lievästi pilaantuneeksi. Lisäksi laitoksen yhteydessä sijaitsevan huoltoaseman mittariken- tältä ja öljynerottimen alueelta on havaittu paikallisesti pilaantuneita maa-alueita. Öljy- erottimen ympärillä olleet maamassat on vaihdettu, ja maaperään jääneet jäännöspitoi- suudet alittavat yleisesti käytetyt maaperän pilaantuneisuutta kuvaavat ohjearvot.
Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Laitoksen koeajoradan ympäristössä ole- vista pohjavesiputkista on analysoitu korkeita sähkönjohtavuusarvoja, kloridi- ja sulfaat- tipitoisuuksia ja lisäksi monissa kohteissa on havaittu korkeita yksittäisiä kloridi-, lyijy-, sinkki-, rauta- ja nikkelipitoisuuksia.
Laitosalueen pintavesistä otetuissa näytteissä on mitattu korkeita sähkönjohtavuusarvoja, kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia, sekä yksittäisiä korkeita metallipitoisuuksia.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Laitosta lähimmät meluhaittaa aiheuttavat kohteet ovat Raumantien ja Hämeentien lii- kenne. Näille teille on määritetty 55 dB(A) melualueet, joista Raumantien 55 dB(A) me- lualue ulottuu jonkin verran autotehtaan tontin länsirajan yli. Vilkkaammin liikennöidyn Hämeentien 55 dB(A) melualueelle jää joitakin tien ja autotehtaan välissä sijaitsevia asuntoja, mutta melualue ei ulotu tehtaalle asti
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Tehdas on huippulaatuisten, vaativien erikoisautojen sopimusvalmistaja. Vuonna 2002 tehtaan henkilöautotuotanto oli runsaat 41000 autoa. Ympäristölupaa Valmet Automotive Oy hakee 60 000 auton vuosituotannolle.
Tehtaan toiminta muodostuu neljästä prosessikokonaisuudesta: korihitsaamosta, fosfa- tointi-elektroforeesi-upotusmaalauksesta(ED), maalaamosta, kokoonpanosta sekä koeajo- radasta. Tehtaan pintakäsittelylaitoksella on oma prosessijätevesien esikäsittelylaitos. Pin- takäsittelylaitoksen ja maalaamon prosessiin kuuluu jalastenpuhdistuslaitos. Tehtaan käyttämä lämpöenergian tuotetaan tehtaan omassa käyttökeskuksessa öljykattiloilla.
Tuotantovaiheet Korihitsaamo
Autojen korit hitsataan korihitsaamossa valmiiksi prässätyistä osista ja osakompleteista.
Hitsausmenetelmät ovat piste- ja lyhytkaarihitsaus. Hitsaukset tehdään joko manuaalisesti tai automaattisesti. Hitsauksen lisäksi korihitsaamossa asennetaan osia ja hiotaan muun muassa ovia, luukkuja ja etulokasuojia.
Fosfatointi-ED
Pintakäsittelylaitos sijaitsee maalaamon sivulla erillisessä rakennuksessa. Laitos on jaettu fosfatointi- ja ED-laitoksiin. Korit tulevat pintakäsittelylaitoksen fosfatointilaitokselle ko- rihitsaamon siirtokuljettimelta. Fosfatointilaitoksella asennetaan koreihin kuljetinjalakset ja tehdään rasvanpoistopesut, korin pintojen aktivoinnit, fosfatointikylvyt, passivointi- ruiskutus sekä korien huuhtelut.
ED-laitos muodostaa pintakäsittelylaitoksen loppuosan. ED-laitoksella korien pohjamaa- laus tehdään elektroforeettisena upotuspohjamaalauksena. Pohjamaalaukseen käytetään vesiliukoisia maaleja. Upotusmaalauksen jälkeen korit huuhdotaan ultrasuodatetulla ja ionivaihdetulla vedellä. Lopuksi suoritetaan ED-maalin kuivaus. Syntyneet jätevedet joh- detaan pintakäsittelylaitoksen omalle jätevedenpuhdistamolle.
Maalaus
Pintakäsittelylaitokselta korit ohjataan siirtokuljettimella maalaamoon. Ennen maalausta korien peltisaumat tiivistetään roboteilla. Sisätiivistykset suoritetaan käsiruiskuin. Korin alusta ruiskutetaan PVC-alustakäsittelyaineella. Alustakäsittelyllä suojataan korin pohja, pyöräkotelot ja alahelmat kiveniskuja ja korroosiota vastaan. Käsittely suoritetaan robo- teilla.
Alustakäsittelyn jälkeen korit välimaalataan. Välimaali toimii pintamaalin tartuntapintana ja eri sävyisten pintamaalien sävypohjana. Käytettävät välimaalit ovat vesiohenteisia.
Varsinainen pintamaalaus suoritetaan välimaalauksen jälkeen. Käsin maalataan kohteet, joita ei voida käsitellä roboteilla. Muilta osin pintamaalaus tapahtuu maalausautomaateil- la. Kaikki pintamaalit ovat vesiohenteisia. Maalaamon yhtenä osana toimii myös neste- kaasua käyttävä jalaspuhdistuslaitos, jossa puhdistetaan korin siirtojalakset.
Kokoonpano
Korit ohjataan tilausjärjestyksessä maalaamon korivarastosta siirtokuljettimella kokoon- panoon. Kokoonpanon tuotantolinjojen kuljetinratkaisuna käytetään rulla-, riippu- ja pa- lettikuljettimia. Moottori, alustapaketti, kojelauta ja ovet tehdään asennusvalmiiksi esiko- koonpanolinjalla. Akselistojen ja moottorien esiasennukset suoritetaan automaattisesti liikkuville vaunuille. Robotteja käytetään mm. tuulilasien liimauksissa. Tietokoneohjatus- ti tarkistetaan pyöräkulmien ja valojen suuntaukset ja säädöt. Muilta osin kokoonpanon työvaiheet ovat lähinnä käsityötä käsi- ja paineilmatyökaluja käyttäen.
Periaatekuva auton valmistusprosessista on esitetty tämän päätöksen liitteenä Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Tehtaan tuotanto vaihtelee vuosittain. Vuoden 2002 henkilöautotuotanto oli runsaat 40 000 autoa. Tuotanto oli tällöin kahdessa vuorossa, kunnossapito ja muut avaintoiminnot kuten vartiointi olivat kolmessa vuorossa. Keskimääräinen henkilömäärä oli 40 000 auton vuosituotannolla 1547 henkilöä.
Täydellä kapasiteetilla toimiessaan työ tehdään kolmessa vuorossa mukaan lukien mah- dolliset viikonlopputyöt. Arvioitu henkilömäärä 60 000 auton vuosituotannolla on 2200 henkilöä. Nykylaitteistolla pystytään valmistamaan 30 000 autoa vuodessa viitenä päivä- nä viikossa 8 tunnin työpäivinä.
Raaka-aineet ja kemikaalit
Tehtaalla käytettävät raaka-aineet ovat pintakäsittely- ja maalauskemikaaleja, polttoainei- ta sekä autojen komponentteja. Tehdas ei tuota yksittäisiä komponentteja, vaan kaikki komponentit hankitaan alihankkijoilta.
Laitos kuuluu kemikaalien käsittelyn osalta laajamittaisen käsittelyn piiriin. Toi-
minta edellyttää kemikaalilain mukaista sisäistä suojelusuunnitelmaa ja ilmoitusvelvolli- suutta turvatekniikan keskukselle (TUKES).
Laitoksella on määritelty kemikaalien kuljetusreitit piha-alueella, ja kemikaalitoimituksil- le on olemassa kirjalliset toimintaohjeet. Seuraavassa taulukossa on esitelty laitoksella va- rastoitujen kemikaalien suurin varastointimäärä kemikaalilain mukaisesti luokiteltuna nii- den ominaisuuksien perusteella:
Suurin varastoitava
määrä/tonnia
Nestekaasu, F+ 13,1
Muut erittäin helposti syttyvät kaasut, F+
0,005
Bensiini, F+ 21,2
Muut erittäin helposti syttyvät nesteet, F+
0,26 Helposti syttyvät nesteet, F 9,37 Räjähtävät kemikaalit, E 0,31 Syttyvät kemikaalit R10 8,51 Hapettavat kemikaalit, O 0,03
Palavat nesteet (lp>55oC) 1230,1 Myrkylliset kemikaalit, T 3,04
Ympäristölle vaaralliset kemikaalit, Erittäin myrkyllistä vesieliöille (R50)
1,6 Ympäristölle vaaralliset kemikaalit,
Myrkyllistä vesieliöille/voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiym- päristössä (R51 ja R53)
0,53
Syövyttävät kemikaalit, C 28,9 Haitalliset ja ärsyttävät, Xn/Xi 33,55 Yhteensä luokitellut kemikaalit 1350,5
Suuria määriä kemikaaleja kulutetaan laitoksen tuotannossa pintakäsittelylaitoksella, maalaamossa ja kokoonpanossa. Lisäksi luokitukseen sisältyy käyttökeskuksessa ja muis- sa toiminnoissa käytettävät polttoaineet. Laitoksen vuosiraportoinnin mukaiset kemikaa- lienkulutusmäärät vuosina 2002 ja 2003 on esitetty seuraavassa taulukossa:
Kemikaali Käyttökohde Kulutus, vuosi 2002/tonnia
Kulutus, vuosi 2003/tonnia
Natronlipeä Jätevedenpuhdistus 43,7 22,3 Kalkki (Nordkalk SL 90) " 11,5 10,5
Kemwater PIX-105 " 20,7 17,6
Fennopol A 305 0,1 0,1
Gardobond 24E20 Pintakäsittelylaitos 39,2 4,8 Gardobond 24TA/1 " 5,5 4,1 Gardoclean VP 10037 " 15,3 4,6
Rikkihappo Jätevedenpuhdistus 22,9 18,0
Muut kemikaalit 768,0 364,9
Liuottimet Maalaamo/ pinta- käsittelylaitos
110,4 62,2 Maalit, lakat Maalaamo 676,4 272,6
Laitoksella käytettävien luokiteltujen kemikaalien luettelo on esitetty tämän päätöksen liitteenä. Luettelo sisältää tiedot kunkin kemikaalin käyttökohteesta ja kulutuksesta 40 000 ajoneuvon ja 60 000 ajoneuvon tuotannolla.
