Opettajana Suomen Sammussa vv 1957-1987 · DIGI

Eräänä heinäkuun alun aamupäivänä lähdin kotoani Merikarvialta ajelemaan Pyrkijä-mopollani

kohti uutta

työpaik- kaani Huittisten Sammussa. Matka kesti peräti nelisen tuntia.

Maisemat vaihtelivat

ja

mopon moot-

tori

pyrki kuumenemaan. Matka kuiten-

kin taittui

jännittyneen odotuksen mer- keissä. Lopulta päästyäni Sammun sillalle

koulu näkyi

arvokkaana

ja

ylväiinä mäennyppylåillään. Jo kaukaa oli todetta- vissa, että ajan hammas oli jättiinyt _omat

merkkinsä

rakennuksen ulkokuoreen.

Olihan koulu tuolloin

saavuttanut 60 vuoden iän.

Jännitys kohosi

kohoamistaan _kun käännyin Norrin tiellg ^joka

johti

_koulul- le. Minklihänlainen rakennus on sisältä- päin tarkasteltuna. Koulu

oli

tyhjillään.

Ketään ei löytynyt talosta. Niinpä läksin naapurista kyselemään,

mistä

löytyisi henkilö joka näyttiiisi minulle uutta työ- paikkaani. Oloni helpottui huomattavasti kun talon emåintii ja isåintä osoittautuivat ystävällisiki

ja

mutkattomiksi ihmisiksi.

Ptiivi ja Mauri Norrilta

sainkin sitten runsaasti tietoja tulevasta työpaikastani.

Iåheinen ystävyyssuhde alkoi välittömäs- ti.

l2ihdin ohjeiden mukaan suunnistau- tumaan

johtokunnan

taloudenhoitajan Jaakko Jartun luokse.

Niin

påiisin tutus- tumaan

koulun tiloihin.

Jaakko opasti minut seuraavaan paikkaan, puheenjoh- taja Jalmari Kalmin luo. Hän kertoi, ettii koulun johtokunnalla on illalla Takkulas- sa kokous,

johon hän toivoi

minunkin osallistuvan.

Illan

kokouksessa

jouduin

_toimimaan sihteerinä. Siitii lähtien olen saanut tehdä sihteerin hommia Sammun koululla en-

sin

johtokunnassa,

sitten

kouluneuvos- tossa

ja

nykyisin jälleen johtokunnassa.

Näiden kolmen vuosikymmenen aika- na olen saanut tutustua huittislaisiin tiil- tä paikalta ja _todeta tulleeni huittislaisek-

si. Minulle

alkuaikoina s€litettiin, ettå

huittislaiset

hyväksyvät

perin

hitaasti muualta muuttaneen joukkoonsa. Tämä on todella pitänyt paikkansa.

Ei Huitti-

siin niin helppoa ole ollut kotiutua. Olen ehkåi kuitenkin ollut itsepäinen

ja

_halun-

nut

huittislaistua.

Nyt haluni

tuntuvat toteutuneen,

koska pidän

kotiseutuni puolia kynsin hampain jonkun

yritfiiesä

puhua hulluista huittislaisista. Olen pyr-

kinyt

kääntiimään asian kieliopin avulla kuten Irma

Ytti

aikoinaan minua valisti sanomalla,

ettii "hullu

mies Huittisissa syö enemmän kuin tienaa."

6O.VUOTISIUHLAf,

Vaninainen työni alkoi ^vasta virallises-

ti l.

8. 1957,

jolloin

_{otin vastaan virkani}

ja

samalla

koulun johtajan

tehtlivät.

Koulun

johtokuntaan

kuului

aiemmin mainittujen puheenjohtajan

ja

talouden- 20

hoitajan lisäksi Oili Norri, Taito Jalonen, Otto Mast ja _Gunnar

krkola.

Johtokun-

tn oli

tosi tarmokas otteissaan

ja

_antoi

opettajakunnalle tehtäväksi hankkia oh-

jelmaa koulun

60-vuotisjuhlaan, jonka johtokunta vielä samana syksynä järjesti.

Johtokunta

toimi

ripeåisti myöskin kou- lun saneerauksen

ja

laajennuksen hyväk- si. Koulun huonetilaohjelmaa pohdittiin johtokunnan ja opettajiston kesken. Kou- lun opettajakunnan muodostivat tuolloin Hertta Aaltonen,

Kirsti

MännistQ

laina

Syrjänen, Sinikka Tala

ja

_{Risto Äijata.}

Seuraavana vuonna väliaikaisena mies- opettajan virassa ollut Tala muutti pois ja virkaan

valittiin Matti Heikkilä.

Tämä joukko toimi sitten vuosikaudet yhdessä kunnes

laina

Syrjänen kuoli ja jonkin _ai-

kaa

myöhemmin

Hertta

Aaltonen jäi eläkkeelle.

