% ' '■ . ' ■' " ■ . ■ ; . ./ ' ■■ .... ; E ttä se oppim äärä, joka tä ssä kansakoulussa oikeuttaa päästötodistuksen saam iseen, pääasiallisesti vastaa nykyään voimassa olevaa, täydellistä kansakoulukurssia, todistaa
.. ^ .
Kansakoulujen Tarkasiaja.
SOM ERNIEM I-SEURAN JULKAISU JA 1
1988
f
ylemmästä kansakoulusta
....
ö y n / y n y j Ä i y a i f e t ä u
/äAävi Katipa
-d o u d u u n & f * ' o n o e n y ä & e e n A ä y n y J
Ä o u i f i t ö ö a : J T ... y a o v z n y t ö u o ■ ^ ttt< z 9 ^ iU Ä a u / w / i c y y i i m ä c i t c Z n t ä y c / e d ct ö e & f o . ( 2 / f ä i i / % t c y c i $ a c i ' n o n , S i t z n o & o t t c c m t l
.... l & ä y t o ö / ä , . ; . ' A u o & $ t ö u u t t a f a / a t ^ / i f i a v a i ö u i t t t c i a c A ä ^ o t c - u t n t y y t c - y c r A a y o t t u o a i n e e ö o c i
o o o t ä z n u t & e u a a a v € i & z , J t v v a & z € tw o & & 4 $ U a > e c / c ö t y o t d :
uskonopissa ... ... . i b y d y
äidinkielessä, a) lukemisessa . £ y < $ r # ^ -
b) k irja llisissa harjoituksessa . . . I Y - p a t y . / / 4 . 4 r * ...| . f i : \
maantieteessä ' $ •
historiassa ... . . .$•.
laskennossa . . . . $'■
muoto-opissa sekä pinta in ja kappalten mittaamisessa y ^
luonnontieteissä . . . . . ... $ .
piirustuksessa ... . j " J ?
kaunokirjoituksessa ... . j ■ ’ < / # ? ? * ? :
laulussa , . . ' ^
voim istelussa... /C/y >f (* e+ L ’ / k ä sitö issä... ... / f y " * ' / s .
t i . kuun £ p:nä 1 8 9 < f.
^ / s, s?st^ -
~ Johtokunnan Esimies. Knulun Johtaja.
y A rvosanat ovat: hyvä (10 ja 9), t y y d y ttä v ä (8 ja 7), vä lttä v ä (ö ja G),'heikko (4—1).
Somerniemeläisen kansanopetuksen historiaa
SOMERNIEMI-SEURAN JULKAISUJA 1
1988
Ladonta Eevan Tyttäret Ky Eevan Tyttäret Ky, Somero 1988
ISBN 952-90012-2-3
ALUKSI
S om ern iem en kuudesta kansakoulusta vanhin, Keltiäisten koulu aloitti toimintansa Keisari Aleksanteri III hallituskau
della maanantaina syyskuun 3 päivänä vuonna 1888.
Kolmetoista vuotta se oli kappeliseurakunnan ainoa kansa
koulu, kunnes vuonna 1901 aloitti Rauhankalliolta vuokra
tuissa Kokin talon tiloissa Oinasjärven koulu. Vain nämä kaksi koulua ovat edelleen toiminnassa, sillä neljä muuta on jouduttu lopettamaan oppilaspulan takia.
Ensimmäisenä lopetettiin Salkolan koulu vuonna 1964 neljänkymmenen toimintavuoden jälkeen. Seuraavana vuon
na loppui Viuvalan koulu, joka oli vuonna 1923 muutettu kiertokoulusta alakansakouluksi. Palikaisten koulun elämän
kaari kesti vuodesta 1924 vuoteen 1966. Neljäs lopetetuista kouluista on Kaskiston koulu, joka aloitti toimintansa Som e
ron kuntaan kuuluvana vuonna 1912 ja siirtyi alueliitoksen kautta Somerniemen kunnalle vuonna 1927, kunnes taas kuntaliitoksen tapahduttua 1.1.1977 siirtyi Someron kunnal
le ja lakkautettiin vuonna 1986.
Vuonna 1938 Keltiäisten koulun täyttäessä 50 vuotta pää
tettiin kirjoittaa ja painattaa koulun historiikki. Vähän m yö
hemmin päätös peruttiin ja koulun perustamisesta, sekä var
haisemmista vaiheista on painettua tietoa vain muutaman si
vun verran Esko Aaltosen kirjoittamassa Somerniemen his
toriassa vuodelta 1945.
Tätä taustaa vasten syntyi ajatus, että koulun 100 vuotis
juhlan historiikkia varten keräämästäni aineistosta julkaistai
siin moniste. Somerniemi-seuran kiinnostuttua asiasta pää
dyttiin painettuun kirjaan, jolloin mukaan saatiin myös valo
kuvia.
Toivottavasti nämä lyhyet katkelmat asioista ja tapahtu
mista muodostavat lukijalle kuvan siitä muutosten virrasta,
joka on kuljettanut Keltiäisten kansakoulua ja koko yhteis
kuntaamme viimeisten 100 vuoden aikana.
Koulun menneisyydestä ja nykyisyydestä löytyy monia
"sankareita", jotka olisivat ansainneet erityisen huomion ja tunnustuksen. Koska kuitenkin joku aina unohtuisi on pa
rempi olla mainitsematta ketään. Todettakoon vain, että Keltiäisten koulu on ansainnut paikkansa Som em iem en en
simmäisenä kouluna.
Parhaimmat kiitokset kaikille Teille, jotka olette autta
neet tämän kirjan synnyttämisessä. Erityisesti haluan mainita Ulla Hammarenin, Signe Raitasen, Vilho Aholan, Mirja Ki
lon, Maija-Liisa ja Martti Mäkisen, Uuno Koskisen, Maija Laineen, Hilkka Honkakosken, Tauno Kyläkossan, Hilkka Ritalan, Onni Sarven, Timo Tamminiemen, Juho Sirron, Hannu Timperin ja Kai Linnilän.
Kiitos myös Somerniemi-seuralle siitä, että tästä kirjasta ei tarvinnut tehdä pelkkää monistetta.
Somerniem ellä 8.10.1988
Manu Kärki
KANSAKOULUN SYNTY
Epäilyttävä kansakoulu □ 7.12.1880
Kuntahallituksen asialistalla oli 7.12.1880 Herra Kuvernöörin antama kierto
kirje, jossa pyydettiin selvitystä kiinteän kansakoulun perustamisesta pojille ja tytöille.
-V aan pyydämme yksimielisesti Herra Kuvernöörin esityksestä vielä ylöös lykkäystä tällä eräällä, erittäisin varojen puutteessa, sillä täällä on tätä ny
kyään vaikuttavassa alassa kiertokoulu, jossa sentään nuorukaiset tulevat saa
maan luku harjoitusta, luvun laskua ja kirjoitustavan siksi kuin toisin esite
tään.
Ensimmäiset kiertokoulut aloittivat toimintansa maassamme jo 1600-luvul- la, m utta Somerniemellä vasta 1873, jolloin seurakunnan veisunjohtaja J.F.
Wasenius palkattiin lainajyvästön varoilla lapsia opettamaan. Palkka oli vuo
sittain 4 tynnyriä rukiita ja 2 tynnyriä ohria, sekä 50 penniä kultakin maator- palta. Vaikka kunta maksoi opettajan palkan niin seurakunta johti silti kier- tokoululaitosta.
Kiertokoulut olivat alkujaan lähinnä kotiopetuksen korvaajia ja valmistus- kouluja rippikoulua varten. Oppiaineina olivat sisäluku, kristinopin taito ja veisuu. Vasta myöhemmin oppiaineiksi tuli kirjoitustaito, laskento, maantie
de ja kielioppi. Jo vuonna 1763 tuli pappien velvollisuudeksi pitää rippikou
lua ja seurakuntia kehotettiin palkkaamaan lastenopettajia. Kun 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa sisälukua ei osannut juuri kukaan, niin 1750-1800 siihen kykenivät jo useimmat. Vaikka lukutaito opittiin, niin kirjoitustaito oli silti harvojen hallinnassa. Vuonna 1880 oli Somerolla ja Somerniemellä kirjoitus
taitoisia alle 2,5 % väestöstä.
Somerniemen Historiassa kerrotaan, että kansakouluhanke oli täällä pantu alulle jo 1866 eli lähes samaan aikaan kuin Lounais-Hämeen vanhoissa rinta- pitäjissä. Oli myyty 25 tynnyriä ruista kansakouluhuoneen hankkimiseksi.
Kansakoulun suhteen oli kuitenkin omat epäilijänsä. Oltiin sitä mieltä, että näin pienessä seurakunnassa, jossa oli vain 1300 asukasta on kansakoulun toimiminen mahdotonta. Lehtikirjoituksessa vuodelta 1878 todettiin, että hengellisissä pyrinnöissä ei tunneta vielä kansakoulun tarvetta, koska ukot väittävät, etteivät huoli koko koulua ennen kuin esivalta väkisin määrää. Sa
na kansakoulu kun sointuu eräiden korvissa samalta kuin sota ja hävitys ja se hävittäisi ja köyhdyttäisi koko pienen kappelin.
Kun m aaham m e annettiin v. 1866 kansakouluasetus alkoi kouluja tulla naapuripitäjiin, Tammelaan jo samana vuonna, Jokioisiin v. 1870, Uskelaan v. 1873 ja Koskelle v. 1875. Somerolla ensimmäinen kansakoulu aloitti v.
1882 ja viimeinen maalaiskunta sai kansakoulun maassamme vasta 1908.