Kattilalaitos ja kevytöljykattilat
Autotehtaalla on lämpökeskus, joka tuottaa laitoksen tarvitseman lämpöenergian, ja useita kevyellä polttoöljyllä toimivia pienempiä kattiloita/kuivausprosesseja sijoitettuna eri puo- lille laitosta. Kattiloiden tiedot on koottu oheiseen taulukkoon:
Sijainti Nimi Polttoai-
neteho, MW
Käyt- töönot- tovuosi
Päästö- korkeus, m Lämpökeskus Raskasöljykattila 1 8,7 1969 30
" Raskasöljykattila 2 8,7 1969 30
" Raskasöljykattila 3 11,6 1974 30
" Raskasöljykattila 4 19,5 2003 40
" Raskasöljykattila 5 30 1985 40
" Kevytöljy/sprinkler diesel 1 0,063 1978 1
" Kevytöljy/sprinkler diesel 2 0,063 1989 1
" Kevytöljy/raakavesi 0,063 1969 1
" Kevytöljy/varavoima 1 0,485 1985 4 Maalaamo Nestekaasu/leiju/jalaslaitos 1,4 1988 25
" Kevytöljykattila/ED-laitos 0,430 1992 18
" Kevytöljy/kuivausuuni/ED-laitos 1,4 1992 18
" Kevytöljykattila/alustakäsittely 0,96 2001 18
" Kevytöljy/kuivausuuni/välimaali 2,5 2001 18
" Kevytöljykattila/pintamaalaus 0,64 1986 18
" Kevytöljy/kuivausuuni/pintamaali 1,3 1999 18
" Kevytöljykattila/kotelovahaus 0,3 2000 18
" Kevytöljy/varavoima 2 1,1 1992 3 Kokoonpano Kevytöljy/varavoima 3 0,106 1974 12 Harrastetalo Kevytöljy 0,25 1989 13
Kattiloista on uusittu vuonna 2003 nro 4, joka on polttoaineteholtaan 19,5 MW pystykat- tila. Kattila on täysin automatisoitu. Kattilan oma automatiikka seuraa koko ajan palamis- tapahtumaa.
Käyttökeskuksen kattiloilla on kaksi savupiippua, joihin kattiloiden savukaasut johdetaan erillisiä hormeja pitkin. Kattilat 4 ja 5 on kytketty 40 metriä korkeaan savupiippuun ja kattilat 1, 2 ja 3 30 metriä korkeaan savupiippuun.
Käyttökeskuksen suurimmat kattilat 4 ja 5 nuohotaan vesinuohouksella. Kattiloiden nuo- housvesi kerätään nuohousvesialtaaseen, jossa sen pH neutraloidaan lipeällä tasolle 9-11.
Neutraloinnin jälkeen nuohousvesi lasketaan laitoksen yhteysviemäriin. Nuohous suorite- taan 100 käyttötunnin välein.
Pienemmät raskasöljykattilat nuohotaan mekaanisesti. Nuohousjäte toimitetaan ongelma- jätekäsittelyyn.
Maalaamon leijupetitekniikalla toimivan jalaspuhdistuslaitoksen savukaasut puhdistetaan jälkipolttimessa ja savukaasujen lämpö otetaan talteen lämmönkehittimessä. Tämän jäl- keen poistoilma johdetaan syklonin ja savukaasupesurin kautta ulkoilmaan piipun kautta.
Savukaasupesurin jätevesi johdetaan viemäriin.
Polttoaineet ja energiankulutus
Laitoksella käytetään polttoaineina kevyttä (Tempera 4 ja 5) ja raskasta (Mastera LS180) polttoöljyä, sekä nestekaasua (propaania). Tempera 4- ja 5-öljylaadut sisältävät alle 0,1 painoprosenttia rikkiä. Mastera LS180 sisältää rikkiä tyypillisesti 0,95 painopro- senttia, ja öljyn tuhkapitoisuus on tyypillisesti 0,02 painoprosenttia.
Vuonna 2002 tehdasalueen sähkönenergian kulutus oli yhteensä 39,2 GWh. Prosesseissa ja lämmöntuotannossa kulutettiin vuonna 2002 72,6 GWh raskasta polttoöljyä, 19,6 GWh kevyttä polttoöljyä ja 1,7 GWh nestekaasua, joka vastaa 99 tonnia propaania.
Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi
Kemikaaleja ja polttoaineita varastoidaan useassa eri kohteessa ympäri tuotantolaitosta.
Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan kaikki isot säiliöt sekä pienet yli 1000 litran säiliöt on sijoitettu suoja-altaaseen. Pienet alle 1000 litran astiat varastoidaan ongelmajä- tevarastossa. Ongelmajätevarastot on katettu ja nestemäisen aineet on sijoitettu suoja- altaaseen. Eri prosessivaiheiden kemikaalien varastointi on järjestetty seuraavasti:
Lämpökeskus
Teräksiset raskas- ja kevytöljysäiliöt ovat betonisessa suoja-altaassa. Säiliöiden kuntoa valvotaan silmämääräisesti kerran päivässä. Jos suoja-altaassa on sadevettä, johdetaan se öljynerotuskaivoon. Polttoöljysäiliöt on varustettu sprinkler-järjestelmällä, joka on sijoi- tettu säiliöiden yläpuolelle.
Fosfatointi-/ED-laitos
Pintakäsittelylaitoksella on useita isoja kemikaalisäiliöitä. Tila on kokonaisuudessaan al- lastettu. Lisäksi säiliöiden ympärille on rakennettu valuma-altaat. Laitoksen hoitajat val- vovat silmämääräisesti säiliöiden kuntoa. Laitos on varustettu sprinkler-järjestelmällä.
Pintakäsittelylaitoksen kemikaalivarasto pienille kemikaalipakkauksille sijaitsee laitoksen keskiosassa. Varasto on eristetty muusta tilasta ja se pidetään lukittuna. Varaston vastuu- henkilöinä toimivat fosfatointi- ja ED-laitoksen hoitajat. Tila on allastettu ja varustettu sprinkler-järjestelmällä.
Maalaamo
Värivaihtojätesäiliö on kooltaan 20 000 litraa. Säiliö sijaitsee maalaamon alakerrassa.
Pinnan korkeutta valvotaan automaattiseurannalla. Tila on varustettu sprinkler- järjestelmällä.
Kiertovesisäiliö sijaitsee ulkona maalaamon sivulla. Säiliö on kooltaan 100 m3. Säiliötä käytetään seisakkipuhdistusten yhteydessä.
Nestekaasusäiliö on tilavuudeltaan 20 000 litraa. Säiliön omistaa kaasutoimittaja, joka vastaaa myös säiliön huollosta ja kunnossapidosta. Säiliö sijaitsee maalaamon ja ED- /fosfatointilaitoksen välisellä ulkoalueella. Säiliölle on nimetty käytönvalvoja sekä vara- valvoja.
Maalaamossa kemikaaleja varastoidaan väripumppaamossa, ongelmajätevarastossa ja tynnyrivarastossa. Väripumppaamo on eristetty muista maalaamon tiloista. Tila on allas- tettu ja varustettu kaasuntunnistusjärjestelmällä. Kaasuntunnistusjärjestelmän ja palavien nesteiden käsittelyssä tarvittavien laitteiden huollosta ja kunnossapidosta vastaa maalaa- mon kunnossapitojaos. Ongelmajätevarasto sijaitsee maalaamon länsipäässä. Tila on ka-
tettu ja nestemäisen aineet on sijoitettu suoja-altaaseen. Vuotoihin on varauduttu
öljyntorjuntakalustolla. Varastolle on nimetty vastuuhenkilö. Tynnyrivarasto sijaitsee on- gelmajätevaraston sivulla. Varaston katettu, allastettu ja varustettu kaasuntunnistusjärjes- telmällä. Kaikki maalaamon ja kemikaalivaraston tilat on varustettu sprinkler-
järjestelmällä.
Kokoonpano
Bensiini- ja glykolisäiliöt sijaitsevat valmiiden autojen kentällä. Säiliöt on sijoitettu katet- tuun betonialtaaseen. Säiliöt, putkistot ja pumput kuuluvat säännöllisen kunnossapidon huollon piiriin. Jakeluasemalla on suoritettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (9.6.1998/415) mu- kaiset muutostyöt. Jakeluasema täyttää päätöksen vaatimukset, lukuun ottamatta maan- pinnalla sijaitsevia erittäin helposti syttyvän nesteen säiliötä, joiden tilavuus on yli 10 m3. Uudenkaupungin aluepelastuslaitos on katsonut, että koska jakeluaseman toiminta on yk- sistään tehtaan tuotantoon liittyvää ja se sijaitsee aidatulla ja vartioidulla teollisuusalueel- la, ei säiliöitä ole tarpeen sijoittaa maan alle.
Tehdasalueelle on laadittu vaarallisten kemikaalien kuljetusta varten liikennesuunnitelma, joka sisältää kulkureitit ja purku-/lastauspaikat.
Laitoksen vaarallisten kemikaalien sijoituspaikat on esitetty tämän päätöksen liitteenä Koeajorata ja liukkaankelin ajorata
Osa autotehtaan toimintakokonaisuutta ovat tehtaan koeajorata ja liukkaankelinrata.
