Rehtorit tentissä · DIGI

Koonnut: Tiina Mäkelä

R ^{ehtorit tentissä}

KYSYMYKSET

1. Mistä olette kotoisin ja mikä on koulutustaustanne?

2.Mistä tehtävästä siirryitte Lau­

kaan yhteiskoulun/yläasteen/

lukion rehtoriksi?

3.Millä tavalla johtamanne kou­

lu kehittyi tai muuttui rehtoriai- kananne?

4. Millaisissa tilanteissa olitte tekem isissä oppilaiden kans­

sa? Jäivätkö jotkut asiat erityi­

sesti mieleen?

5.Mikä oli kodin ja koulun yh­

teistyön luonne kautenanne?

KAARLO HUOTARI, YHTEISKOULUN

REHTOR11954-1971

1. P o h jo is -K a rja la s ta Enon kunnasta, koulutus filosofi­

an kandidaatti aineina historia, suomen kieli ja sosiologia.

2. Valtionarkistosta (nyk.

Kansallisarkistosta) vuonna 1953 historian ja suomen kielen lehto­

riksi ja seuraavana syksynä reh­

toriksi.

3. Koulu kasvoi ensin keskikouluksi, ja vuonna 1959 al­

koi lukio-opetus. Koulua laajennet­

tiin ja rakennettiin useaan ottee­

seen. Kuusikymmentäluvun alus­

sa saatiin vakinaiset ja pätevät opettajat kouluun. Kouluhallituksen ylitarkastajan lausunto koulusta syksyllä 1967: ” Käsitykseni mu­

kaan Laukaan yhteiskoulu kuuluu täysiluokkaisten oppikoulujen kär­

keen työn tulosten ja työskentely­

olosuhteiden puolesta. Varaukset­

tomasti voidaan sanoa, että on ol­

lut onni koululle, että asioita hoita­

massa on ollut rakennusvaiheen aikana ja koulun kehittyessä täy- siluokkaiseksi oppilaitokseksi reh­

tori Huotari.”

4. O p p ila id e n ka n ssa olin tekemisissä etenkin oppitun­

neilla arkipäivän tilanteissa. Reh­

torin opetusvelvollisuus oli yhteis- kouluaikaan 20 tuntia viikossa (nyk. 4-6-t/vko), joten rehtori oppi tuntemaan koulun oppilaat hyvin.

Rehtorin puhuttelut olivat aika har­

vinaisia tilanteita.

5. K o ulu ra k e n n e ttiin suurelta osin talkootyönä, jossa oppilaiden vanhemmat olivat aktii­

visesti mukana. Talkootyön ansi­

osta koulu saatiin rakennettua kol­

masosa hinnalla normaaliin kus­

tannustasoon verrattuna. Kanna­

tusyhdistyksen ompeluseurat ra­

hoittivat opetusvälineiden hankin­

nan. Rehtori kiersi eri kyläkuntien om peluseuroissa innostamassa vanhempia työskentelemään kou­

lun eteen. Tällä tavoin tutustui myös oppilaiden huoltajiin. Koulu oli oppilaiden, vanhempien ja kyli­

en yhteinen yritys.

JORMA NIKKOLA, YHTEISKOULUN JA LUKION REHTOR11972- 1994

1. Karviasta, FM pääainee­

na fysiikka, Turun yliopisto.

2. Laukaan yhteiskoulun leh­

torin toimesta ensin Laukaan yh­

teiskoulun rehtoriksi 1972 ja kou­

lu-uudistuksen yhteydessä 1974 Laukaan lukion rehtoriksi, eläk­

keelle 1994.

3. Yhteiskoulu lopetti toimin­

tansa, tuli peruskoulu ja lukio.