Ioput

kolme työskentelimmekin lähes kolme vuosikymmenfä yhdessä nähden koulun ja Huittisten kouhilaitoksen mer- kittåivän kehitysvaiheen omakohtaisesti kokien.

Koulun laajennus-

ja

saneeraushanke saatiin

käyntiin

seuraavana vuonna ja koulutyö päästiin aloittamaan uusissa ti- loissa syyslukukauden 1959 alussa. Ko- vin helpolla ei hanke kuitenkaan toteutu- nut. Kantona kaskessa oli tuolloinen kan- sakouluntarkas taja, j oka milloin sij oitti li -

säluokkia vanhan

koulurakennuksen

vinttiin ja milloin rakensi upeata kivikou-

lua

vanhan koulurakennuksen kylkeen.

Koulun suunnittelutyö annettiin kunnan rakennusmestarillg

Toivo

Männistölle,

joka oli suunnitellut monia

muitakin

kouluja.

Suunnittelutyön tuloksena oli

viihtyisia

koulutiloja,

jotka vielä

lähes

kolmen

vuosikymmenen

jälkeen

_ovat käyttökelpoisia. Rakennuskustannukset olivat 28 miljoonaa silloista markkaa, mi- kä

alitti

kouluhallituksen normaalihinta- päätöksen

neljällä miljoonalla.

Kansa-

koulutarkastajan ehdottama

kivinen vaihtoehto

olisi tullut tuolloin

^maksa-

maan

yli

50 mmk. Näin ollen koulumme on saatu maksuun sillä korkoerolla, min-

kä kivikoulun

kustannukset olisivat ai- heuttaneet. Rakennustyön urakoi sampu- lainen Kalle Sato paikkakuntalaisten am-

mattimiesten suorittaessa

taidollaan työn. LVl-urakan teki keikyäläinen Tenho

Virtanen ja

sähköurakoitsijana _toimi huittislainen insinoöri

Matti

Erkkilä.

KERHOIOIMINNAN KOLME VUOSIKYMMENTÄ

Sampulaiset nuoret

olivat

kokoontu- neet lentopalloilun merkeissä koulun pi- hamaalle kesäisin.

Tämän vuoksi

oli helppoa käynnistää koulun kerhotyö niin nuorisokerhon kuin oppilaskerhonkin tii- moilta. Sammun koululla

on

aina ollut

0pettdano

Suomen Sammasso

vv 1957-1987

,.. .: i..=

?-.

Sammun koulua on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa. Viime vuosisadan puolella raken.

nettiin ensimmäinen vaihe

ja

kahden vuoden kuluffua on jälleen tarkoitus rakentaa li- sää

ja

saneerata vanhaa. Niinpä koulu onkin muotoutunut ristin muotoon nykyisessä asussaan. Kuya on alikulkutunnelin rakentamisen ajalta.

Vuonna 1959

oli

koulun laajennus

ja

saneeraus valmiina.

Uutta

rakennuksessa oli opettajain huone

joka

10 neliön suuruudellaan viehätti tätä nuorten opettaiien iouk- koa, joka silloin muodosti koulun opettajakunnan. Vasemmalta Hertta Aaltonen,

Mat' ti

Heikkila, Laina Syriänen, Risto Aijälä

ja _Kirsti

Männistö

opettajia, jotka ovat olleet kiinnostuneita oppilaittensa vapaa-ajan harrastuksista ja olleet valmiita antamaan omaa apuaan nuorten harrastustoiminnan johtamises-

sa. Kirsti MännistQ Matti

Heikkilä, Hertta Aaltonen ja allekirjoittanut olivat alkuaikojen ^pioneerej ä.

Kerholaiset ovat järjestiineet lukuisia juhlatilaisuuksia kyläläisille, joista varsin-

kin

äitienpäiväjuhlat ovat olleet kiinnos-

tavia. ÄiOit ovat

mielellään saapuneet

juhliinsa

katsom

aan mita

esitettävää omilla sydänkäpysillä on kulloinkin ollut.

Sammun koulun kerholaiset ovat esiin- tyneet monissa tilaisuuksissa koulun ul- kopuolella ja näin on koulun kerhotyö ri- kastuttanut huittislaista kulttuurielämää omalta osaltaan. Kuluvana lukuvuonna koulussa

toimii

seitsemän kerhoa. Eng- lanninkielen, teknisen

työn,

musiikki;

liikunta; tanhu; näytelffiä;

ja

ATK-kerhot kokoontuvat kerran viikossa kooten noin sata oppilasta kehittavään harrastustoi-

mintaan.