Koeajorata
Koeajorata sijaitsee kokoonpanon läheisyydessä ja on pituudeltaan 1,2 km. Radalla suori- tetaan valmiiden ajoneuvojen lopputestaukset. Koeajoradan talvikäyttö, marraskuu- maaliskuu, asettaa radan puhtaanapidolle erityisiä haasteita. Turvallisen koeajon varmis- tamiseksi rata on pidettävä erittäin puhtaana. Liukkaudenestoon koeajoradalla on käytetty samaa natriumkloridia ja kalsiumkloridiliuosta, jota tielaitos käyttää maanteiden liukkau- den estoon.
Koeajoradalla koeajetaan valmistuneet autot. Koeajo käsittää 3-4 kierrosta ja rata on pit- kulainen, jolloin autot ohittavat lähimmät asutuskohteet yhden kierroksen aikana kaksi kertaa. Suurimmat ajonopeudet koeajoradalla ovat kesäisin 140 km/h ja talvisin 80 km/h.
Koeajoradan ympäristöä seurataan pinta- ja pohjavesitutkimuksin. Radan läheisyydessä on kuusi pohjaveden- ja orsiveden näytteenottoputkea.
Liukkaankelinrata
Liukkaankelinrata on rakennettu 1980-luvun alkupuolella ja radan pituus on 2 km. Rata sijaitsee suljetulla alueella, ja sitä käyttävät lähiseutujen autokoulut, yksityiset sekä Val- met Automotive Oy. Rataan sisältyy 400 metrin kiihdytyssuora jarrutusvaloineen sekä ohjaus- ja kaarreominaisuuksien kokeiluja varten teräslevylaatta. Teräslevylaatta on kool- taan noin 800 m2. Laatalle on mahdollista luoda erilaisia liukkausolosuhteita ympäri vuo- den. Kesällä rataa kastellaan liuoksella, joka sisältää 4-5 % liukasteainetta. Liuos ohjataan käytön jälkeen öljynerotuskaivoon. Kaivo kuuluu kunnossapidon huolto-ohjelman piiriin.
Talvella radalla suoritetaan talviauraukset ja tienpinnan jäädytykset vedellä. Radalla ei
käytetä suolaa. Radan pinta on samanlainen kuin maantiellä. Radan toiminnasta aiheutuva melu on minimoitu suojavalleilla.
Liukastekemikaali sisältää mineraaliöljyä ja on biologisesti hajoavaa, eikä sitä ole luoki- teltu vaaralliseksi tai haitalliseksi. Mikäli kemikaalia joutuu maaperään, se saattaa pilata pohjavettä. Pintaveteen joutuessaan kemikaali saattaa muodostaa kalvon veden pintaan, ja aiheuttaa fyysistä tuhoa eliöihin sekä vähentää veden happipitoisuutta.
Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus
Laitos ostaa käyttämänsä raaka- ja jäähdytysveden Uudenkaupungin vesi- ja viemärilai- tokselta. Vuonna 2002 laitoksen keskimääräinen tuotantopäivien vedenkulutus (216 päi- vää vuodessa) oli yhteensä 785 m3/d, josta 474 m3/d käytettiin tuotantotarkoituksiin, 10 m3/d juomavedeksi, 211 m3/d jäähdytykseen ja 90 m3/d saniteettitarkoituksiin.
Puhdistamaton raakavesi tulee kaupungin raakavesiverkosta tehtaan omaan raakavesial- taaseen, josta se pumpataan tehtaan raakavesiverkostoon. Puhdas juomavesi tulee suoraan kaupungin verkosta.
Vedenkulutus
Vuonna 2004 tehdyssä prosessiteollisuuden energia-analyysissä on laitoksen vedenkulu- tuksen arvioitu jakautuvan seuraavasti:
- esikäsittelyn ionivesi 6 %
- maalaamon ionivesi 7 %
- kompressoreiden jäähdytys 26 %
- vesitiiveystestit 2 %
- autojen pesut 7 %
- savukaasupesurit 1 %
- sosiaalivesi 7 %
- maalaamon ilmanvaihdon kostutus 5 %
- muut kulutuskohteet 39 %
Muut kulutuskohteet ovat: Sprinkler-järjestelmän täytöt ja tyhjennykset, veden lisäys maalikylpyihin, prosessipesut, koripinnan huuhteluvedet, jalaspuhdistuslaitoksen höyrys- tin, kattiloiden pesuvedet, putkistovuodot, pihan pesu, nurmikoiden kastelu ja liukkaanke- linradan kastelu. Vedenkulutuksen jakauma on arvioitu, koska laitoksella on ainoastaan vedenkulutuksen yhteismittaus.
Jätevesien käsittely
Vuonna 2002 laitoksen keskimääräinen jäteveden kokonaismäärä tuotantopäivien aikana oli 574 m3/d. Tämän lisäksi laitoksen jäähdytysvedet johdetaan viemärin ohi avo-ojaan.
Toiminnanharjoittajan kaikki jätevedet menevät yhtä liittymää pitkin kaupungin viemäri- verkkoon. Pintakäsittelylaitoksen (fosfatointi- ja ED-laitokset) jätevedet käsitellään ennen viemäriverkkoon johtamista laitoksen omassa jätevedenpuhdistamossa. Kaupungin vesi- laitos ja toiminnanharjoittaja ovat solmineet sopimuksen jäteveden enimmäispitoisuuksis- ta, jotka jäteveden laadun tulisi täyttää. Ulkopuolinen laboratorio tarkkaillee jäteveden laatua neljä kertaa vuodessa. Sopimuksen mukaiset raja-arvot ovat:
Aine Yksikkö Raja-arvot
pH 6,0-11,0
BOD7ATU mg/l 300
Sinkki mg/l 2
Mineraaliöljyt mg/l 5 Kokonaisfosfori mg/l 10 Kokonaistyppi mg/l 40 Kiintoaine mg/l 200
Fluoridi mg/l 20
Vuosina 2003-2004 suoritetuissa näytteenotoissa kaksi näytettä on ylittänyt jätevedelle asetetut raja-arvot. Tammikuussa 2004 veden fosforipitoisuus (13 mg/l) ylitti raja-arvon.
Ylitys johtui pintakäsittelylaitoksen jätevesin esikäsittelyn häiriötilanteesta. Vuoden 2003 toukokuussa otetun näytteen hapenkulutusarvot (BOD 980 mg/l, COD 1400 mg/l) ylitti- vät raja-arvot. Pitoisuuksien arveltiin johtuneen poikkeuksellisten jätevesierien viemä- röinnistä Saab-tuotannon loppumisen yhteydessä.
Pinta- ja välimaalaamon jätevesien käsittely
Välimaali- ja pintamaalilinjalla syntyy jätevesiä vesilattiajärjestelmän kiertoveden poisto- jen yhteydessä. Maalaamon poistoilma johdetaan vesiverhon kautta, jolloin ilmassa olevat maalihiukkaset erottuvat. Tästä vedestä erotetaan maalisakka linkoamalla ja vesi, joka si- sältää pieniä määriä liuottimia, palautetaan kiertoon. Järjestelmässä kiertävä vesi vaihde- taan muutamia kertoja vuodessa, jolloin vedet viemäröidään. Samaan järjestelmään on myös liitetty värinvaihdoissa syntyvä jätevesi. Värinvaihdossa jätevettä syntyy putkisto- jen ja maalauslaitteistojen pesujen yhteydessä.
Vuonna 2000 tehdyssä selvityksessä asiantuntijataho on todennut syntyvän teollisuusjäte- veden viemäröintikelpoiseksi ottaen huomioon vähäisen syntyvän vesimäärän. Liuotinai- neista analysoidussa näytteessä oli eniten (86 %) metanolia (250 mg/l).
Maalaamon maalaustilojen vedenkäsittelykaavio on esitetty tämän päätöksen liitteenä.
Pintakäsittelylaitoksen jätevesien käsittely
Pintakäsittelyn jätevesien käsittely on jaettu kahteen vaiheeseen: Erilaisiin esikäsittelyi- hin, joissa prosessista tulevat laadultaan erilaiset jätevedet käsitellään erillään toisistaan ja osittain kierrätetään takaisin prosessiin, ja jälkikäsittelyyn, jossa kaikki jätevedet käsitel- lään yhteisessä jätevedenkäsittelyprosessissa.
Pintakäsittelylaitoksella on siirrytty kromin ja lyijyn käytöstä korvaaviin aineisiin. Pinta- käsittelyn ED-laitoksella siirryttiin vuoden 2002 syksyllä lyijyttömiin maaleihin. Aiem- min maalin lyijypitoisuus oli noin 300 ppm. Lyijyn osalta ED-kylpy on vaihdettu 92 % lyijyttömäksi, joten prosessissa on vielä pieniä määriä lyijyä. Käytännössä kylpy tulee vaihtaa kokonaisuudessaan, ennen kuin prosessi on täysin lyijytön. Kromi on korvattu passivoinnissa zirkoniumilla, jota prosessilla on yhteensä alle 2 kg.
ED-laitoksen jätevesien esikäsittely
ED-laitoksella syntyy kahdenlaisia jätevesiä (huuhteluvesiä ja konsentraatteja), jotka kui- tenkin sekoitetaan keskenään ennen jälkikäsittelyä. Konsentraatit muodostuvat UF- yksiköiden ja säiliöiden pesuista ja käytetyistä kylvyistä. Huuhteluvedet syntyvät proses-
sin huuhteluvaiheista. Jätevesien mukana tuleva maali on tarttuvaa, joten maali pitää koaguloida. Koaguloinnin jälkeen jätevedet johdetaan jälkikäsittelyyn.
Fosfatointilaitoksen jätevesien esikäsittely
Rasvanpoistovaiheiden jätevedet sisältävät rasvoja, öljyjä ja fosfaatteja. Kokonaisjäteve- simäärän vähentämiseksi vesissä olevat rasvat ja öljyt erotellaan ultrasuodattamalla UF- laitoksessa. Pääosa suodatetusta vedestä kierrätetään takaisin prosessiin. Suodatuksesta muodostuu öljyjätettä, jonka vesipitoisuus on suurimmillaan 50 %. Osa käsitellystä ve- destä johdetaan koagulointiin.