Kansakoulu perustetaan □ 27.5.1883
Herra Kuvernöörin lähettämän kirjeen johdosta 10.4.1883 N:o 1020, joka koskee kiinteän kansakoulun perustamista tytöille ja pojille Somerniemen kappeliin päätettiin yksimielisesti perustaa kansakoulu viiden vuoden kulues
sa. Mv. Kustaa Karlstedt Kopila vaati rakennettavaksi kahden vuoden ku
luessa, m utta ei siihen kukaan suostumusta tehnyt. Suostumus perustaa itsen
sä sille kannalle, että jos läsnäolemattomat mahdollisesti eivät ottaisi osaa pe
rustamiskustannuksiin. niin ei kokouksessa läsnäolleet myöskään ota osaa kustannuksiin (Viiden vuoden aikaa perustellaan rakennuskustannusten suu
ruudella).
Viinan kaunistus □ 14.10.1884
Koska viinan polttoveroraha tehdyn summalaskun mukaan vuodelta 1883 oli noussut 451,70 markkaan päätettiin rahat yksimielisesti käyttää kappelin kansakoulun rakennuksen avuksi ja rahat otti Hämeenlinnan pankkiin vie
däkseen talollinen Karl Matinpoika Loitti Keltiäisistä 8 markan kyytipalkas- ta.
Koulurakennuksen paikasta kiistellään □ 8.3.1885
Esiin otettiin käsiteltäväksi Someroniemen kappelin kansakoulun rakennus
m aata ja rakennusmaan avaruutta koskeva kysymys siinä mielessä missä kan
sakoulu olisi sopivimmalla paikalla. Rakennusmaaksi esitettiin ja arveltiin tarvittavan kahden tynnyrin alan maata (tynnyrinala = 0,4936 ha) ja vielä yhdelle lehmälle suvilaidunta.
Talollinen Juho Wasenius Moro Oinasjärven kylästä lupasi antaa ikuisiksi ajoiksi Sandviikin maan, valtamaantien vierestä kansakoulun rakennusmaak
si, ilman arenttia. Rakennusmaassa on tarpeelliset sisä- ja ulkohuoneet kan
sakoululle ja ne on myytävänä 1500 markalla. (Sandviikki sijaitsi lähellä Sep
pälän nykyistä taloa).
Wingon Höyrysahan Osakeyhtiön puolesta luvattiin kansakoulun maa Toivoniemen maalta 15 markan vuotuista maksua vastaan.
Talollinen Henrik Tuom aanpoika Kilo Härjänojan kylästä antaa koulun rakennusmaan ennen nimetyillä ehdoilla 5 markan arenttia vastaan.
Kokouksessa todettiin, että Kilon maa olisi hyödyllisempi kuin Toivonie
men maa ja siksi vaadittiin äänestykseen Kilon maa vastaan Moron Sandvii
kin maa. Paikkojen eduista todettiin, että Kilon maa on joksikin keskellä seurakuntaa ja Sandviikin maa valtamaantien vieressä, luonnon ihanalla pai
kalla. Äänestys suoritettiin Keisarillisen asetuksen 24 §:n jälkeen ja Kilon maa sai 209 ääntä ja Moron maa 254 ääntä. Tuohon aikaan ei ollut käytössä mies ja ääni periaate, vaan äänimäärä perustui omistukseen. Pöytäkirjan pitä
jä Juho Savolin kirjoitti, että käyköön se ajatus, joka on saanut enimmät ää
net kuntakokouksen päätökseksi.
Ostetaan Nikulan talo □ 7.2.1886
Oli kulunut lähes vuosi kuntahallituksen päätöksestä ostaa Oinasjärveltä Sandviikin maa kansakoulun käyttöön. Kuntahallitus oli jälleen koolla ja pu
hetta pidettiin kansakoulun aijemmasta paikasta mihin se rakennettavaksi määrättiin, niin mietittiin siinä ja päätettiin yksimielisesti ostettavaksi Juho Savolinin omistama Keltiäisten Nikulan maan tila kansakoulun taloksi ja sa
massa myyjän kanssa kauppa tehtiin. Kauppahinta oli 6000 markkaa ja talon sai vastaanottaa ensi Marjan päivästä eli 24 päivä maaliskuuta. Talo sijaitsi nykyisen Alarannan paikalla. Nikulan talo oli ollut Juho Savolinin suvulla ai
nakin vuodesta 1539 lähtien. Isonjaon jälkeen (1804) tilan pinta-ala oli 175 ha, josta viljeltyä 16,58 ha. Juho Savolin oli ostanut 1884 Oinasjärveltä Kour- lan talon.
Ensimmäinen johtokunta □ 28.2.1886
Kappelin alkavalle kansakoululle koulun johtokunnan jäseniksi valittiin seu- raavat: Herra pastori Erik Rautell, talollinen Kustaa Virtanen Koskila Oi
nasjärveltä, maanviljelijä Kustaa Adolf Karlstedt Kopilasta, talollinen Isarael Juhonpoika Werkkala Härjänojalta ja talollinen Juho Matinpoika Loitti Kel- tiäisistä. Varajäseniksi talollinen Karl Lindgren Huuva (myöhemmin Rau- hankallio) Jakkulan kylästä ja talollinen Henrik Tuomaanpoika Kilo Härjän- ojan kylästästä.
Ohjeet puuttuvat □ 20.2.1887
Kysyttiin jos kansakoulua varten ostetun Nikulan talon asuinrakennusta ru
vettaisiin järjestämään koulua varten tarkoitukseensa kelvolliseksi? Niin kun
nan jäsenet ja rakennusjohtokunta vastasivat, ettei ole voitu vielä saada ra
kennustavasta ja laadusta tarkoituksenmukaisia ohjeita minkälaiseksi koulu- huoneet oikein tulisi rakennettaviksi eli jos nyt talossa olevat huoneet olisi
vat kelvolliset.
Opettajan palkkaus □ 26.3.1887
... ja hetken keskusteltua määrättiin yksimielisesti ottaa seminaarin läpikäy
nyt opettaja tai opettajatar kansakouluumme ja sille palkaksi vuosittain m ak
settavaksi kunnasta määrättiin 5 tynnyriä rukiita (1 tynnyri on noin 159 lit
raa) ja tynnyrinala viljeltyä peltomaata, sekä pieni kryyti maa eli trekordi koulurakennuksen vieressä ja 15:ta neljä kyynäröistä syltää (syli = 3 kyynä
rää = 1,781 metriä) sekapuisia halkoja, ynnä yhdelle lehmälle laidun talosta ja 120 leiviskää (leiviskä = noin 8,5 kg) maaniittu eli nurmi heiniä ja 4 yh
deksän kyynäröistä parmasta olkia talvi ruuaksi samoin vuosittain.
(Tämän lisäksi opettaja sai valtiolta rahapalkkaa, joka armollisen julistuk
sen kautta maaliskuun 19 päivältä 1886 oli määrätty maalla 800 markkaa opettajalle ja 600 markkaa opettajattarelle).
Kansakoulun lapsia varten päätettiin tehtäväksi kaksikymmentä pöytää ja sama m äärä tuoleja ja kuhunkin pöytään tulee tehtäväksi pohja tai luoda, jossa lapsi saa kirjansa ja muut koululla tarvittavat kapineensa talletetuksi.
Koulun kirjastoa varten tehdään yksi kaappi kahden oven kanssa, jotka otti tehdäksensä Härjänojalta torppari Kalle Pietilä.
Koulua kunnostetaan □ 19.7.1887
Päätettiin, että koko huoneus, rakennus tai pytinki tulee kumminkin kolme hirsivarvia ylhäältä välikatto korotettavaksi ja porstua kahtia lämpymiksi huoneiksi muurien kanssa tehtäväksi ja tuvasta eroitettavaksi yksi pieni ruo- kainsäilytyshuone ja kuinka nähdään jos kuistikin tulee uudistettavaksi, sekä kuuro katto uudestaan tikuista tehtäväksi.
- Kysyttiin koska seurakuntamme ylhäinen kansakoulu avataan tarkoituk
seensa, niin yksimielisesti hyväksyttiin tänä syksynä syyskuussa avattavaksi ja päätettiin opettajaksi ottaa kokelas Herra Otto Syrjänen Pusulan Kärkölästä.
- Kansakoulun kaikki kapineet tarjottiin vähemmän vaativalle maalatta
viksi öljymaalilla juovilliseksi pruunin väriseksi ynnä saranat sijoillensa panta
viksi.
Vaarin tupa □ 1.10.1887
Nikulan talo vuokrattiin 10 vuoden ajaksi Oskari Koskelalle Oinasjärveltä.
Asuinhuoneekseen vuokraaja saa vaarin asuinrakennuksen (eläkevaari Mik
ko Nikula oli kuollut) ja keittiötuvan tarhan takaa ynnä tarpeelliset ulkohuo
neet paitsi uusi liiteri ja toinen isompi aitta jää kunnalle.
Kaksitoista akkunaa □ 29.5.1888
Kansakoulun kaikki asuntorakennuksen kaksitoista akkunaa päätettiin u u destaan tehdä. Kansakoulun asuinrakennuksen savutorvien, tuvan hellin ja kivijalan muuraustyöt annettu urakalla. Koko muuri kalkkimoskalla silite
tään ja ostetaan malminen pelti. Ja tuvan entisen toton lieteen tehdään kaksi läpinen helli lyhkäsemmällä ja pienellä savujohdattimella toton isoon rööriin.
Seinät sisältä sammaloidaan tihkiäksi ja myös vuorataan, kun saadaan nähdä minkäkaltaiset paperit seiniin on soveliaimmat. Salin akkunoihin yhteen eli kahteen hyväksyttiin säränät ja haat pantaviksi, sekä seinään ilma reikä läkki- torvella pantavaksi. Kansakoulun lapsille ehdotettiin lisää tehtäväksi 10 pöy
tää ja tuolia.
- Tässä kokouksessa akkunoita tarkastaneet tekivät muistutuksen, että te
kijä Kalle Pietilän tulee kallellaan olevat akkunat ojentaa, ennen kuin hänel
le tuleva lopputyö palkka maksetaan.
