• Ei tuloksia

ELEC-C4110 Piirianalyysi I

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "ELEC-C4110 Piirianalyysi I"

Copied!
7
0
0

Kokoteksti

(1)

ELEC-C4110 Piirianalyysi I

1. v¨alikoe 26.10.2021 1.

E2

J1 R1

R2

R3

I1

U1

Laske Nortonin menetelm¨all¨aU1jaI1. R1= 12 Ω R2= 4 Ω R3= 3 Ω

J1= 1 A E2= 8 V.

2.

E1

R1

R3

I R2

E2

Laske kerrostamalla virtaI jaR3:ss¨a kuluva tehoP. Anv¨and superposition metod att definiera str¨ommenI och effectenP som konsumerats i resistorenR3.

R1= 5 Ω R2= 3 Ω R3= 4 Ω E1= 5 V E2= 3 V.

2.

E1

R1

R2 U R3

E2

Laske kerrostamalla j¨anniteU jaR2:ss¨a kuluva tehoP. Anv¨and superposition metod att definiera sp¨anningen U och effectenP som konsumerats i resistorenR2.

R1= 5 Ω R2= 4 Ω R3= 3 Ω E1= 5 V E2= 3 V.

3.

E

R1

R2

R3

R4

gU1 U1

Laske j¨anniteU1 kuvan mukaisessa piiriss¨a.

Ber¨akn¨a sp¨anningenU1 i kretsen.

R1=12 Ω R2= 2 Ω R3= 3 Ω R4= 1 Ω g=13S E= 9 V.

3.

E

R1

R2

R3

R4

gU1 U1

Laske j¨anniteU1 kuvan mukaisessa piiriss¨a.

Ber¨akn¨a sp¨anningenU1 i kretsen.

R1= 3 Ω R2=12 Ω R3= 2 Ω R4= 1 Ω g=12S E= 2 V.

3.

E

R1

R2

R3

R4

gU1 U1

Laske j¨anniteU1 kuvan mukaisessa piiriss¨a.

Ber¨akn¨a sp¨anningenU1 i kretsen.

R1= 3 Ω R2= 1 Ω R3=12 Ω R4= 2 Ω g= 2 S E= 3 V.

(2)

0.1

E2

J1 R1

R2

R3

I1

U1

Laske Nortonin menetelm¨all¨aU1 jaI1. R1= 12 Ω R2= 4 Ω R3= 3 Ω

J1= 1 A E2= 8 V.

Tehd¨a¨an aluksiE2:lle l¨ahdemuunnos.

E2 R2

J1 R1 R3 R2

I1

U1

1

2

Lasketaan oikosulkuvirta korvaamalla kuormavastusR1 oikosululla. Nortonin l¨ahteen l¨ahdevirta on virranIN

suuruinen.

E2

R2

J1 IN R3 R2

1

2

IN= E2

R2

−J1= 2 A−1 A = 1 A =JN

Lasketaan seuraavaksi passiivisen piirin resistanssi eli poistetaan oikosulku, sammutetaan ohjaamattomat l¨ahteet ja lasketaan solmujen 1 ja 2 v¨alinen resistanssi.

R3 R2

1

2

RN= R3R2

R3+R2

=12 7 Ω

Muodostetaan Nortonin l¨ahde ja lis¨at¨a¨an kuormavastusR1.

JN RN R1

1

2 I1

U1

Virranjakos¨a¨ann¨oll¨a

I3= RN

RN+R1

JN=

12 7

12

7 Ω + 12 Ω1 A = 1 8A Ohmin laista

U1=R1I1= 12 Ω·1

8A = 1,5 V

(3)

0.2

E1

R1

R3

I R2

E2

Laske kerrostamalla virtaI jaR3:ss¨a kuluva tehoP. Anv¨and superposition metod att definiera str¨ommenI och effectenP som konsumerats i resistorenR3.

R1= 5 Ω R2= 3 Ω R3= 4 Ω E1= 5 V E2= 3 V.

Sammutetaan ensin l¨ahde E2ja lasketaan l¨ahteenE1 vaikutus.

R3 R2

R1

E1

I1 I1= R2

R2+R3

· E1

R1+RR22+RR33

= R2E1

R1R2+R1R3+R2R3

=15 47A

Seuraavaksi sammutetaanE1 ja tutkitaanE2:n vaikutusta.

R1 R3

R2

E2

I2 I2= R1

R1+R3

·

−E2

R2+RR11+RR33

=

−R1E2

R2R1+R2R3+R1R3

=−15 47A

Kokonaisvirta on osavirtojen summa.

I=I1+I2= 0 ⇒ P =I2R4= 0

(4)

0.2

E1

R1

R2 U R3

E2

Laske kerrostamalla j¨anniteU jaR2:ss¨a kuluva tehoP.

Anv¨and superposition metod att definiera sp¨anningen U och effectenP som konsumerats i resistorenR2.

R1= 5 Ω R2= 4 Ω R3= 3 Ω E1= 5 V E2= 3 V.

Sammutetaan ensin l¨ahdeE2 ja lasketaan l¨ahteenE1 vaikutus.

R2 R3

R1

E1 U1 U1=

R3R2

R3+R2

R1+RR33+RR22

·E1=60 47V

Seuraavaksi sammutetaanE1 ja tutkitaanE2:n vaikutusta.