Lukiolaisten osuus ikäluokasta kasvoi, loppuaikoina lähes joka toinen siirtyi peruskoulun jälkeen lukioon. Koulun itsenäisyysjuh­

lassa 1960-luvun lopulla juhlapu­

hetta pitävä oppilas ilmaisi halun kansainvälistymiseen. Vaurastu­

minen sekä liikenteen ja tietolii­

kenteen kehitys antoivat tähän mahdollisuuden. Kuitenkin koulu oli kaiken aikaa laukaalainen lu­

kio, jonka tehtävänä oli antaa op­

pilaille perustiedot ja -taidot tule­

vaa varten.

2 4

4. Koulun tehtävä on opet­

taa. Opetin ja sen työn yhteydes­

sä parhaiten opin näkemään op­

pilaiden arjen. Tietenkin oli mo­

ninaisia keskusteluja oppilaiden kanssa. K e skuste lut liittyivä t koulun tapahtumiin mutta useim­

miten oppilaiden henkilökohtai­

siin asioihin.

5. Laukaan yhteiskoululla oli koulun perustanut, pääosin op­

pilaiden vanhemmista koostuva kannatusyhdistys ja johtokunta.

Laukaan lukiolla oli johtokunta ja ajoittain muitakin virallisluonteisia elimiä sekä näiden lisäksi vuosi­

en mittaan moninaisia toimikun­

tia muun muassa juhlien ja retki­

en järjestelyä varten, vanhem­

painiltoja jne. Kaikki nämä elimet vaikuttivat koulun työhön niin että koulu ei elänyt vain omaa elä­

määnsä vaan eli yhteisön muka­

na ja osana sitä.

EINO PULLOLA,

YLÄASTEEN REHTORI 1974-1980

1. Olen syntynyt Viitasaa­

rella. Siellä aloitin myös koulun- käyntini. Sukujuureni ovat kuiten­

kin Etelä-Pohjanmaalla. Oppi­

koulun kävin Alavuden Yhteis­

koulussa. Turun Y liopistossa suoritin luonnontieteiden kandi­

daatin tutkinnon ja opetusharjoit­

telun Turun Normaalilyseossa.

2. Laukaan Yhteiskoulun lehtoraattini siirrettiin yläasteen viraksi. Silloin ei ollut vielä rehto­

rin virkoja. Joku koulun opettajis­

ta määrättiin rehtoriksi oppikou­

lun ta p a a n . O lin y lä a s te e n ensimmäinen rehtori 74 - 80 eli 6 lukuvuotta. Luovuin tehtävästä, kun rehtorin virka perustettiin enkä halunnut ottaa sitä vastaan.

3. Olin rehtorina peruskou­

lun alkaessa. Muutos oli suuri m o n e ssa s u h te e s s a . K oulu muuttui kaikille ns. ilmaiseksi.

Mm. kirjat, tarvikkeet, ruokailu ja kyyditys järjestettiin koulun ja kun­

nan toimesta kaikille. Alkuvuosi­

na koulussa oli oppikoulu-, kan­

salais-ja peruskoululuokkia, joi­

ta kaikkia koski oma lainsäädän­

tönsä. Lisäksi oli joukko siirtymä- säädöksiä ja jatkuvasti tulevia kouluhallituksen ja lääninhallituk­

sen määräyskirjeitä. Koululla ei ollut liikkumavaraa opetuksen jär­

jestäm isessä, mikä määrättiin ylhäältä käsin. Säädösten tulkin­

taongelmat olivat jokapäiväistä työtä. Tärkeäksi tehtäväkseni koin myös ohjata entiset oppikou­

lun ja kansalaiskoulun opettajat yhteiseen peruskouluun. Eikä se aina ihan mutkitta käynyt. Olihan kyseessä mm. vaikeita virkajär­

jestelyltä käden työn aineiden tun­

timäärien romahdettua pieneen osaan entisestä. Kaikki sujui kui­

tenkin tyydyttävästi eikä suurem­

pia riitoja esiintynyt, niin kuin monissa muissa Keski-Suomen kunnissa tapahtui. Vasta syksyl­

lä 78 koko koulu noudatti perus­

koulun opetussuunnitelm aa ja toiminta alkoi vakiintua.

