Brittiläisen informaatiolukutaidon lähteillä
Jarmo Saarti, Anne Lehto, Tuula Ruhanen, Kaisa Sinikara
Kansallisen informaatiolukutaitohankkeen ohjausryhmä ja Tuula Ruhanen, joka vastaa tällä hetkellä IL yhdyshenkilöverkoston ja -verkkosivuston koordinoinnista, tekivät hankkeen lopuksi tutustumis- ja opintomatkan Britanniaan viime vuoden lopussa. Tavoitteena oli tutustua informaatiolukutaidon merkitykseen brittiläi- sessä tieteellisessä kirjastoyhteisössä ja pohtia yhteistyömahdollisuuksia.
CILIPin
informaatiolukutaitoverkosto
Vierailu alkoi Lontoosta, jossa tapasimme CILIP verkoston informaatiolukutaitoryhmän edusta- jia, mm. puheenjohtaja Debbie Bodenin, vara- puheenjohtaja Ruth Stubbingsin ja sihteeri Lyn Parkerin. Esittelimme heille suomalaista kehittä- mistyötä ja IL–tutkimusta, ja vaihdoimme kum-
mankin maan kokemuksia. CILIP on Britanni- an kirjastojärjestöjen katto-organisaatio, jonka puitteissa toimivalla IL-ryhmällä on informaa- tiolukutaidon kehittämisessä järjestörajat ylittä- vää yhteistyötä. Eri puolilta maata tulevan ryh- män jäsenet kokoontuvat neljä kertaa vuodessa Lontoossa CILIPin toimitiloissa keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Eräs keskeinen aihe on ollut meillä Suomessa- kin tärkeänä pidetty IL- opettajina toimivien kir- jastonhoitajien ja informaatikkojen pedagogisen osaamisen jatkuva ylläpito ja lisääminen. Tule- vaisuuden osaamistarpeet laajemminkin tarkas- teltuina olivat CILIPin edustajien mielenkiin- non kohteena. He olivat erittäin kiinnostuneita mainitsemastamme suomalaisten yliopistokirjas- tojen osaamistarvekartoituksesta.
Lounaan jälkeen järjestettyyn informaatioluku- taitotyöryhmän kutsuseminaariin osallistui maan johtavia informaatiolukutaidon tutkijoita (mm.
suomalaisille tuttu Susie Andretta London Met- ropolitan yliopistosta). Kehittäjiä ja koulutukses- ta vastaavia eri puolilta Britanniaa. Heidän toi- minnassaan verkkopalvelut ja viestintä tietover- kon välityksellä ovat keskeisellä sijalla. Verkkosi- vunsa (www.cilip.org.org) välityksellä he jakele- vat mm. opetusmateriaaleja, tapaustutkimuksia ja materiaaleja kirjaston henkilöstölle opetuksen tueksi. He ovat myös järjestäneet kolmen vuoden ajan vuosittaisen LILAC konferenssin ja julkaise- vat avointa tieteellistä JIL (Journal of Informati- on Literacy) lehteä.
CILIPin edustajat kertoivat laatimastaan Lolli- Pop-verkkosovelluksesta, joka on kehitetty neu- vontapalveluissa toimivien kirjastonhoitajien avuksi. Sovellus sisältää mm. informaatioluku- taitoon liittyvien peruskäsitteiden laajahkot mää- rittelyt, joita voi käyttää oman työnsä tukena.
Keskeiseksi kohteeksi he nostivat IL:n markki- noinnin ja siitä tiedottamisen.
Keskusteltaessa plagiarismista nousi tärkeäksi myös elinikäisen IL:n opettamisen merkitys ja eri kirjastosektoreiden verkostoituminen tätä työtä var- ten. Boden, Stubbings ja Parker korostivat erityisesti yleisten kirjastojen roolia digitaalisen kansalaisuuden ja siinä tarvittavan osaamisen varmistajana.
Lopuksi pidimme mietintäsession, jonka poh- jalta löysimme seuraavat yhteistyön mahdolliset kohteet ja sovimme tähän vastuuhenkilöt, jotka sitoutuivat viemään asioita eteenpäin:
– laajemman toimintaverkoston synnyttäminen
– markkinointi ja tiedottaminen – IL-kysymyspankit
– henkilökunnan osaamiskartta
– sidosryhmien mukaan ottaminen, mm.
opiskelijat, ainelaitosten opettajat – opetuksen hyvät käytännöt ja niiden
jakaminen (best practices)
– ryhmien välinen yhteistyö, ml. eri kirjastosektoreiden IL-ryhmät – osaamisen arviointi
– opetusmateriaalit ja niiden jakelu
Keskustelimme alustavasti, miten Suomessa veisimme näitä eteenpäin. Tässä IL-hankkeen aikana syntynyt yhteyshenkilöverkosto on erin- omainen työkalu. (Verkoston henkilöt voivatkin ilmoittaa kiinnostuksensa ryhmiin esim. Tuu- la Ruhaselle.)
