Tykistönkenraali V. P. Nenonen 70-vuotias
KirJoittanut kenraaliluutnantti U. P 0 P P i u s
Tykistönkenraali V. P. Nenosen 70-vuotispäivänä kuluvan vuoden maaliskuun 6:ntena Suomen Sotatieteellinen Seura kunnioitti tykis- tömme luojaa ja kehittäjää sekä hänen suuriarvoista elämäntyötään kutsumalla hänet seuran toiseksi kunniajäseneksi.
Tiede ja Ase pyytää puolestaan vielä näin jäljestäpäin yhtyä onnit- telijoihin ja esilttää lukijoiUleen, tehtävän vastuun elävästi tuntien, eräitä piirteitä kenraali Nenosen, kunnioitetun upseerin ja etevän tiedemiehen, tähänastisesta elämäntyöstä.
Tykistönkenraali Nenonen aloitti sotilasuransa Haminan vanhassa kadettikoUlussa, jossa hänen mielessään jo nuorena kadettina väikkyi tykistömiehen ura. Luontaiset taipumukset lienevät aiheuttaneet hä- nen viehättymisensä matematiik'kaan j.a yleensäkin tekniikkaan. Ty- kistössä palvellen saattoi parhaiten päästä perehtymään niin teo- riassa kuin käytännössäkin tekniikan moninaisiin kysymyksiin. Lo- pullinen valmentautumlmen tuleviin tieteellis-teknillisiin tehtäviin tapahtui Michailowin tykistöakatemiassa. Myös palvelus tykistön koe- asema'lla oli omiaan suuntaamaan -silloin vielä nuoren tykistöupseerin harrastukset asea:lan luoviin tehtäviin.
Se pohja, jo:le Suomen tykistön luoja rakennustyönsä perusti, oli yleisestikin katsoen aikansa parhaita. Tämä ei kuitenlkaan yksin olisi riittänyt pitkä:1e, suurteoista puhumattakaan. ISellaisiin tarvitaan ennen kaikkea sisäistä kipinää, hengen palavuutta, kurottautumista yhä eteenpäin ja samalla syventymistä teknillisiin yksityiskohtiin. Eri- koistuminen on eräs aikamme ilmiöitä. Henkilö, jonka tehtävä perus- tuu kOkonaisuuden huomioonottamiseen, ei Y'leensä eh~i syventyä yksityiskohtiin. Tästä on tykistönkenraali Nenonen kuitenkin loistava poikkeus. Hän on johtanut tykistöään komentajana, joka samalla kor- keimpana auktoriteettina hallitsee laajan tY'kistö- ja asealan erikois- kysymyksetkin. Hän on pystynyt ratkaisemaan tieteelliset probleemat yhtä !hyvin kuin soteaan moninaiset järjeste1y- ja koulutustehtävät.
Harva on omannut sellaisen yleisnäkemy'ksen ja sama1la yksityiskoh- tien hallinnan kuin kenraali Nenonen.
Tykistömme kehittäminen on vaart:inut va:tavan määrän niin tieteel- listä työtä kuin käytännö:listä johtamistoimintaa. Työ ei tykistön- kenraali Nenosen kohdaLla ole koskaan olJlut tavallista ahertamista. Ei suinlkaan. Se on aina ol1urt: syvä:l1isen innostuksen val'lassa tapahtu- nutta määrätietoista työskentelyä, todellisen luovan hengen työtä, tunkeutumista asian ytimeen, moninaisten asioiden perusteellista poh- timista ja kokeilua sekä 'lopu'ksi intensiivistä täytäntöönpanoa. Suomen
nykypäivien tykistön jokaisessa kehitysvaiheessa tuntuu ja näkyy suu- ren johtajansa voimakas ote. Päämäärä on kenraaJi Nenoselle ollut alusta alkaen selvä: yHättävästi ja voimakkaan tuhoavasti iskevä tykistö.
