Kalojen lisäkas- vu on kasvatuspaikalla I noin 50 000 kg ja kasvatuspaikalla II noin 25 000 kg vuodessa

(1)

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 167/2007/3 Dnro LSY-2006-Y-93

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 17.12.2007

ASIA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa (Kraaveniemen laitos) Ströömin merialueella Kustavin kunnan Pohjois-Vartsalan ky- lässä

LUVAN HAKIJA Eknö Oy PL 32

41341 LAUKAA

Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.

Vesilain 2 luvun 2 §:n vesistöön rakentamista koskeva hakemus.

Asian vireilletulo Eknö Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristö- lupavirastossa 31.3.2006 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvi- tyksillä 4.4.2006, 5.4.2006, 29.8.2006 ja 31.8.2006.

HAKEMUS

Toiminta ja sen sijainti

Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä kiinteis- töön Heikintalo RN:o 5:103 kuuluvalla vesialueella Kustavin kunnan Pohjois-Vartsalan kylässä Ströömin länsiosassa Kraaveniemen kaakkoispuolella. Kysymyksessä on kahden eri laitoksen eli kasvatuspaikalla I (Eknö Oy) ja kasvatuspaikalla II (Kustavin Kalamarkki- nointi Oy) tapahtuvan toiminnan yhdistäminen. Kustavin Kalamarkki- nointi Oy:n toiminta on lakannut ja yhtiö on sulautunut Eknö Oy:ön, josta on tehty merkintä kaupparekisteriin 31.7.2002. Kalojen lisäkas- vu on kasvatuspaikalla I noin 50 000 kg ja kasvatuspaikalla II noin 25 000 kg vuodessa.

Voimassa olevat luvat

Kasvatuspaikka I

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 31.12.2003 antamallaan päätöksellä nro 98/2003/1 myöntänyt Eknö Oy:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä kiinteistön Heikintalo RN:o 5:96 vesialueella samalla paikalla, jolle lupaa nyt haetaan.

(2)

Vaasan hallinto-oikeus on 7.4.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0102/3 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen muutoin, mutta pidentänyt lupahakemuksen jättämiselle määrättyä määräai- kaa.

Lupa on voimassa siihen asti kunnes uudesta hakemuksesta annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 880 m² ja tilavuus enintään 4 040 m³. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun si- sältämä fosforimäärä saa olla vuodessa enintään 500 kg ja typpi- määrä enintään 3 600 kg.

Luvan saajan oli suoritettava vuotuiskorvauksia edellisen päätöksen (nro 54/1991/4, 17.6.1991) mukaisesta toiminnasta aiheutuneiden rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta siihen saakka, kunnes päätös nro 98/2003/1 sai lainvoiman. Päätöksen mukaisesta kalankasvatuksesta ei ennalta arvioiden katsottu aiheutuneen vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetys- tä.

Kasvatuspaikka II

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 31.12.2003 antamallaan päätöksellä nro 95/2003/1 myöntänyt Kustavin Kalamarkkinointi Oy:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä kiinteis- tön Heikintalo RN.o 5:96 ja Vartsalan Kansakoulu RN:o 4:57 vesialueella samalla paikalla, jolle lupaa nyt haetaan.

Vaasan hallinto-oikeus on 7.4.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0100/3 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen muutoin, mutta pidentänyt lupahakemuksen jättämiselle määrättyä määräai- kaa.

Lupa on voimassa siihen asti kunnes uudesta hakemuksesta annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 540 m² ja tilavuus enintään 2 470 m³. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun si- sältämä fosforimäärä saa olla vuodessa enintään 250 kg ja typpi- määrä enintään 1 800 kg.

Luvan saajan oli suoritettava vuotuiskorvauksia edellisen päätöksen (nro 58/1991/4, 17.6.1991) mukaisesta toiminnasta aiheutuneiden rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta siihen saakka, kunnes päätös nro 95/2003/1 sai lainvoiman. Päätöksen mukaisesta kalankasvatuksesta ei ennalta arvioiden katsottu aiheutuneen vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetys- tä.

Oikeus alueeseen Hakijalla on vuokrasopimukseen perustuva oikeus kalankasvatukseen kiinteistöön Heikintalo RN:o 5:103 kuuluvalla vesialueella vuoden 2025 loppuun saakka.

(3)

Alueen kaavat ja luonnonsuojelu

Kalankasvatusalue on Kustavin kunnan rantayleiskaavassa merkitty vesialueeksi (W). Hankealueen länsi- ja itäpuolen ranta-alueet on merkitty loma-asuntoalueiksi (RA). Itäpuolella on myös vakituista asutusta. Kalankasvatuslaitoksen lähellä ei ole Natura 2000 -verkostoon tai valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita.

Ympäristön tila

Vesialue Kalankasvatuslaitokset sijaitsevat Kustavin kunnan Pohjois- Vartsalan kylässä Ströömin länsiosassa. Ströömi yhdistää Selkäme- ren ja Iniön aukon. Ströömin keskiväylällä kalankasvatuslaitoksen lähialueilla veden syvyys vaihtelee 10–30 metrin välillä. Kasvatus- paikoilla veden syvyys on 10–18 metriä.

Virtausolosuhteet ovat toimipaikoilla hyvät. Vedenkorkeuden vaihte- luväli, joka on Ströömissä maksimissaan noin 180 cm, osoittaa mer- kittävien virtausten olemassaolon koko Saaristomerellä ja erityisesti selkävesiä yhdistävässä Ströömissä. Jossain määrin virtausolosuh- teisiin vaikuttavat myös tuulet ja Saaristomeren perusvirtaussuunnat.

Kuormitus Lähialueilla laivaväylän toisella puolella sijaitsee Matin Kala Oy:n Ma- tinkarin laitos, etelässä Ströömin Lohi Oy:n Lossisalmen laitos ja kauempana etelässä Ströömin Lohi Oy:n Iso Pirisholman laitos. Nä- mä laitokset sijaitsevan hakijan laitoksesta 0,7–2,0 kilometrin etäi- syydellä. Kauempana etelässä sijaitsee Taimen Oy:n Lootholman laitos sekä hieman kauempana pohjoisessa Saaristomeren Kala Oy:n Hupaniityn laitos.