4. Rehtorina jouduin päivit­

täin tekemisiin oppilaiden kassa sekä myönteisissä että kielteisis­

sä tapauksissa, useimmiten kiel­

teisissä. Peruskoulun alkaessa ei koululla ollut käytettävissä eri- tyisopetusresursseja ellei koulu­

kotisijoitusta sellaiseksi katsota.

Kun opettajalta keinot loppuivat, oppilas lähetettiin rehtorin puhut­

teluun, joskus liiankin herkästi.

Puhuttelu auttoi tai sitten ei. Minun mahdollisuuteni oli hoitaa asia vanhempien, sosiaalitoimen, po­

liisin tms. kanssa eli heittää pallo edelleen. Tämä pallottelu ei miel­

lyttänyt. Kokeilimme erilaisia oma­

toimisia klinikoita runsasta tukiope­

tusresurssia käyttäen. Esimerkik­

si juoksutunnilla oleva opettaja toi­

mi “klinikkaopettajana”, jonka luok­

se häiritsevä oppilas voitiin lähet­

tää tekemään tehtäviä. Asia alkoi edetä, kun saimme kouluun eri­

tyisopettajan aluksi muutamaksi päiväksi viikossa. Pallottelu loppui, kun ktj Väisäsen kanssa perustim­

me kouluun säännöllisesti ko­

koontuvan oppilashuoltoryhmän, jossa oli edustus eri toimialoilta.

5. Koulun ja kodin yhteistyö toimi lähinnä yhteiskoululta perit­

tyyn tapaan. Vanhempain iltoja jär­

jestettiin 4-5 kertaa lukuvuodessa.

Osallistuminen niihin oli aluksi vä­

häistä. Joihinkin luokkaretkiin osal­

listui myös vanhempia. Asiaa alet­

tiin toki kehitellä, mutta pääasias­

sa yhteistyö kodin kanssa oli yk­

sittäisten opettajien varassa. Tilan­

netta kuvaa hyvin sen aikainen to­

teamus, jos koululta soitetaan, on oppilas töppäillyt koulussa jollakin tavoin.

Peruskoulun alkaessa ei koululla ollut käytettävissä erityisopetusresursseja.

REIJO KATAJAMÄKI, YLÄASTEEN REHTORI 1980-1990

1. Olen kotoisin Etelä- Pohjanmaalta. Molempien vanhem­

pieni suvut ovat Alavudelta ja suu­

rimman osan kouluajastani olen asunut Seinäjoella.

K otiseutulehti

Laukaan Joulu 2001

2. Rehtorin virkaan minut valittiin Laukaan yläasteen ja luki­

on poikien liikunnan lehtorin viras­

ta.

3. 80- luku oli koululaitok­

sessa hyvin voimakkaasti valtion keskushallinnon säätelemää ai­

kaa. Koulun tehtävä oli toimia täs­

mälleen annettujen ohjeiden mu­

kaisesti. Mitään harkinnanvarai­

suuksia ei ollut eli koulu kehittyi keskushallinnon ohjeiden mukai­

sesti. Jälkeenpäin katsoen tuntuu siltä, että suurimmat muutokset liittyivät koulun kokoon. Ehkä mer­

kittävin asia oli päätös Vihtavuoren yläasteen perustamisesta. Aloite asiaan tuli nimenomaan kirkonky­

län yläasteelta.

4. Työssä p a in o ttu iva t melko selkeästi oppilashuollolliset asiat, erilaisten ongelmatilantei­

den käsittely. Tämän päivän näkö- vinkkelistä tarkasteltuna 80-luvun koulunpito oli selkeää, koska yh­

teiskunnassa vallitsi vielä suhteel­

lisen harmoninen yhtenäis-kulttuu- ri, käsitykset oikeasta ja väärästä, sallitusta ja kielletystä olivat van­

hempien, oppilaiden ja koulun kes­

ken yhteiset. Tästä syystä ristirii­

toja vaikeidenkaan asioiden käsit­

telyssä syntyi erittäin harvoin.

5. Yhteistyö kodin ja koulun

välillä oli asiallista mutta samalla tavalla muodollista kuin se useim­

miten yläasteiden kohdalla on.