Ensimmäisen vaiheen tykistömme kehittämisessä vuoden 1918 jäl- keen, sitten kun tarpee1linen täydentävä 'koulutus pääl~ystöUe oli annettu, muodosti tykistön toiminnan saattaminen entistä paremmin vastaamaan meikäläisessä peitteisessä maastossa liikkuvan jaalkaväen tulitueNe asetettavia vaatimuksia. Tulenjohdon kehittäminen entistä liikkuvammaksi kävi välttämättömäksi. Tämä aikaan saatiin tehosta- maLla viestitoiminnan liikkuvuutta ja luomalla yksinkertainen mittaus- menetelmä, jonka perusteella tulenjo'htaja voi määrittää paikkansa maaliin ja tuliasemaan nähden. Kenraa;li Nenosen henkillökohtainen panos tässä kehitysvaiheessa oli ,ratliaisevaa Laatua mm. hänen keksi- mänsä tulenjohtokortin ansiosta. Tämä oli ensimmäinen askel graafi- sen esitystavan hyväksikäytttöön. Täl'lä tavoin saatiin niin suunnan kuin etäisyydenkin määrittäminen entisiin analyyttisiin menetelmiin veI'lI'attuna paljon selvemmäksi ja yksinkertaisemma!ksi. Menetelmä tiesi huomattavaa edistysaskelta part;terin tulen johtamisessa. Mutta tämä ei vielä riittänyt, kun oli" pyrittävä massavaikutukseen.
Useampien tykistöyksikköjen yhtäaikainen saman ma.aIin tulittami- nen vaaJti sellaisen perustan luomista, jonka avulla maalin paikka eri tuliasemien suhteen oli nopeasti ja tarkasti määriteltävissä. Paikan määrittelyn perustaksi kenraali Nenonen valitsi suorakuJmaisen koor- dinaatiston ja työskentelymittakaavaksi 1: 20000, mIkä graafisen tark- kuuden, selvyyden ja kä)"tön yksinkertaisuuden puolesta osottautui paremmaksi kuin muissa maissa yleisesti "käytetty karttamittakaava 1: 25000. Tarkkojen Gauss~Kriigerin projektioon laadittujen karttojen avulla, joihin koordinaatisto on merkitty, tulenjohtaja voi ohjata useidenkinpattereiden tulen yhtäarkaisesti samaan maaliin. Yllätyk- sen aikaansaamiseksi oli vielä tarpeeUista korjata kartaalta saatu etäi- syys ja suUIlfta hakuammuntaa suorittamatta tarkaksi ~lUunnaksi ja ampumamatkaksi. Topografisen matkan korjaus vaati sisä- ja ulko- baLlististen tekijöiden tarkkaa !huomioonottamista. Sään vaikutukset ammuksen lentorataan -samoin kuin ruudin palamiseen kätkeytyvät tekijärt: oli yksityiskohtaisesti selvitettävä.
TaI'kka. ballistinen valmistelu kehittyi sama.n.rukaisesti niiden toi- menpiteiden kanssa, joiden tarkoituksena oli tehdä mahdohliseksi maa- lin nopea määrittäminen ja useiden tuliyksiköiden yhtäaikainen toi- minta samaan maaliin. Tämä työ - suurempien tykistömassojen käy-.
tön koulutus - alkoi lPerkjätrven tykistöleirillä vuosina 1921-1922 kokonaisten rykmenttien !kaikkien tykkien yhteisinä kartta-ammun- toina ja jatkui sitten monivaiheisena työS'kentelynä aina sotiemme alkuun saakka. Jo niin varhain kuin v. 1925 alkoi patteristo hahmottua tuliyksiköksi ja radio tykistön viestivälineeksi.
Moninaisten teknillisten parannusten ja taktillisten kokeilujen kautta kenraali Nenonen kehitti tykistönsä ta.rkaksi ja varmaksi sekä tulen manöveerauskyvyltään suuret vaatimukset täyttävä'ksi koneis- toksi. Talvisodassa tuotti kaluston ja ammusten puute suurta hait- taa, mutta jatkosodassa voitiin selvästi todeta nerO'kkaan johtajan luomuksen täysin vastaavan odotuksia. Kymmenen, jopa viidentoista patteriston tuJi.keskitykset eivät olleet harvinaisia. Lukumäärältään vaatimattomana tykistömme oli ulotettava tulitoimintansa mahdolli- simman ·laajalle ja käytettävä koko ampumasektoriaan. Siihen antoi- vat kenraali Nenosen kehittämät ampumamenetelmät täydet mahdol- lisuudet.
