MOR-Y10-019
1567000
1567000
1568000
1568000
1569000
1569000
6982000 6982000
6983000 6983000
6984000 6984000
6985000 6985000
6986000 6986000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
NIEMENMAANMÄKI ISOKYRÖ
Tietokantatunnus: MOR-Y10-019 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenimuodostuma Arvoluokka: 4 Karttalehti:1333 07 Alueen pinta-ala: 83,6 ha
Korkeus: 30 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Niemenmaanmäki sijaitsee Isokyrön keskustasta noin neljä
kilometriä etelään Vaasa - Seinäjoki - rautatien eteläpuolella.
Geologia
Niemenmaanmäen kumpumoreenialue kuuluu Vaasan itäpuolella olevaan Maksamaan kumpumoreenikenttään, joka koostuu pienialaisista kumpumoreenialueista. Kumpualue rajautuu ympäristössään kaikkialla muualla peltoihin paitsi kaakossa pienialaisiin soistumiin ja tavalliseen pohjamoreeniin.Niemenmaanmäen muodostuman kummut ovat melko pienialaisia. Niistä korkeimmat nousevat noin kymmenen metriä ympäristöstään.
Kumpumoreenialueille usein tyypillisiä kumpujen välisiä, pienialaisia soistumia on alueella varsin vähän.
Kumpujen muoto vaihtelee siten, että pienimmät kummut ovat muodoltaan pyöreitä kun taas suuremmat ovat epäsymmetrisiä. Rinteet ovat kaikissa kummuissa melko jyrkkiä. Alueen vapauduttua muinaisen mannerjäätikön alta on alue ollut muinaisen Itämeren peitossa ja veden syvyys on ollut noin 200 metriä. Niemenmaanmäen muodostuma on siis vapautunut jäätikön alta hyvin syvään veteen (Lindroos & Stén 1989, Eronen 1994).
Niemenmaanmäen kumpumoreenialue on pinnaltaan paikoin runsaslohkareista. Lohkareita on etenkin kumpujen rinteillä yleisesti viidestä kymmeneen lohkaretta aarilla. Paikoitellen lohkareisuus on tätäkin suurempaa, yli kymmenen lohkaretta aarilla ja joukossa on myös erittäin suuria lohkareita.
Biologia
Niemenmaanmäki on puustoltaan enimmäkseen varttunutta, tuoreen kankaan (VMT) sekametsää ja kasvatussekametsää. Alueen pohjoisosasta löytyy myös rehevää, varttunutta havumetsää (VMT-GOMT) ja alueen eteläosassa on pienimuotoisia soita (VIR) sekä pieni laikku lehtometsää (GOMaT). Kasvillisuus on yleensäkin melko monipuolista, mutta kuitenkin tavanomaista. Alueella kasvaa mm. yleisesti nuokkuhelmikkää, lillukkaa, metsäimarretta ja metsäalvejuurta sekä myös ahomansikkaa ja kieloa. Lehtokuusikossa, jonka läpi kulkee pieni vesinoro, kasvilajistossa on käenkaalin ja oravanmarjan lisäksi mesiangervoa, sudenmarjaa ja lehtovirmajuurta sekä lehtisammalia.
Maisema ja muut arvot
Kummut nousevat ympäröivistä pelloista varsin selkeästi metsäisinä mäkinä. Sisäinen maisema ei ole juurikaan erityinen, eikä alueelta avaudu ympäristöön näkymiä. Myös muodostuma-alueen sisäinen maisema on varsin yksitoikkoinen. Maisemalliset arvot Niemenmaanmäen kumpumoreenialueen sisällä ovat hyvin vaatimattomia, mutta reunoilta avautuu kaunis pohjalainen viljelysmaisema. Inventoidun alueen lähiympäristöä luonnehtii tasainen, Kyrönjoen ympärille syntynyt viljelty peltomaisema lukuisine latoineen, joka on hyvin tyypillinen maisema Pohjanmaalla. Alueen pohjoisosan kummuilla on useita muinaishautoja.
Kirjallisuutta
Eronen, M. 1994. Muinaisrannat ja jääkauden jälkeinen maankuoren deformaatio Fennoskandiassa.
Teoksessa: Maankohoaminen, neotektoniikka ja Itämeren rannansiirtyminen Suomessa :
maaperägeologian jatkokoulutus Turun yliopistossa 11.4.1994. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 78, 53-61.
Lindroos, P. & Stén, C-G. 1989. Laihia. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys. Karttalehti 1333 04.
Geologian tutkimuskeskus.