R1 R2

R3

E2

U2 U2=

R1R2 R1+R2

R3+RR11+RR22

·(−E2) =−60 47V

Kokonaisj¨annite on osaj¨annitteiden summa.

U =U1+U2= 0 ⇒ P= U2 R4

= 0

(5)

0.3

E

R1

R2

R3

R4

gU1

U1

Laske j¨anniteU1 kuvan mukaisessa piiriss¨a.

Ber¨akn¨a sp¨anningenU1 i kretsen.

R1=12 Ω R2= 2 Ω R3= 3 Ω R4= 1 Ω g=13S E= 9 V.

Teht¨av¨a on t¨ass¨a ratkaistu solmumenetelm¨all¨a, mutta silmukkamenetelm¨a sopii aivan yht¨a hyvin.

E

R1

R2

R3

R4

gU1

U1

A B

Valitaan alin solmu referenssisolmuksi. Solmuj¨annitteiden avulla lausuttunaU1=E−UA. Muutetaan j¨annitel¨ahde virtal¨ahteeksi.

G1E G1 G2

G3

g(E−UA) G4

UA UB

A B

G1+G2+G3 −G3

−G3 G3+G4

UA

UB

=

G1E

−g(E−UA)

G1+G2+G3 −G3

−G3−g G3+G4

UA

UB

= G1E

−gE

17

61

3

2

3 4 3

UA

UB

= 18

−3

UA=

G1E −G3

−gE G3+G4

G1+G2+G3 −G3

−G3−g G3+G4

= G1(G3+G4)−gG3

(G1+G2)(G3+G4) +G3(G4−g))·E= 207 32 V

U1=E−UA=81

32V≈2,53 V

(6)

0.3

E

R1

R2

R3

R4

gU1

U1

Laske j¨anniteU1 kuvan mukaisessa piiriss¨a.

Ber¨akn¨a sp¨anningen U1i kretsen.

R1= 3 Ω R2=12 Ω R3= 2 Ω R4= 1 Ω g=12S E= 2 V.

Teht¨av¨a on t¨ass¨a ratkaistu solmumenetelm¨all¨a, mutta silmukkamenetelm¨a sopii aivan yht¨a hyvin.

E

R1

R2

R3

R4

gU1

U1

A B

Valitaan alin solmu referenssisolmuksi. Solmuj¨annitteiden avulla lausuttunaU1=E−UA. Muutetaan j¨annitel¨ahde virtal¨ahteeksi.

G1E G1 G2

G3

g(E−UA) G4

UA UB

A B

G1+G2+G3 −G3

−G3 G3+G4

UA

UB

=

G1E

−g(E−UA)

G1+G2+G3 −G3

−G3−g G3+G4

UA

UB

= G1E

−gE

17

61

2

−1 32

UA

UB

= 2

3

−1

UA=

G1E −G3

−gE G3+G4

G1+G2+G3 −G3

−G3−g G3+G4

= G1(G3+G4)−gG3

(G1+G2)(G3+G4) +G3(G4−g))·E= 2 15V

U1=E−UA=28

15V≈1,866 V

(7)

0.3

E

R1

R2

R3

R4

gU1

U1

Laske j¨anniteU1 kuvan mukaisessa piiriss¨a.

Ber¨akn¨a sp¨anningenU1 i kretsen.

R1= 3 Ω R2= 1 Ω R3=12 Ω R4= 2 Ω g= 2 S E= 3 V.

Teht¨av¨a on t¨ass¨a ratkaistu solmumenetelm¨all¨a, mutta silmukkamenetelm¨a sopii aivan yht¨a hyvin.

E

R1

R2

R3

R4

gU1

U1

A B

Valitaan alin solmu referenssisolmuksi. Solmuj¨annitteiden avulla lausuttunaU1=E−UA. Muutetaan j¨annitel¨ahde virtal¨ahteeksi.

G1E G1 G2

G3

g(E−UA) G4

UA UB

A B

G1+G2+G3 −G3

−G3 G3+G4

UA

UB

=

G1E

−g(E−UA)

G1+G2+G3 −G3

−G3−g G3+G4

UA

UB

= G1E

−gE

10

3 −2

−4 52

UA

UB

= 1

−6

UA=

G1E −G3

−gE G3+G4

G1+G2+G3 −G3

−G3−g G3+G4

= G1(G3+G4)−gG3

(G1+G2)(G3+G4) +G3(G4−g))·E=−57 2 V

U1=E−UA= 31,5 V

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

(Nollataajuudella kela vastaa oikosulkua ja kondensaattori avointa piiri¨a.) c) Kela ja kondensaattori ovat h¨avi¨ott¨omi¨a komponentteja, koska ne eiv¨at

[r]

[r]

[r]

Laske piirin j¨annite u(t) ajan funktiona ja vastuksessa kuluva teho... Laske piirin j¨annite u(t) ajan funktiona ja vastuksessa

Ennen kytkimen avaamista j¨annite on nolla, j¨annite hypp¨a¨a yht¨akki¨a kun kytkin avataan ja laskee sen j¨alkeen eksponentiaalisesti

Valitse johdon pituus ℓ L siten, ett¨a sovitus syntyy lyhimm¨all¨a mahdollisella johdolla... Valitse johdon pituus ℓ L siten, ett¨a sovitus syntyy lyhimm¨all¨a

Mit¨a kauempana navat ovat, sit¨a nopeampaa signaalin vaimene- minen on