Tykistönkenraali Nenosen elämäntyötä Y'leiseltä kannalta tarkastel- taessa on etualalla nähtävissä taitavan, katikokatseisen ja ennakko- luuloista vapaan organisaattorin ja sotilaan työ. Kun syventyy lähem- min siihen monihaaraiseen toimintay'hdistelmään, jonka tuloksena on maalissa esiintyvä tykistön tuli, joutuu yhä enemmän ihmettelemään tämän rakentajan syvää ja monipuolista tietoutta, ajatuksen rik- kautta ja selkeyttä sekä käytännöIlistä vaistoa niin tykistön johtaja- na kuin tiedemiehenä ja konstruktöörinäkin. Hän on itse tarttunut työhön puutteiden poistamiseksi, jos ne alat, joita tykistö on tarvin- nut kehittää'kseen ampumataitoaan ja tulivoimaansa, eivät ole vastan- neet tykistön johtajan niille asettamia vaatimuksia. Vain kenraali Nenosen ideari~us ja lahjakkuus ovat tehneet mahd011iseksi eräiden perustekijöiden vahvistaanisen sellaisiksi, että tykistömme on taidos- saan voinut kohota kansainvällisestikin arvostellen korkealle tasolle.
Tämän esityksen puitteissa ei ole mahdollista yksityiskohtaisesti
kosketella kaikkia niitä eri &oja, joille tykistönkenraali Nenonen on ulottanut vaikutuksensa. On tyydyttävä vain eräiden pääkoihtien esit- tämiseen.
Matematiikkaan kenraali Nenonen on tuntenut suurta kiinnostusta jo kadettikoulusta lähtien. Eipä siis ihme, että hän on kiinnittänyt .aivan erityistä huomiota ballististeI.l probleemoiden selvittelyyn. Hänen johdollaan ja hänen hen'kilökohtaisen panoksensa monesti ratkaise- .vasti vaikuttaessa tuloksiin on suoritettu monipuolista balI i s t i s t a
t u t kim u s työ t ä sekä kehitetty tykistön ampumamenetelmät .päteviksi tältä osaltaan.
Kenraali !Nenosen ensimmäiset toimenpiteet ballistisella alalla koh- ,distuivat koeasematoiminnan järjestämiseen ja tätä varten tarpeellis- ten laitteiden ja välineiden suunnitteluUn ja hankintaan. Väsymättä :hän seurasi tämän alan kehitystä ja tieteen tarjoamia uusia soveIlut-
·tamismahdollisuuksia, ja hänen ansiotaan oli, että koeasematoiminta -saatettiin tasolle, joka vastasi ase- ja ampumatekniikan nopeata ja jatkuvaa kehitystä. Tykistömme ensimmäiset ampumataulu'kot olivat -tavallaan uudenaikaisia, venäläisten ensimmäisessä maailmansodassa menestyksellisesti käyttämiä taulukoita. Nenosta ne eivät silti tyydyt- täneet, siUä kaukonäköisenä hän oivalsi heti, että tulevaisuudessa tul- -1aan asettamaan paljon suurempia vaatimuksia tulen tartkkuuteen ja
·ammunnan vaJmisteluun kuin aikaisemmin. Tämän takia hän suun- -nittelikin uudet,. entistä tarkemmat ampumataulukot, joiden perus- -tana oli hänen kehittämänsä uusi i'lmanvastuslaki, ja joiden avulla
mm. baHist~ten bäiriötekijöiden vaikutus voitiin yksinkertaisella -tavalla ottaa huomioon ammuntojen valmistelussa. Täten saavutti
·tykistön ja raskaiden jv-aseiden tulen valmistelu sellaisen nopeuden ja tarkkuuden, että se herätti yleistä huomiota ulkomaill:akin. Syvälli-
sen ballistiilkan tuntemuksensa ansiosta kenraali Nenonen on kyennyt .antamaan arvokkaita viitteitä tiedemiehille ballististen erikoisproblee- . mien ratkaisemiseksi.
Myöskin sisäballistisella alalla on kenraali Nenosen panos ollut erit- . täin ansiokas ja monipuolinen. Eniten tunnettu lienee hänen kehittä- _mänsä painemittari »manometripommi», joka ruutitutkimuksissa on .()sottautunut korvaamattomaksi, ja jonka antamien tulosten perus-
teella hän kehitti tunnetun menetelmänsä sisäbaHistisen päätehtävän matemaattiseHe ratkaisulle.