Merialueen vedenlaatuun vaikuttaa myös Kustavin kunnan taajaman jätevedet, jotka johdetaan Tönviikin edustalla olevalle vesialueelle.

Vedenlaatu Alueen vedenlaatua on tarkkailtu osana Kustavin ja Iniön merialuei- den yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta.

Ströömin keskiosan merialueen veden yleislaatu on ollut tyydyttävä.

Kalankasvatuslaitosten rehevöittävä vaikutus on kuormituksen vähe- nemisestä huolimatta ollut edelleen havaittavissa kohonneina fosfori- pitoisuuksina. Pintaveden fosforipitoisuus on Ströömin keskiosassa vuonna 2005 ollut 25–35 µg/l ja veden laatu on ollut pääsääntöisesti lievästi rehevää.

Perifyton Kalankasvatuksen vaikutukset ovat olleet nähtävissä kohonneina pe- rifytonkertyminä laitoksen lähellä sijaitsevilla tarkkailuasemilla. Pääl- lyslevästön klofofyllimäärät ovat olleet Ströömin alueella suurimpia Ströömin keskiosassa ja usein kalankasvatuslaitosten lähipisteillä.

Päällyslevästön klorofyllimäärät ovat kuitenkin olleet vuonna 2006 pienempiä kuin useampina aiempina tutkimusvuosina.

(4)

Pohjaeläimistö Ströömin alueella ei ole pohjaeläintutkimuksissa tavattu tervettä pohjaa vuoden 1992 jälkeen. Likaantuneita pohjia ei vuonna 2004 ollut yhtään. Puolilikaantuneiden pohjien määrä on kasvanut koko ajan ja vuonna 2004 lähes kaikki pohjaeläinasemat ovat kuuluneet tähän luokkaan.

Kalasto ja kalastus

Alueella esiintyvät välisaariston tyypilliset kalalajit kuten hauki, kuha, ahven, lahna, särki ja silakka. Alueella harjoitetaan pääasiassa verk- kopyyntiä. Ammattikalastajia ei ole. Sivuammattikalastajia on jonkin verran.

Alueen muu käyttö

Ströömin salmessa kulkee 5,5 metrin väylä. Kalankasvatuslaitos sijaitsee väylän länsipuolella. Kasvatuspaikan eteläpuolella on Vartsa- lan lossiväylä.

Alueella ei ole vedenottamoita. Kustavin kunnan uimapaikka on Ströömin itäreunalla Klipunkarissa.

Nykyinen toiminta

Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Eknö Oy:n Kraaveniemen kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt ovat vuosina 2002-2006 olleet seuraavat:

2002 2003 2004 2005 2006 Keski-

arvo Lisäkasvu (kg/a) 33 000 46 000 54 000 48 000 49 000 46 000

Rehun fosfori (kg/a) 420 620 580 500 500 520

Rehun typpi (kg/a) 2 900 4 300 4 400 3 700 3 700 3 800

Fosforipäästö (kg/a) 290 430 370 300 300 340

Typpipäästö (kg/a) 2 000 3 000 2 900 2 400 2 400 2 500

Rehumäärä (kg/a) 42 000 62 000 72 000 61 000 59 000 59 000

Rehukerroin 1,28 1,33 1,33 1,27 1,22 1,29^*)

Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 8,8 9,3 6,8 6,3 6,3 7,4^*)

Typen ominaispäästö (g/kg/a) 62 66 53 49 50 55^*)

*) painotettu keskiarvo

Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Kustavin Kalamarkkinointi Oy:n Kraaveniemen kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2002–2006 ovat olleet seuraavat:

(5)

2002 2003 2004 2005 2006 Keski- arvo Lisäkasvu (kg/a) 25 000 28 000 36 000 24 000 21 000 27 000

Rehun fosfori (kg/a) 390 400 390 250 230 330

Rehun typpi (kg/a) 2 700 2 800 2 800 1 900 1 700 2 400

Fosforipäästö (kg/a) 290 290 240 150 150 220

Typpipäästö (kg/a) 2 000 2 100 1 800 1 200 1 200 1 700

Rehumäärä (kg/a) 39 000 41 000 42 000 31 000 27 000 36 000

Rehukerroin 1,56 1,46 1,17 1,30 1,29 1,34^*)

Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 11,6 10,6 6,7 6,5 7,1 8,4^*)

Typen ominaispäästö (g/kg/a) 81 74 51 51 57 62^*)

*) painotettu keskiarvo

Hakemuksen mukainen toiminta

Tuotanto Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu on noin 50 000 kg vuodessa.

Kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on noin 68 000 kg/a ja se sisältää fosforia noin 540 kg/a ja typpeä noin 4 600 kg/a. Ruo- kinta suoritetaan automaattiruokintana, jota voidaan täydentää käsi- ruokinnalla.

Laitoksen rakenteet

Kasvatuksessa käytetään kolmea pyöreää verkkoallasta. Näistä kaksi on halkaisijaltaan noin 24 m yksi on noin 28 m. Altaiden syvyys on 3,8 m muotopainumaa huomioimatta. Altaiden pinta-ala on yh- teensä noin 1 400 m² ja yhteistilavuus noin 5 300 m³. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymäl- lä tavalla.

Laitoksen aiheuttamat päästöt

Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 370 kg fosforia ja noin 3 200 kg typpeä vuodessa.

Tuotanto Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu on noin 25 000 kg vuodessa.

Kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on noin 34 000 kg/a ja se sisältää fosforia noin 290 kg/a ja typpeä noin 2 300 kg/a. Ruo- kinta suoritetaan automaattiruokintana, jota voidaan täydentää käsi- ruokinnalla.

(6)

Laitoksen rakenteet

Kasvatuksessa käytetään kolmea pyöreää verkkoallasta. Altaat ovat halkaisijaltaan noin 17 m. Altaiden syvyys on 4,0 m muotopainumaa huomioimatta. Altaiden pinta-ala on yhteensä noin 650 m² ja yhteistilavuus noin 2 600 m³. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla.

Laitoksen aiheuttamat päästöt

Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 185 kg fosforia ja noin 1 600 kg typpeä vuodessa.

Talvisäilytys ja perkaus

Kummassakin kasvatuspaikassa talvivarastoidaan tarvittaessa kaloja. Laitoksissa ei perata kaloja.