Fosfatointivaiheen jätevedet sisältävät fosfaatteja ja raskasmetalleja (Ni, Zn, Mn). Kaikil- le fosfatointivaiheiden vesille on esikäsittelynä fosfaatin saostus, jossa fosfaatit ja osa raskasmetalleista saostetaan kalkkimaidolla ja ferrosulfaatilla, pH:n ollessa noin 10,5.
Käsitellyt jätevedet johdetaan jälkikäsittelyyn.
Pintakäsittelylaitoksella on 150 m3 tasausallas ennen jätevedenpuhdistamoa/viemäröintiä.
Poistettaessa kylpyjä nämä johdetaan tasausaltaan kautta, jolloin jäteveden määrää ja ominaisuuksia on mahdollista kontrolloida.
Kylpyjen vaihtoihin liittyen syntyy kertaluonteisia jätevesieriä, joiden käsittely riippuu jä- tevesierän ominaisuuksista. Tähän asti kylvyt on laskettu viemäriin käsiteltäväksi kau- pungin jätevedenpuhdistamolla. Kylpyjä on tällöin laimennettu tarpeen mukaan ja lasket- tu pienissä erissä (enimmillään 5 m3/d) viemäriin usean päivän aikana yhteistyössä jäte- vesilaitoksen kanssa.
Pintakäsittelylaitoksen jätevesien jälkikäsittely Neutralointi
Jälkikäsittelyn ensimmäinen kaikille jätevesille yhteinen käsittelyvaihe on neutralointi, jossa jätevesien pH säädetään 10,5:een annostelemalla joko rikkihappoa tai kalkkimaitoa.
Tässä käsittelyvaiheessa fosfaattien ja raskasmetallien saostuminen jatkuu.
Flokkaus
Flokkausaltaassa veden kirkas faasi erotetaan sakasta, ensin esiselkeyttimellä ja lopuksi lamelliselkeyttimellä. Sakka johdetaan laskutussäiliöön, josta se pumpataan kam-
miosuotopuristimelle, missä lopullinen vedenpoisto suoritetaan. Flokkauksessa käytetään polymeerejä.
Neutralointi
Lamelliselkeyttimeltä tuleva kirkas faasi käsitellään jälkineutraloinnissa pH:n ollessa 10,5.
Hiekkasuodatin
Hiekkasuodattimessa poistuvat mahdolliset kiintoainejäämät. Hiekkasuodatin on laitok- sen viimeinen käsittelyvaihe, jonka jälkeen jätevedet johdetaan pH:n tarkkailun kautta lai- toksen yhteisviemäriin. pH:n lopputarkkailussa valvotaan, että viemäröitävän veden pH pysyy sallituissa rajoissa 6,5-10,5.
Pintakäsittelylaitoksen jätevedenpuhdistuksen käyttö- ja kuormitustarkkailu
Laitokselta tulevan veden laatua tarkkaillaan sekä automaattisesti, että manuaalisesti.
pH:n tarkkailu suoritetaan automaattisesti. Tieto pH:sta siirtyy piirturille ja valvomoon.
Mikäli yhteisviemäriin laskettavan veden pH on sallittujen rajojen ulkopuolella, kytkey- tyy jätevesilaitos sisäiseen kiertoon. Viemäröitävästä vedestä analysoidaan manuaalisesti tietyin määrävälein otetut näytteet. Päästömittauksien tuloksia verrataan jätevesisopimuk- sessa ilmoitettuihin raja-arvoihin. Toiminnanharjoittajan ottamien näytteiden lisäksi myös kaupungin vesilaitos ottaa jätevedestä näytteitä analysoitavaksi määrävälein. Toiminnan- harjoittajan omissa manuaalisissa mittauksissa analysoidaan yhteisviemäriin laskettavan veden sinkki-, nikkeli-, lyijy-, fosfori-, fluoridi- ja mineraaliöljypitoisuudet.
Päästörajoissa pysymisen varmistamiseksi jokaisessa käsittelyvaiheessa on sisäiset luki- tukset, jotka perustuvat häiriöön pH:n säädössä. Jatkuva häiriö säädössä lukitsee sähköi- sesti syöttöpumpun.
Pintakäsittelylaitoksen jätevesienkäsittelyn prosessikaavio on esitetty tämän päätöksen liitteenä.
Piha-alueen hulevesien käsittely
Laitoksen tehdas- ja piha-alueella on yhteensä 33 hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivoa.
Kaivot ovat mukana toiminnanharjoittajan kunnossapidon toimintajärjestelmässä. Kaivot tyhjennetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Tehtaan toimintahistorian aikana on pyritty investoimaan kilpailukyvyltään tehokkaisiin ja kehittyneisiin tuotantovälineisiin, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympä- ristön pilaantuminen tai vähentää sitä mahdollisimman tehokkaasti.
Vuosien saatossa tuotantovälineitä on systemaattisesti parannettu, ottaen huomioon pää- miesten vaatimukset sekä taloudelliset resurssit. Merkittäviä investointeja on ollut muun muassa pintamaalilinjan uusinta vuonna 1987. Uuden pintamaalilinjan myötä liuotinpoh- jaiset pintamaalit korvattiin vesiohenteisilla pastoilla 1990-luvun lopulla. 1990-luvulla rakennettiin elektroforeesi- ja fosfatointilaitos. Viimeinen suurinvestointi oli välimaalilin- jan uusinta kesällä 2001. Uusien maalauslinjojen myötä myös kuivausuunit varustettiin jälkipoltolla. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottaminen on otettu huomioon tuotantoprosessien laadunvarmistuksessa sekä ostotoimintaohjeessa.
Energia ja raaka-aineet
Energiankulutus on yksi tärkeä osa tehtaan ympäristöasioiden valvontaa. Toinen merkit- tävä ympäristöasia on pintakäsittelyprosessiin liittyvät raaka-aineet. Raaka-aineiden va- linnoissa autotehdas pyrkii valitsemaan ympäristöystävällisiä tuotteita.
Vuosina 2003-2004 suoritetussa prosessiteollisuuden energia-analyysissä laitoksen säh- könkulutuksen tehostamispotentiaaliksi arvioitiin 0,854 GWh/vuodessa ja raskaalla ja ke- vyellä polttoöljyllä tuotetun lämpöenergian tehostamispotentiaaliksi 7,288 GWh/vuosi.
Lisäksi selvityksessä arvioitiin vedenkulutuksen säästöpotentiaalia olevan 1250 m3/vuosi.
Selvityksen säästöpotentiaalit ovat yhteensä noin 5 % tehtaan vuoden 2002 energiakus- tannuksista ja kaikkien investointien yhteinen takaisinmaksuaika noin 1,3 vuotta.
Kemikaalit
Kemikaalien määrää vähennetään laiteinvestoinnein, tuotannonohjausta kehittämällä sekä henkilöstöä kouluttamalla. Viimeisin merkittävä muutos tapahtui, kun lyijyvapaan ED- maalin käyttö aloitettiin vuoden 2002 lopussa.
Jätteet
Teollisuusjätteen määrä on vähentynyt viidessä vuodessa 6 kg/auto. Jätteestä uusiokäyt- töön ja polttoon menee noin 70 %. Yrityksen vaikutusmahdollisuudet pakkauksiin ja pak- kaustapoihin ovat rajalliset, koska merkittävä osa pakkausmateriaalista on päämiehen määrittelemää. Vuotuinen ongelmajätemäärä on vähentynyt viidessä vuodessa 5 kg/auto.
Ongelmajätteille ja teollisuusjätteille on asetettu tavoitearvot ja ohjelmat.
Päästöt ilmaan
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästömäärät ovat viimeisen viiden vuoden aikana lä- hes puolittuneet. Vuonna 2002 päästöjä syntyi korin pinta-alaa kohden 47 gC/m2. Pääs- tömäärää vähennetään laiteinvestoinnein, uudelleenkierrätyksellä sekä henkilöstöä kou- luttamalla. Ennakkohuoltojärjestelmällä varmistetaan, että päästöt ympäristöön minimoi- daan.
Ympäristöjärjestelmä
Parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin katsotaan myös sisältyvän ulkopuolisen veri- fioima ympäristöjohtamisjärjestelmä. Valmet Automotiven toiminnalle myönnettiin ym- päristösertifikaatti huhtikuussa 2001. Tämän jälkeen Det Norske Veritas on käynyt sään- nöllisesti auditoimassa järjestelmän toimivuutta sekä arvioimassa sen vastaavuutta ISO 14001-stantardin vaatimuksiin. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan tuomat mahdollisuudet otetaan huomioon jatkossa ympäristötavoitteita asetettaessa sekä erilaisten muutos- ja uu- distustöiden yhteydessä. Tehtaan vuosittain päivitettävät ympäristöpäämäärät vuonna 2004 olivat:
- VOC päästöt <60 g/m2,
- päästöt ilmaan käyttökeskuksesta, hiukkaset <40 mg/MJ,
- sähkön kulutuksen vähentäminen tasolta 1126 kWh/auto tasolle 1050 kWh/auto, - öljyn kulutuksen vähentäminen tasolta 248 kg/auto tasolle 240 kg/auto,
- teollisuusjätteen määrän vähentäminen tasosta 48,8 kg/auto tasolle <45 kg/auto, - ongelmajätteen määrän vähentäminen tasosta 7,26 kg/auto tasolle <7 kg/auto.
Nämä kaikki päämäärät oli saavutettu vuoden 2002 loppuun mennessä, tehtaan tuotannon ollessa vuoden 2004 tuotantoa suurempi.