Ensimmäinen opettaja □ 2.4.1888
Pöytäkirja kirjoitettu kahta viikkoa ennen kuulutetussa kansakoulujohtokun- nan kokouksessa Someroniemen kuntahuoneessa huhtikuun 2 päivänä 1888.
Kun opettajakokelas F.W. Laakso on luvannut tulla tänne opettajaksi niin päätettiin ilman vaaliehdotusta antaa hänelle valtuuskirja Someroniemen, poikia ja tyttöjä varten yhdistettyyn, kansakoulunopettaja virkaan kahdeksi vuotta alkaen ensi lukukauden aluusta, jos hän ennen lstä päivää tulevaa Heinäkuuta sisälle jättää päästötodistuksen kansakouluopettajaseminaarista.
Aika ja paikka kun ennen. Kansakoulun johtokunnan puolesta Erik Rautell.
Luettu ja hyväksytty paikalla. Karl Lindgren, Kustaa Virtanen.
Opetusvälineet □ 19.8.1888
Kouluun tarvittavia kapineita päätettiin ostaa: Leinbergin piplian historiaa, Länkelän II lukukirjaa, Maamme kirjaa, Erslev Modeenin maantiedettä, ky
nän varsia, kivitauluja kutakin 30 kappaletta, Heikkisen kirjoitusvihkoja 100, teräs- ja kivikyniä 1 laatikko kumpaakin, Suomen maan, Europan ja Pallo- kartta, seinä ja aisakello, kattolamppuja 2 eli 3, pöytäkirja ja 4 rullaverhoja ja 6 lämpömittaria. Yllämainittuja tarpeita ostamaan valittiin opettaja kun
nan kustannuksella.
Koulu avataan □ 3.9.1888
Vaikka 19.7.1887 oli tehty päätös koulun alkamisesta jo vuonna 1887 niin vasta nyt vuotta myöhemmin kansakoulu aloitti toimintansa. Ilmeisesti kou
lurakennusta ei saatu korjattua tai sitten opettajakokelas Syrjänen perui tu
lonsa opettajaksi.
Hämeen Sanomissa vuodelta 1888 (n:o 74) oli uutinen, jossa kerrottiin että Someroniemen kappelin kansakoulu avattiin syyskuun 3 päivänä, jolloin kou
luun kirjoitettiin 32 oppilasta.
Lukuvuosi □ 1888-1889
1. Koulun omaisuuden arvo.
Koulun maan arvo 20 mk, rakennusten arvo 2000 mk, huonekalujen arvo 120 mk, kirjojen, karttojen ja kuvateosten arvo 250 mk, muiden opetusväli- kappalten arvo 439 mk eli yhteensä 2829 markkaa.
2. Koulun huoneukset.
Koulurakennuksessa on opettajan asunto ja koulusali, jota on käytetty lu
ku- ja työhuoneeksi. Koulurakennuksesta on matkaa seurakunnan kirkolle 4 virstaa (1 virsta = 1068,8 metriä) ja lähimpään kansakouluun 18 virstaa.
Kouluhuoneen pituus on 20 jalkaa ja leveys 24 jalkaa (noin 6x7 metriä). Jo kaisen oppilaan osaksi on tullut lattia-alaa 14 neliöjalkaa ja 170 kuutiojalkaa ilmaa.
3. Koulun asema.
Opettajan ja oppilasten kortteerit.
Koulu on kylän keskellä ahteessa keskinkertaisessa paikassa. Terveyden suhteen huomautetaan, että syksyisin ja keväisin kylän likavesi juoksee kou
lulle. Tie jotakuinkin tavallinen. Oppilaskortteereita on myös, mutta ei asu- malaitosta. Opettajan huoneet ovat ahdasmaiset ja vähän niitäkin. Kysymyk
seen kuinka on pidetty huolta ilmanvaihdoksesta koulussa vastataan: Oven kautta on ilmaa vaihdettu.
4. Koulun maa ja kasvitarha.
Ei ole niinkuin asetus määrää, vaan vähän sitä sentään on. Ei ole sellaista kasvitarhaa, jotta oppilaat voisivat osaa ottaa sen viljelemiseen.
5. Koulun huonekalut.
Yksi pulpetti jokaista oppilasta kohtaan irtonaisilla istuimilla (tuoleilla) se
kä selkänojalla. Malli on oma. Pöydät ovat eri korkeutta, kolmea eri lajia.
Pöytä ja kaappi välttävät hätätilassa.
6. Opetuksen välikappaleet. Kirjasto.
Kolme karttaa. Suomen maan kartta Edlundin kustantama, Europankartta Magnus Rothin tekemä. Pallokartta L. Hollen tekemä. Harmonio on koulul
la ja muutamia työkaluja. Koululla ei ole muuta kirjastoa paitsi oppikirjat.
7. Koulun varastot. Lukukausimaksut.
Ei ole vielä mitään varastoa. Lukukausimaksu on 1 mk ja opettaja saa siitä puolet.
8. Koulun suhde kansaan.
Kyllä kansa harrastaa kansakoulua. Kysymykseen ilmaantuuko paikkakun
nan kansakouluharrastus myös runsaammissa antimissa koululle vastataan:
Ei antimia ole tapahtunut.
9. Lukuvuonna tapahtuneet muutokset koulun suhteen.
Koulu on ollut toimessaan yhden lukuvuoden ja on paikallansa, eikä ole muutosta tapahtunut opettajan suhteen. Ei ole suljettuna ollut muulloin kuin tavallisina lupa-aikoina.
10. Muutokset opettajistossa.
Ei ole mitään muutosta tapahtunut opettajan suhteen.
11. Koulunpito.
Ei mitään muuta paitsi jotkut ovat olleet paljon poissa.
12. Terveyden tila.
Kulkutauti oli yleinen, mutta ei sitä voi sanoa huoneiden syyksi.
13. Vuositutkinto.
Vuositutkinto näytti hyvää toivoa. Ei ole mitään apurahoja jaettu.
14. Opettajisto ja sen palkkaus.
Koetusvuodeksi otettuja opettajia on yksi. Likimääräinen raha-arvo asun
nosta ja lämpöaineesta 300 mk, lehmän laitumesta ja talvirehusta sekä viljel
lyn maan annosta 45 mk, jyvistä, perunoista ynnä muista luonnossa tulevista palkkaeduista 75 mk, valtion palkanapu 800 mk, opettajan osa oppilasten koulumaksuista 28 mk, yhteensä 1.248 mk.
15. Kansakoulun tulot ja menot viime kalenterivuodella
Tulot: Koulun kustantajain antimet luonnossa 425 mk, valtioapu 800 mk, oppilasten koulumaksut 56 mk, yhteensä 1281 mk.
Menot: Menot luonnossa 425 mk, raha palkat 800 mk, koulun korjuussa pitäminen 1000 mk, koulun huonekaluja 120 mk, opetuksen välikappaleita 439 mk, yhteensä 2784 mk.
16. Lukuvuonna kouluun otetut ja siitä eronneet ynnä sisäänkirjoitetut ja saapu
villa olleet oppilaat.
Lukuvuoden aikana alimmaiseen osastoon otetut oppilaat 37. Edellä mai
nitut oppilaat olivat saaneet ensimmäisen opetuksensa sisältä lukemisessa ja kristinopissa pääasiallisesti: 1 kodissa, 36 kiertokoulussa. Lukuvuoden kulues
sa eronneet oppilaat: ilmoittamatta pois jääneet 2, vanhempain tahdosta eronneet 3, yhteensä 5.
Sisään kirjoitettujen oppilasten koko määrä: Poikia 23, tyttöjä 14, yhteensä 37. Oppilaista 5 kävi koulua lukuvuoden aikana 121-150 päivää ja 32 enem
män kuin 150 päivää. Poissa olojen prosentti 2,4.
17. Likempiä ilmoituksia oppilaista, niin kuin asian laita oli 1 p:nä Toukokuuta 1889
.
Poikia 22, tyttöjä 10, yhteensä 32. Syntyperältään: Virkamiesten, tehtaan ja ruukin omistajain j.n.e. 1 kpl, Kauppiasten, käsityöllisten j.n.e. 4 kpl, Tilallis
ten 17 kpl, Tilattomain, työväen j.n.e. sekä tuntemattomain vanhempain lap
sia 10 kpl, yhteensä 32. Kotoisin korkeintaan 1/2 peninkulman päästä kou
lusta 32 oppilasta. Oppilaat, jotka suorittivat koulumaksua 28 oppilasta.
Edellä mainittujen oppilasten ikä. Keskimääräinen ikä 13 vuotta, alin ikävuo
si 9 vuotta, korkein ikävuosi 16 vuotta.
18. Opetus
Syyslukukausi alkoi syyskuun 3 päivä ja päättyi joulukuun 20 päivä 1888.
Kevätlukukausi alkoi tammikuun 14 päivä ja päättyi kesäkuun 7 päivä 1889.
Lukuviikkoja oli 36 ja lukupäiviä 208. Lukutunteja viikossa 34 ja päivässä 6.
Uskonoppia opetettiin 7 tuntia viikossa. Biblian historiaa ja katekismus toiseen tauluun.
Äidinkielen lukeminen ja kielioppi 6 tuntia viikossa. Oppikirjana J. Länke- län II Lukukirja. Kieliopissa: alus, maine, kohde ja lisäntö, nimisana, tekosa- na, laatusana ja laskusana. Runoja 13 kpl.
Kirjoitus 4 tuntia viikossa. Heikkisen viisi kaunokirjoitusvihkoa.
Maantiede 2 tuntia viikossa. Katsahdus maanosiin ja valtameriin, sekä Eu
ropa tarkemmin. E. Erslev, Yleinen Maantiede.
Suomen Historia 2 tuntia viikossa. Mallikurssissa mainitut kohdat. T ope
liuksen Maamme kirja.