Kerhojen

ohjaajina

toimivat

Anja Kopi, Veikko Kortelahti, Harri [au- rila,

Kari-kkka fax, Alli

Vaahtera

ja

al- lekirjoittanut.

PERUSKOULU

AHTAUDEN AIKAA

Koulun

tilat

olivat alkuun aivan liian

hyvät.

Työskentelihän meitåi

vain

viisi opettajaa kuudelle tarkoitetuissa tiloissa.

Saimme täståi syystii nopeasti vuokralai- sia. Kauppakoulu

ja

kansalaiskoulu sekä

Jaakolan museon esineet

saivat

tiloja Sammusta. Koulupiirin asukasluku kään-

tyi kuitenkin

nopeaan

nousuun

kun Huhkolan aluetta

alettiin

asuttaa. Seu- rauksena olikin luokkien lukumäärän ko- hoaminen pysyvästi vähintiiän kahdek-

saan

perusopetusryhmään

niin

^kuin

luokkia nykyisin nimitetiiän. Parina luku- vuonna

on ollut

^yhdeksän perusopetus- ryhmää ja näin tullee jälleen ensi vuonna olemaan. Ahtauden luokkien sisälle sai aikaan koulupiirin yhdiståiminen lautta-

kylän

piirin

kanssa yhdeksi suurpiiriksi, jossa on tiillä hetkellä

yli

550 oppilasta ja 22 perusopetusryhmää.

Opetustilat kummassakin koulussa yh- teensä ovat

tarkoitetut

14 perusopetus- ryhmälle.

Kun nyt

saneeraus lauttaky- lässä on alkamassa ja _{Sampukin saneera-} taan vuorollaan niin ahtaus poistuu aina- kin joksikin aikaa mikäli vielä koulupiirit eroitetaan omiksi piireikseen. ^Saneeraus- ten jälkeen tulisi olla tilat yhteensä 24

p,'

rusopetusryhmälle

joka

lienee ^pysyvä tarve.

LIIKKUVA

KOULU

Sammun kansakoulu on tunnettu aina alkuvuosiltaan saakka liikuntaharrastuk- sen ylläpitiij änä

ja

kehittiijänä. Koulun tarkoitusperiä on ollut auttamassa lasten

vanhempien kiinnostus

liikuntaan.

5O-luvulla

olivat

Sammun

ja

Mannin-

mäen hiihdot kyläläisten

järjestiimiä avoimia kisoja,

joihin voivat

osallistua kaikki lapset

ja

nuoret seuroihin tai kou-

luihin

katsomatta.

Ne olivat

suosittuja urheilutapahtumia,

jotka olivat

omiaan kannustamaan kylän lapsia liikunnan ^pa-

riin.

Koulumme oppilaat ovat menesty- neet hyvin

ja

osallistuneet myöhemmin menestyksellisesti

jopa

SM-tason kilpai- luihin

ja

maaotteluihin. Liikunnan ysfå- vänä olen kokenut olon Sammussa elä-

mäni antoisimmaksi ajaksi. Täällä ovat työtoverit suhtautuneet myönteisesti lii- kuntaan

ja

osallistuneet kilpailujen ^jär- jestiimiseen

ja muuhun

yhteistyöhön.

Erityisen antoisaa on

ollut

tyoskennellä

Matti Heikkilän

kanssa. Yhteistuumin

olemme järjestiineet monia

kilpailuja

niin

koululaisille

kuin

muillekin urheile- ville nuorille.

TATKOOHENKEÄ

Sampulaisten lasten vanhemmat ovat olleet innolla mukana lastensa harrastuk- sia

ja

koulun toimintaa tukemassa. Mer-

kitävänä

esimerkkinä

on

^kaksi vuotta

sitten tapahtunut vanhan

kouluraken- nuksen lattiaremontti, jonka _kustannuk- set kaupungille

jäivät

alle 2 000 mk:n ja remontin

avulla

saatiin kylmäståi huo- neesta käyttökelpoinen

teknisen

työn opetustila.

Näin voitiin jatkaa tämän tilan käyttöä perusopetusryhmän opetustilana eli van- hempien suorittama talkootyö

tuotti

^yh- den luokkatilan koululle lisää. Vanhem- mat ovat olleet kerholaisten retkillä ja _ur-

heilujoukkueiden mukana

huoltajina.

Koulun tilaisuuksiin he ovat osallistuneet kiitetuvällä innolla.

Kaiken edellä kerrotun johdosta on to- dettava, etlä Sammussa on ollut hyvä olla opettajana

tiiällä

vallitsevan lSammun hengen" vuoksi.

Risto Aijälä 2t Nämä lapset ovat tänään kolmikymppisiä. Vuoden 1957 ikäluokka opettajansa Kirsti

Männistön kanssa luokkakuvassa ollessaan pari vuosikymmentä nuorempia.