Päästöjen rajoittaminen

Kummassakin kasvatuspaikassa käytetään ruokintaan vähäfosforis- ta kuivarehua, josta pöly poistetaan ennen käyttöä. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaih- toehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

Jätehuolto Kuolleet kalat (yhteensä noin 300 kg/a) kerätään ja viedään Biovak- ka Oy:lle käytettäväksi yhtiön bioreaktorissa energian tuotantoon tai Uudenkaupungin kaatopaikalle. Talousjätteet ja pakkausjätteet (noin 35 kg/a) lajitellaan ja kierrätykseen kelpaava osa (mm. suursäkit ja kartonki).

Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila

Ravinnepäästöjen määrä on lähes sama kuin tähän asti. Toiminta lisää merialueen ravinnepitoisuuksia toimintapaikan lähiympäristös- sä. Tarkkailutulosten perusteella veden laatu on pysynyt verrattain hyvänä. Veden laadun vaihtelut mahtuvat yleisiin veden laadun vaih- telurajoihin Saaristomerellä.

Merialueen käyttö

Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle tai ka- lastukselle. Toiminta ei vaikuta vapaa-ajanasuntojen käyttöön tai alueen virkistyskäyttöön.

(7)

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa.

Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käy- tännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua vuosiyhteenveto. Toiminnanharjoittaja osallistuu tarvittaessa alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kustavin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemi- seen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.11. – 29.12.2006 välisenä aikana.

Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville vi- ranomaisille ja asianosaisille.

Muistutukset ja vaatimukset

1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on puoltanut hakemusta kasvattaa kalaa kahdessa eri kasvatuspaikassa siten, että kasvatuspaikassa I kasvatusmäärä on yhteensä noin 50 000 kg ja kasvatuspaikassa II yhteensä noin 25 000 kg vuodessa. Ympäristökeskus on lupamääräyksiksi muun ohessa esittänyt, että verkkoaltaiden pinta- ala saa olla kasvatuspaikassa I yhteensä enintään 1 400 m², kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä enintään 500 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 3 600 kg vuodessa. Kasvatuspaikassa II verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 650 m², kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä enintään 250 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 1 800 kg vuodessa.

Rehujen sisältämiä fosfori- ja typpimääriä tulisi leikata vuoden 2010 alusta 10 % edellä mainituista tasoista. Tuorerehun käyttö ei ole sal- littua. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena on enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohti. Vuoden 2010 alusta tulisi laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena olla enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohti. Hakijan tulisi selvittää seuraavassa lupaprosessissa vesistökuor- mitusta paremmin sietävä kasvatuspaikka. Nykyisessä paikassa tulisi kasvattaa tämän jälkeen vain kalanpoikasia ja harjoittaa kalojen talvisäilytystä. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen.

2) Merenkulkulaitos on lausunut, että kelluvat kala-altaat tulee merkitä merenkulkulaitoksen yleisohjeen 4.4.1991 mukaisesti. Kiinni- tys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimis- tä yleisillä kulkuväylillä. Verkkoaltaat on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille on otettu huomioon ja alusten ja veneiden kul- ku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on varmistettu.

(8)

Väyläalue käsittää alueen turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viital- le). Turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala-altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden mer- kitsemisen yhteydessä on otettava huomioon, että altaiden mahdolli- set valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun tur- valaitteiden valoihin.

3) 3 (Huvila RN:o 5:3 ja Myllyranta RN:o 3:117, Kustavi, Kivimaa) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Mikäli sitä ei hylätä, kalankasvatusta ja kalojen ruokintaan käytettävää fosfori- ja typpimäärää on oleellisesti vähennettävä nykyisestä. Kalankasvatuksen jatkuessa rantakiinteistöille aiheutuva arvonalennus ja kiinteistöjen virkistys- käytön huonontuminen on korvattava täysimääräisesti.

Kalankasvatus Ströömillä on vuosikymmenien aikana aiheuttanut vesistön pilaantumisen. Merivesi on samentunut ja meressä oleva kasvusto muuttanut muotoaan. Aikaisemmin kovapintaiseen meren- pohjaan on ajan mittaan kertynyt vajottavaa pehmeää liejua. Ennen kalankasvatuksen alkamista merivesi oli niin kirkasta, että nä- kösyvyys oli useita metrejä.

Vapaa-ajan asumisen merkitys ihmisille on kasvanut ja kasvaa jatkuvasti. Kustavin asukasluku moninkertaistuu kesäaikana. Tärkein peruste vapaa-aikaansa viettäville ihmisille on meri. Meriveden pi- laantuminen vaikuttaa virkistyskäyttöä alentavasti. Pilaantumaan päässeen vesistön tilan paraneminen on hidasta, jos se yleensä on edes mahdollistakaan. Meriveden puhtauden merkitys ihmisen ja luonnon kannalta vain korostuu tulevaisuudessa.

Muistuttaja on viitannut katselmusinsinööri Frej Achrenin näkemyk- seen vuodelta 2002 siitä, että kalankasvatuksen kuormitus oli jo sil- loin alentunut huomattavasti, mutta Ströömin merialueen tila ei ollut kuitenkaan vastaavassa määrin parantunut.

Hakijan väite siitä, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista, luonnonolosuhteiden huonontumista tai kompensoita- vaa tai korvattavaa haittaa, osoittaa suurta itsekkyyttä ja heijastaa 1950- ja 1960-luvuilla vallinnutta ajatustapaa. Hakemukseen suos- tuminen edes osittain aiheuttaa saatavaan hyötyyn verrattuna huomattavasti suurempaa vahinkoa.

4) 4.1:n kuolinpesän osakas 4.2 (Pohjaranta RN:o 5:3, Pohjaranta I RN:o 5:13 ja Pohjaranta II RN:o 5:23, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on varannut oikeuden mahdollisiin myöhemmin maksettaviin korvauk- siin.

5) Kallisaari Oy (Kallisaari RN:o 3:226 ja Vesanpuhti RN:o 3:225, Kustavi, Kivimaa) on vastustanut luvan myöntämistä. Viime vuosina suoritettujen toimenpiteiden ansiosta vesistön tila on saatu jonkin verran paranemaan. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja on vaatinut vahingon ja haitan korvaamista.

