MOR-Y03-016
2525000
2525000
2526000
2526000
2527000
2527000
6730000 6730000
6731000 6731000
6732000 6732000
6733000 6733000
6734000 6734000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
KÄRJENMÄKI LOPPI
Tietokantatunnus MOR-Y03-016 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2042 09 Alueen pinta-ala: 6,1 ha
Korkeus: 135 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 23 m Muodon suhteellinen korkeus: 9m Moreenimuodostuman sijainti: Kärjenmäki on Lopen kirkonkylältä noin kaksi kilometriä
kaakkoon.
Geologia
Karkkilan-Lopen alueella II Salpausselän vyöhykkeessä on useita vastaavan tyyppisiä reunamoreeniselänteitä.
Kärjenmäen selänne on kuitenkin hyvin kehittynyt ja se hahmottuu selkeästi ympäristöstään peltoalueen reunassa. Tieleikkausta lukuun ottamatta se on koskematon. Reunamoreeniselänne on kalliolohkon distaalirinteessä. Selänteen sijoittuminen osoittaa jäätikön reunan perääntymisen pysähtyneen Myllymetsän korkean kallioalueen reunaan. Kallioalueen lounaispuolitse on jäätikön sulamisvaiheessa virrannut jäätikön sulamisvesiä. Niiden muinaista kulkua kuvastaa nykyään harjukumpareiden katkonainen jono.Jäätikön reuna- asemassa veden syvyys on ollut suurimmillaan 35-40 metriä ja pienimmillään noin 15 metriä, kun ylimmän rannan taso on ollut alueella noin 150 m mpy. Selänteen distaalirinteen korkeus on yleensä 5-7 metriä, osin 8-9 metriä. Proksimaalisivulle korkeutta on lounaispäätä lukuun ottamatta vain 1-3 metriä.
Biologia
Kärjenmäen moreeniselänne on lehtomaista kangasta (OMT), joka vaihettuu itäpuolelta hyvin nopeasti lehdoksi (OMaT). Länsipuolelta moreeniselänteen rajalla on lehtomaista hiirenporrasmättäistä kangaskorpea. Korpi seuraa katkonaisesti moreeniselänteen läntistä rajaa sen koko pituudelta. Puusto on 25–30 cm järeää, varttunutta kuusikkoa. Länsiosassa puut ovat hieman ohuempia. Puusto on hoidettua ja yksikerroksista. Alispuut puuttuvat lähes kokonaan, samoin myös lahopuut. Kuusikko on hyvin yksitoikkoisen näköistä. Lehdossa (OMaT) kasvaa runsaasti taikinamarjaa ja paikoin tertuseljaa. Alueelta löytyy myös yksi vaahteran- sekä tammenvesa.
Pohjakerroksessa vallitsee lähes yhtenäinen käenkaalipeite ja sinivuokkoa kasvaa runsaasti.
Maisema ja muut arvot
Moreeniselänne hahmottuu melko hyvin maisemasta. Alueelta ei näe puuston peitteisyyden vuoksi ympäröiviä maisemia. Pienkohteita ei ole kovin runsaasti ja karut kasvillisuustyypit puuttuvat. Selänne on suhteellisen terävämuotoinen, mutta se vaihettuu osittain kallioperän korkokuvaan luoteissivullaan.