Este syvällisemmän kanssakäy­

misen syntymiseen lienee keskei­

sesti oppilaiden ikäkausi. He eivät m urrosikänsä kuohuissa välttä­

mättä halua vanhempien ja opet­

tajan välille kovin kiinteää yhteyden­

pitoa. Muodollisesti elettiin vielä kouluneuvostojen aikaa. Virallisia tehtäviä oli harvoja ja asioiden kä­

sittely oli ehkä vapautuneempaa ja enemmän ideoivaa luonteeltaan.

Kokonaisuutena oma mielikuvani oli se, että suhteet olivat mutkat­

tomat ja asialliset.

MARJUKKA MERILUOTO, YLÄASTEEN 1990-1999

1. Olen kotoisin Urjalas­

ta ja koulutukseltani Pko, Opo, KM 2.Suolahden yläasteen rehto­

rin tehtävistä.

3. 90-luvulla koulut vapautui­

vat valtion ja kuntien tiukasta ohja­

uksesta ja siitä oli seurauksena mm koulukohtaiset opetussuunni­

telmat. Laukaan kirkonkylän ylä­

asteella otettiin käyttöön oppilaille mahdollisimman laaja valinnai­

suus eri aineissa. Samalla siirryt­

tiin jaksojärjestelmään. Olimme mukana myös monissa projekteis­

sa mm. "Koulut liikkeelle -kulttuu­

rit kohtaavat” -läänikohtaisessa projektissa, valtaku nnallisessa Kulttuuriopetus koulussa -projek­

tis s a ja k a n s a in v ä lis e s s ä Comenius-projektissa.

4. Olin tekemisissä oppilai­

den kanssa päivittäin joko luokka- tilanteissa tai pienemmissä kes­

kusteluissa. Erityisesti on jäänyt mieleen laukaalaisten nuorten halu osallistua ja tehdä myös sel­

laisia asioita, jotka eivät suoranai­

sesti liittyneet oppiaineisiin. Esi­

merkiksi innokkuus auttaa koulun keittiössä tai toimia talonmiehen apuna. Opettajien ja oppilaiden yhteistyössä valmistama Kullervo- näytelmä, joka esitettiin talvella ulkona on yksi arvokkaim m ista Laukaan ajan muistoistani.

5. Yhteistyö vanhempiin voi­

mistui. Laukaan vanhempien aloit­

tama Yhdessä elämään projekti eli kukoistuskauttaan. Vanhempi­

en ja koulun suhde muuttui luotta­

vaisemmaksi ja tiivistyi.

ARJA VILPPOLA, LUKION REHTOR11996-

1. Olen kotoisin Keski-Poh- janmaalta, päässyt ylioppilaaksi Haapajärven yhteiskoulusta ja val­

mistunut kieltenopettajaksi Oulun yliopistosta.

2. Siirryin Laukaan lukion reh­

toriksi Suolahden lukiosta, jossa olin ollut rehtorina seitsem än vuotta ja sitä ennen englannin leh­

torina yhdeksän vuotta.

3.Lukion opetussuunnitelman perusteet olivat juuri muuttuneet

2 6

v.1994 ja lukiot olivat siirtymässä luokattomuuteen. Vuoden 1996 jälkeen Laukaan lukiossa siir­

ryttiin aitoon luokattomuuteen, joka tarkoittaa opiskelijoille mahdolli­

simman suurta vapautta suunni­

tella opintojaan. Siihen liittyy myös opetussuunnitelman jatkuva kehit­

täminen ja valinnaisuuden lisään­

tyminen. Toisen asteen koulutus­

yhteistyö lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kesken laajentaa va­

linnaisuuden määrän lähes rajat­

tomaksi. Tapakasvatukseen ja yrit­

täjyyskasvatukseen liittyvä yhteis­

työ laukaalaisten yritysten ja yhtei­

söjen kanssa on lisääntynyt voi­

makkaasti. Leimallisia piirteitä ny­

kylukiolle ovat nuorten kasvattami­

nen vastuullisuuteen ja oma-aloit­

teisuuteen sekä koulun suuntau­

tuminen ulospäin.