(9)

6) 6 (Suvi-Mispa RN:o 5:48, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on lausunut, että kalankasvatuksesta aiheutuu hänen kiinteistölleen seuraavia haittoja:

- vesikasvillisuus ja rantakasvillisuus rehevöityy johtuen kalojen ruokinnasta ja ulosteista ym.

- kalaruoka aiheuttaa veden pinnalle likaisen ja rasvamaisen kalvon, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa tyynellä ilmalla

- verkkoaltaat ja hyppivät kalat rumentavat merimaisemaa ja häirit- sevät tiettynä vuorokauden aikana muuten hiljaista lintujen lauluun vaipuvaa luontoa

- normaali kalakanta vähenee merkittävästi, esim. hauen ja ahve- nen kotitarvekalastusta ei juuri voi harrastaa

- vesistön, pieneliöiden ja pohjakasvillisuuden osalla voi tapahtua merkittäviä luontoa muuttavia tekijöitä

- mikäli määriä vuosittain lisätään, kasvatus voi aiheuttaa pysyvää menetystä luonnon monimuotoisuudelle

- rantakiinteistöjen arvot alenevat, myös siitä johtuen, ettei toiminnan jatkuvuudesta, kasvavista kalamääristä tai aiheutuvista haitoista ole tietoa

Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, muistuttaja on vaatinut korvausta kalankasvatustoiminnasta aiheutuvista haitoista 130 euroa vuodessa. Luvan pituus voi olla korkeintaan 10 vuotta, mieluimmin 5–7 vuotta.

7) 7.1 ja 7.2 (Koronen RN:o 3:79, Kustavi, Kivimaa) ovat lausuneet, että he eivät sinänsä vastusta kalankasvatusta, mutta koska kasva- tuksesta syntyvät jätteet kiistatta saastuttavat ympäristöä, he ovat vastustaneet verkkoaltaissa tapahtuvaa kalankasvatusta. Syntyvä saaste muuttaa luonnonolosuhteita tappaen merenpohjan kasvilli- suutta ja muutoinkin muuttaen siellä vallitsevia olosuhteita. Vesistö rehevöityy ja samenee, esteettiset arvot tuhoutuvat ja kalojen kutu vaikeutuu ja osittain estyy. Muistuttajat ovat viitanneet oheistamaan- sa Turun Sanomien artikkeliin 16.12.2006.

Jos hakijalle annettaan haettu kalankasvatuslupa, ehdoksi on panta- va jätteiden keruu maihin. Altaat on varustettava pohjalla ja puhdis- tettava imemällä säännöllisesti. Koska luonnonarvot eivät ole rahalla korvattavissa, muistuttajat eivät ole halunneet hakijalta korvausta.

Hävitetty luonto ei ole rahalla mitattavissa.

8) 8(Merimaa RN:o 3:12, Merimaa III RN:o 5:37 ja Merimaa IV RN:o 3:95, Kustavi, Kivimaa) on vastustanut luvan myöntämistä. On kor- kea aika palauttaa meren tila samanlaiseksi, kuin se on ollut ennen kalankasvatuksen aloittamista. Tuolloin näkyvyyttä oli yli 5 m, nyt pahimmillaan alle 50 cm. Kalakanta on kärsinyt eikä kampelaa ole enää näkynyt. Sameissa vesissä viihtyvä kuha on yleistynyt. Pietarin kaupunki on usein mainittu Itämeren pahimpana saastuttajana. Kun muistuttaja yli 40 vuotta sitten hanki omistukseensa kiinteistönsä, oli

(10)

Pietari pilannut lähivesiään yli 260 vuoden ajan, mutta Kustavin veden olivat tuolloin kuitenkin kirkkaat.

Vesistöjen suojelemiseksi on tehty viime aikoina paljon hyvää. Asuk- kaita, maanviljelijöitä, karjankasvattajia ym. on ohjattu viemäröintiin, imeyttämiseen, pengerryksiin ym. ja teollisuus on investoinut suljettuihin kiertovesijärjestelmiin. On eriarvoisuuden suosimista ja järje- töntä sallia kalankasvattajien päästää ulosteet ja jätteet suoraan ve- sistöön samaan aikaan kun muut joutuvat investoimaan hintaviin suojelutoimiin. Uimista ja rantaelämää vaaralliseksi tekevä myrkylli- nen sinilevä saa lisää elinvoimaa kalankasvatuksen jätöksistä. Va- paa-ajanasutus on ollut Kustavissa vuosikymmeniä ennen kalankasvatusta. Se on Kustavin kunnan taloudelle ja elinvoimalle tärkeäm- pää kuin kalankasvatus, joka mustaa vedet ja kunnan maineen.

Muistuttaja on vaatinut tähänastisten haittakorvausten kaksinkertais- tamista ja oikeutta vaatia syyllisiltä korvausta kiinteistöjen arvon alenemisesta, joka nykyisellään on kymmeniä prosenttia.

9) 9.1 ja 9.2 (Savila RN:o 3:235, Kustavi, Kivimaa) ovat lausuneet, että Ströömi on kovin kapea ja sen rannat ovat täynnä kesämökkejä.

Lisäksi siellä on kova laivaliikenne varsinkin kesäisin. Muistuttajat ovat vastustaneet kalojen tuottamisen lisäämistä ja altaiden pinta- alan laajentamista kapeassa väylässä kesämökkirantojen välittö- mässä läheisyydessä. Lisäksi he ovat vaatineet, että lohialtaiden alle rakennetaan tiheät verkot, jotka estävät ylijäämäruokaa ja ulosteita saastuttamasta merta. Uima- ja vesialueen pilaamisesta he ovat vaatineet korvausta 600 euroa.