Skotlantilaiset painottavat elinikäistä oppimista
Lontoosta matkustimme glasgow’hun tavatak- semme Caledonia Universityssä John Crawfor- din ja Christine Irvingin, jotka ovat projektis- saan laatineet kansallisen kehyksen informaatio- lukutaidolle Skotlannissa (A National Informa- tion Literacy Framework Scotland, www.caledo- nia.ac.uk/ils/framework.html). Kehyksessä esite- tään kaikille kirjastosektoreille yhteinen toimin- nallinen malli, jonka tarkoituksena on varmis- taa koko väestön informaatiolukutaitojen kehit- täminen.
Hanke on alkanut peruskouluista ja pitkälti tietokonetaitoihin liittyen, mutta on kasvanut kaikille kouluasteille. Lisäksi Crawford ja Irving korostivat aikuisten, koululaitoksen ulkopuolel- la olevien henkilöiden informaatiolukutaitojen tukemisen tärkeyttä. Crawford on tutkinut mm.
sitä, miten informaatiolukutaidot integroituvat akateemisen maailman ulkopuolella olevaan työ- elämään ja hän korosti näiden taitojen merkitys- tä kaikille kansalaisille.
Britanniassa näyttikin olevan käynnissä digi- taaliseen jakautumiseen ja sen estämiseen liitty- vä keskustelu. Informaatiolukutaidon tarve al-
kaa grawfordin mukaan varhaiskasvatuksesta ja jatkuu läpi elämän. Näin ollen yhteistyö päivä- kotien, eriasteisten koulujen, yleisten kirjasto- jen ja vapaan sivistystyön kanssa kuuluu IL-ope- tukseen .
Crawford kertoi myös, että informaatioluku- taidot tulee nähdä nykyaikaisen työllistymisen perustaitoina ja sen vuoksi niiden integroiminen kaikkeen opetukseen on keskeistä. Informaatio- lukutaidot tukevat itsenäisten oppijoiden kasvat- tamista. Hänen mukaansa näyttäisi olevan selkeää näyttöä siitä, että oppimismenestys ja informaa- tiolukutaitojen hyvä hallinta korreloivat keske- nään positiivisesti. Itsenäistä opiskelua tukevien taitojen oppiminen tukee myös korkeakoulujen siirtymistä luentoperusteisesta opetuksesta ongel-
maperusteiseen opiskeluun.
Crawford ja Irving pitivät tärkeänä myös sitä, että keskustelu informaatiolukutaidoista tulee ulottaa kirjastojen ulkopuolelle. Tällöin keskeis- tä on, että otetaan huomioon se kieli, mitä kussa- kin ympäristössä käytetään: opettajien kanssa pu- hutaan pedagogisella kielellä, työelämän edustaji- en kanssa työelämän kielellä ja tutkijoiden kanssa tutkijoiden kielellä ja samalla vältetään kirjastos- langia ja terminologiaa. Erityisesti he korostivat poliittisen tason vaikuttamista ja pitivät hyvänä sitä, että Suomessa informaatiolukutaito oli saatu mukaan jopa kansallisen tason strategioihin.
glasgow’n vierailun päätteeksi tapasimme Jan Howdenin, joka johtaa Caledonian yliopiston Saltire Centreä. Saltire Centre on modernin pal-
Ryhmäkuva historiallisen Glasgow School of Art –rakennuksen edessä. Kuvassa suomalaisten lisäksi Chris- tine Irving ja John Crawford
veluajattelun mukaan rakennettu uusi kirjasto, jossa oppimiskeskus-, kirjasto- ja opiskelijapalve- lut on yhdistetty samaan rakennukseen. Raken- nus on myös kampuksen keskus, josta johtaa kul- ku kampuksen tiedelaitosten tiloihin.
Keskustelimme Howdenin kanssa myös SCO- NULin – Britannian ja Irlannin yhteinen kansal- lis-, yliopisto- ja erikoiskirjastojen yhteistyöjär- jestö Society of College, National and Universi- ty Libraries – tavoitteista informaatiolukutaitojen alueella. Jan Howden on tuore SCONULin in- formaatiolukutaitoryhmän puheenjohtaja. Kes- kustelussa nousi esille samoja teemoja kuin edel- lisenä päivänä CILIPin edustajien kanssa – erityi- sesti informaatiolukutaitojen opettamisen integ- roiminen tieteenalakohtaiseen opetukseen.
Oman haasteensa Howdenin mielestä muodos- ti se, että kirjastojen opettavan henkilökunnan status ei ole Skotlannissakaan vastaava kuin mui- den akateemisten opettajien. Kirjastot ja niiden palvelut nähdään helposti tukipalveluina eikä eli- mellisenä osana perusopetusta ja tutkimusta.