Laulu 2 tuntia viikossa, koululauluja 15:sta, virsiä 5:si.
Voimistelu 3 tuntia viikossa. Vapaaliikkeitä ja leikkejä.
Käsityöt 4 tuntia viikossa.
Luvunlasku 4 tuntia viikossa. E. Bonsdorffin I ja II laskuharjoitusvihko.
19. Muistutuksia ja ehdotuksia kansakouluntarkastajalta.
Kouluhuoneisto monessa suhteessa epätyydyttävä.
1890-1900 koulu Nikulan talossa.
Kuten kansakoulutarkastaja oli huomauttanut, koulun huoneisto oli monessa suhteessa epätyydyttävä koulukäyttöön. Rakennusten kunto oli huono ja ai
heutti jatkuvia korjaustöitä.
Tätä Somerniemen kunnan tekemää ensimmäistä kiinteistökauppaa ei silti voida pitää huonona, sillä saihan kunta omistukseensa huomattavan maa
omaisuuden. Kauppahinnan suuruutta tai pienuutta on vaikea verrata nyky
ajan hintatasoon, mutta kun opettajan vuosipalkka luontaisetuineen oli tuol
loin 1281 mk niin Nikulan talon kauppahinta oli noin viisinkertainen. Vuon
na 1882 valmistunut Someron kirkonkylän kansakoulun pelkkä rakennus oli tullut maksamaan 23.000 mk.
Nikulan talon kauppahinnan maksamiseen kunta joutui ottamaan lainaa mm. talollisilta Henrik Tuomaanpoika Kilolta ja Emanuel Juhonpoika Kär
jeltä, kummaltakin 675 Suomen markkaa kullassa 5% korolla ja ehdolla maksaa takaisin ensimmäisestä pyynnöstä.
Korjaustöitä tehtiin koko vuosikymmen. Kansakoulun koko asuinrakennus pytinkin ulkoseinät päätettiin maalata vesimaalilla puna-kelta-valkoisliitu se
koituksilla heleään väriin ja molemmat kuistit öljyvärillä ja kaikki akkunat ulkopuolelta valkoisiksi samoin kuin lukusalin akkunat sisäpuoleltakin ja vä- likatot valkoisiksi liimavärillä ja koulu rakennuksen ympärillä oleva piste aita vesimaalilla maalataan. Kyökin muuri päätettiin hajottaa ja tehdään uusi hel
li ja leipousuuni. Kyökin permanto otetaan ylös, samoin kyökkikamarin per
m a n t o j a käsityösalin seinän reijät sammalilla ahtaiksi täytetään. Vaikka re
monttia tehtiin vuosittain, niin silti Kansakoulujen Ylihallitus lähetti johto
kunnalle vaatimuksia uusista korjauskohteista.
Vuonna 1898 tulipalo poltti koulun tallin ja liiterin. Talollinen Loitti toi Nikulan metsästä 60 hirttä ja 10 taakstuolipuuta uutta liiteriä varten ja sai hirsistä poikki sahaamisesta ja kotja ajamisesta 60 penniä kappaleelta ja taakstuolipuista 40 penniä kappaleelta. Israel Verkkalalta ostettiin 5 tusinaa plankun pintoja liiterin permannoksi 2 mk tusina ja 12 tusinaa lautoja Joen
suun sahalta varppeita varten ja opettaja ajaa ne kotja 50 penniä tusina. Tal
lin ja liiterin rakentamistyön otti Oskar Wasenius Jaakkola Ojankylästä 245 mk urakkasummasta.
Nikulan talo vuokrattiin v. 1887 kymmeneksi vuodeksi Oskar Koskelalle.
T äm ä vuokrasopimus kuitenkin päättyi 1893 ennen aikojaan ja uusi vuokraa
ja oli opettaja Werneri Laakso, jolle kunta suostui antamaan vuokra ajan pi
dennystä alkaen 1.5.1893 ja päättyen samaan päivään v. 1908.
Vuokraan kuului mm. 5 tynnyriä rukiita, 120 leiviskää maaniittyheiniä ja neljä 9:sän kyynäräistä parmasta olkia, sekä vastaamaan talon kaikista ulos- teoista. Vuokraajan tuli hankkia myös kaikki koulun tarvitsemat polttopuut.
Asuinhuoneekseen vuokraaja sai entisen eläkemiehen asuinrakennuksen.
Muita vuokraehtoja oli:
- Vuokraajan tulee rakentaa tarpeeksi tilava pihattorakennus, paikan saa itse valita.
- Rakennuksiin ja korjauksiin saa ottaa talon metsästä tarvittavat raken
nusaineet, mutta itselupainen myynti talon metsästä on kielletty.
- Viljelyksen saa vuokraaja asettaa mielensä mukaan, vaan niittyä ei saa liialla viljelemisellä uuvuttaa eli enempää kuin kolme viljaa perättäin.
- Lantaa pitää vuokraajan joka vuosi pellolle ajamaan 400 kuormaa, johon aineeksi hän saa ottaa talon maalta multaa ja hakoja.
- Vanhoja tervaskantoja saa vuokraaja antaa talon metsästä tervankeittäjil- le, kuin hiilet jäävät hänen hyödyksensä. Ja mettän perään kattominen on vuokraajan velvollisuus.
- Karjan laitumen parantamiseksi Holmassa ja Hakamaassa saa vuokraaja kasketa, kunnan määrämän katselmuksen mukaan.
- Vuokra-ajan loputtua on vuokraajan kylvettävä 3 hehtoa rukiita peltoon.
Koulun toiminnasta
Kansakoulun toiminta oli ensimmäisenä lukuvuonna lähtenyt varsin hyvin al
kuun. Alkuinnostus kuitenkin lopahti nopeasti, sillä v. 1891 oli koulussa enää 11 oppilasta. Tosin mainitaan, että keskimäärin on oppilaita ollut 22. Sa
maan aikaan oli kiertokoulussa 15 oppilasta. Vuotta myöhemmin, lokakuun 2pv 1892 johtokunta keskusteli mihin on ryhdyttävä, kun ei ole saapunut kansakouluun oppilaita. Päätettiin jatkaa kuitenkin koulua ja kehottaa van
hempia oppilaita toimittamaan.
Jo vuonna 1889 oli keskusteltu tytöille annettavasta käsityönopetuksesta, mutta vastapuoli eli enemmistö oli tuolloin opetusta vastaan. Kun sitten pii
ritarkastaja v. 1892 jälleen puuttui asiaan, niin johtokunta päätti opettajan valita. Tarjokkaiksi oli asiamiesten kautta esitetty pastorska A.Rautell ja kansakoulutodistuksen saanut tyttö Emma Kaskelin. Kun asiamiehiltä kysyt
tiin palkkavaatimuksia, niin pastorska A.Rautell lupasi ottaa toimen kahden markan viikkopalkalla. Silloin ilmoitti E.Kaskelinin edustaja, että E.Kaskelin ottaa toimen puolta vähemmällä, johon johtokunta yksimielisesti suostui.
Kouluun päätettiin ostaa käsityöaineet ja kalut. Valmiit käsityöt myydään käsityöainevaraston perustamisen aluksi. Vuonna 1894 oppilaiden tekemiä käsitöitä myytiin. Muutama esimerkki huutokauppapöytäkirjasta.
Tavaran nimi markkaa huutajan nimi
1 pari sukkia 0,70 mk Sarven emäntä
1 leivän muusaus 0,05 Seppälän Miina
2 sahanterän kierrintä 0,05 Antimus Seppälä
1 riikmotti 0,05 Kustaa Mäkilä
1 syöstä vä 0,05 Opettajan piika Ida
5 pyykkipoikaa 0,15 Sepän emäntä Hirvelästä
1 kukkapuskan jalka 0,10 Hännän emäntä
1 kirjoituskuivatin 0,10 Viktor Hammarberg
Rahaa saatiin yhteensä 13 mk 75 penniä. Vuonna 1897 päätettiin, ettei enää hankita koulun puolesta tyttöjen käsityöaineita, koska koulun kassa tuli siitä kärsimään vahinkoa, sillä töistä ei saatu niin paljon kuin aineet tuli m ak
samaan. Poikien käsitöitä varten päätettiin hankkia koivuja Nikulan metsäs
tä.
Kuten aikaisemmin on mainittu, opettajan palkka muodostui kunnan anta
mista luontaissuorituksista, oppilaiden maksamista lukukausimaksuista, sekä valtion maksamasta rahapalkasta. Rahapalkka maksettiin Hämeen läänin ra
hastosta Hämeenlinnasta neljännesvuosittain ja koulun alkuvuosina se nou
dettiin sieltä. Ensimmäisen opettajanpalkan nouti itsellinen Emanuel Kiil- man 6 markan palkintoa vastaan. Myöhemmin valtuutettiin läänin konttorin vahtimestari Erik Gröndahl nostamaan ja lähettämään palkan Someron ja Somem iem en postitoimistoihin. Vuonna 1891 perustettiin Kopilan karta
noon Somem iem en ensimmäinen postiasema.
Vuonna 1895 kysyttiin johtokunnalta, josko Someroniemen kansakoulun opettajalle Herra F.W.Laaksolle annetaan mainetodistus hänen palvelukses
tansa, joka tuli Someroniemen kansakoulun opettajaksi 1 p:nä heinäkuuta
1888 ensin oltuaan 2 koetusvuotta ja sitten kesäkuun 15 päivä 1890 otettu vakinaiseksi opettajaksi, jonka toimen hän on koulussa tehnyt kiitettävästi ja huolellisesti opetuksessa ja kaikissa koulun toimissa ja ulkokäytös ollut kiitet
tävä, joka hänelle todistukseksi annetaan.
Vuosisadan lopulla kunta ehdotettiin jaettavaksi kolmeen kansakoulupii
riin:
1 piiri, jossa ennestään on kansakoulu tulisi kuulumaan Keltiäinen, Härjän- oja, Härjänlahti, Salkola ja Vesanoja.