Eknö Oy:n altaat sijaitsevat vinosti muistuttajien kesäpaikkaa vasta- päätä vastakkaisella rannalla. Tuuli tuo kaiken jäterehun, muut saas- teet ja liejun suoraan uimarantaan. Vuosien mittaan veden laatu on huonontunut eikä pohjaa enää erota, kuten muistuttajien ostaessa kesäpaikan 20 vuotta sitten. Nyt rannat ovat täynnä liejua, usein sii- nä näkee hopeisia hileitä ja vesi on sameaa ja likaista. Rannan ja vesialueen vapaa-ajankäyttö on huomattavasti heikentynyt ja uiminen käynyt vastenmieliseksi. Ströömissä ei voi enää aika ajoin uida ollenkaan veden saastumisen vuoksi. Kala-altaat ovat selvästi vai- kuttaneet uimarannan saastumiseen. Muistuttajien mielestä on vää- rin, että omaa elinkeinoa voi harjoittaa toisen omaisuutta ja luontoa pilaamalla ja virkistysmahdollisuuksia heikentämällä.

10) 10.1, 10.2 ja 10.3 (Klupinniska RN:o 3:149, Kustavi, Kivimaa) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Ströömin merialueen ka- lankasvatustoimet verkkoaltaissa ovat aiheuttaneet jo tarpeeksi vahinkoa herkälle ja matalalle merialueelle. Muistuttajat ovat voineet seurata 1960-luvun alusta asti kyseisen vesialueen tilaa ja joutuneet havaitsemaan kalankasvatuksen epäsuotuisan vaikutuksen. Nykyi- sen tietämyksen valossa ja volyymit huomioon ottaen olisi viisasta kieltää toiminta kokonaan.

(11)

11) 11 (Merimaa II RN:o 5:25, Kustavi, Kivimaa) on vastustanut luvan myöntämistä. Koko Itämeren ekosysteemin tila on heikko. Muis- tuttaja on seurannut merialueen tilaa lapsesta eli vuodesta 1967 saakka. Pienimuotoisessa saariston osassa lisäkuormituksen vaikutus on ollut helppo huomata. Kalankasvatuksen myötä vedet ovat samentuneet huomattavasti enemmän kuin vastaavilla paikoilla saa- ristoa, missä kasvatusta ei ole. Tyynellä säällä on myös hajuhaittoja.

Kasvatuksen yhteydessä käytettävät rehut ja antibiootit sotkevat luonnonjärjestystä ja luonnonkalojen lisääntymistä. Kasvatuksen yh- teydessä on esiintynyt myös kalatauteja.

Harrastekalastus ja veneily eivät ole enää nautinto levien sotkiessa verkot ja rantavedet niin, etteivät edes pinnanalaiset kivet, saati ka- laparvet näy. Sinileväkin rehottaa lannoitettuna hyvin. Uiminen ja veden äärellä puuhailu on varsinkin lapsille tärkeä osa mökillä oloa.

Kustavin kunnan alueella viettää kesäänsä satoja, ellei tuhansia lap- sia ja aikuisia. On ikävää, jos muutamien toimijoiden elinkeinon tur- vaaminen estää tuhansien uintiharrastuksen tai muun veteen liitty- vän toiminnan.

Vesistöjen tilaa on pyritty parantamaan ohjaamalla ihmisiä jätevesi- en käsittelyyn. Mökkiläiset joutuvat lähiaikoina investoimaan jopa tuhansia euroja yleensä melko vähäisten jätevesiensä käsittelyyn.

Suodattimia ja säiliöitä kaivetaan maahan ja räjäytetään kallioita tar- peen mukaan. Rantarakentaminen ohjataan poispäin rannoista.

Maataloudenkin päästöjä on pyritty vähentämään viemäröimällä, pa- toamalla ja imeyttämällä. Teollisuus on investoinut suljettuihin kierto- vesijärjestelmiin. On erikoista kalankasvatuksen suosimista, ellei sil- tä edellytetä samantapaisia toimia päästöjen minimoimiseksi kuin muiltakin sotkijoilta.

Muistuttaja oli teettänyt kiinteistöstään hinta-arvion. Sen mukaan ka- lakassin läheisyys alentaa kiinteistön arvoa melkoisesti ja häiritsee varmasti jo ulkoasunsa vuoksi mahdollista ostajaa. Muistuttaja on vaatinut, että haittakorvaukset nostetaan vastaamaan muistuttajan oman ja muiden asianosaisten kiinteistöjen arvon alenemista, joka aiheutuu suoraan tai välillisesti kalankasvatuksesta kyseisellä vesialueella.

12) 12.1 ja 12.2 (Ranta-Alho RN:o 4:69, Kustavi, Anavainen) ovat vastustaneet luvan myöntämistä, koska laitoksen sijainti ei sovellu suunniteltuun tarkoitukseen. Vesistön pilaantumisen haitat ovat suu- remmat kuin hyödyt. Yksityisen omaisuuden virkistyskäytölle on syn- tynyt merkittävä haitta ja omaisuuden arvo laskee. Virkistyshaitta- korvausten maksamista tulee jatkaa siihen saakka, kunnes vesistön tila vastaa vertailualueen tilaa Kustavin-Iniön merialueella. Haittakor- vauksien suuruus on määriteltävä vastaamaan haitan suuruutta ja aiheutetun yksityisen omaisuuden arvon alenemista.

(12)

Kraaveniemen laitos sijaitsee Ströömin reunassa lahden suulla. Ve- den vaihtuvuus Sröömissä on hyvä, mutta laitoksen vieressä Ana- vaisten lahdessa huono. Lahden rannoilla on ollut runsaasti asutusta jo ennen kalankasvatuksen aloittamista. Ströömin alueen on velvoi- tetarkkailututkimuksissa todettu olevan selvästi rehevämpää kuin muu Kustavin-Iniön merialue. Ströömin alue on kokonaisuudessaan 2000-luvun tutkimuksissa luokiteltu fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella reheväksi ja ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoi- suusluokituksen mukaan lähinnä tyydyttäväksi. Vertailualueilla vesi on ollut lievästi rehevää ja yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan hyvää.

Päällyslevätutkimuksissa Ströömin keskiosa erottuu selvästi vertai- lualueesta, sillä päällysleväalustojen klorofyllipitoisuudet ovat noin kaksinkertaiset taustaan verrattuna. Kalankasvatuksen aikaansaama vesistön likaantuminen on kiistaton tosiasia Ströömin keskiosassa.