Useampien tykistöyksiJkköjen joustavan tulenkäytön ede'lIytyksenä ovat tarkat kartat. Tällaisten ai-kaansaamisessa tykistönkenraali Nenosella on edelläkävijän asema. Hänen kehittämänsä ja käytäntöön- ottamansa i 1 m aku v a k a r toi t u s m e n e tel m ä erikois- rakenteisine kuvauskameroineen ja oikaisumetodeineen vaikutti rat- kaisevasti tylkistön ampumamenetelmiin. Hänen työnsä tykistön ilma- kuvakarttojen valmistamiseksi on saanut tunnustusta ulkopuo:ella maamme rajojenkin.
Tykistönkenraali Nenosen panos ase te k n i II i s eli ä al a II a on myös oHut merkittävä. Asesuunnittelukunnan päällikkönä toimies- saan hän joutui johtamaan monipuolista ja vaativaa tutkimus- ja ke- hittämistyötä. Kenraali Nenonen ei henkilökohtaisesti ole suorittanut asesuunnitte:un alalla samankaltaista yksityiSkohtiin menevää suun- nittelutyötä kuin ampumatek:nii'kan ja ilmalruvauksen kehittämisessä, mutta hänen teknillinen :ahjakkuutensa ja asiantuntemuksensa on ol!ut suurena tukena varsinaisille asekonstruktööreille.
Jo aikaisemmin tykistön tarkastajana ollessaan kenraali Nenonen oli havainnut ,kranaatinheittimen edut jv:n välittömän tulituen aseina.
Hänen johdollaan tapahtuikin sitten kranaatinheittimistön teknillinen kehittäminen.
Voitaneen sanoa, että tieteeIIis-sotilaaUisessa suhteessa laajimman ja tärkeimmän tyänsä kenraali Nenonen suoritti a m p u m a m e n e- te -1 m i e n k e h i t t ä j ä n ä.
Tykistön ilmakuvakartat koordinaatistoineen loivat jo mahdollisuu- den suurempien tykistömassojen yhteiskäytölle. Aina ei kuitenkaan tarkkoja karttoja ollut käytettävissä. Näin ollen oli löydettävä myös muita keinoja. Kehittämistyön -perustana kenraali Nenonen piti sitä, että etulinjan tulenjohtajan oli saatava nopeasti käyttöönsä usean patteriston yhdistetty tuli. Ede1leen oli maaiissa aikaansaatava yllä- tys, usean patteriston tuli oli voitava keskittää sinne voimakkaana mi- nuutin kestävänä iskuna ilman edellä käyvää pitkäveteistä haku- ammuntaa. Jotta tämä onnistuisi, oli maalin paikka saatava tarkal- leen määritetyksi samoin kuin tulenjohtopaikat ja tuliasemat. Työs- kentelyn tuli ka~kissa paikoissa tapahtua samassa koordinaatistossa.
Tämän selvän ja yksinkertaisen päämäärän saavuttaminen vaatii kuitenkin useiden erilaatuisten tehtävien suoritusta - ja kaikkien yhtä tarkasti. Näiden osatehtävien ratkaisemiseksi kenraa;li Nenonen on kehittänyt monia nerokkaan yksinkertaisia ja käytännöllisiä mene- telmiä. Niiden toimeenpano on jaettu eri elimille siten, että mahdolli- simman varma ja tar.kka sekä nopeasti syntyvä yhteistulos on aikaan- saatavissa. Erityisesti hän on ottanut huomioon valvonnan merkityk- sen: kaikki tärkeimmät laskelmat, suunnan määritykset jne. on peri- aatteessa tapahduttava ,kaJhden eri henkilön työnä, jopa usein kahta eri menetelmää käyttäen.
Täsmällisyys ja tarkkuus ajan määrittelyssä ja käytössä oli myös tärkeää. Kenraali Nenosen opettama ja vaatima »kellokulttuuri» on eräs tykistömme arvolkkaita perinteitä.
Ampumamenetelmiään kehittäessään tykistönkenraali Nenosella on oLlut perusajatu'ksena tarkkuuden ja varmuuden saavuttaminen mah- dollisimman yksinkertaisin keinoin. TaI'kka työ,' joka voidaan suorit- taa yksinkertaisin menetelmin, on paras tehokkuuden tae. Useita yksi- tyislkohtia Nenonen on joutunut tämän kehittämistyön yhteydessä suunnittelemaan ja kokeilemaan sekä sitten tykistölleen opettamaan.
