• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y04-007: Notkosillanmäki (Ruovesi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y04-007: Notkosillanmäki (Ruovesi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007."

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y04-007

2510000

2510000

2511000

2511000

2512000

2512000

6860000 6860000

6861000 6861000

6862000 6862000

6863000 6863000

6864000 6864000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

NOTKOSILLANMÄKI RUOVESI

Tietokantatunnus: MOR-Y04-007 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni

Arvoluokka: 3 Karttalehti:2231 04 Alueen pinta-ala: 4,3 ha

Korkeus: 175 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Notkosillanmäki sijaitsee Ruoveden kunnan eteläosassa Pohjan

kylässä, kartta-alueen suurimman hiekkamuodostuman, Siikakankaan länsipuolella Pirttijärvestä noin kilometri etelään.

Geologia

Hyyrylän alueella on vähän moreenimuodostumia. Ne ovat karttalehden eteläosassa ja liittyvät länsi-

itäsuuntaiseen muinaisen mannerjäätikön reuna-asemaan, Sisä-Suomen reunamuodostumaan. Se kulkee Siika- ja Pirttijärvenkankailta Valkeajärven eteläpuolitse Saunakankaalle. Siikakankaalla olevat moreenimuodostumat ovat ns. puskumoreenityyppisiä. Näistä reunamoreenimuodostumista on otettu inventointiin Notkosillanmäki. Se sijaitsee kartta-alueen suurimman hiekkamuodostuman, em. Siikakankaan, itäpuolella.Notkosillanmäen

reunamoreenivalli koostuu yhdestä leveimmillään noin 150 metriä ja pituudeltaan noin 400 metriä pitkästä vallista. Se on suuntautunut lounaasta koilliseen, kohtisuoraan alueella muinoin vallinnutta jäätikön virtaussuuntaa vastaan. Vallin muoto on hyvin kehittynyt ja selkeä, se muodostaa terävän, U-kirjainta

muistuttavan maastomuodon. Rinteet ovat erittäin jyrkkiä, etenkin proksimaalirinne, mutta Notkosillanmäessä myös distaalirinne on hyvin jyrkkä. Rinteillä ei ole havaittavissa erityisiä taitteita. Ylimmän merenpinnan taso on Hyyrylän alueella ollut noin 160 metriä mpy ja koska Notkosillanmäen suurin korkeus on 175 metriä mpy ja itse muodostuman korkeus noin 15 metriä, on muodostuma syntynyt supra-akvaattisesti ylimmän rannan tasoon ja yo. tason yläpuolelle. Pintalohkareisuus on vähäistä, vain noin yhdestä viiteen lohkaretta aarilla. Muodostuman alueella ei ole leikkauksia, mutta yleisesti Siikakankaan moreenimuodostumat koostuvat osaksi myös hiekasta ja hiedasta (Kielosto et al. 1983).

Biologia

Suurin osa alueesta on nuorta siemenpuuhakattua hakkuuaukkoa tai hyvin nuorta taimikkoa (VT). Sen

pintakerrosta on heikosti äestetty. Aluskasvillisuus on kastikkaista, puolukkaista ja kanervaista. Länsiosassa on tiheää mäntytaimikkoa, jonka aluskasvillisuus on sammaleista Pohjoisrinteellä on lisäksi pienialaisesti

kasvatusmetsävaiheen kuusikkoa (MT). Sen aluskasvillisuus on mustikkaista.

Maisema ja muut arvot

Notkosillanmäki sijaitsee maisemallisen suuraluejaon mukaan Järvi- ja Itä-Suomen drumliini- ja harjualueella.

Se sijaitsee ylänköalueella, jossa Tampereen, Ruoveden ja Oriveden naapurikuntien maasto on ympäristöään korkeammalla, yleisesti yli 160 metriä merenpinnasta. Tämän ylänköalueen ulkopuolella maanpinnan korkeus laskee alle 100 metriin merenpinnasta. Lähimaisemaa luonnehtii läheisen Siikakankaan varsin tasainen, lajittunut harjuaines sekä sille tyypillinen puusto. Inventoitu alue ei juurikaan hahmotu ympäristöstään. Siltä aukeaa ympäristöön maisema, etenkin pohjoisosasta näkee pitkälle. Sisäinen ympäristö on selkeä, ei kuitenkaan erityinen eikä vaihteleva. Muodostuman länsiosa sijaitsee Siikakankaan toisen luokan pohjavesialueella (0470211).

Kirjallisuutta

Kielosto, S., Sten, C-G., Svahnbäck, L. & Taka, M. 1983. Hyyrylä. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys. Karttalehti 2231 04. Geologian tutkimuskeskus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suurin suhteellinen korkeusero alueella on noin 25 metriä, kummuilla suurin korkeus on 10 metriä ja keskimäärin niiden korkeus on kolmesta viiteen metriä.. Kumpujen halkaisija

Alueella ylimmän rannan taso on ilmeisesti noin 150 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten muodostuma on syntynyt syvimmillään noin 35 metriä ja selänteen lakiosan

Moreeniselänteen laella on tehty seisminen luotaus, jonka mukaan selänteen moreeniosan suurin paksuus on noin 15 metriä.. Ylimmän rannan taso on alueella vähintään 125 m

Pikkunevan itäpuolella sijaitseva moreenimuodostuma koostuu kahdesta reunamoreenivallijonosta, jotka ovat suuntautuneet koillisesta etelään. Alueen keskiosassa vallit

Selänteiden syntyessä ylimmän rannan taso oli alueella alkuvaiheessa mahdollisesti noin 130 metriä mpy ja todennäköisesti nousi myöhemmin, ainakin noin 140 m mpy tasoon,

Reunamoreenivallit ovat ilmeisesti syntyneet noin 25-15 metriä syvään veteen, olettaen alueella ylimmän rannan tason olevan noin 125 m mpy

Jäätikön reuna- asemassa veden syvyys on ollut suurimmillaan 35-40 metriä ja pienimmillään noin 15 metriä, kun ylimmän rannan taso on ollut alueella noin 150 m mpy..

alkuvaiheessa noin 15 metriä syvään veteen myöhemmin lähes ylimmän rannan tasoon, olettaen ylimmän rannan tason olleen noin 125 m mpy tasossa.. Pintalohkareisuuden keskiarvo