2 piiri, Palikaisten kartanon alue.
3 piiri, Oinasjärvi, Kopila, Viuvala, Jakkula, ja koulu tulisi rakentaa Oinas- järvelle.
Opettajat vaihtuvat 1900-1910
Vuosina 1888-1900 Somerniemellä oli vain yksi kansakoulu, josta käytettiin nimeä "Somerniemen kansakoulu". Kun vuonna 1901 aloitti Oinasjärven koulu toimintansa, alettiin käyttää nimiä Keltiäisten ja Oinasjärven kansa
koulu.
Opettaja Werner Fridolf Laakso oli Keltiäisten koulun opettajana koulun alkamisesta lähtien, mutta vuonna 1901 hän ja hänen vaimonsa Mandi Laak
so, joka toimi tyttöjen käsityönopettaja pyysivät eroa virastaan. Opettaja Laakso osallistui Somerniemellä kunnallisiin luottamustehtäviin ja oli mm.
kunnallislautakunnan varaesimies v. 1900.
Miesopettajan virka Someroniemen ylhäisemmässä sekakansakoulussa ju listettiin haettavaksi ja hakemuksia tuli kahdeksan, joista valittiin Kalle Järvi Kälviältä. Samassa yhteydessä valittiin myös tyttöjen käsityönopettajaksi Sandra Parkkola Korpilahdelta, mutta ilmeisesti hän ei ottanut virkaa vas
taan. Seuraavana vuonna molemmat opettajanvirat olivat jälleen haettavana.
Ensimmäisellä kerralla ei tullut yhtään miesopettajan hakemusta ja vain yksi tyttöjen käsityönopettajan. Molemmat virat laitettiin uudelleen haettavaksi ja nyt tuli kolme hakemusta kumpaankin virkaan. Miesopettajaksi valittiin W.E.Rostedt. Somerniemen Historiassa on maininta että hän olisi ollut opet
tajana kaksi kuukautta 1.8-1.10.1902, mutta kun koulu on aloitettu vasta 29.9.1902 niin ei ole mahdollista, että Rostedt olisi toiminut opettajana.
Vuosikertomuksessa on myös maininta, että opettaja Kalle Järvi on mennyt Jyväskylän seminaariin ja tilalle on tullut opettaja Jooseppi Järvi Kälviältä.
Tyttöjen käsityönopettajan valinnasta jouduttiin äänestämään kolmen haki
jan kesken, H.W.Savonen äänesti Amalia Rostedtia, Karle Koskinen äänesti Thyra Bergholmia ja Viktor Hammarberg Mandi Rantasta. Puheenjohtaja Hasselman ei äänestänyt ketään. Kun äänet näin hajaantuivat päätettiin an
taa Herra Tarkastajan ratkaista valinta. Tarkastaja valitsi virkaan Thyra Bergholmin, joka toimi opettajana vuoteen 1905. Hänen jälkeensä tyttöjen käsityönopettajaksi valittiin Hilma Korpela, joka oli tehtävässä aina vuoteen 1917.
Jooseppi Järvi oli opettajana vuoteen 1907. Hänen jälkeensä valittiin Au
gust Syrjänen, joka oli syyslukukauden 1907 ja hänen sijaisenaan keväällä 1908 toimi Antti Arvola. Vuosina 1908-1910 opettajana oli Juho Vihtori Laurinen.
Keltiäisten koulun opettajia
Keltiäisten koulun opettajista on säilynyt jokseenkin vähän yksit
täiskuvia: Ylhäällä vasemmalla Jooseppi Järvi, joka toimi opet
tajana vuosina 1902-07. Kuva Tauno Kyläkossan albumista.
Ylhäällä oikealla Juho Vihtori Laurinen. Hän toimi Keltiäisissä vuosina 1908-10 ja Oinasjärven koululla vuodet 1910-1934. Kuva on vuodelta 1908, jolloin Lauri
nen valmistui opettajaksi. Hilkka Ritalan albumi.
Alhaalla vasemmalla Meeri Talvio (Erkkala), joka toimi Keltiäisten opettajana vuosina 1938-49. Maija
Laineen albumi.
Lukuvuosi ja oppilasmäärät
Kansakoulun syyslukukausi alkoi lokakuun 1 pv ja päättyi joulukuun 18 päi
vä vuonna 1901. Pientenlasten koulu alkoi syyskuun 16 päivä ja kesti kaksi viikkoa. Huomautuksissa mainitaan, että pientenlasten kouluaika jäi liian ly
hyeksi, koska opettaja tuli niin myöhään. Seuraavana vuonna koulu kesti 3 viikkoa ja vuodesta 1904 lähtien 5 viikkoa.
Lukuvuonna 1901-02 koulun oppilasmäärä oli 27. Näistä ensimmäisellä luokalla oli 14, toisella 9, kolmannella 1 ja neljännellä 3 oppilasta. Kansa- koulukurssin suoritti loppuun neljä oppilasta. Oppilaista 13 oli talollisten lap
sia ja 14 tilattomien ja työväestön lapsia.
Vuosikymmenen lopulla koulussa oli oppilaita 25. Varsinaiseen kansakou
luun otettiin uusia oppilaita 8 ja päästötodistuksen saaneita oli 9. Syysluku
kauden alussa kävi pientenlasten koulua 12. Pientenlasten koulu toimi kak
siosastoisena. Toisella osastolla olivat ne, joita erityisesti valmistettiin kansa
koulun I osastolle. Oppiaineina oli uskonto, laskento, lukeminen, maantieto, kirjoitus, havainto-oppija laulu, sekä leikkejä runsaasti. Toisella osastolla an
nettiin alkeisopetusta samoissa aineissa.
Vuonna 1901 lahjoitti Somerniemen ompeluseura 10 varattomalle oppi
laalle puvun. Myös Keisari Aleksanteri II muistorahaston koroilla ostettiin kangasta, joka jaettiin vaateapuna.
Kiertokoulu
Vuonna 1906 rakensivat Keltiäisten, Härjänojan ja Härjänlahden kyläläiset kiertokoulutalon Keltiäisiin. Rakennus sijaitsi paikassa, jossa nykyisin on Es
teri Hammarenin omistama Kujamäen talo. Ensimmäinen kiertokoulu aloitti toimintansa Suomessa jo v. 1666 ja vuonna 1920 maassamme oli 1316 kirkon ylläpitämää kiertokoulua. Kiertokoulu hoiti tehtäväänsä suomessa yli 250 vuotta ja Somerniemellä 50 vuotta. Somerniemen seurakunta jaettiin v. 1895 kahteen kiertokoulualueeseen ja kumpikin edelleen neljään piiriin. Pohjoi
seen alueeseen kuuluivat Myllylä, Kapilonkulma, Keltiäinen, Vesanoja, Här- jänoja, Toivoniemi ja Salkola. Kaksi vuotta myöhemmin, v. 1897 kysyttiin kuntahallituksen kokouksessa, jos johonkin kiertokoulupiiriin olisi tarpeen vaatimaa omastakaa tehdä kiertokoululle huonetta. Tarve olisi vaikka joka piiriin tehdä tai ainakin kahdelle kylälle yhteinen, jotta lapset saisivat kah
denkymmenen viikon opetusajan, sekä pyhäkoulu- luku ym. seurahuonetta varten. Niin keskustelussa tuli kuntalaisilla erimielisyyksiä, joten asiaa ei voi
tu tällä eräällä sen koommin päättää.
Vuoden 1899 lopulla kanttori Vasenius vapautettiin kiertokoulun opetta
jan toimesta ja seuraavana vuonna kirkkoneuvosto valitsi toimeen 28 haki
jasta Ida Sjöbladin. Kun kiertokoulut v. 1923 muutettiin alakansakouluiksi siirtyi hän Keltiäisten kansakoulun opettajaksi. Kiertokoululaitoksen loppuai
koina kappelissa oli kolme kiertokoulutaloa, Keltiäisten lisäksi Viuvalassa ja Oinasjärvellä.
NIKULAN TALO
Nikula oli ensimmäinen kansakoulurakennus ja koulu toimi siinä vuosina 1888-1920. Vasemmassa päässä oli koulusali, keskellä opettajan kamari ja keittiö ja oikeassa päässä poikien käsityöhuone. Muistitiedon mukaan raken
nuksen hirret käytettiin Salkolan kansakoulun rakentamiseen 1928.
Mirja Kilon albumi
UUSI RAKENNUS
Yläkansakoulu rakennettiin nykyiselle paikalleen mestareina pusulalaiset Pa- lenius, Mölkkäri ja Purkamo vuosina 1919-20. Kivijalka-aineet haettiin Mäki- kossan metsästä. Alakoulu rakennettiin yläkoulun yhteyteen v 1938.
Mirja Kilon albumi
LUOKKAKUVA 1917-18
Kuva otettu Ahtelan mäeltä.
Alarivi vasen: Hilma Vuohikorpi, Naimi Hjelt, Aira Kanerva, Martta Malm
berg, *, Katri Raitanen, Kauko Kanerva, Kari Kanerva, Toini Sirro.
2 rivi vasen: Helvi Aaltonen, Aura Merinen, Elsa Suominen, Vappu Ojala, Hilma Harjula, Timo Aaltonen, Väinö Eloranta, Martti Vuorinen, Viljo Kor
pela, Martti Mäkinen, Aimo Aittamaa, Mauno Seppälä, Uuno Koskinen.
3 oikea puolirivi: Helvi Karakallio, Aune Aaltonen, Kalle Sirro, Kalle Lehtimäki, Frans Keihäs.