Kun tarkkaa karttaa ei aina voinut olla käytettävissä, oli se saatava jolla,kin tavoin korvatuksi. Tämän kenraa;li Nen.onen suoritti sangen loogillisesti ja järjestelmän yhtenäisyyttä silmällä pitäen edelleen graafista esitystapaa käyttäen. Tu:enjohtotaso tulenjohtajalla ja pat- teritaso tuli patterissa muodostavat tavalliaan yksinkertaisen, mutta tarkan kartan, jol:le sitten twlenjohtopaikat ja patterien tuliasemat merlkitään maastossa tapahtuvan mittaustoiminnan perusteella. Kun liilkkuvaa tulenjohtoa varten kehitetty mittausmenetelmä ei vastannut lisääntyneitä tarkkuusvaatimuksia, kemaali Nen.onen 'kehitti uuden ja tarkemman nk. suuntakehämurtoviivamittauksen. Tämän avulla on tulenjohtopatkat ja tuliasemat merkittävissä tasoUe riittävällä tark- kuudella. Kun twlenjohtaja ,tämän jihlkeen Ipäärittää mm. stereo- etäisyysmittaria käyttäen etäisyyden ja suunnan maaliin, ts. maalin koordinaatit, voidaan eri patteristojen tuli sulht~hlisen yksinkertaisin keinoin saada yhdistetylksi. Tu:en siirtäminen maalista toiseen on myös nopeaa ja varmaa.
M i t t a u s toi m i n n a n k e h i t t ä m i s e s s ä kenraali Ne- nonen kiinnitti erityistä huomiota tarkan perussuunnan saamiseen etäälläkin toisistaan oleville tuliyksiköille. Suunnan määrittämisessä ei pohjoisneulan ,tarkkuus enää riittänyt. Nenosen kehittämän aurinko- ja tähtimittausmenetelmän avulla on mittaustoiminnan tarkkuus taattu, ja suurtenkin tykistömassojen suuntaaminen haluttuun maaliin käy nopeasti ja vannasti.
Kun kävi ilmeiseksi, että puhelin on vaurioitumiselle kovin herkkä y'hteysväline, kenraali Nenonen ryhtyi toimenpiteisiin erityisen t yk i s t ö n ra d i 0 n aikaansaamiseksi. Hänen aloitteestaan asia pantiin aluI:e, ja sitä kehitettiin sitten yhteistoimin viestialan kanssa.
Tykistön tarkastajan osuus asian eteenpäin viemisessä"oli varsin huo- mattava.
Ammunnan valmisteluun ja tulenjohtamiseen liittyvien tehtävien jaon eri elimille kenraali Nenonen suoritti - paljon aikaisemmin kuin yleensä muualla - siten, että tulenjohtajan, jonka on seurattava edessä toimivaa ja:kaväen johtajaa, tehtävät muodostuivat teknilli- sessä suhteessa sangen yksinkertaisiksi. Tulenjohtaja .oli vapautettava laskutoimituksista tai muuten monimutkaisten menetelmien käytöstä.
Hänen oli voitava suorittaa tehtävänsä yksinkeNaisin välinein. Näin sen vuoksi, että virhemahdollisuudet ja aikatappiot muodostuisivat mahdollisimman pieniksi sieJ.lä, missä vihollisen vaikutus tuntuu jat- kuvasti voimakkaimpana. Edelleen sentähden, että tulenjohtajan tulee voida mahdollisimman suuressa määrin valvoa vihollisen toimintaa.
Tulenjohtaja ei saa olla sidottu teknillisiin menetelmiinsä, niin ettei hän ehdi ta,ktillisessa suhteessa seurata tilanteen kehittymistä ja siten todella johtaa tulrta: määrittää maalit, valita sopivat tuHmuodot, harkita tehtävän suorittamiseen tarpeellinen tykistön määrä ja laatu yms. Lopuksi oli o·tettava huomioon., että tulenjohtajien valtaosan tul- lessa reservistä heidän kouluttamismahdollisuutensa olivat suhteelli- sen rajoitetut.