4. Minulla on tapana haasta­

tella kaikki lukion aloittajat ensim­

mäisenä syksynä sekä toimia hei­

dän opinto-ohjaajanaan ensimmäi­

sen vuoden ajan. Tavoitteenani on tutustua jokaiseen ja pysyä ajan tasalla nuorten suunnitelmien ja ongelmien suhteen. Kanslian ove­

ni on yleensä auki ja opiskelijat käyvät paljon asioimassa luonani.

Se on minulle tärkeää ja mieluisaa.

Rangaistukset ja nuhtelut ovat niin

harvinaisia, että ne ovat jääneet erityisesti mieleen.

5. Tärkeän yhteyden koulun ja kotien välille muodostaa edel­

leen johtokunta. Perinteiset, vuo­

tuiset vanhempainillat jatkuvat.

Koteihin lähetetään tietoa lukio­

laisen opinnoista ja etenemises­

tä. Ryhmänohjaajat tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden tul­

la keskustelemaan nuoren asi­

oista. Lukio kutsuu vanhempia koululle myös juhlimaan, itsenäi­

s y y s -ta n ssia isissa , vanhojen päivänä ja kevätjuhlassa.

TIINA MÄKELÄ,

YLÄASTEEN REHTORI 2000

1. Olen kotoisin Hämeestä, Urjalasta ja Lempäälästä. Kou­

lutukseltani olen FM ja m ate­

maattisten aineiden opettaja, Jy­

väskylän Yliopistosta.

2. Olen vuodesta 1987 ollut yläasteen matemaattisten ainei­

den lehtorina ja viimeisenä vuon­

na lisäksi apulaisrehtorina.

3. Yhden vuoden rehtorina olon jälkeen ei vielä paljon voi muutoksista puhua. Uutta ehkä on koulun oman opetussuunnitel­

man aseman korostuminen tark­

koine arviointikriteereineen ja toi­

mintaohjeineen. Nykykoulussa tulee olla suunnitelma monenlai­

siin yllättäviin tilanteisiin; suunni­

telma kiusaamisen estämiseksi, kriisisuunnitelma, suojelusuun­

nitelma...Uudistukset tosin odot­

tavat jo ovella, kun keskushallin­

to on vähentäm ässä koulujen vapautta; valinnaisuus vähenee ja muutoinkin tuntijako muuttuu parin vuoden kuluttua. Tältä osin palataan aikaan kymmenen vuot­

ta sitten.

4. Oppitunneilla kohtaan op­

pilaita säännöllisesti, vaikkakaan ei kovin henkilökohtaisesti. Tois­

tuvasti iloitsen siitä, kun oppilaat innostuvat laskemaan ja pohti­

maan erilaisia probleemoja. Kes­

kustelut rehtorin kansliassa ovat, jos ei päivittäisiä, niin ainakin vii­

koittaisia. Lähtökohtana usein, ei kuitenkaan aina, on jokin kieltei­

nen asia, mutta useimmiten seu­

rauksena on hyvä, antoisa kes­

kustelu.

5. Perinteisiä vanhempainil­

toja on edelleen 6-7 kertaa luku­

vuodessa. Tämän lisäksi luokilla on omia kokoontumisiaan jonkin yhteisen asian tiimoilta. Vanhem- painvartteja eli kahdenkeskisiä keskusteluja vanhempien ja luo­

kanvalvojan kanssa käydään var­

sinkin seitsemännellä luokalla ja tarvittaessa myöhemminkin. Van­

hempien yhteydenottoja suoraan rehtorille erilaisista koulunpitoon liittyvistä asioista tulee melko pal­

jon. Laukaalaisiin vanhempiin on helppo ottaa koulusta yhteyttä, ja he tulevat mielellään keskustele­

maan lapsensa asioista.

K otiseutulehti

Laukaan Joulu 2001