4 rivi vasen: Iita Lehtimäki, Vilma Takala, Lyydia Aaltonen, Urho Meri
nen, Helli Heikkilä, Kustaa Paasikallio, Aili Järvenpää, Yrjö Eloranta, Esko Järvenpää, Viljo Verkkala, Jussi Kujala.
takarivi: Artturi Kanerva puolisoineen, Fanni Tuominen, Nieminen ?, Val
ma Korpilo, Vappu Kaapola, Elna Sarvi, Elna Paali, Aili Mäkinen, Artturi Lind, Väinö Uusitalo, Vihtori Malmberg, Paavo Palenius, *.
* = Tunnistamaton Martti Mäkisen albumi
KIERTOKOULUSTA ALAKOULUKSI
Keltiäisten kiertokoulutalo, joka muutettiin alakouluksi 1923. Kuvassa opet
taja Ida Sjöblad oppilaineen 1920-luvun puolessavälissä. Rakennuksessa oli vain yksi huone, josta oli väliverholla erotettu opetushuone ja opettajan hu o ne.
Vilho Aholan albumi
Tarkastajan kirje 4.5.1906
” Kun tänään koulullanne toimeenpannessani tarkastuksessa olen huom an
nut, että koulun huoneisto ei ole asetuksen mukaisessa kunnossa sen m u kaan, mitä v. 1888 jälkeen julaistut asetukset määrävät ja että Senaatin kir
kollisasiain toimituskunnan päätöksessä 12.11.1887 säädetty lämmin porstua kokonaan puuttuu kuin myöskin, että en voi pitää koulun ulkohuoneita asianmukaisessa kunnossa olevina. Ja kun mahdoton näyttää olevan vähem
millä korjauksilla tarpeellisimpia puutteita poistaa, täytyy minun siihen näh
den, että tarkastuksissa jo ennen olen asiasta huomauttanut, johtokunnalle esittää vaatimukseni, että uusi koulutalo parempaan paikkaan heti rakennet
taisiin, minkä kehoitan ensi tilassa kuntakokoukselle ilmoittamaan, sekä asiasta syntyneet johtokunnan ja kuntakokouksen pöytäkirjat viipymättä mi
nulle toimittamaan.
K.W. Waulo Kansakouluntarkastaja.”
Toinen suora lainaus kertoo kuntalaisten suhtautumisesta tarkastajan kirjee
seen:
"Täm än johdosta syntyneen pitkän keskustelun tulos oli näin kuuluva:
Kuntakokous myöntää, että v.t. Kansakouluntarkastaja, Herra Maisteri K.W.
Waulon esitys Keltiäisten Kansakoulun huoneitten vajavaisuuksiin nähden on oikea, mutta samalla pyytää huomauttaa, että kunta juuri parastaikaa ra
kentaa Oinasjärven kylään suurta kaksoiskansakoulua, joka ei vielä ole val
mis, sekä että sitten tulee rakennettavaksi uusi koulutalous Palikaisten karta
non piiriin ja kun kunta on pieni, väkiluvultaan 31.12.1905 oli 1877 henkeä, niistä veronmaksajia hiukan yli 900 henkeä, niin on helppo käsittää, että rasi
tukset alkavat nousta yli voimien ja kun toiselta puolen Keltiäisten kansa
koulu kuitenkin on sellaisessa kunnossa, että siinä on voitu auttavasti toi
meen tulla, niin rohkenee kuntakokous toivoa, ettei Hallitus tahdo panna kannettavaksemme raskaampaa kuormaa, kuin jaksamme kantaa, vaan an
taa luvan koulun työskennellä vanhoissa huoneissaan siihen asti kun sen vuo
ro jo u tu u .”
1910-1920 Uuden koulun tontti
Vuonna 1912 tarkastaja J.Pärssinen tiedusteli onko koulun tontiksi sopiva alue jo erotettu kylän maasta?
Vuoden lopulla hän antoi määräyksen, että uusi koulutalo tulisi olla val
miina tammikuussa 1914.
- Mutta kuntakokous ei voinut paraimmallakaan tahdolla tehdä lopullista päätöstä koulupaikasta, sillä Keltiäisissä on paraillaan käynnissä isonjaonjär- jestely, joten kokouksen täytyi tyytyä siihen, että valitaan nelimiehinen komi
tea.
Vuoden 1913 alussa tehtiin enemmistön mielipiteen mukaan lopullinen päätös, että kansakoulu rakennetaan kunnan omistaman Nikulan talon maal
le, ns. tiepeltoon (myöhemmin puhutaan myös Kujapellosta). Jos isonjaon järjestelyssä kävisi niin, ettei se jäisi kunnan talon palstaksi, vaan joutuisi joi-
lekin yksityiselle niin otetaan se pakkoluovutuksella ellei asia muuten järjes
ty. Kansakoulu päätettiin antaa ensi tilassa urakalla rakennettavaksi.
Lopullinen päätös jouduttiin perumaan jo kaksi kuukautta myöhemmin kun todettiin, että voimassa olevan maanmittausasetuksen mukaan ei kun
nalla sen enem pää kuin yksityiselläkään ole oikeutta uusia rakennuksia ra
kentaa jaon alaisille maille. On mahdollista, että jaon päätyttyä pakotetaan kunta m uuttam aan koulunsa pois tai lievemmässä tapauksessa huikeilla sum
milla lunastamaan koulupaikka.
Asiaa valmistellut komitea toteaakin, että paljon sopivamman ja rakennus- kustannustensa puolesta melkomäärässä halvimman paikan saisi Härjänojan kylän Karpin talon maalta 1000 mk kauppahinnasta. Edellä olevasta äänes
tettiin. Useat kuntalaiset kieltäytyivät äänestämästä, koska edellinen päätös koulun sijoittamiseksi kunnan maalle oli jo saanut lainvoiman. Äänestyksen tulos oli, että koulu rakennetaan Karpin mäkeen.
Tammikuussa v. 1914, jolloin tarkastajan määräaika koulun valmistumises
ta umpeutui tehtiin hyväksyvä päätös koulun piirustuksista. Päätettiin käyttää samoja piirustuksia, jotka joulukuun 15 pv v. 1909 oli hyväksytty Palikaisten piiriin rakennettavaksi aiotun koulun piirustuksiksi. Samana vuonna kävi sel
väksi, että Nikulan talo viljelysmaineen tulee siirtymään nykyiseltä paikaltaan etäämmäksi Paimionjärvestä. Valittiin myös viisimiehinen komitea laatimaan uutta koulupiirijakoehdotusta. Joulukuussa 1914 tämä komitea antoi lausun
non, jossa se mainitsi mm.
- Kun oli henkilökohtaisesti tarkastettu paikkoja katsoi komitea sopivaksi ehdottaa Keltiäisten koulupaikaksi Mäkikossan talon maalla olevan Kuuse
lan mäen, jonka omistaja K. Koskinen lupasi noin 1,09 ha suuruisen alueen myydä 1500 mk hinnasta.
Sen jälkeen kun tarkastaja oli mieskohtaisesti käynyt katsomassa sekä Kuuselan mäen, että Karpin mäkeä niin paikkojen kokonaisuutta arvostel
taessa hän täydellisesti yhtyi siihen, että valittaisiin Kuuselan mäki, joka on terveydellisessä suhteessa aivan ensiluokkainen ja veden saanti koululle perin edullinen.
Ryhdyttiin sitten lopullisesti hieromaan kauppaa K.Koskinen Mäkikossan kanssa mainitusta koulupalstasta. Kauppahintaa ei myyjä suostunut alenta
maan, m utta lupasi antaa samaan hintaan 6 aaria enemmän tonttia.
Lopullista päätöstä kaupasta ei syntynyt ja kun Herra Järnström oli luvan
nut myydä omistamastaan Loitin talon maasta 1000 mk kauppahinnasta 98 aarin alueen, joka oli Kuuselan mäen toisella rinteellä niin komitea ehdotti sitä uuden kansakoulun paikaksi. Kuntakokous katsoi Loitin maan huonoksi palstan kapeuden ja läheisten asumusten tähden, sekä maa-alueen liian pie
neksi ja päätti ostaa tontiksi K.Koskiselta Kuuselan mäen 1400 mk kauppa
hinnasta. Kului puolitoista vuotta ja elettiin vuotta 1916. Kansakoulu toimi edelleen Nikulan talon tiloissa ja piti jälleen antaa selvityksiä kansakoulujen tarkastajalle:
"...Sitä ettei nykyinen huoneisto olisi epämukava ja puutteellinen ei johto
kunta tahdo kieltää, päinvastoin toivotaan täällä, että mitä pikemmin saatai
siin uusi kaikkia vaatimuksia vastaava koulu. Sen rakentaminen on kuitenkin alituisten valitusten vuoksi siirtynyt vuodesta vuoteen. Nytkin paraillaan le
pää tämän kunnan piirijakoehdotus ja samalla Keltiäisten kansakoulun paik- kakysymys Senaatissa odottamassa ratkaisuaan, eikä johtokunta voi mitään
tehdä sen kiirehdyttämiseksi. Mutta johtokunta toivoo, että jos edes vuoden päästä voitaisiin aloittaa uuden koulun rakennustyöt ja niin päästäisiin siitä ikävyydestä, jota nykyinen koulu tuottaa kaikille asianosaisille.”
Marraskuussa 1916 johtokunta päätti tiedustella suostuisiko maanviljelijä Kaarlo Rauhankallio peruuttamaan valituksensa Keltiäisten kansakoululle ehdotetusta paikasta, jos kunta muodostaa uuden koulupiirin Salkolasta ja Härjänojan metsäkulmasta niinkuin valittaja on vaatinut. Ei ole tietoa tapah
tuiko niin, mutta monivaiheinen tonttikysymys saatiin päätökseen vasta vuonna 1918. Uuden koulun paikaksi oli sitä ennen ehdotettu Loitin taloon kuuluvaa 1 1/2 ha peltoa mäkineen, Nikulan talon Tiepeltoa, Härjänojan Karpin mäkeä, Mäkikossan Kuuselan mäkeä ja Loitin talon 98 aarin tonttia.