Tulenjohtomenetelmien yksinkertaistamiseksi suoritetusta työstä on erityisesti maini~tava kenraali Nenosen kehittämä nk. korjaus- muunnin, jonka avulla tulenjo!h.tajan antamat suunnan ja matkan kor- jaukset, jotka hän saa tähystysviivansa nojalla suorittamiensa havain-
tojen perusteena, voidaan tulipattereissa nopeasti ja va~masti muun- taa ampumasuunnassa suoritettaviksi. Nllin tulenjohtaja voi suorittaa tehtävänsä tarvitsematta esim. tietää mitään tuliasemien sijainnista.
Kaikki tulipatterin suuntaamiseen tarvittavat laskelmat suoritetaan sieHä, missä ne sotaolosuhteet huomioon ottaen parhaiten voidaan tehdä, ts. tuliasemissa. Tarkkaa ballistista valmistelua varten tarpeel- liset .~askut taJpahtuvat myös tuliasemissa, ja ne suoritetaan käyttäen graafisia ampumataulukoita ja muutenkin graafista esitystä hyväksi- käyttäen. Yleensäkin kaikkien eri elinten toimintaa varten on käytet- tävissä selvät ja havainnolliset taulukot, j·oiden käytön koulutus voi tapahtua suhteellisen lyhyessä ajassa. Kai~ki edellä es1tetty tähtää varmuuden saavuttamiseen ja siihen, että vain yksinkertainen on kenttäolosuhteissa parasta. Tykistönikenraadi Nenosen toimintaperi- aatteisiin on aina kuulunut pääasioiden erottaminen sivusefkoista.
Tämän hän on onnistuneesti toteuttanut tykistön ampumamenetelmiä kehittäessään.
Tykistön ase on ammus. Tykistö ei opi asettaan käyttämään muuten kuin 'harjoittelemalla ampumista. Tämän kenraali Nenonen tajusi jo heti alkuun. Ja lisäksi vielä sen, että ilman perusteellista yhtenäistä koulutusta eivät tykistöjoukot pysty saamaan patteriston. puhu- mattakaan tykistöryhmän toimintaa sujumaan. Kenttätykistön tärkeimmän koulutusvaiheen muodosbavatkin ampumaleirit, joilla ei ainoastaan suoriteta määrättyjä ampumaharjoituksia, vaan joiden arkana tykistön johtajalla on mahdollisuus kokeilla ja kehittää uusia menete}miä sekä opettaa ne joukoilleen. Perkjärven tykistöleirin avulla on ollut mahdollista saada kasvatetuksi yhtenäinen ja johtajansa tah- don mukaiseen käyntiin tahditettu koneisto. Tämä totuus on hyvä muistaa edelleenkin. Sitä on vä'hitellen alettu ymmärtää muuallakin.
Päällystön kouluttamisessa on tärkeä sijansa ollut tykistön ampu- makursseilla ja ,sittemmin Tykistökoulu1la, jonka kenraali Nenonen tarkoitti toimimaan paitsi a5elajin opinaftljona myös tykistön tarkasta- jan tutkimus- ja kokeilulaitoksena.
Paitsi kenttätykistöä on kenraali Nenonen luonut perustan myös i 1 m a tor j u n t a t y k i s t ö 11 e m m e, jonka toiminta hänen johdollaan alkoi v. 1930.
Samalla perusteellisuudella, .taidolla ja innostuksella, jolla tykistön tarkastaja johti ja kehitti kenttäty'kistöä, hän sen ohella antautui it.- tykistön ampumamenetelmien ja toiminnan kehittämiseen. Vaikkakin ilmatorjunta myöhemmin liitettiin ilmavoimiin, niin kenraali Nenosen teknillisessä suhteessa suorittama valvonta ja ohjaus on ratkaisevasti vaikuttanut it.-aseemme kehitykseen.
Tykistönkenraali Nenonen on .ollut tykistömme johdossa miltei yhtä- jaksoisesti vuodesta 1920 vuoteen 1947. Lyhyinä väliaikoina on hän toiminut eräissä muissa vastuunalaisissa tehtävissä. Niinpä hän on ollut puolustusministerinä vv. 1923-24, va. sotaväen päällikkönä vv.
