TUU-13-024
2528000
2528000
2529000
2529000
2530000
2530000
7542000 7542000
7543000 7543000
7544000 7544000
7545000 7545000
7546000 7546000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
HANHIVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-024
Pinta-ala: 52,8
Korkeus: 285
Alueen suhteellinen korkeus: 70
Geologia
Mannerjäätikön sulamisvaiheessa hieman yli 10 100 vuotta sitten jäätikön reuna perääntyi Tepaston alueella kohti etelää (Johansson ym. 2005). Maaston viettäessä kohti etelää jäätikkö esti sulamisvesien pääsyn Ounasjokea myöten kohti silloista Itämerta. Mannerjäätikön reunan eteen kerrostuneet sulamisvedet muodostivat Ounasjoen laaksoon jääjärven (Kujansuun 1967, Johansson 2005). Tepastossa sijaitsevan Hanhivaaran itärinteellä on jääjärven aaltojen paljaaksi huuhtomia kallioita sekä rantakivikkoa noin 265 ja 280 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä (Mäkinen ym.
1991). Aallokon huuhtomaan rantavyöhykkeeseen jäivät ainoastaan lohkareet ja kivet hienompien ainesten huuhtoutuessa rinteen alemmille tasoille. Rantakivikko on jääjärvien rannoille tyypillisesti vain rinteenmyötäinen lohkarevyö vaaran rinteessä. Varsinaisia rantavalleja Hanhivaaralle ei syntynyt johtuen rinteen jyrkkyydestä ja jääjärven ulapan pienuudesta ja lyhytaikaisuudesta. Rantakivikon lohkareet ovat yleensä kohtalaisen särmikkäitä, vain vähän kulmistaan pyöristyneitä. Soraa ja hiekkaa on vaaran alarinteillä suhteellisen ohuina kerroksina johtuen jääjärvivaiheen lyhytaikaisuudesta ja ohuesta huuhtoutumisvyöhykkeen moreenipeitteestä.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Puusto on huuhtoutumisvyöhykkeellä ja sen yläpuolella mänty- koivumetsää, jossa on myös sekapuuna jonkun verran kuusta. Kuivemmilla hiekkaisilla ja soraisilla, alemmilla rinteillä on mäntyvaltaista puustoa. Osin puustoa on hakattu. Kivikot ovat ilmakuvan mukaan puuston varjostamia.
Kosteimmissa metsiköissä on enemmän mustikkaa ja kuivemmissa puolukkaa ja variksenmarjaa.
Maisema ja muut arvot
Hanhivaara hahmottuu lähiympäristöön kohtalaisesti, mutta rantakerrostuma hahmottuu puuston peittämänä vain lähialueille. Rantakerrostumalta avautuu kohtalainen maisema Tepaston ja Ounasjoen suuntaan, joskin Ounasjoki jää puuston peittoon. Rantakivikko ja sen alapuolella sijaitsevat hiekka- ja sora-alueet luovat vähäistä vaihtelua sisäiseen maisemaan lähinnä kasvillisuuserojensa puolesta.
Sijainti: Hanhivaara sijaitseen Kittilän pohjoisosassa, noin kaksi kilometriä Tepastosta etelään.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 70 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kittilä
2741 09
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Johansson, P. 2005. Jääjärvet. Teoksessa: Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.) 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 127-149.
Kujansuu, R. 1967. On the deglaciation of western Finnish Lapland. Bulletin de la Commission Géologique de Finlande 232. 98 s.
Mäkinen, K., Maunu, M. & Väisänen, U. 1991. Sirkka, Maaperäkartta 1 : 50 000, 2741 2 selitys Geologian tutkimuskeskus.