Tam mikuun 2 pv 1918 kunta osti Juho Seppälältä Kujamäki nimisen 1,23 ha tontin 3000 mk kauppahinnasta. Uuden koulun piti valmistua elokuun 1 pv mennessä vuonna 1919, mutta ilmeisesti K.A.Palenius pääsi aloittamaan ra
kennustyöt vasta v. 1919. Viivästyksen syynä oli varmaankin vuoden 1918 epävakaat olosuhteet maassamme. Keltiäisten koulun lähes kolmekymmentä ensimmäistä vuotta olivat aikaa, jolloin maatamme hallitsivat Jumalan A r
mosta Keisarit ja Itsevaltiaat, Suomen Suuriruhtinaat Aleksanteri III ja Ni
kolai II. Kouluasioita hoitivat Keisarillinen Suomen Senaatti, Kirkollisasiain toimikunta ja Koulutoimen Ylihallitus. Keltiäisten koulu toimi varsin nor
maalisti vuodet 1917-18, sillä se oli suljettuna vain toukokuun 3-12 pv v.
1918 sen vuoksi, että opettaja Artturi Kanerva toimi sen ajan Somemiemen Suojeluskunnan esikunnassa.
1920-1930 Uusi koulu - uusi aika
Uuden kansakoulun vihkiäisjuhla pienellä tarjoilulla pidettiin maarianpäivä- nä maaliskuun 25 pv vuonna 1920. Koulutyö uusissa tiloissa alkoi vasta syk
syllä lokakuun 7 päivä. Koulun rakentamiseksi otettiin lainaa 50.000 mk ja valtiolta anottiin apurahaa 25.000 mk, mutta saatiin vain 8.000 mk.
Vuonna 1921 kouluun ilmoittautui 70 oppilasta, mutta kun lain mukaan yhdessä luokassa ei saanut opettaa kuin 50 oppilasta päätettiin ottaa kouluun toinen opettaja. Hakemuksia tuli kymmenen ja valituksi tuli ylioppilas Siviä Salonen. Oppilasmäärän jälleen vähentyessä yläkoulun väliaikainen apuopet- tajattaren virka lakkautettiin 1.8.1926. Samalla johtajaopettaja Reino Cast
ren pyysi eroa virastaan, koska koulu jäi yksiopettajaiseksi.
Itsenäisyysajan alussa säädettiin Suomessa kolme tärkeätä kansakoulua koskevaa lakia. Oppivelvollisuuslaki v. 1921 ja sitä täydentäneet kansakoulun järjestysmuotolaki ja kustannuslaki. Johtokunnan velvollisuus oli valvoa, että kaikki koulupiirin oppivelvolliset lapset saapuivat kouluun. Muutamille pit
kämatkalaisille ja kaikkein nuorimmille lapsille se saattoi antaa lykkäyksen koulun aloittamisesta seuraavaan vuoteen, mutta joutui antamaan myös muistutuksia kouluun saapumattomille.
Vuoden 1925 vuosikertomuksessa mainitaan, että Keltiäisten koulupiirissä astui oppivelvollisuus täyteen voimaan.
Alakoulu perustettiin piiriin vuonna 1923.
- Sen johdosta, että kansakoululla ei ole huoneistoa alakoulua varten päät
ti johtokunta, että kutsutaan kiertokoulutalon osakkaat kokoon keskustele
maan, millä ehdoilla sanottua huoneistoa saataisiin edelleen käyttää alakan
sakouluna. Rakennus saatiin vuokrattua kunnalle ja alakoulu toimi entisessä kiertokoulutalossa aina vuoteen 1938 asti. Tosin jo vuodelta 1926 löytyy mai
ninta, että alakoululle rakennetaan vuonna 1934 oma huoneisto yläkoulun yhteyteen, mutta hanke siirtyi neljällä vuodella. Alakansakoulun opettajaksi valittiin kiertokoulun opettajatar Ida Sjöblad.
Vuonna 1925 vahvistettiin Somerniemen kuntaan laadittu piirijaontarkis- tus. Sen mukaan keltiäisten piiriin kuuluivat Keltiäisten, Vesanojan, Härjän- lahden ja Härjänojan kylät, paitsi viimemainitusta Wahalammen, Walkamon, Uudentalon, Taniaksen, Yli-Kaupin, Keski-Kaupin ja Ali-Kaupin talot aluei
neen, jotka tulevat kuulumaan Salkolan piiriin. Piirissä on kaksiopettajainen yläkoulu Kujapellon mäen syrjässä Keltiäisten kylässä. Kouluiässä olevia lap
sia on piirissä 69, joista yläkoululaisia 53 ja alakoululaisia 16. Keltiäisten ky
lästä on pisin matka 2 km, yläkoululaisia 16, alakoululaisia 6. Vesanojan ky
lästä on pisin matka 4 km, yläkoululaisia 10, alakoululaisia 2. Härjänlahden kylästä pisin matka on 4 km, yläkoululaisia 11, alakoululaisia 5. Härjänojan kylästä pisin matka 5 km, yläkoululaisia 16, alakoululaisia 3.
Johtokunnan päätöksiä
15.4.1920
Keskusteltiin tien tekemisestä uudelle koululle ja päätettiin se tehdä m aan
tieltä suoraan koulun keittiönpuoleiseen päätyyn. Sen johdosta, että koulun pihamaa on niin viettävä ja leikkikentäksi sopimaton päätettiin sitä tasata.
1.8.1923
Kun Keltiäisten koulussa ei ole opettajattarelle asuntoa päätettiin vanhan koulun asuntohuoneet korjauttaa sanottua tarkoitusta varten siinä tapaukses
sa, ettei K.Seppälä, jonka maalla vanha koulu on, vaadi sitä heti pois m uu
tettavaksi.
19.7.1926
Päätti johtokunta yksimielisesti kutsua miesopettajan virkaan koevuosille opettaja Juho Vihtori Toivosen.
6.9.1926
Koska koulun puiden pilkkomisesta tähän asti huolehtinut Konsta Toivola oli ilmoittanut johtokunnalle, ettei hän entisellä hinnalla tule enää jatkamaan tehtäväänsä, keskusteltiin asiasta ja ehdotti opettaja Juhani Toivonen, että hän ottaa huolehtiakseen koulun puiden pilkkomisen ilman korvausta.
27.10.1926
Luokan akkunoihin päätettiin ostaa verhot kunnan laskuun.
15.9.1927
Koulurakennus päätettiin ensi kesän aikana vuorata höylätyillä laudoilla.
14.6.1928
Keskusteltiin lipputangon valmistamisesta koululle ostetun lipun pystyttä
mistä varten ja päätettiin se pystyttää kuistin kohdalle koulun edustalle ensi juhannuspäiväksi.
1.11.1928
Koululle päätettiin ottaa sähkövalo.
21.5.1929
Keskusteltiin koulun maalauksen väreistä ja päätettiin maalauttaa koulu kerman väriseksi, nurkat tummemmiksi.
Jatko-opetus
Vuonna 1925 alkoi Keltiäisissä pakollinen jatko-opetus. Opetusta annettiin 4 tuntia viikossa 25 viikon aikana. Oppilaita oli ensimmäisenä vuonna 4 poikaa ja 8 tyttöä, jotka kaikki olivat kansakoulun läpikäyneitä ja 13 vuotta täyttä
neitä. Opetusta annettiin äidinkielessä, uskonnossa, siveysopissa, yhteiskunta
opissa, laskennossa, laulussa, opastusta ammatinvalintaan, sekä työoppia.
Vakiintumisen aika 1930-1940
Toivon liitto aloitti toimintansa Keltiäisten kansakoululla vuonna 1933. Sii
hen kuuluivat kaikki oppilaat ja toiminnan pääpaino oli kasvatustyössä ja raittiushengen luomisessa. Myös koulusäästäminen alkoi 1930-luvulla. Oppi
laiden säästöt olivat 200-600 mk vuodessa Somerniemen Säästöpankkiin.
Vuonna 1935 opettaja Ida Sjöblad pyysi terveydellisistä syistä virkavapaut
ta, samalla ilmoittaen, että hänellä on jo 38 virkavuotta ilman virkavapauk
sia. Johtokunta ehdotti, että hänelle maksettaisiin täysi eläke, koska ei enää jaksa pitää virkaansa. Seuraavana vuonna koulu pidettiin maaliskuussa sul
jettuna viikon päivät tulirokon vuoksi.
Vuonna 1937 valittiin koulun keittäjäksi, lämmittäjäksi ja siivoojaksi Helka Vallenius, palkka 150 mk kuukaudessa. Ruokajärjestys koululla oli seuraava:
2 ateriaa puuroa, 2 ateriaa velliä ja 2 ateriaa hernesoppaa. Vuosikymmenen lopulla lämmin ateria annettiin kaikille oppilaille ilman maksua. Sodan aika
na 12.12.1939 - 4.4.1940 annettiin kaikille oppilaille opettajan ohjaamaa ko
tityötä.
Kuten aikaisemmin on mainittu toimi alakoulu vuodesta 1923 lähtien enti
sessä kiertokoulutalossa. Alakoulu oli suunniteltu rakennettavaksi yläkoulun yhteyteen jo vuonna 1934 mennessä, mutta aikataulua siirrettiin ensin vuo
teen 1937 ja sitten vuoteen 1938, jolloin koulun laajennus tapahtui kesän ja syksyn aikana. Koulun täyttäessä samana vuonna 50 vuotta päätti johtokunta pitää alakoulun vihkiäisjuhlan ja koulun 50-vuotisjuhlan saman aikaisesti.