Matalan lahden veden laatu on huonontunut vuosi vuodelta ja on laadultaan erittäin heikko. Laitos aikaansaa limoittumista ja leväkas- vuston lisääntymistä. Särkikala on lisääntynyt ja korvannut arvok- kaammat kalalajit. Verkkokalastus on tullut mahdottomaksi välinei- den likaantumisen vuoksi. Uiminen on käytännössä mahdotonta. Al- taat ja niistä lähtevät rasvavanat ovat esteettisiä haittoja, altaissa lo- juvat kuolleet kalat aiheuttavat hajuhaittoja. Altaat keräävät runsaasti lokkiparvia, jotka ulosteillaan saastuttavat rannat, pihat ja muut oles- kelualueet sekä rikkovat äänillään luonnon rauhaa.

Muistuttajien vesialueen ja rantatilan virkistyskäyttömahdollisuus ja arvo on oleellisesti heikentynyt. Ympäristölupaviraston 31.12.2003 määräämien vuotuisten haittakorvausten suuruus on naurettavan al- hainen eikä ota huomioon kalankasvatuksen aikaansaamaa arvon laskua omaisuudelle. Mikäli lupa kalankasvatuksen jatkamiseen myönnetään, on korvauksen suuruus asetettava vastaamaan kiin- teistöjen vertailuarvon nykytasoa. Haittakorvausten maksamista on jatkettava niin kauan, kun vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ovat selvästi vertailualueita heikommat.

13) 13 (Hupavirta RN:o 4:147, Kustavi, Anavainen) on vastustanut hakemusta, järjestelmällistä veden pilaamista ja maisemahaitan synnyttämistä. Hakija on perustellut hakemustaan kalankasvatuslaitoksen hyvällä sijainnilla, vaikka laitos sijaitsee kesämökkiläisten naapurina. Hakijan väittämä Ströömin vesialueen hyvä puhdistusky- ky tarkoittaa puolestaan vain sitä, että likaaminen leviää laajemmalle alueelle. Muistuttaja on myös ihmetellyt hakijan käsitystä siitä, ettei hankkeesta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista, vaikka merialueen tila on kriittisen huono. Mikäli hakemus kuitenkin hyväk- sytään muistuttaja on katsonut olevansa oikeutettu taloudellisiin kor- vauksiin.

14) 14 (Tuulenpesä RN:o 3:163, Kustavi, Kivimaa) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Kalankasvatus verkkoaltaissa kuormittaa ja saastuttaa luonnonolosuhteita kohtuuttomasti. Haitat ovat niin ilmei- set, ettei kalankasvatustoimintaa tule sallia missään tapauksessa.

Vahinkoalueiden rantatonttien omistajille maksettavat vähäiset raha-

(13)

korvaukset eivät ole oikeassa suhteessa niihin menetyksiin, joita kalankasvatuksesta aiheutuu. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, on korvaus määrättävä noudattaen täyden korvauksen periaatetta ja ol- tava vähintään 1 000 euroa / vuosi.

15) 15.1 ja 15.2 (Koivuranta RN:o 4:89, Kustavi, Anavainen) ovat vastustaneet hakemusta. Muistuttajilla on ollut yli 30 vuotta mökki Ströömin rannalla. Kokemusten mukaan meriveden laatu on heikke- nee olennaisesti, jos lähistöllä on kalankasvatustoimintaa. Veden oma ekosysteemi muuttuu, mm. rakkolevä on hävinnyt vesistöstä kokonaan. Kalaisat vedet ovat muuttuneet lähes täysin virkistyska- lastukseen kelvottomiksi. Nyt vesistöt ovat hieman palautuneet kalankasvatuksen vähennettyä.

Uiminen, huviveneily ja rannalla oleilu kärsivät olennaisesti vesistön rehevöityessä. Veneiden pohjiin kiinnittyy limaa ja muuta kasvustoa huomattavasti aikaisempaa enemmän. 1970-luvulla, aikana ennen kalankasvatusta, vesi oli kirkasta ja pohjaan näki jopa yli 5 metrin syvyyteen. Erityisesti kesäisin, jolloin mökkikausi on parhaimmillaan, ruokinnasta aiheutuvat hajuhaitat ovat suurimmat. Kuvottava rehun haju pilaa koko mökkeilyn perusajatuksen, jolloin ollaan paljon ulko- na ja tehdään askareita tontilla. Kasvatusaltaille ajetaan keskiraskail- la aluksilla ja usein aamuvarhaisella tai iltamyöhään ja häiriten lo- mailevia ihmisiä. Aluksista aiheutuu korkeat terävät aallot, jotka enti- sestään aiheuttavat eroosiota rannassa.

Muistuttajat ovat katsoneet, että Ströömin kapea ja pitkä vesistöalue ei pysty luonnon keinoin selviytymään kalankasvatuksen aiheutta- mista päästöistä. Kalankasvatusta pitäisi harjoitta suljetummassa, vaikka kuivalle maalle perustetussa kasvattamossa, jonne pumpa- taan raikasta vettä. Poistuvan veden käsittelyyn asetetaan samat vaatimukset kuin asutuksenkin jätevesille.

16) 16 (Klupinnokka RN:o 3:148, Kustavi, Kivimaa) on lausunut, että aikaisemmissa Ströömin kalankasvatusluvissa on kalojen allaskas- vatuksen kasvatusmäärät sekä rehun typen ja fosforin määrät hy- väksytty liian suurina ja haittavaikutukset arvioitu liian vähäisiksi. Ny- kyisessä laajuudessaan kalankasvatustoiminta ylittää ympäristön sietokyvyn eikä vastaa sitä tasoa, mikä nykypäivänä on hyväksyttä- vää vesistön ja ympäristön suojelussa. Rantojen perinteinen vesikasvillisuus on jo heti kasvukauden alkuvaiheessa limoittunut ja pohjakasvillisuus vähentynyt. Ströömin vesialue on pohjanmuodostuk- seltaan melko vaihtelevaa ja keskisyvyys verrattain matalaa. Pohjan- ja rannanmuodostus on savilietteistä, mikä suosii kaislikkoa ja kor- teikkoa. Rehevöittävät vaikutukset on pyrittävä minimoimaan.

Muistuttaja on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa myön- netään luvan saajan on maksettava korvaukset muistuttajan kiinteis- tölle sekä yhteisille vesialueille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja haitoista kuten luonnonarvojen vähenemisestä ja omaisuuden arvon alenemisesta.

