Valkonen orjakauppa! Naisedustajam me.
E rä s 2 0 v u o tia s tu k h o lm a la in e n n eiti, jo k a o n o llu t ta rjo ilija n a s u o m a la ise ssa » b o d e g a ss a » (ra v in to la ssa ) o n T u k h o lm a n D a g e n s N u h e te rille k e rto n u t o lo s ta a n se u raav aa.
» T u k h o lm a n le h d issä o lle e n ilm o itu k s e n jo h d o s ta » e d u lli
n e n p aik k a» oli h ä n k ä ä n ty n y t sik äläisen ilm o itta v a n to i
m is to n p u o le e n , jo s ta sai tietää, että p a ik k a oli H e isin k iin , V a lq v is tin b o d e g a a n F a b ia n in k . 2 9 . M atk an sai h ä n itse k u sta n ta a . T ä m ä n k u u n 5 p. sa a p u i ty ttö H e lsin k iin . » B o d e g assa» oli y k sity isiä h u o n e ita ja tä n n e k o k o o n tu i h e rra s- n u o r is o a , jo tk a jo iv a t k o v asti, m u tta k u rttise e ra s iv a t v ie lä k in e n e m p i. T y ttö lo u k k a a n tu i siitä s u u r e s ta tn u g e tte le v a i- s u u d e s ta jo ta h ä n tä k o h ta a n o so ite ttiin . V a a n k u in h ä n valitti e m ä n n ä lle e n , sai h ä n a n k a ra n k äsk y n , o lla y stä v ä llin e n h e rro ille , ja n iin p a ljo n k u in m a h d o llis ta v astata h e id ä n h y v ä ily jä ä n ! että h e p y sy isiv ä t h y v ä llä tu u le lla ja jo isiv a t en e m p i. T y ttö ei k u ite n k a a n v o in u t s u o s tu a siih e n , vaan p äätti v iik o n k u lu ttu a p a la ta tak aisin T u k h o lm a a n , k o sk a h ä n havaitsi, että S u o m e s s a o le v a t » B o d e g a t» o v a t kaikki a iv a n sa m a n la isia , jo te n n iissä p a lv e le m in e n o lisi sa m a k u in itse n sä m y y m in e n ; ei siis m a k s a n u t v aiv aa m u u tta a p a ik k aa täällä. O n n e k s i oli h ä n e llä n iin p a ljo n ra h a a että h ä n pääsi tak asin T u k h o lm a a n .
T ä ssä ly h y k ä isy y d e ssä ä n ala sto n k u v a u s R u o tsa la ise n ty tö n k o k e m u k s ista m e id ä n siv isty n eestä H e ls in g is tä m m e , ja m e id ä n h ie n o is s a k a p a k o is sa m m e . T u k h o lm a n s a n o m a le h d e t o v a t ry h ty n e e t p e n k o m a a n n iitä se ik k o ja jo tk a o v at tä m ä n asian y h d e y d e s s ä ja e n s im m ä in e n p a lja stu s te h d ä ä n v isseissä p a ik a n v ä lity sto im isto iss a jo tk a v ä littä v ä t tä m ä n ta p a i
siin la ito k siin — n u o r ia k a u n iita ty ttö jä. S iellä k e rro ta a n ta p a u k s ista jo ista o n v o itu sa a d a selville, että e n sin o n to i
m ite ttu n u o ri ty ttö H e ls in g is s ä lö y ty v iin k a p a k o ih in ja täältä o n tie k ä y n y t V e n ä jä lle , jo h o n h e o v a t jä lje ttö m iin k a d o n neet.
M itä lu u le tte m e id ä n s a n o m a le h tie n tä stä s a n o v a n ? H u fv u d s ta d s b la d e t, m e id ä n ru o tsin k ie lise n h ie n o s to m m e leh ti o n rie n tä n y t p u h d is ta m a a n k a p a k o itsija in m ain etta, k o itta e n te h d ä ty tö n n a u r u n a la ise k si; m ik ä o ik e u s b o d e g a ta rjo ilija lla o n valittaa siitä että h e id ä n täy ty y ta rjo illa h e r ro ille jo tk a ta h to v a t k u rttise e ra ta heitä. S e h ä n o n H ib la d in m ie le stä täy sin o ik e u d e n m u k aista. T ä y ty y h ä n ru o tsa la ise n siv isty k sen y llä p itä m ise k si S u o m e s sa k asv av alle n u o ris o lle y llä p itä ä e p ä siv e e llisy y d e n p e s ä p a ik k o ja , m istä h e se n o p in m u u te n saisivat.
M eillä S u o m e s sa lö y ty y sa m a n la isia to im is to ja jo tk a v älittäv ät u lk o m a a lle p a ik k o ja m y ö s k in tä m ä n ta p a is iin la i
to k s iin , p u h u m a tta k a a n m ite n h e id ä n k o to in e n to im e n s a o n . M e id ä n p o rv a rillis e t s a n o m a le h d e t eiv ät v aan o le k a ts o n e e t a rv o lle e n so p iv a k si n ä ih in k oskea, sillä y k silö n v a p a u tta ei sa a ra jo itta a . P a la a m m e asiaan toiste.
M. S.
»Ken y h t ’ ei ensin rakasta ei lem m i koskaan k a i k k i a »
H enrik Ibsen.
»Individualism in ja sosialism in aikakausien välistä eroa kuvaa sangen sattuvasti se tosiasia, että kuin yhdeksännellätoista vuosisa
dalla satoi, pingoittivat B ostonin asukkaat kolm esataatuhatta sateen varjoa yhtä m onen pään suojaksi, m utta kahdennellakym m enennellä vuosisadalla pingoitetaan vain yksi ainoa sateenvarjo suojaam aan kaikkia».