Euroopan komissio on valmistelemassa parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden kuvausta erilaisten pintojen maalauksesta ja pintakäsitelystä (European Commision, European IPPC Bureau, Draft Reference Document on Best Available Techniques on Surface Treatmeat using Organic Solvents). Selvityksen ensimmäinen luonnos on julkaistu kom- mentoitavaksi toukokuussa 2004. Tämän selvityksen lisäksi useissa Euroopan maissa on julkaistu autoteollisuuteen liittyviä BAT-selvityksiä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Tehtaalla on oma jätevedenpuhdistamo, joka käsittelee ED- ja fosfatointilaitoksen jäteve- det. Esikäsitellyt prosessijätevedet ja muut jätevedet johdetaan yhteisviemärin kautta kaupungin viemäriin.
Laitoksen toiminnasta aiheutuva viemäriin johdettava kokonaiskuormitus on esitetty seu- raavassa taulukossa sekä vuoden 2002 tuotantomäärän mukaan (40 000 autoa), että ympä- ristöluvan mukaisen enimmäistuotannon mukaan (60 000 autoa):
Havaintosuure 40 000 au- toa/vuosi
60 000 au- toa/vuosi Johtamispäivien lukumäärä 215 235
Virtaama jätevesi, m3/a 168 775 253 200 Virtaama jäähdytysvesi, m3/a 45 365 68 100
Kiintoaine, t/a 7,6 11,5 BOD7ATU, t/a 62 93
CODcr, t/a 61 92
Kokonaisfosfori, kg/a 403 605 Kokonaistyppi, kg/a 3738 5610
Sinkki, kg/a 169 255
Öljy, kg/a 96 145
Fluoridi, kg/a 412 618 Päästöt ilmaan
Laitoksen kokonaispäästöt ilmaan vuonna 2002 olivat 65,3 tonnia typenoksideita, 6,8 tonnia hiukkasia, 133,2 tonnia rikkidioksidia, 27500 tonnia hiilidioksidia ja 153 tonnia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Nämä päästöt ovat peräisin seuraavista kohteista:
Kattilalaitokset
Tehtaan alueella sijaitsee myös yhteisteholtaan 80 MW lämpökeskus, jonka polttoproses- sista raskaan- ja kevyen polttoöljyn käsittelyssä syntyy päästöjä ilmaan. Laitoksen koko- naispäästöt ilmaan vuonna 2002 jaoteltuna eri prosesseissa on esitetty seuraavassa taulu- kossa:
Käyttökeskus, polttoaine Mastera LS180
Maalamon kevytöljykat- tilat
Yhteensä
Kattila nro 1 2 3 4 5
Käyttöaika 2926 4623 2486 29 1130 3440 Polttoaineen ku-
lutus, t/a
1082 1588 1454 41 2530 1950 Typenoksidit,
tNOx/a
8,66 12,7 11,63 0,33 20,2 4
11,7 65,3 Ominaispäästö,
mgNOx/MJ
195 195 195 195 195 140
Hiukkaset, t/a 0,91 1,34 1,22 0,03 2,13 1,17 6,8 Ominaispäästö,
mg/MJ
20,5 20,6 20,5 20,4 20,5 14
Rikkidioksidi, t/a 20,6 30,2 27,6 0,8 48,1 5,85 133,2 Ominaispäästö,
mgSO2/MJ
463 463 463 463 463 70
Hiilidioksidi, t/a 3434 5039 4613 129 8029 6199 27443 Ominaispäästö,
tCO2/TJ
77,4 77,4 77,4 77,4 77,4 74,1
Toiminnanharjoittaja on lisäksi arvioinut käyttökeskuksen ja kevytöljykattiloiden koko- naispäästöt 60 000 auton vuosituotannolla. Kokonaispäästömäärät on esitetty seuraavassa taulukossa:
Vuosi 2002,
tuotanto 40 000 autoa
Tuotanto 60 000 autoa Hiukkaset, t/a 6,77 9,25 Rikkidioksidi, t/a 132,88 178,77 Typen oksidit, t/a 65,3 89,1 Hiilidioksidi, t/a 27443 37685
Näiden päästöjen lisäksi polttoöljyä poltettaessa syntyy raskasmetallipäästöjä. Raskasme- tallit ovat savukaasuissa pääosin kiinteässä muodossa, jolloin niiden määrät on laskettu mukaan hiukkaspäästöön, lukuun ottamatta tiettyjä elohopea- ja kadmiumyhdisteitä. Lai- toksen laskennalliset kokonaisraskasmetallipäästöt vuonna 2002 olivat 0,011 kg eloho- peaa, 0,107 kg kadmiumia, 8,95 kg lyijyä, 0,716 kg arseenia, 0,358 kg kromia, 107,44 kg nikkeliä, 358,16 kg vanadiinia, 4,29 kg sinkkiä ja 0,895 kg kuparia.
Päästömittaukset
Käyttökeskuksen öljykattiloiden (K1, K2, K3, K4 ja K5) päästöt on mitattu vuosina 2001 ja 2004. Hiukkaspäästömittauksissa kaikki kattilat ovat alittaneen VNp 157/1987 ohjear- von 40 mg/MJ, lukuun ottamatta kattilaa 3, jossa vuonna 2001 on mitattu 80 % teholla päästö 47 mg/MJ ja vuonna 2004 100 % teholla päästö 73 mg/MJ. Laitoksen olemassa olevien kattiloiden (5-50 MW) parhaan käyttökelpoisen tekniikan taso on 15-40 mg/MJ.
Vuonna 2003 käyttöönotetun kattilan 4 hiukkaspäästöksi mitattiin 75 % teholla 7 mg/MJ.
Typenoksideja on mitattu hiukkaspäästömittausten yhteydessä. Vuonna 2001 mittaustu- lokset vaihtelivat eri kattiloilla ja tehoalueilla 156-371 mgNO2/MJ välillä ja vuonna 2004 160-211 mgNO2/MJ. Typenoksidien olemassa olevien kattiloiden parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan taso on alle <15 MW kattiloille <270 mgNO2/MJ ja 15-50 MW kattiloille 150-200 mgNO2/MJ. Kattiloiden typenoksidipäästöt mittauksissa ovat parhaan käyttökel- poisen tekniikan vaihteluvälillä, lukuun ottamatta kattilan 5 vuonna 2001 tehtyä mittausta
(päästö 371 mgNO2/MJ). Vuonna 2004 kattilan 5 mittauksia ei suoritettu lain- kaan, koska laitoksella ei ollut riittävästi lämmöntarvetta.
VOC päästöt
Tuotantoprosesseissa syntyy haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä ja hiuk- kaspäästöjä. Päästöt aiheutuvat seuraavista tuotantovaiheista:
- fosfatointi
- ED-upotusmaalaus - alustakäsittely - välimaalaus - pintamaalaus - kotelokäsittely - maalivarasto
- pölypäästöt puhdistuslaitoksista
Päästöt syntyvät pääasiallisesti käytettävistä maaleista, ohenteista ja liuottimista. Haihtu- vien orgaanisten yhdisteiden päästöjä seurataan taselaskennalla.
Maalaamossa liuotinkaasut ohjataan maalausuunista puhaltimen avulla jälkipolttimen kautta ulkoilmaan. Jälkipolttimen sivuille on rakennettu lämmönsiirtopinnalla varustettu vaippa, jota myöten kaasut siirtyvät polttimen takaosasta polttimien etuosaan. Polttimen etuosasta kaasut ohjautuvat poltinkammioon, jossa kaasut palavat yli 600 oC lämpötilassa.
Poltinkammiosta kaasut johdetaan lämmönvaihtimien kautta ulos. Ulos virtaavien kaasu- jen lämmöllä lämmitetään maalinpolttouunia. Jälkipolttimissa polttotapahtuma on termi- nen.
Laitoksen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästö vuonna 2002 oli 153 tonnia ja VOC ominaispäästö oli 47 gC/m2. Ominaispäästö on laskettu maalattua koripinta-alaa kohti. Kokonaispäästö on laskettu taselaskennan avulla. Laitoksen VOC päästöt ovat pie- nentyneet merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana. VOC päästöt olivat vuonna 1987 770 tonnia (ominaispäästö 214 g/m2), vuonna 1992 512 tonnia (ominaispäästö 141 g/m2) ja vuonna 1997 344 tonnia (ominaispäästö 131 g/m2).
Vuoden 2002 taselaskennan perusteella on arvioitu, että VOC kokonaispäästö (153 t/a) koostuisi seuraavista yhdisteryhmistä: Alifaattiset hiilivedyt 0,4 tonnia, aromaattiset hiili- vedyt 5,6 tonnia, alkoholit 15,5 tonnia, esterit 11,8 tonnia, ketonit ja aldehydit 2,1 tonnia ja muut VOC yhdisteet yhteensä 117,9 tonnia.
VOC päästömittaukset
Laitoksella on vuonna 2002 suoritettu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästömittauk- set, joissa pyrittiin mittaamaan laitoksen toiminnan kokonaispäästöt. Mittauskohteiden suuren määrän takia päästökohdista valittiin 24 edustavaa päästökohtaa, joista päästöt mi- tattiin. Lisäksi polttoprosesseita mitattiin hiukkaset ja typenoksidit. Mittaustuloksien pe- rusteella näiden päästökohtien VOC kokonaispäästö olisi 22 t vuodessa, kun laitoksen ta- selaskentaan perustuva päästömäärä vuonna 2002 oli 153 tonnia. Epävarmuudet käyte- tyissä mittausmenetelmissä, mittauksissa käytetyn kalibrointikaasun (metaani) edusta- vuudessa, mittauspisteiden valinnassa ja muutoksissa prosesseissa eri tuotantopäivien vä- lillä johtavat käytännössä siihen, että mitattuja tuloksia on vaikea verrata taselaskennan tuloksien kanssa.