(14)

17) 17.1 (Mäntyrinne RN:o 5:45, Kustavi, Pohjois-Vartsala), 17.2 ja 17.3 (Liisankallio RN:o 5:46, Kustavi, Pohjois-Vartsala) ovat vaatineet kalankasvatuksen kieltämistä kokonaan Ströömin vesialueilla.

Mikäli kalankasvatus sallitaan jatkossakin vuotuisen lisäkasvun mää- riä ja rehun fosfori- ja typpipitoisuuksia on pienennettävä tuntuvasti.

Vesialueen tilaa ja kalankasvatusmääriä on tarkkailtava säännölli- sesti ja luvat on myönnettävä nykyistä lyhyemmiksi ajanjaksoiksi.

Ympäristöviranomaisten tulisi tehokkaalla sijainninohjauksella puuttua altaiden sijoitteluun ja ottaa ohjauksessa huomioon paikalliset olosuhteet kuten virtaukset ja loma- ja paikallisen asutuksen lähei- syys. Kalankasvatusta harjoittaville yrityksille on määrättävä vesien- suojelumaksu ja rantakiinteistöjen omistajille maksettava korvauksia virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta. Alueelle tulevat ympäristölu- pahakemukset tulee käsitellä yhdessä ja suorittaa ympäristövaiku- tusten arviointimenettely.

Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat lossiväylästä noin 500 metriä pohjoiseen. Eteläpuolella on Pirisholmin ja Vartsalan ja pohjoispuolella Matinkarin ja Vartsalan väliset salmet. Salmet ovat kapeita ja veden virtaus on niissä pienempää kuin Ströömin keskiosissa. Molemmissa salmissa on kalankasvatusaltaita. Säännöllisesti liikkuvan lossin aiheuttamat aallot kulkeutuvat suoraan muistuttajien rantoihin kalan- kasvatusaltaiden kautta. Erityisesti tyyninä päivinä on veden pinnalla selvästi havaittavissa öljymäinen rasvakalvo, joka on aaltojen kala- altailta muistuttajien rantaan kuljettama.

Vesistölle aiheutuneet muutokset ovat selvästi havaittavia. Muistutta- jat ovat seuranneet Ströömissä tapahtuvia muutoksia jo 30 vuoden ajan. Ennen niin kirkas vesi on muuttunut sameaksi. Meressä elävät kasvit ovat muuttuneet täysin ja rannoilta mereen työntyvä kaisla- vyöhyke laajenee. Leväkasvusto on muuttunut ja puhtaan veden merkkinä ollutta rakkolevää näkee vain satunnaisesti jonkin muun levän peittämänä. Aikaisemmin meren pohja oli puhdas, mutta nyt siellä olevat kivet ovat levän peitossa.

Ströömin vesialueen rehevöityminen liittyy omalta osaltaan Saaris- tomeren yleisen tilan heikkenemiseen, mutta kalankasvatus aiheuttaa huomattavaa paikallista ravinnekuormitusta ja edesauttaa yleistä merialueen rehevöitymistä. Ströömin vesialueen suojelu on erityisen merkityksellistä jo siksi, että virtausten mukana ravinteita liikkuu Langstetin ja Seksmiilarin Natura-alueille. Näiden valtakunnallisesti ja jopa maailmanlaajuisesti tärkeiden ja ainutlaatuisten alueiden luonto on hyvin herkkää ja vahingot saattavat olla korvaamattomia.

18) Kiinteistö Oy Kustavin Strööminranta (Rantamaa RN:o 12:2, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on lausunut, että yhtiö käsittää kymmenen eri omistajan mökkikylän Kraavenniemen alueella Ströömin varrella lähellä kalankasvatusaltaita. Vuosien kuluessa ennen niin kirkkaat ja puhtaat vedet ovat samentuneet ja likaantuneet valtaosaltaan lohialtaiden ja niistä veteen päässeiden ravinteiden seurauksena. Pahin tapahtui kuumana kesänä 3–4 vuotta sitten, jolloin lohia kuoli runsaasti altaisiin, nousi pintaan ja halkesi. Vesistöön pääsi runsaasti

(15)

rasvaa, joka valkeina lauttoina rantautuessaan likasi kallioiden kyljet valkoiseen rasvaan ja teki uintipaikat iljettäviksi ja mahdottomiksi käyttää.

Hakemuksen yksityiskohtiin on maallikon vaikea puuttua, mutta lop- pukappaleessa oleva maininta vesialueen puhdistautumiskyvystä on perusteeton, koska käytännössä vesialue on vain likaantunut lisää.

Minkäänlaista lisäpilaantumista ei tule enää sallia, vaan lohenkasva- tus Ströömissä on vihdoinkin kokonaisuudessaan kiellettävä ja siir- rettävä syvempiin vesiin ulkomerelle.

19) 19 (Oksala RN:o 5:67, Kustavi, Kivimaa) on lausunut, että hän omistaa yhdessä vaimonsa kanssa lomakiinteistön Ströömin rannalla noin 500 metrin päässä Matinkarin laitoksesta pohjoiseen. Muis- tuttaja on lausunut, että lupia käsiteltäessä on otettava huomioon kaikkien Ströömin alueella toimivien kalankasvattamojen yhteisvai- kutus. 2000-luvulla keskimääräinen kalankasvatuksen kuormitus vastaa laskennallisesti 5000 loma-asunnon kuormitusta.

Kaikki saatavissa oleva faktatieto todistaa, että Ströömin vesialueen tila on vieläkin vuosittain jatkuvasti huonontunut ja että sen suurin yksittäinen saastuttaja on kalankasvatus. Lupahakemus ei täytä mil- tään osin valtioneuvoston periaatepäästöstä vesiensuojelun suunta- viivoista vuoteen 2015. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tutkimusten mukaan Ströömi kuluu niihin vesialueisiin, joiden tila on huono ja jatkuvasti huononemassa. Kaikki pohjat kuuluvat nykyään jo luokkaan puolilikaantuneet.

