• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y10-022: Finnsjön drumliiniparvi (Kruunupyy). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y10-022: Finnsjön drumliiniparvi (Kruunupyy). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y10-022

2465000

2465000

2466000

2466000

2467000

2467000

7051000 7051000

7052000 7052000

7053000 7053000

7054000 7054000

7055000 7055000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

FINNSJÖN DRUMLIINIPARVI KRUUNUPYY

Tietokantatunnus: MOR-Y10-022 Muodostumatyyppi: Drumliini

Arvoluokka: 3 Karttalehti:2323 02 Alueen pinta-ala: 171,6 ha

Korkeus: 55 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Finnsjön drumliiniparvi sijaitsee Kruunupyyn Kolamin kylässä

Finnsjön itäpuolella, noin 100 - 500 metriä Kruunupyynjoen länsipuolella.

Geologia

Kolamin peruskarttalehdellä on useita muinaisen mannerjäätikön kulkusuunnan mukaisesti suuntautuneita drumliineita, joista esimerkkinä inventointiin on otettu Finnsjön kahdeksasta erillisestä drumliinista koostuva drumliiniparvi. Drumliiniparvi kuuluu Kokkolan - Alajärven drumliinikenttään.Finnsjön drumliinit ovat suuntautuneet luoteesta kaakkoon. Brunniskogenin, Långbackenin, Stora- ja Lilla Hamniusbackenin ja Brunna Fulesbackenin drumliinien pituus on 800 - 1000 metriä ja leveys suurimmillaan on noin 200 metriä. Storedet on näitä hieman suurempi. Soiden keskellä sijaitseva, vain viisi metriä ympäristöstään nouseva Stenbäcksdalenin drumliini on niitä huomattavasti pienempi. Etenkin Stora Hamniusbackenilla on drumliinityypin muodostumille tyypillinen muoto, tosin muodostuman proksimaaliosassa usein tavattava kalliopaljastuma puuttuu siltä kuten muiltakin Finnsjön drumliiniparven muodostumilta. Rinteet ovat varsin pyöreähköjä.Drumliinit nousevat niitä ympäröivästä suo- ja soistumamaastosta suurimmillaan hieman yli kymmenen metriä. Ne ovat melko

vähälohkareisia, noin yhdestä viiteen lohkaretta aarilla. Vain Brunnisskogenin proksimaaliosassa on enemmän pintalohkareita. Storedetin distaaliosassa on maa-aineksen ottokuoppa, jossa aines on lajittunutta, mikä on drumliineille melko tavallista. Alueen vapauduttua muinaisen mannerjäätikön alta on koko alue ollut muinaisen Itämeren peitossa ja veden syvyys on ollut noin 200 metriä. Drumliiniparvi on siis vapautunut jäätikön alta syvään veteen (Eronen 1994).

Biologia

Finnsjön drumliiniparvi kattaa alueellisesti suuren alueen, mutta kasvillisuus on kaikilla drumliineilla hyvin samanlaista. Puusto vaihtelee drumliineittain, joskin yleisimmäksi metsätyypiksi koko alueelta voisi sanoa tuoreen kankaan (VMT) kasvatusmännikön. Yleistä on myös tuoreen kankaan (VMT), varttuneen kuusikon ja männikön esiintyminen, mutta huomiota herättävimmät alueet ovat Stora ja Lilla Hamniusbacken, joilla on hyvin suuret avohakkuualueet. Lahopuuta alueella ei juuri ole. Kasvillisuustyypit jäävät alueella hyvin vähäiseksi, sillä soitakaan ei juuri ole lukuun ottamatta Storedetin pientä kangasrämettä (KgR). Kasvillisuus on hyvin

tavanomaista ja jokseenkin vähälajista.

Maisema ja muut arvot

Drumliiniparvi nousee muodostumia ympäröivistä soistumista selkeästi melko korkeina, metsäisinä mäkinä, vaikka soistumien havaintoajankohtana, kesällä 2003, tiheä kasvillisuus haittaakin näkyvyyttä. Metsänhakkuiden kohdalla näkyvyys on parempi. Sisäinen maisema on varsin tylsähkö ja yksitoikkoinen eikä se vaihtele.

Ympäristöön ei muodostumilta tiheästä kasvillisuudesta johtuen avaudu maisemia. Lähiympäristöä luonnehtii mäkinen metsämaasto, jota suot ja pienempialaiset soistumat ympäröivät. Noin kaksi kilometriä itään sijaitsevan Kolamin kylätaajaman läpi virtaa Kruunupyynjoki jonka varressa on viljelyspeltoja. Sinne ei kuitenkaan itse muodostumilta ole minkäänlaisia näkymiä.

Kirjallisuutta

Eronen, M. 1994. Muinaisrannat ja jääkauden jälkeinen maankuoren deformaatio Fennoskandiassa. Teoksessa:

Maankohoaminen, neotektoniikka ja Itämeren rannansiirtyminen Suomessa : maaperägeologian jatkokoulutus Turun yliopistossa 11.4.1994. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 78, 53-61.