VOC päästöjen vähentämissuunnitelma
Laitos täyttää nykyisellään VNA 435/2001 (Asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräis- sä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ra- joittamisesta) ajoneuvojen maalausteollisuudelle määrätyn vähimmäisvaatimuksen, 60 grammaa orgaanisten yhdisteiden kokonaismassojen summana maalattua neliömetriä kohden.
Vähimmäisraja-arvon toteutumista seurataan toiminnanharjoittajan suorittaman taselas- kennan avulla. Taselaskennan työohje on esitetty hakemusasiakirjoissa.
Melu ja tärinä
Toiminnasta aiheutuu melua lähinnä tuotantolaitteiden äänistä, ilmastoinnin kohinasta, materiaalin käsittelystä ja koeajoradan toiminnasta. Valmet Automotive Oy:n melu on luonteeltaan tasaista. Toiminnasta ei aiheudu tärinää ympäristöön. Laitoksen toimiessa yhdessä vuorossa osa tehtaan ilmastointilaitteista sammuu noin 16.00 ja pääosa ilmas- toinneista sammuu klo 22.00. Ilmastointi käynnistyy aamulla klo 5.30.
Toiminnanharjoittaja on suorittanut alueella melumittauksia ja katsoo tuloksien perusteel- la, että tehtaan ympäristön asuinalueella melu ei ylitä asumiseen käytettävillä alueille ase- tetun melutason päivä- eikä yöohjearvoa 55 dB(päivä) ja 50 dB(yö) (VNp 993/1992).
Mittausten perusteella toiminnasta aiheutuva melu lähimmillä asuinalueilla on suurimmil- laan koeajoradan läheisyydessä. Koeajoradan käyttö rajoittuu lähinnä samantyyppisten ajoneuvojen yksittäisiin lyhytkestoisiin testauksiin.
Muuta meluhaittaa aiheuttavaa toimintaa alueella ovat vilkkaasti liikennöidyt Rauman- ja Hämeentiet.
Lupahakemuksen käsittelyn aikana toiminnanharjoittaja on teettänyt koeajoradan me- luselvityksen ulkopuolisella asiantuntijalla. Radan keskivaiheilla suurimmiksi meluläh- teiksi on arvioitu autojen moottorimelu ja rengasmelu. Radan päässä kääntöpaikan koh- dalla melu aiheutuu pääasiassa moottorimelusta autojen kiihdyttäessä sekä siitä, että autot jarruttavat ajoittain renkaat vingahtaen. Lisäksi lähimmissä asutuissa kohteissa oli selvästi havaittavissa tehtaan ilmastoinnista ja puhaltimista aiheutuva melu. Mittaustulosten mu- kaan lähimmässä asutussa kohteessa päiväajan kokonaisäänitaso oli 50-54 dB (LAeq, 7-22), tilanteessa, jossa laitoksen vuosituotanto oli 10 000 autoa (noin 50 autoa/päivä). Vuosi- tuotannon kasvaessa 20 000 autoon, kokonaisäänitason on arvioitu nousevan 51-56 dB (LAeq, 7-22) tasolle ja laitoksen maksimikapasiteetilla (60 000 autoa vuodessa) 55-59 dB (LAeq, 7-22) tasolle. Nykyisellä tuotannolla melutaso ei ylitä VNp 993/1993 mukaisia oh- jearvoja, mutta tuotannon noustessa yli 100 autoa/päivä tasolle ylitykset ovat mahdollisia.
Lisäksi selvityksessä on selvitetty mahdollisuuksia melutason alentamiseen. Lähimpien asuinrakennusten piha-alueiden äänitasoa voidaan alentaa nykyisen meluvallin korotuk- sella ja esteen pituuden kasvattamisella.
Muu melua aiheuttava toiminta
Tehdasalueen liikenne rajoittuu pääsääntöisesti arkipäiville klo 6.00–22.00. Muina aikoi- na liikenne on sangen vähäistä. Vuoden 2002 keskimääräiset liikennemäärät tuotantopäi- vien aikana olivat:
- henkilöautot 16 kpl/päivä - pakettiautot 22 kpl/päivä - kuorma-autot 128 kpl/päivä - muut työkoneet 1 kpl/päivä
Arvioitu liikennemäärä 60 000 auton vuosituotannolla olisi:
- henkilöautot 24 kpl/päivä - pakettiautot 33 kpl/päivä - kuorma-autot 192 kpl/päivä - muut työkoneet 2 kpl/päivä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Merkittävä osuus tehtaan teollisuusjätteestä on metallia, pakkausjätepahvia sekä runsaasti kertakäyttöpuulavoja. Kierrätyksen osuus vuoden 2002 teollisuusjätteestä oli runsaat 67
%, josta polttokelpoista jätettä syntyi vajaat 15 %. Jätteen syntypaikalla osaston henkilös- tö vastaa jätteen talteenotosta ja lajittelusta. Jäte toimitetaan merkityille puristimille ja avolavoille. Jätemäärän ja hyötykäyttöön menevän jätteen toteutumista seurataan kuukau- sittain.
Toiminnanharjoittaja on arvioinut syntyvät jätemäärät 40 000 ja 60 000 auton vuosituo- tannolla. Tiedot on esitetty alla olevissa taulukoissa:
Teollisuusjätteet Nume-
ro
Jätenimike Jätemäärä t/a, 40 000 autoa/a vuosi 2003
Jätemäärä t/a, 60 000 au- toa/a
Suu- rin va- rasto
Käsittely/hyödyntäjä
200108 Biojäte 28 43 0,4 t Uudenkaupungin kaato- paikan komposti 200101 Jätepaperi,
puhdas
30 45 10 t Paperinkeräys Oy, Urjala 150101 Jätepahvi (pak-
kausjäte)
214 321 10 t Paperinkeräys Oy, Urjala 200139 Jätemuovit 25 38 2 t Muovix Oy, Riihimäki 200301 Jätteet kaato-
paikalle
417 626 30 t Uudenkaupungin kaato- paikka
170401 Kuparijäte 8 12 2 t Uudenkaupungin romu- liike
150103 Kertakäyttö- puulavat
233 349 10 t Kotitaloudet 160120 Lasijäte 19 29 3 t Pilkington Lamino Oy,
Laitila 080114 Maalisakka
(väli- /pintamaali)
128 193 10 t Uudenkaupungin kaato- paikka
200140 Metallijäte 360 540 30 t Uudenkaupungin romu- liike
200301 Polttokelpoi- nen jäte
257 386 10 t UPM-Kymmene, Rauma 200304 Sakokaivoliet-
teet
40 60 14t Uudenkaupungin kaato- paikka
150106 Styrox, pak- kausjäte
17 27 5 t Finnfoam Oy, Salo
Ongelmajätteet
160504 Aerosolijäte 0,5 1 0,3 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
160601 Akkujäte 9 14 5 t Rauman akku, Rauma 160114 Glykolijäte 2 4 0,5t Ongelmajätelaitos, Oy
Ekokem Ab 200121 Elohopealam-
put/mittarit
2 3 0,4 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
130899 Emupermin öljyjäte
8 13 10 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
110108 Kammiosuoto- puristinjäte
104 156 10 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
130208 Jäteöljyt 10 15 5 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
130899 Kiinteä öljyjäte 4 7 1,5 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
130899 Kotelokäsitte- lyn vahajäte
15,6 Jäi pois vuo- den 2003
jälkeen
5 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
080111 Liuotinjäte 6 9 2 t Arwina Oy, Marttila 080119 Maalijäte (ve-
siohenteinen)
28 43 2 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
080113 Saostettu maa- lisakka
10 16 10 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
100104 Tuhkajäte 0,7 2 0,5 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
080111 Välimaalauk- sen maalijäte
11 Jäi pois lai- toksen siirty-
essä ve- siohenteisiin maaleihin
0,5t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
130508 Öljynerotus- kaivon jäte
59 88 2 t Ongelmajätelaitos, Oy Ekokem Ab
Vuonna 2002 syntyi 40 000 auton tuotannolla ongelmajätettä noin 269 tonnia, joka on noin 6,6 kg/auto.
ED-fostafointilaitoksen maalisakat toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Muut maalisakat toimitetaan kaupungin kaatopaikalle. Ongelmajätteet koostuvat lähinnä maalaamossa käytettävistä kemikaaleista. Ongelmajätemäärä on lähes puolittunut maalaamon siirryttyä vuonna 2002 kokonaan vesiohenteisiin maaleihin.
Kaatopaikalle toimitettavan maalisakan kaatopaikkakelpoisuus selvitetään kerran vuodes- sa. Viimeisimmässä 20.2.2004 tehdyssä selvityksessä on tutkittu erikseen pintamaa- lisakan, välimaalisakan ja värinvaihtosakan kaatopaikkakelpoisuus Pirkanmaan ympäris- tökeskuksessa. Eri näytteet sisälsivät kokonaisorgaanista hiiltä 13-21 gTOC/kg. Liottimi- en kokonaispitoisuuksien mukaan sakat eivät ylitä ongelmajätteelle asetettuja raja-arvoja eivätkä niistä liukenevat orgaaniset yhdisteet aiheuta välitöntä myrkyllisyyttä valobaktee- reille. Tutkitut sakat eivät sisällä myöskään näytteen pintaan erottuvaa nestettä ja ne ovat myös olomuodoltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle kelpaavia. Aikaisempiin tutki- muksiin verrattuna tutkittujen yhdisteiden pitoisuudet ja haihtuvien yhdisteiden koko- naismäärä (TVOC) ovat sakoissa pääsääntöisesti alentuneet. Sakat suositellaan suojatta- vaksi suoralta vesikosketukselta kaatopaikkaoloissa. Suotautuvien vesien pääsy kaatopai- kan suotovesiin tulisi mahdollisuuksien mukaan estää.
Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Toimintahistoria aikana tapahtuneet ympäristövahingot
Laitoksen toimintahistorian aikana on tunnistettu kolme merkittävää ympäristövahinkoa.