Aiheenmukaiset arkistot lisäävät hallittavuutta
Lopuksi vierailimme Edinburghin yliopistokir- jastossa, jossa kirjastonjohtaja Sheila Cannell, Skotlannin yliopistokirjastojen ryhmän puheen- johtaja kollegoineen esitteli meille kirjastoaan ja sen palveluita. Yliopistossa kirjasto on osa suur- ta, noin 700 hengen palveluyksikköä, joka vas- taa kirjasto-, tieto- ja viestintäteknisistä palveluis-
ta sekä joistakin suurista kansallisista hankkeista.
Koko palveluyksikön johtajana toimii vararehto- ri Jeff Haywood.
Oli kiinnostavaa kuulla vararehtorin ja kirjas- tonjohtajan hieman toisistaan poikkeavia näke- myksiä palveluorganisaation eduista ja ongelmis- ta. Kirjaston vastuulla oli myös kansallisen jul- kaisuarkiston kehittämishanke sekä kansallinen 3-vuotinen Digital Curation Centre –hanke.
Kirjaston palveluiden kehittämisessä tuli esille Suomessakin ajankohtaiset sähköisten palvelui- den kehittäminen ja niiden entistä syvempi in- tegroiminen tutkimukseen. Kustakin yliopiston tieteenalasta vastaavat kirjastonhoitajat (liaision librarians) toimivat yhteyshenkilönä tiedekuntiin vastaten mm. opetuksesta, aineiston hankinnasta
ja palveluiden markkinoinnista. Heidän vastuul- leen kaavailtiin myös julkaisuarkiston aineistojen hankintaa ja markkinointia tiedeyhteisölle.
Tutustuimme myös kirjaston sähköisiin palve- luihin. Edinburghin yliopiston kirjasto on Vo- yager-kirjasto ja DSpacea käytetään Edinburgh Research Archive (ERA) -julkaisuarkiston työka- luna. Julkaisuarkiston rakenne on samantapainen kuin suomalaisten vastineiden, esim. DViikin, eli se jakaantuu tieteenalakohtaisiin yhteisöihin, näi- den alayhteisöihin sekä kokoelmiin jne.
Kirjaston edustajien mukaan aihealueiset arkis- tot mahdollistavat paremman aineiston hallinnan kuhunkin aineistoryhmään räätälöidyn metada- tan avulla. He olivat alkaneet kehittää julkaisuar- kistojaan aihealueisiin liittyviksi arkistoiksi. Ku- Saltire Centren tiloja Glasgowissa
säilyttää yhteys tutkimuksen ja profession välil- lä. Tämän tavoitteen toteutumista matka omal- ta osaltaan tuki.
Kiitokset opetusministeriölle ja omille taus- taorganisaatioillemme mahdollisuudesta luoda yhteyksiä brittiläisiin kirjastoihin, joissa on käy- ty läpi niitä uudistuksia, joita Suomessa olemme toteuttamassa. Yhteistyökohteita on tunnistettu, haastamme suomalaiset kollegat ottamaan osaa kansainväliseen yhteistyöhön.
Tietoa kirjoittajista:
va-arkiston ohjelmistona oli Luna Insight, jota meille esiteltiin Charting the Nation, Maps of the Scotland –kokoelman karttojen avulla. Edin- burghin yliopistossa on E-julkaisujen käyttöliit- tymänä Webfeat (webfeat.org), jonka ominai- suuksiin – erityisesti laajojen aineistojen nope- aan yhteishakuun - kirjastossa oltiin hyvin tyy- tyväisiä ja sitä pidettiin parempana kuin Meta- Libin sovellusta.
Kansainvälinen keskustelu haasteena
Matkasta jäi mieleen monta ajatusta ja kehittämis- kohdetta. Lisäksi huomasimme sen, että brittiläi- set tieteelliset kirjastot painivat samojen haastei- den parissa kuin me suomalaiset. Havaitsimme, et- tä suomalaisen IL-hankkeen vahvuutena on ollut tiivis liittyminen yliopistojen strategia- ja opetus- työhön samoin kuin yliopistokirjastojen asiantun- tijoiden yhteistyöverkoston vahvistaminen.
Olemme tukeneet kirjastonhoitajien pedago- gista kehittämistä ja luoneet välineitä oppimisen arviointiin. Sen sijaan kasvavana haasteena meil- le on osallistuminen kansainväliseen keskuste- luun, jotta voisimme esitellä suomalaisia malleja ja omia kokemuksiamme kollegoillemme opik- si ja arvioitavaksi. Toinen keskeinen haaste on
&
Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja Kuopion yliopiston kirjasto email. jarmo.saarti@uku.fi
Anne Lehto, tietopalveluosastonjohtaja Tampereen yliopiston kirjasto
email. anne.m.lehto@uta.fi Tuula Ruhanen, kirjastonjohtaja Helsingin yliopisto, Käyttäytymistie- teellisen tiedekunnan kirjasto email. tuula.ruhanen@helsinki.fi
Kaisa Sinikara, Tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Helsingin yliopisto
email. kaisa.sinikara@helsinki.fi