1924-25 ja Sotakorkeakoulun johtajana v. 1924. Sotakorkeakoulun ensimmäisenä johtajana kenraali Nenonen on luonut eräitä tärkeitä perusteita korkeammaI:e sotilasopetukseHe. Hänen puheensa sota- kor·keakoulun avajaistilaisuudessa sisälsi sotilaskoulutuksellemme tä:hdellisiä osviittoja samoin kuin siitä samalla ilmeni hänen omakoh- taiset toiminta periaatteensa. Silloinen kenraalimajuri Nenonen nimit- täin k<lrosti opetuksen ohjenuorana käytettäväksi neljää periaatetta, JOLta meillä tulee kehittää: voimien keskitystä, yllätystä, menetelmien yksinkertaisuutta ja aktiivista henkeä.
Osoituksena tykistönkenraali Nenosen nauttimasta yleisestä arvon- annosta on hänen jäsenyytensä Suomen tiedeakatemiassa, Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvo ja Ruotsin Kungl. Krigsvetenska.ps- akademin jäsenyys sekä Suomen Upseeriliiton, Suomen Sotatieteelli- sen Seuran, Rannikkotykistöupseeriyhdistyksen, Suomen Fotogram- metrisen seuran ja Ruotsin Artilleriklubbin kunniajäsenyys.
Henkilötietoja osottavissa kaavakkeissa on sarake harrastusten mer- kitsemistä varten. Tämän sarakkeen täyttäminen tykistönkenraali Ne- nosen kohdalla tuntuu hyvin selvältä ja yksinkertaiselta, siihen sopi- nee parhaiten merkintä: tykistö. Tykistö on ollut lähtökohta ja mää- rän pää sekä kaikkea sitä, mitä näiden välille mahtuu. Matematiikka, tähtitiede, optiikka, fotogrammetria, fysiikka yms. - kaikki nämä har- rastukset ovat palvelleet yhtä ja samaa - tykistöä. Harvinaisen ehjän ja hedelmällisen luomistyön täyttämä on kenraali Nenosen elämän- taival. Suuret lahjat on viimeistä piirtoa myöten asetettu isänmaan palvelukseen.
Tykistönkenraali Nenonen on aina ollut suuri totuuden etsijä ja myös sen tinkimätön vaatija. Hänessä olemme oppineet .tuntemaan e1ä- västi vastuunsa tuntevan johtajan. Tinkimätön vastuuntunto ja totuu- de:lisuus ovat olleet hänen elämänohjeenaan.
Ehjä ja täydellinen uhrau.tuminen sen hyväksi, minkä katsoo oikeaksi ja tarpeelliseksi, on luonnehtinut kenraali Nenosen työtä ja toimintaa. Meillä on edessämme voimaihminen, jolle päämäärä on nä- kynyt selkeänä ja kirkkaana, joka on raivannut itselleen ja tykistöl- ieen tien läpi vaivan ja vastuksen, joka henkensä kantamana on näh- 'nyt kauemmaksi ja selkeämmin kuin lIlluut.
Suomen nuorella armeijalla on ollu.t tykistönkenraali Nenosessa esi- kuva ei ainoastaan tietäjänä ja taitajana, vaan myös syväl,le luotaa- vana ihmisenä ja tosi sotilaana. Elävään tunteeseen upseerin vaati- vasta asemasta on yhtynyt henkilökohtainen vaatimattomuus, joka ei
kos~aan etsi omaansa. Upseerin auktoriteettia ei kenraali Nenonen o:le ylläpitänyt ul'konaisilla eleillä, vaan se on rakentunut sisäisiin arvoi- hin, joiden varassa se aina on ollut ehdoton.
Ystävällisyydellään ja valmiina ottamaan varteen toistenkin mieli·
piteet ja heidän huolensa kenraali Nenonen on voittanut puolelleen eri- tyisesti tykistömiesten sydämet, niin tavallisen tykkimiehen kuin pääl- lystöön kuuluvan.
Hänen esimerkkinsä innoittamana ja hänen kaukokatseisen johtonsa alaisena hänen lähimmät miehensä ja koko tykistö on vuosien kuluessa suorittanut ty'ön, joka määrätietoisuudessa, toimeenpanon loogillisuu- dessa ja nopeudessakin sekä lopputuloksen pätevyydessä hakee ver- taistaan.