1980-luvun alussa sadevettä oli päässyt valumaan maanalaiseen bensiinisäiliöön. Säiliö oli betonisessa suoja-altaassa, eikä bensiiniä päässyt valumaan maaperään.
Vuonna 1987 noin 60 m3 ED-maalia valui viemäriverkostoon ja Uudenkaupungin puhdis- tamolle. Puhdistamolietteestä löydettiin analyyseissä poikkeukselliset määrät kromia (480 mg/kg ) ja lyijyä (500 mg/kg). Lietteessä havaitut raskasmetallipitoisuudet eivät kuiten- kaan ylittäneet silloisia pitoisuusraja-arvoja lietteen maanviljelykäytölle.
Vuonna 2001 tehtiin selvitys kuumaöljylaitoksen maaperän tilasta. Kairauksissa todettiin Samase-ohjearvon (600 mg/kg) ylittäviä raskaampien öljyjakeiden pitoisuuksia keräys- kaivon ja öljyputken lähdön alueella. Likaantuminen on mahdollisesti aiheutunut kuuma- öljyputkiston tai kaivon vuodosta. Lisäksi rakennuksen pohjoisosan alueella todettiin maaperän pintalikaantumista öljytuotteilla. Koska todetut pitoisuudet eivät ylittäneet raja- arvoja ja koska rakennus on edelleen osa tuotantorakennuksia, maaperän kunnostustavoit- teita ei olla asetettu.
Laitoksen jälkipolttimissa on ollut jonkin verran toimintahäiriötä. Vuonna 2002 toiminta- häiriöitä esiintyi välimaalauslinjan ja ED-laitoksen jälkipolttimissa. Toimintahäiriöt ovat tapahtuneet polttimia käynnistettäessä ja järjestelmän varmuuslukituksina. Toiminnanhar- joittajan käsityksen mukaan toimintahäiriöistä ei ole aiheutunut poikkeuksellisia päästöjä ilmaan.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Toiminnanharjoittajan näkemys laitoksen vaikutuksista ympäristöön
Autotehdas on osallistunut vuosien saatossa useisiin ympäristökatselmuksiin. Tutkimuk- sissa ei ole havaittu mitään hälyttäviä ympäristövaikutuksia autotehtaan lähialueella.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on kehittynyt merkittävästi mm. kemikaalien osalta, josta suurimpana on maalien muuttuminen vesiohenteisiksi. Viimeinen Uuden- kaupungin ympäristöselvitys vuodelta 2000 osoittaa vesistö- ja ilmantilan kehittyneen pa- rempaan suuntaan.
Päästöt ilmaan
Päästöjä tutkitaan ja niitä pyritään ehkäisemään ja rajoittamaan. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat vähentyneet mm. vesiliukoisten pintamaalien myötä. VOC- päästöt tehdyn korin pinnan neliötä kohden ovat pienentyneet lähes 70 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2002 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt oli- vat 47 g/m2. Pitoisuudet jäävät näin ollen selvästi VNp n:o 435/2001 (60g/m2) raja- arvojen alapuolelle. Laitos on alueen merkittävin VOC-päästölähde.
Viemäriin johdettava kuormitus
Uudenkaupungin Vesi Oy on määritellyt Valmet Automotivelle jätevesien laadun tarkkai- lusuunnitelman sekä tavoitearvojen maksimipitoisuudet. Jäteveden esikäsittelylaitoksella tarkkaillaan veden laatua. Viemäröitävä vesi analysoidaan määräajoin. Tulosten pohjalta suoritetaan tarvittavat toimenpiteet.
Toiminnan vaikutukset pinta-ja pohjavesiin
Toiminnan vaikutuksia seurataan pohja- ja orsivesipisteistä tehtävillä säännöllisillä näyt- teenotoilla. Näytteillä pyritään selvittämään vesissä tapahtuvat muutokset. Piha-alueet on asfaltoitu. Nykyisen tiedon pohjalta toiminnasta ei aiheudu vaaraa pinta- ja pohjavesiin.
Meluvaikutukset
Tehdasalueen melu aiheutuu lähinnä tuotantolaitteiden äänistä, ilmastoinnin kohinasta, materiaalin käsittelystä sekä koeajoradan toiminnasta. Melu on luonteeltaan tasaista eikä vaikuta merkittävästi ympäristöön. Koeajoradan osalta on suoritettu erillinen selvitys ul- kopuolisen asiantuntijan toimesta. Tulokset eivät ylitä VNp n:o 993/1992 mukaisia oh- jearvoja.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Laitoksen toiminnan ja vaikutusten tarkkailu pitää sisällään päästötarkkailun, päästöjen vaikutusten tarkkailun ja prosessien ja toimintojen käyttötarkkailun. Tarkkailun yksityis- kohdat on määritelty laitoksen ympäristö- ja toimintajärjestelmän työohjeissa.
Toiminnanharjoittajan esitys laitoksen tarkkailusuunnitelmaksi on esitetty tämän päätök- sen liitteessä
Päästötarkkailu
Tehtaan päästötarkkailua ovat käyttökeskuksen raskasöljykattiloiden päästömittaukset, maalaamon ja pintakäsittelylaitoksen hiukkaspäästömittaukset, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden taselaskenta, tehtaan yhteisviemäristä neljä kertaa vuodessa tehtävä jätevesien ominaisuuksien tarkkailu, syntyvän jätemäärän seuranta ja säännöllisesti tehtävät kaato- paikalle vietävien maalisakkojen kaatopaikkakelpoisuustestit.
Käyttötarkkailu
Käyttökeskuksessa kattiloiden toimintoja ohjaa ohjausjärjestelmä, josta tiedot kerätään valvontajärjestelmään. Valvontajärjestelmä seuraa: Paluu- ja menoveden lämpötilaa (oC), menoveden virtausta (l/s) ja öljynkulutusta (l/min). Mittausparametreista saadaan kattiloi- den tehot ja hyötysuhteet. Tehot ja hyötysuhteet ovat jatkuvassa valvonnassa. Mittaus ta- pahtuu 3 minuutin välein. Jatkuvatoimisesti mitataan kattilakohtaisesti O2-pitoisuus.
Maalaamon kevytöljykattiloiden toiminta tarkistetaan päivittäin. Savukaasun CO2-, CO- ja O2-pitoisuuksia seurataan säännöllisesti kerran kuukaudessa. Maalaamon jälkipolttimi- en toiminta tarkistetaan päivittäin. Poistokaasun CO2-, CO- ja O2-pitoisuuksia seurataan säännöllisesti kerran kuukaudessa. Lisäksi jälkipolttimien toimintalämpötilaa seurataan jatkuvatoimisesti.
Pintakäsittelylaitoksen jätevesien esikäsittelylaitoksessa tarkkaillaan jatkuvasti lähtevän veden pH:ta. Esikäsittelylaitoksen toiminnantarkkailu on esitetty tämän päätöksen jäteve- sien käsittelyn kuvauksen yhteydessä. Toiminnanharjoitta tarkkailee avo-ojaan lasketta- van jäähdytysveden laatua kaksi kertaa vuodessa.
Laitosalueen öljynerotuskaivot tyhjennetään ja hälyttimien ja kaivojen kunto tarkastetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Vaikutusten tarkkailu
Toiminnanharjoittajan suorittamaa ympäristövaikutusten tarkkailua alueella ovat säännöl- liset pohja- ja pintavesien tarkkailut koeajoradan ja tehtaan ympäristössä sekä kolmen vuoden välein suoritettavat melututkimukset tehtaan ympäristössä.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi
Toiminnanharjoittajan tekemään ympäristöriskiarviointiin on kerätty ne riskit, jotka on tunnistettu koko tehdasalueen toiminnasta, koskien erityisesti jätevesipäästöjä ja päästöjä maaperään. Riskiselvityksessä on hyödynnetty tehtaan ISO 14001-ympäristöjärjestelmää.
Riskiarviointi on tehty seuraaville toiminnoille: Kiinteistöyksikkö (käyttökeskus), maa- laamo, kokoonpano, logistiikka ja piha-alue. Ympäristöriskiselvityksessä on arvioitu ym- päristöriskin esiintymistodennäköisyyttä sekä poikkeuksellisen tilanteen ympäristövaiku- tuksia. Osa-alueiden merkittävimmät ympäristöriskit on esitetty seuraavassa:
Kiinteistöyksikkö (käyttökeskus)
Ympäristöriskeiksi on arvioitu erilaiset putkistovuodot, säiliöiden ylitäytöt ja laitteistohäi- riöt, jossa öljyä saattaisi joutua maaperään tai viemäriin, käyttökeskuksen korkea meluta- so, joka saattaa johtaa meluvammaan sekä kattiloiden ja varavoimakoneiden poikkeuksel- lisiin ilmapäästöihin johtavat häiriötilanteet.
Lisäksi käyttökeskuksesta kokonaisuudessaan on teetetty ulkopuolisella asiantuntijalla erillinen vaaranarviointiselvitys.
Maalaamo ja pintakäsittely
Pääasiallinen maalaamon ympäristöriski ovat rikkoutuneista astioista ja putkistoista sekä kemikaalien purku- ja lastaustilanteista syntyvät liuotinainevuodot. Lisäksi staattisesta sähköstä, väärin asennetuista sähkölaitteista ja kemikaalien keskinäisistä reaktiosta saat- taa aiheutua tulipalo. Jälkipolttimien toimintahäiriöistä saattaa aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ilmaan.
Pintakäsittelylaitoksella lisäaineiden syötön ongelmat saattavat johtaa poikkeaviin pH- arvoihin tai korkeaan fosforipitoisuuteen lähtevässä jätevedessä. Putkistovuotojen ja häly- tysantureiden rikkoutuessa laitoksen jätevettä saattaa päästä pintakäsittelylaitoksen suoja- altaaseen. Vedenkiertojärjestelmän putkisto- ja säiliövaurioiden ja säiliön ylitäytön takia puhdistamatonta jätevettä saattaa joutua viemäriin. Jalaspuhdistuslaitoksen merkittävin ympäristöriski on rikkoutuneesta säiliöstä tai putkistovuodosta johtuva nestekaasuvuoto.
