MOR-Y10-011
2496000
2496000
2497000
2497000
2498000
2498000
7104000 7104000
7105000 7105000
7106000 7106000
7107000 7107000
7108000 7108000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
JOKIKANGAS - HEINISTÖNKANGAS HIMANKA, KANNUS
Tietokantatunnus: MOR-Y10-011 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2413 10 Alueen pinta-ala: 81,4 ha
Korkeus: 57,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Jokikangas - Heinistönkangas sijaitsee Himangan kunnan
eteläosassa, osittain myös Kannuksen kunnan puolella Oja-Matin kylässä välittömästi Pöntiönjoen pohjoispuolella.
Geologia
Mutkalammen alueella on useita yksittäisiä, varsin suuria kumpumoreenimuodostumia, joita inventointiin on otettu edustamaan Jokikankaan, Heinistönkankaan ja Kulonevankankaan kolmesta kumpumoreenityypin muodostumasta koostuva kokonaisuus. Inventoitu alue rajautuu luonnollisesti Kivikankaan alueelle tyypillisiin pienialaisiin suoalueisiin, mm. Takkulampeen, Tupasalonrämeeseen ja Heinistönnevaan sekä eteläisistä osistaan Pöntiönjokeen ja sen varrella oleviin viljelyspeltoihin. Jokikankaan - Heinistönkankaan
kumpumoreenimuodostuma sijaitsee Kalajoen - Pihtiputaan kumpumoreenikentässä.Jokikankaan - Heinistönkankaan kummut ovat jonkin verran soikeanmuotoisia. Osassa on huomattavissa suuntautumista viimeisimmän jäätikön virtaussuunnan mukaisesti luoteesta kaakkoon(????). Muodostumien halkaisija vaihtelee 200 - 600 metriin. Inventoidun alueen korkein kohta on Kulonevankankaan noin 57 metriä mpy kohoava kummun keskikohta, jonka suhteellinen korkeus sitä ympäröiviltä soilta on noin 15 metriä. Rinteet ovat muodostuneet hyvin selkeiksi ja ne ovat paikoitellen myös melko jyrkkiä. Kumpujen pintalohkareisuus on vähäistä, yleisesti vain alle yksi lohkare aarilla, mutta paikoin on runsaslohkareisia alueita. Kulonevankankaan ja Heinistönkankaan kumpujen korkeimmilla kohdilla on lohkareröykkiöitä korkeustasossa 50 - 55 metriä mpy.
Alueen vapauduttua muinaisen mannerjäätikön alta se on ollut muinaisen Itämeren peitossa ja ylimmän rannan taso on ollut noin 200 metriä mpy. Jokikangas - Heinistönkangas on siis vapautunut jäätikön alta subakvaattisesti hyvin syvään veteen (Eronen 1994). Inventoidulla alueella ei ole leikkauksia, mutta pienen tienvarsileikkauksen perusteella maaperä on ainakin leikkauksen kohdalla pääosin hiekkamoreenia.
Biologia
Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alue on suurimmaksi osaksi osin vesakoitunutta mäntytaimikkoa tai kasvatusmännikköä. Kulonevankankaan eteläosassa on varttuneita mänty- tai kuusisekametsiä (Ilmakuva 2002).
Maisema ja muut arvot
Muodostuma hahmottuu ympäristöstään korkeina mäkinä etenkin ympäröiviltä paikallisteiltä ja paikoitellen metsähakkuiden kohdalta. Muodostumilta ei juurikaan aukea ympäristöön maisemia paitsi kasvillisuuden salliessa, etenkin alueen reunoilta. Inventoidun alueen sisäinen maisema ei juurikaan vaihtele ja se on varsin yksitoikkoinen. Lähiympäristöä luonnehtii pienten soiden täplittämä maasto, josta moreenikummut nousevat.
Pöntiönjoen varrella on viljelyspeltoja.
Kirjallisuutta
Eronen, M. 1994. Muinaisrannat ja jääkauden jälkeinen maankuoren deformaatio Fennoskandiassa. Teoksessa:
Maankohoaminen, neotektoniikka ja Itämeren rannansiirtyminen Suomessa : maaperägeologian jatkokoulutus Turun yliopistossa 11.4.1994. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 78, 53-61.