(3)

FINNSJÖNS DRUMLINRYGGAR KRONOBY Databaskod: MOR-Y10-022 Formationstyp: Drumlin

Värdeklass: 3 Kartblad: 2323 02 Områdets areal 171,6 ha

Höjd: 55 m öhy Områdets relativa höjd: 15 m Formationens relativa höjd: 15 m Moränformationens läge: Finnsjöns drumliner ligger på Finnsjöns östra sida i Kolam by i

Kronoby, ca 100-500 meter väster om Kronoby å.

Geologi

På grundkartbladet över Kolam finns det många drumlinryggar som sträcker sig i samma riktning som den forna inlandsisen. Ett område med drumlinryggar, bestående av Finnsjöns åtta separata drumliner, har tagits som exempel i inventeringen. Drumlinryggarna hör till drumlinfältet Karleby - Alajärvi. Finnsjöns drumliner sträcker sig från nordväst mot sydost. Brunniskogens, Långbackens, Stora och Lilla Hamnius- backens och Brunna Fulesbackens drumliner är 800-1000 meter långa och bredast ca 200 meter. Storedet är lite större. Stenbäcksdalens drumlin, som ligger mitt bland kärren, endast fem meter ovanför kärren, är betydligt mindre. Framförallt formationen på Stora Hamniusbacken har en typisk drumlinform. Visserli- gen saknar formationen också berghällar som ofta påträffas på den proximala delen. Detta gäller också Finnsjöns övriga drumlinformationer. Sluttningarna är rätt så runda. Drumlinerna reser sig högst drygt tio meter över den omgivande kärr- och sumpterrängen. På sluttningarna finns det rätt så få stenblock, ca ett till fem block per ar. Endast på Brunnisskogens proximala del finns det flera stenblock. På Storedets dista- la del finns det en marktäkt med sorterade jordarter, vilka är rätt så vanliga på drumliner. När områdets inlandsis drog sig tillbaka från området låg hela området under den forna Östersjön och vattendjupet var ca 200 meter. Drumlinryggarna har alltså bildats i djupt vatten efter inlandsisen (Eronen 1994).

Biologi

Regionalt sett täcker Finnsjöns drumlinryggar ett stort område, men vegetationen är mestadels likadan på samtliga ryggar. Skogen varierar på olika drumliner, om än den vanligaste skogstypen på hela området kan anses vara tallskogskötselbestånd på frisk mo (VMT). Äldre granskog och tallskog på frisk mo (VMT) förekommer också allmänt. De mest uppseendeväckande områdena är Stora och Lilla Hamniusbacken, där det finns mycket stora avverkningsområden. Murken ved förekommer inte just alls. Vegetationstyperna på området är mycket få, eftersom det med undantag av Storedets lilla, moartade tallmyr (KgR), inte ens förekommer kärr. Vegetationen är mycket vanlig och rätt så artfattig.

Landskap och övriga värden

Drumlinryggarna reser sig tydligt som rätt så höga skogskullar bland de omgivande försumpningarna, trots att en tät vegetation, sommaren 2003 då fältundersökningen gjordes vid försumpningarna, begränsade sikten. På avverkningsområdena är sikten bättre. Det interna landskapet är ganska trist och enformigt utan variationer. På grund av den täta vegetationen öppnar sig inga landskap i formationens omgivning. Den närmaste omgivningen karaktäriseras av backig skogsterräng, omgiven av kärr och små försumpningar.

Kronoby å, som omges av odlingsmarker, rinner genom Kolam bytätort ca två kilometer österut. Inga vyer öppnar sig dock från formationen mot ån.

Litteratur

Eronen, M. 1994. Muinaisrannat ja jääkauden jälkeinen maankuoren deformaatio Fennoskandiassa. I pub- likationen: Maankohoaminen, neotektoniikka ja Itämeren rannansiirtyminen Suomessa: maaperägeologi- an jatkokoulutus Turun yliopistossa 11.4.1994. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 78, 53-61.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pohjoisosassa selänteet ovat hieman crag-and-tail-tyyppisiä, kaakossa on leveähköjä sukkulamuotoja ja lännessä puolestaan kapeampia, jopa neulamaisia sukkulamuotoja..

Maankohoaminen, neotektoniikka ja Itämeren rannansiirtyminen Suomessa : maaperägeologian jatkokoulutus Turun yliopistossa 11.4.1994.. Turun yliopiston maaperägeologian

Alueen keskellä Valkeiskankaalla harju erottuu puolestaan melko terävärajaisena, selänteen läpi kulkevana suppa- ja kumpuvyöhykkeenä.. Kohdealue on melko edustava ja

Laet ovat yleensä loivasti kumpuilevia ja melko tasaisia, mutta hyvin virtaviivaisella Lintuniemen drumliinilla on varsin kapea ja terävä laki.. Korkein kohta on yleisesti

Alueen eteläisin drumliini ja osa seuraavista kahdesta drumliinista etelästä päin lukien ovat valtion maalla.. Eteläisin ja seuraavasta eteläpää on tuoreen kankaan ja osin

Drumlinerna reser sig i de omgivande kärren och ställvis på åkrarna runtom till maximalt ca 15 meter.. På drumlinerna finns det van- ligen rätt så

Alue sijaitsee lähes kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat tien länsipuolella kuivahkon ja tien itäpuolella kuivan kankaan kasvatusmännikköjä lukuun ottamatta

Korkeus: 75 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Kerttuan drumliiniparvi sijaitsee Evijärven Kerttuan