Päivämääräksi sovittiin ensin syyskuun 4 pv, mutta rakennustöiden kesken
eräisyyden vuoksi sitä jouduttiin siirtämään lokakuun 2 päivään. Koulun his
toriikin laatijaksi päätettiin pyytää ensin maisteri Helena Savolinia, mutta
seuraavassa kokouksessa tehtävä päätettiin jättää opettaja Juhani Toivosen tehtäväksi. Valtuustolta anottiin 3000 mk juhlamenoihin ja kutsuvieraita var
ten päätettiin painattaa kutsukortit. Emäntä Kyläkossan tehtäväksi jäi koulun ja ja opettajien valokuvien kokoaminen.
50-vuotisjuhla
Somero-lehdessä oli perjantaina 7 pv lokakuuta 1938 kirjoitus:
- Kauniin syksyisen sään vallitessa vietettiin sunnuntaina Somerniemellä kunnan koululaitoksen 50-vuotisjuhlaa ja samalla uuden alakansakoulun vih- kimisjuhlaa. Koulujuhla aloitettiin jumalanpalveluksella kirkossa, jossa oli koolla runsaasti harrasta juhlakansaa. Seurakunnan khra A. Sorsavirta saar
nasi päivän tekstin johdolla ja sovellutti tekstin päivän merkitykseen. Tilai
suudessa avusti kirkkokuoro.
Kirkonmenojen päätyttyä kokoontuivat kutsuvieraat Keltiäisten koululle, jossa heille tarjottiin kahvia ja voileipiä kunnan kustannuksella. Klo 15 alkoi varsinainen Somem iem en kansakoululaitoksen 50-vuotisjuhla, joka aloitettiin virrellä 284 ja khra Sorsavirran pitämällä alkurukouksella. Alkuhartauden päätyttyä seurasi ohjelmassa Keltiäisten kansakoulun johtokunnan puheen
johtajan Kalle Harjun tervehdyspuhe, jossa hän muutamin sanoin kuvaili koulun historian alkuvaiheita. Tämän jälkeen opettaja Juhani Toivonen lau
sui sepittämänsä juhlarunon, mikä olikin tilaisuuteen hyvin sopiva.
Tarkastaja Frans Nurmi piti mielenkiinnolla kuullun juhlapuheen, jossa hän kuvaili vanhan ja uuden koulun työtapoja toisiinsa. Puheen jälkeen oli lasten laulua, jota johti alakoulunopettaja Meeri Talvio. Seurasi sitten kat
saus koulun 50-vuotiseen toimintaan, jonka esitti opettaja Juhani Toivonen.
Esityksessä kuvailtiin mm. niitä vaikeuksia, joita koulun oli kestettävä varsin
kin toimintansa alkuaikoina ja juhla päättyi laulettuun virteen 366: 5-6.
Väliajan päätyttyä siirtyi juhlayleisö uuteen, vihittävään alakansakoulura- kennukseen, joka myöskin, kuten yläkoulukin täyttyi ääriään myöten täyteen juhlakansaa.
Aluksi veisattiin virrestä 285 ja khra Sorsavirta piti koulun vihkiäispuheen, tekstinä I Kun.kirja 8: 27 ja 28. Puhuessaan hän aluksi lausui sen toivomuk
sen, että kyläläiset tarkoin harkitsisivat mihin tarkoituksiin tästä lähtien käyt
täisivät vanhan alakansakoulurakennuksensa, jolla on kunniakas historia ta
kanaan. Missään tapauksessa sitä ei saisi käyttää huvittelupaikkana. Puheen lopussa sovellutti puhuja tekstin antamia ajatuksia ihmiselämän rakennuk
seen, joka on paljon taitoa kysyvä, jopa niinkin, että ihminen omalla voimal
laan ei siihen pysty, vaan tarvitsee voimia ylhäältä. Puheen jälkeen seurasi rukous, jonka jälkeen veisattiin virsi 349.
Seurasi sitten koulun entisen oppilaan rehtori Jussi Ritalan taidokkaat viu- luesitykset, jotka vilkkain kättentaputuksin palkittiin. Opettajatar Meeri Tal
vion luettua Juhani Ahon kertomuksen "Sydänmaan kansakoulu", joka sat
tuvasti ilmensi juhlivan kansakoulun historiassa olleita tapauksia, alkoi va
paan sanan aika. Tällöin puhuivat rehtori Ritala ja rovasti Alfred Mäkinen Nummelta, joka ehdotti, että vanhasta koulurakennuksesta tehtäisiin kirjasto, jossa kylän nuoriso voisi viettää aikaansa hyvien kirjojen parissa, sekä opetta
ja Alesmaa Tampereelta.
Toisten pitäjien opettajat toivat tervehdyksensä ja onnittelunsa juhlivalle koululle, jolloin myöskin luettiin eräitten henkilöitten lähettämät onnittelu- kirjelmät. Lopuksi piti seurakunnan kirkkoherra A. Sorsavirta loppurukouk- sen ja juhla päättyi yhteisesti veisattuun virteen 350.
Keltiäisten koulun 50-vuotisjuhla, sekä alakoulun vihkimäjuhla teki kaikki
neen mieltäylentävän ja innostavan vaikutuksen ja tuntuivat osanottajat ole
van päivän ohjelmaan erittäin tyytyväisiä.
Sodan ja pulan vuodet 1940-1950
31.10.1940
Päätettiin, että koululla asuvilta siirtoväeltä lopetetaan kunnan puitten käyttö, vuokraa peritään 50 penniä aikuiselta ja 25 penniä lapsilta vuorokau
delta.
17.04.1943
Päätettiin, että kansakoulua ei luovuteta muille esiintyjille kuin pitäjän kirkkoherralle toistaiseksi.
06.05.1943
Keskusteltiin Kouluhallituksen kirjelmän johdosta ja päätettiin jättää kun
kin oppilaan kotona viljelemisen varaan niin että he luovuttavat osan koulu- keittolalle perunaa, hernettä ja vihanneksia.
1944
Kevätlukukaudella ei ollut alakoulua, mutta alakoululaiset lukivat yläkou- lulaisten kanssa yhdessä maanantaisin ja keskiviikkoisin 3 tuntia päivässä j o ka viikko.
Sankarivainajat
Koulun oppilaista 27 kaatui talvi- ja jatkosodan aikana, heistä viisi jouluaa
ton aattona 23.12.1939 Muolaassa.
Sodassa kaatuneet Keltiäisten koulun oppilaat:
Aaltonen, Mauno s 26.11.1906 k 24.02.1940 Ahola, Viljo s 17.12.1912 k 16.04.1942 Elosilta, Svante s 20.03.1920 k 11.11.1943 Harju, Pekka s 06.03.1921 k 30.06.1944 Harjula Juho Valtteri s 23.10.1910 k 23.12.1939 Holmaranta, Kaarlo s 22.04.1921 k 12.08.1941 Karakallio, Kustaa s 11.08.1904 k 16.07.1944 Koivula, Vilho s 29.12.1922 k 16.03.1944 Koskinen, Alpo s 02.06.1911 k 24.02.1940 Koskinen, Antti s 30.11.1915 k 25.02.1940 Koskinen, John s 14.12.1911 k 23.12.1939 Mattila, Allan s 30.03.1919 k 30.08.1941
Merinen, Urho s 16.06.1907 k 02.09.1944 Merivirta, Vilho s 21.04.1916 k 14.01.1943 Mäenpää, Martti s 17.10.1906 k 23.12.1939 Paasikallio, Otto s 04.04.1911 k 23.12.1939 Palenius, Maunu s 10.12.1912 k 28.09.1941 Palenius, Paavo s 15.05.1908 k 23.12.1939 Raitanen, Antti s 24.11.1917 k 02.03.1941 Raitanen, Heikki s 17.09.1922 k 02.11.1942 Seppälä, Aarre s 15.05.1920 k 09.06.1943 Seppälä, Vilho s 06.03.1921 k 18.07.1944 Suominen, Esko s 05.02.1913 k 24.10.1941 Takala, Vietti s 08.06.1902 k 17.07.1944 Uusitalo, Kalle s 08.01.1902 k 07.03.1940 Visa, Markus s 18.09.1897 k 14.07.1941
1945-46
Lukuvuoden 1945-46 vuosikertomuksessa mainitaan ensimmäisen kerran oppilaiden terveydenhoito kohdassa "hammaslääkäri”. Koululääkäri maini
taan ensimmäisen kerran v. 1925 ja terveyshoitaja v. 1935-36. Sota-aikana mainitaan oppilaiden terveydentilan olleen harvinaisen hyvän.
29.4.1946
Kansakoulun tarkastajan Frans Nurmen tekemän tarkastuksen perusteella annettiin opettaja Toivoselle huomautus mm. siitä, että hän käyttää opetuk
sessa om aa keskikoulun historian oppikirjaa, josta antaa tehtävät ja käyttää kuulustelussa siitä huolimatta, että oppilailla on omat historian oppikirjat.
Lapset ovat pakoitetut tulemaan koululle tuntia aikaisemmin jo kello 8 luke
maan opettajan ainoasta kirjasta annetut läksyt. Historiankurssia on kohtuut
tomasti laajennettu ja vieraiden maiden historia on saanut aivan kohtuutto
masti tilaa. Tarkastaja antoi myös ankaran varoituksen hänen koulukeittolas- sa "askaroimisistaan".
1947
Mainitaan ruokailusta, että keittoa sai joka päivä niin paljon kuin kukin halusi.
14.6.1949
Koulun ulkohuoneen rakentaminen päätettiin yksimielisesti lykätä ensi ke
vääseen, koska rakennusaineet ovat kesken kuivaneita ja tekijöitä on vaikea saada, eikä ole erityistä syytä kiirehtiä.
Vuonna 1958 tuli voimaan uusi kansakoululainsäädäntö, joka yhdisti alakan
sakoulun ja yläkansakoulun varsinaiseksi kansakouluksi, joka oli 2-vuotinen, mutta saattoi aluksi olla myös 1-vuotinen kuten Somerniemelläkin oli.