Kokoonpano
Kokoonpanolinjalla vuoto täyttölaitteessa, putkistossa tai säiliössä saattaa johtaa autojen ilmastointijärjestelmiin laitettavan kylmäaineen (Klea 134 A) päästöihin. Glykolisäiliön vuoto saattaa johtaa päästöön maaperään ja alustamassaa saattaa irrota autojen pohjasta piha-alueen asfaltille. Koeajoradan suurimmat ympäristöriskit johtuvat radan suolaukses- ta ja aiheuttavat pohja- ja pintavesien sekä maaperän pilaantumista. Lisäksi mahdolliset koeajoradalla tapahtuvat onnettomuudet saattavat aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä ym- päristöön.
Logistiikka
Vuodot säiliöissä, putkistoissa ja valuma-altaissa saattavat johtaa bensiinin tai glykolin pääsemisen maaperään. Lisäksi tuotantoon liittyvien eri autoneuvojen öljy- tai neste- vuodot voivat päätyä maaperään.
Piha-alue
Piha-alueen kuljetuskalustosta saattaa aiheutua öljy- tai nestevuotoja. Kemikaali- ja raa- ka-ainekuljetuksien onnettomuuksista voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä maaperään, vesiin ja ilmaan.
Toimet onnettomuuksien estämiseksi
Riskiarvioinnissa määritellyille ympäristöriskeille on kuvattu korjaavat toimenpiteet.
Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa
Onnettomuustilanteessa toimitaan turvallisuusohjeiden ja käyttöturvallisuustiedotteiden osoittamalla tavalla. Eri prosessikohteissa on erilliset toimintaohjeet onnettomuustilantei- den varalle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen
Hakija on täydentänyt lupahakemusta 4.5., 24.5., 30.6., 21.9., 14.10., 21.10., 4.11., 12.11., 18.11. ja 24.11.2004.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Uudenkaupungin kaupungin ilmoi- tustaululla 10.12.2003 - 11.1.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustau- lulla 9.12.2003 - 8.1.2004 sekä sanomalehti Uudenkaupungin Sanomissa 9.12.2003. Ha- kemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 9.12.2003.
Tarkastukset ja neuvottelut
Ympäristölupaan liittyen laitoksella on pidetty tarkastukset ja neuvottelut 4.5., 21.9. ja 16.11.2004. Lisäksi 4.11.2004 on järjestetty neuvottelu ympäristökeskuksessa. Näiden tarkastuksien ja neuvotteluiden muistiot on liitetty asiakirjoihin.
Lausunnot
Uudenkaupungin kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan 27.2.2004, ettei sillä ole huo- mautettavaa toiminnanharjoittajan ympäristölupahakemuksesta.
Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta toteaa toiminnanharjoittajan ympäristö- lupahakemuksesta lausuntonaan 27.2. 2004 seuraavaa:
Alue on 15.03.1994 vahvistetussa yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta (T) ja 31.1.2000 vahvistetussa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-4). Tehdas ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tehdasalueen länsipuoli ja etelä- puoli on kaavoitettu asemakaavoissa ( 30.9.1996, 24.3.1997, 20.03.1981, 31.1.2000) teolli-
suusalueeksi (TL-1, TT, TYL-4-5-6). Pajalan teollisuusalueen ja Valmet Auto-
motive Oy:n kiinteistön välissä sijaitsee Raumantie. Osa ympäröivistä alueista on kaavoi- tettu lähivirkistysalueeksi (VL) (3.1.1992, 31.1.2000).
Alueen eteläpuolella sijaitsee Ruokolan omakotitaloalue, joka on 9.4.1970 vahvistetussa asemakaavassa kaavoitettu asuinalueeksi (AO). Ruokolan ja autotehtaan välinen alue on kaavoitettu voimansiirtoalueeksi (VS) ja luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL).
Tehdasalueen pohjoispuoli ja länsipuoli on 30.05.1983 hyväksytyssä Kalannin keskeisen alueen yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja luoteispuoli maa- ja met- sätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä kyläkeskuksen aluetta (AT). Alueella ei ole asemakaavaa.
Laitoksen toiminta ei ole asemakaavan vastaista.
Valmet Automotive Oy:n lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelukohteita. Lähin luon- nonsuojelukohde on Natura 2000 -verkostoon kuuluva Lautveden alue noin 6 kilometrin päässä. Autotehtaan toiminnalla ei arvioida olevan Natura 2000 -alueille ulottuvia merkit- täviä vaikutuksia.
Tehdaskiinteistön alueelta lähtevien purkuojien tilaa tulee tarkkailla säännöllisesti otetta- villa vesinäytteillä. Purkuojat laskevat Käätyjärveen, jonka tila on ollut melko heikko jo useina vuosina. Myös autotehtaan ympäristön maaperän ja pohjaveden nykytila tulee sel- vittää.
Hakemuksessa ei ole arvioitu laitoksen tulevia VOC päästöjä 60 000 auton vuosituotannol- la. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden poistokaasujen päästöt ilmaan eivät saa ylittää val- tioneuvoston asetuksen 435/2001 (muutettu 1267/2002) päästöraja-arvoja. Hakemuksessa ei ole esitetty päästöjen vähentämissuunnitelmaa.
Orgaaniset liuottimet, jotka sisältämiensä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vuoksi on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi ja jotka on merkittävä vaaralausekkeilla R45, R46, R49, R60, R61, on korvattava vähemmän haitallisilla aineilla tai valmisteilla 31.10.2007 jälkeen mahdollisimman pian. Suunnitelma aineiden korvaamisesta tulee esittää 31.10.2007 mennessä Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle.
Suomen ympäristökeskuksen julkaisun ”Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa” (2003) mukaan valtioneuvoston päätös 157/1987 ei enää vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Lupahakemuksessa on tavoit- teeksi asetettu, että kattilalaitoksen hiukkaspäästöt ovat alle 40 mg/MJ. Tavoite täyttää parhaimman käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen ottaen huomioon savupiippujen sijain- ti ja asutuksen etäisyys. Lämpökeskuksen kaksi savupiippua sijaitsevat tehdasalueella ja matka savupiipuista lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 500 metriä. Uusimman vuonna 2003 käyttöönotetun kattilan hiukkaspäästöraja tulisi olla kuitenkin 15 mg/MJ.
Kevyellä polttoöljyllä toimiville polttoaineteholtaan yli 1 MW:n kattiloille parhaimman käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkaspäästötaso on 15 mg/MJ.
Lämpökeskuksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 1 painoprosenttia rikkiä. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 0,1 paino- prosenttia rikkiä.
Öljyn poltossa syntyvä noki- ja kattilatuhka sekä kattiloiden puhdistuksessa syn- tyvä noki- ja tuhkaliete tulee toimittaa ongelmajätteen käsittelylaitokselle.
Koeajoradan toiminnasta ja tehtaan muusta toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Mikäli toiminnasta aiheutuu meluhaittaa, on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.
Melutaso lähimpien asuinrakennusten piha-alueella tulee tarkistaa koeajotoiminnan aikana melumittauksin, jotka tulee tehdä jatkuvatoimisella melumittarilla. Melun mittaamisesta (mittauslaitteen paikasta) tulee etukäteen sopia asukkaiden kanssa. Mittaustulokset tulee toimittaa myös Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnalle.
Valmet Automotive Oy:n vuosittaiset ympäristövaikutuksia koskevat tiedot tulee toimittaa kirjallisina Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Muistutukset
Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus , jonka on allekirjoittanut 4 henkilöä. Muistuttajien asuinrakennukset sijaitsevat 40, 50 ja 95 metrin päässä autotehtaan koeajoradasta. Muistu- tuksen mukaan:
- nykyinen meluaita koeajoradan pohjoispuolella on täysin riittämätön - melutaso nykyisellä automäärällä on sietämättömän korkea
- jo renkaista aiheutuva melu on suuri Muistuttajat esittävät, että:
- meluaita rakennetaan koko ajoradan mitalle ja huomattavasti nykyistä korkeammaksi - meluhaittoja ei saa tulla kello 22.00 jälkeen
- todennäköisesti liuottimista ja maaleista lähteviä hajuhaittoja tulisi pystyä pienentämään Hakijan kuuleminen ja vastine
Muistutus ja lausunnot on toimitettu hakijalle vastineen antamista varten 15.9.2004. Haki- ja esittää 14.10.2004 jättämässään vastineessa Uudenkaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta seuraavaa:
Autotehtaan ympäristön maaperän ja pohjaveden nykytila
Orsi-, pohja- ja pintaveden tilaa seurataan säännöllisesti tehdasalueella. Tätä seurantaa on tarkoitus jatkaa. Mittavien aineiden luetteloa voidaan tarkistaa tarpeen vaatiessa. Valmet Automotive Oy on tutkinut ne kohteet, joissa on epäilty maaperän saastumista. Nykyisen tiedon mukaan muita saastuneita maa-alueita ei ole tehdasalueella.
VOC Päästöjen vähentämissuunnitelma.
VOC päästöille on asetettu luparaja <60 g/m2 sekä ohjelma tavoitteen saavuttamiseksi.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä seurataan säännöllisesti kuukausittain sekä vuositasolla. Seuranta suoritetaan ainekohtaisella taselaskennalla. Taselaskenta on luotettavin tapa selvittää Valmet Automotive Oy:n VOC-päästöt. Laskenta luo pohjan pitkäjännitteiselle VOC-päästöjen seurannalle. Yksittäiset mittauksen antavat suhteellisen vähän lisäarvoa taselaskentaan verrattuna.
