• Ei tuloksia

"Ei meidän naapuriin" : tapaustutkimus asukasyhteisön suhtautumisesta kehitysvammaisten asuntolan rakentamiseen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Ei meidän naapuriin" : tapaustutkimus asukasyhteisön suhtautumisesta kehitysvammaisten asuntolan rakentamiseen"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

3 • 2005

ISBN 951-580-404-3 ISSN 1795-1909

RIITT A KUP ARINEN "Ei meidän naa puriin" 3 • 2005

KEHITYSVAMMALIITTO TUTKIMUSYKSIKKÖ KOTU Viljatie 4 A

00700 Helsinki puh. 09-348 09250 fax 09-385 3398 kotu@famr.fi

www.kehitysvammaliitto.fi

K o t u - t u t k i m u k s i a

Riitta Kuparinen

Tapaustutkimus asukasyhteisön suhtautumisesta kehitysvammaisten asuntolan rakentamiseen

"Ei meidän naapuriin"

Kun Helsingin Marjaniemeen alettiin suunnitella kehitysvammaisten asuntolan ja päivätoimintatilojen rakentamista, alueen asukkaat ryhtyivät keräämään adressia hankkeen vastustamiseksi. Mistä oikein oli kysymys? Hienostoalueen elitistisestä halusta puolustaa arvoasuntojaan vai äitien pelosta outoja ja arvaamattomia kehitysvammaisia kohtaan? Mikä merkitys alueen voimakkaalla asukasyhdistyksellä oli asian nostamisessa esiin paikallisena ongelmana? Miten alueen asukkaiden

”inhimillinen pääoma” monipuolisine osaamisineen tai yhteisön runsain sosiaalisin verkostoin ilmenevä ”sosiaalinen pääoma” vaikuttivat asioiden etenemiseen?

Asukasyhteisön suhtautumista alueelleen rakennettavaan kehitysvammaisten asuntolaan tarkastellaan Helsingissä vuosina 1997 - 2000 käynnissä olleen prosessin kautta. Kysymyksiä lähestytään valitusasiakirjojen, haastattelujen ja mediasta saadun kuvan pohjalta. Lukijan eteen piirtyy tapaustutkimuksen keinoin kokonaisuus Marjaniemestä paikallisine intresseineen ja kulttuurisine identiteetteineen.

Valtiotieteen lisensiaatti, psykologian maisteri Riitta Kuparinen on tarttunut aiheeseen elämänmittaisen kehitysvammatyön tarjoaman kokemuksen ja siitä nousevan kiinnostuksen pohjalta. Tämä väitöskirja sai alkunsa hänen työskennellessään toiminnallisena suunnittelijana Kehitysvammatuki 57 ry:n projektissa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Myös EVAn kansallinen arvo- ja asennekysely osoittaa kannatusta hyvinvoin- tivaltiolle: vuonna 2004 runsas neljä viidesosaa väestöstä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä

Voidaan erottaa sosiaali- sen pääoman sitova ja silloit- tava muoto. Edellinen koros- taa sosiaalista kontrollia. Se luo sisäpiirejä, rajoittaa va- pautta ja luo eriarvoisuutta,

luottamus, sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys ovat osa sosiaalista pääomaa ja myös vahvan sosiaalisen pääoman tuloksia.. Luottamus on hyvin moniulotteinen

1990-luvulla esitettiin puheenvuoroja, jois- sa hyvinvointivaltio ja sosiaalipolitiikka nähtiin inhimillisen ja sosiaalisen pääoman rakentajana ja talouden edistäjänä.. Kun

koulutusaloja tarkasteltaessa nähdään, että ylivoimaisesti suurimmalla osalla, noin 70 prosentilla, keksijöistä on tekniikan alan koulutus.. luonnontieteiden alalta tulee

Nämä tulokset ovat saman suuntai- sia jo aikaisemmassa artikkelissa havaitulle il- miölle, että korkeasti koulutetut muuttavat vilkkaasti niin kauan kunnes ovat

Tällaisia ovat tiedon taso eli inhimillinen pääoma, erottautumisen kyky eli kulttuurinen pääoma, ympäristö tila eli luontopääoma ja nyt esillä oleva sosiaalipää-

Uskon myös, että tämä tapahtuu sitä nopeammin, mitä nopeammin organisaatioiden kehittämisessä oivalletaan poutasään arvo sosiaalista pääomaa ja edelleen innovaatioita ja