Taistelija ja edellälkävijä ei voi välttää vastustusta eikä ristiriitoja- kaan. Toiminnan keskittämisvaatimus jdhti aikanaan, tykistön organi- saation ja ampumatoiminnan tultua kehitetyksi ja hiotuksi, loogilli- sena seuraamuksena myös materiaalikysymyksen ,keskittämispyrki- mykseen. Mutta tähän ei oltu vielä kypsiä. Syntyi asesuunnittelukunta;
materiaalisen pohjan luomiseen tuli keski.tystä, mutta taisteluväline- alaa ei råuhan aikQJla keskitetty.
Koitti kuitenkin aika, jolloin kaksi tinkimättömän kokonaisuuden miestä ,kohtasi toisensa o:osuhteissa, joissa oli tehtävä nopeat ja laa-
jakantoiset sotilaan päätökset. Talvisodan päätyttyä uskoi ylipääl- likkö koko tykistön sekä taisteluvälinealan johdon kenraali Nenosen . käsiin.
Keskityksen viimeinen vaihe oli saavutettu, mutta siihen vaadittiin sodan raskaat kokemukset, ennen kuin asia selvisi. Edelläkävijän näke- mys vastuun jakamattomuudesta tuli silloin toteutetuksi.
Uusi sota ei tykistöllisessä suhteessa tuonut esille mitään oleeHi- sesti uutta. Suomen tykistö täytti hyvin tehtävänsä ja palasi taiste- lusta hengeltään ja olemukseltaan muuttumattomana, teknillisesti lyömättömänä. Tämä on paxhain osoitus tykistön johtajan työn laa- dusta ja kapasiteetista. Hänen elämänsä kaaren inhimillisesti katsoen korkein kohta on näin loistanut ankaran taistelun kirkastamana. -
Juhlapäivänään tykistönkenraali Nenonen joutui monien kunnian·
osoitusten kohteeksi. Monet olivat myös ne, jotka kukkalähetyksin ja sähkein tahtoivat esittää onnentoivotuksensa ja tuoda ilmi kunnioi- tuksensa suurelle sotilaalle, etevälIe tiedemiehelle ja jalolle ihmiselle.
Valtiovallan tervehdyksen ja onnittelut esitti puolustusministeri Skog; tykistön onnittelut ja syvästi tunteman kiitollisuuden ja kun- nioituksen tykistömme perustajaa ja kehibtäjää kohtaan esitti tykis- tön tarkastajan johtama lähetystö. Edelleen lähetystöjensä välityk- sellä esittivät onnit<telunsa Pääesikunta, eri upseeri- ja aliupseerijär- jestöt, Helsingin Yliopisto ja muut korkeakoulut, Suomalainen Tiede- akatemia, useat tieteelliset seurat jne.
Ruotsin Kungliga Krigsvetenskapsakademin onnittelut esitti ken- raalimajuri N. Sjöberg luovuttaen samalla kenraali Nenoselle akate- mian myöntämän suuren kultamitalin; kunnianosoitus, joka aikaisem- min vain kerran (1840-luvulla) on tullut yksityisen henkilön osaksi.
Kenraalimajuri Sjöberg välitti myös Ruotsin tykistön onnittelut ja esitti kenraali Nenoselle kutsun Ruotsin tykistöupseerien Artilleri- klubbin kunniajäseneksi.
Suomen Kenttätykistön Säätiö, joka yhdessä eri upseeriyhteisöjem- me kanssa järjesti juhlapäivälliset, luovutti juhlan kunniavieraaUe kenttätykistön vastalyötetyn kultaisen ansioplaketin. Lisäksi säätiö pyysi luvan saada lyöttää 70-vuotispäivän kunniaksi tykistönkenraali V. P. Nenosen muistorahan.
Ty'kistönkenraali V. P. Nenosen 70-'vuotispäivänä voitiin todeta hänen suorittaneen vaativan ja vastuunalaisen upseerintehtävänsä tavalla, josta isänmaa saa olla suuresti kiitollinen. Hänen työnsä tunnetaan ammattipiireissä 'laajalti yli maamme rajojenkin, ja häntä kunnioite- taan eräänä aikamme etevimpänä tykistön kehittäjänä ja johtajana.
Kenraali Nenonen on lausunut: »Usko tehtävän mahdollisuuteen ja voimakas tahdon panos sen toteuttamisessa ovat ne, jotka aikaan- saavat pätevän tuloksen.» Tämän ajatuksen on hän itse loistavasti toteuttanut.
~ - Tiede ja Ase