E. Bellamy.
Id a S o fia A a lle , neiti, syntynyt 1875 N urm ijärvellä. T eh nyt työtä leipurina ja kutojana. O llut 6:ssa puolue- ja 4:ssä naisliiton kokouksessa. P uoluehallinnon jäsen 5 vuotta. N ais- liittohallinnon jäsen 1900— 1902:n. Käynyt R uotsissa ja T an s
kassa tu tu stu m assa naisten järjestöihin. T oim inut kauvan agi
taattorina.
A n n i H u o ta r i, syntynyt T orvelainen V iipurissa 1868. Käy
nyt kansakoulun. A m m atiltaan om pelijatar. Meni m iehelään toim ittaja A nton H uotarin kanssa 1901. — O llut edustajana 2:ssa puoluekokouksessa ja 3:ssa naisliiton ed. kokouksessa. Työläis
naisten liittohallinnon sihteeri v. 1902— 1905 ja v. 1905—1906.
Julkaissut O m pelijatarten edustajakokouksen pöytäkirjan v. 1906 ja lehtiset Sananen O m pelijattarille 1903 ja N aiset taistelurinta
m aan 1907. K irjoitellut puoluelehtiin.
M im m i K a n erv o , rouva, syntynyt 1870 U rjalassa. P al
vellut m aalla sekä kaupungissa. O llut 4:ssä puolue- ja 3:ssa naisliiton edustajakokouksissa. T oim inut agitaattorina.
H ilja P ä r s s in e n (Liinam aa), syntynyt Lindgren 1876. Kir
jailija ja kansakoulun opettaja. N aisten liiton puheenjohtaja.
M iin a S illa n p ä ä , torpan tyttö Jokioisista, syntynyt 1866.
O li jo 12 vuotisena tehtaantyössä, sittem m in palvelija. V uodesta 1898 H elsingin palvelijataryhdistyksen kodin hoitaja.
S a n d r a R e in h o ld s s o n , neiti, syntynyt Parikkalassa 1873.
T yöskennellyt ensin palvelijattarena, sitten om pelijattarena saa
dakseen enem m än aikaa työväen liikkeeseen osaa ottaakseen.
V uodesta 1904 toim inut p uolueen agitaattorina ja luottohenki- lönä. O llut useissa puolueen ja naisten edustajakokouksissa ja nykyään naisliittohallinnon jäsen.
J e n n y K ilp iä in e n , syntynyt 1882. A m m atiltaan kutoja.
Sosialidem okratisen naisliiton sihteeri.
M aria L a in e , rva, 3:n lapsen äiti, syntynyt 1868. O m peli
jatar. H elsingin naisosaston puheenjohtaja. Paljon toim inut käytännöllisissä töissä, myös puhujana.
M aria R a u n io , syntynyt 1872. O m pelijatar. Sittem m in agitaattori. T oim inut käytännöllisissä puolueen toim issa K eu
ruulla ja T am pereella. 5:n lapsen äiti. Leski vuodesta 1905.
S e u ra a v a k irje o n s a a p u n u t T o im itu k se lle .
B u d a p e stissä , h u h tik . 15 p :n ä 1 9 0 7 .
Rakas naiskansalainen !
T a ju a tte h y v in , että to v e r in n e o v a t kaikissa m aissa v ilk kaasti ilo iten o tta n e e t v astaan tie d o n S u o m e n v aalien tu lo k sista, jo tk a o v a t o lle e t p u o lu e e lle m m e n iin v o ito lliset, m u tta erittä in k in se k ö y h ä lis tö n h is to ria s s a ensi k e rra n ilm e n n y t seikka, että n a is e t o v a t sa a n e e t p a ik k o ja e d u s k u n n a s sa , o n a ih e u tta n u t s u u r ta h u o m io ta .
L u e ttu a n i n im e n n e » V o rw ä rtsistä » k ä ä n n y n p u o le e n n e n ä illä riv eillä, k y sy äk sen i ettek ö ta h to is i k irjo ittaa p ie n tä artik k e lia p u o lu e e m m e * ) k e sk u sle h te e n , jo k a o n n im e ltä
» N ep szav a» (K a n sa n ä ä n i)? V o isitte k irjo ittaa saksaksi, ra n sk a k si tai e n g elsk ak si, se k ä ä n n e ttä isiin u n k a rin kielelle.
M ie ltä k iin n ittä v ä ä o lisi m y ö s lu k e a jo ta k in teik äläisestä pal- v e lija ta rliik k e e stä ; B u d a p e stissä o n m y ö s m u u ta m ia sa to ja jä rje sty n e itä p a lv e lija ta r ia , m u tta sisäasiain m in is te ri o n äsk e ttä in k ie ltä y ty n y t h y v ä k sy m ä stä n iid e n jä rje stö n sä ä n tö jä , se littä e n etteiv ät p a lv e lija ta r e t n iitä lain k aan tarv itse, k o sk a h e m u k a o v a t s a m a lla se n p e rh e e n jä se n iä , jo ta palvelevat.
M itäs a ja te le tte siitä ?
M eillä o n m y ö s k in e rik o in e n ty ö lä is n a iste n leh ti, jo k a ilm esty y kaksi k e rta a k u u ssa . L u o n n o llise s ti tu le e a rtik k e lin n e N e p sz a v a ssa u s e a m m ille lu k ijo ille , m y ö s n a is te n k es
k u u d e ss a .
O tta k a a , h y v ä t to v e rit k aik issa ta p a u k s iss a v a sta a n m i
n u n h y v in v ilp ittö m ä t ja y stä v ä llise t te rv e h d y k se n i.
Richard Löränt.
*) U nkarin sosialidem okratinen puolue.