Huolestuttavaa on, että Matinkarin laitokselle haetaan nykyisiä lupa- ehtoja suurempia rehun fosfori- ja typpimääriä. Fosforin osuus kasvaa 12 % ja typen 22 %, vaikka kasvatettavan kalamäärän väitetään pysyvän nykyisellään. Hakemus ei täytä Lounais-Suomen ympäris- töohjelmaan 2007–2012 kirjattuja tavoitteita eikä kuormituksen osalta täytä Kalankasvattajaliiton suositusta. Laitoksen sijainti on maisemallisesti pahin mahdollinen, sillä se rikkoo Ströömin perinnemai- semaa Lypyrtin suuntaan sekä useiden kymmenien lomakiinteistöjen merimaiseman. Lisäksi Kustavin kunnan yleinen uimaranta sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella vain muutama sata metriä laitokselta koilliseen.

Muistuttaja on vaatinut, että verkkoaltaat siirretään tarkoitukseen paremmin soveltuvalle merialueelle. Mikäli lupa myönnetään tulee sen noudattaa yleisesti hyväksyttyjä periaatteita kuormituksen vähentä- miseksi nykyisestään. Kasvatettavalle kalamäärälle ja päästöille tulee määrätä ehdoton katto. Lounais-Suomen ympäristökeskus tulee velvoittaa julkistamaan vuosittaiset mittaustulokset ja tarkastuskäyn- tien havainnot. Lupaehtojen vastaisen toiminnan varalle tulee määrit- tää selkeät sanktiot ja lupa on voitava perua, mikä ehtoja ei noudate- ta.

Hakijan on maksettava kohtuullinen korvaus Ströömin alueen kiin- teistöille tai osallistuttava taloudellisella panoksella vesiensuojeluun

(16)

ja aiheuttamansa ympäristöhaitan korjaamiseen. Lisäksi tulee teet- tää puolueeton tutkimus siitä, miten paljon kiinteistöjen arvoa kalankasvattamojen läheisyys alentaa.

20) 20.1 ja 20.2 (Lepola RN:o 5:50, Kustavi, Pohjois-Vartsala) ovat lausuneet, että veden virtaus Ströömissä on pientä ja vaihtelevaa.

Virtauksen suunta muuttuu luonnon olosuhteiden muuttuessa, jolloin kala-altaiden päästöt eivät kulkeudu suurille vesialueille, vaan ran- tautuvat Ströömin keskialueen rannoille. Vesi on kesäaikaan usein uimakelvotonta.

Muistuttajat ovat vaatineet kalamäärien ja altaiden pinta-alojen mer- kittävää pienentämistä, verkkoaltaiden muuttamista umpinaisiksi ja kuivarehujen fosfori- ja typpikuormien vähentämistä. Myös luonnonkalojen väheneminen ja virkistyskalastuksen huononeminen on kompensoitava. Muistuttajat ovat vaatineet korvausta kesäasunnon rannan arvon alentumisesta ja kesäaikaisen käytön rajoittumisesta 1 000 euroa / allas / vuosi.

21) 21.1 ja 21.2 (Hemmilä I RN:o 3:19 ja Hemmilä II RN:o N:o 6:9, Kustavi, Kivimaa), 21.3 ja 21.4 (Jataniemi RN:o 3:150 ja Nuotluoto RN:o 3:67, Kustavi, Kivimaa), 21.5 ja 21.6 (Heplumminmaa RN:o 3:152, 21.7 ja21.8 (Vuorensivu RN:o 3:214, Kustavi, Kivimaa), 21.9 (Vesaniemi RN:o 3:68, Kustavi, Kivimaa), 21.10, 21.11 ja 21.12 (Siivola RN:o 6:10, Kustavi, Kivimaa), 21.13(Siivola RN:o 6:10, Kus- tavi, Kivimaa), 21.14 (Klupinnokka RN:o 3:148, Kustavi, Kivimaa) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet ensisijaisesti lupahakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Toissijaisesti he ovat vaatineet lupahakemuksen määrän pienentämistä ainakin puoleen haetusta määrästä.

Yhteiseen muistutukseen on liitetty 21.1:n ja 21.2:n laatima, 11.2.2006 päivätty vaatimuskirjelmä Matin Kala Oy:n hakemuksen hylkäämisestä, jonka perusteluihin muistuttajat ovat soveltuvin osin viitanneet ja yhtyneet. Kirjelmässä on mm. viitattu valtioneuvoston marraskuussa 2006 tekemään periaatepäätökseen koskien vesiensuojelun uusia valtakunnallisia tavoitteita vuoteen 2015 asti. Siinä painotetaan erityisesti rehevöitymisen vähentämisen tärkeyttä sekä todetaan, että kalankasvatuksen ravinnekuormitusta on vähennettä- vä edelleen ohjaamalla mm. kalankasvattamojen sijaintia. Suomen Kalankasvattajaliitto ry on myöntänyt Saaristomeren ja sisäsaariston olevan erityisen altis rehevöitymiselle.

Yhteisessä muistutuksessa on viitattu ja yhdytty soveltuvin osin 21.9:n laatimaan, 12.12.2006 päivättyyn muistutukseen, joka koskee Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n kalankasvatuslaitoksia. 21.9 on vas- tustanut lupien myöntämistä ja todennut, että kalankasvatuksesta on aiheutunut merkittävää haittaa ympäristölle ja kesäasukkaiden viih- tyvyydelle. Koska vesialueet ovat alueella muutenkin likaantuneet ja Kustavin kunnan vedenpuhdistamokin on viimeksi vuonna 2006 las- kenut jätevesiä puhdistamattomina mereen, lisäisi lupien myöntämi- nen entisestään vesialueiden pilaantumista. Alueen likaantumiseen

(17)

ovat omalta osaltaan vaikuttamassa Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n laitosten lisäksi lähellä sijaitsevat Taimen Oy:n, Ströömin Lohi Oy:n ja Saaristomeren Kala Oy:n laitokset.

Yhteisessä muistutuksessa on edellä sanotun lisäksi lausuttu, että aiemmissa luvissa on kalojen kasvumäärät ja rehun kuormitusmää- rät hyväksytty liian suurina ja haittavaikutukset arvioitu liian vähäisik- si. Nykyinen kalankasvatustoiminta ylittää vesialueen ympäristön sietokyvyn eikä vastaa sitä tasoa, mikä nykypäivänä vesistön ja ym- päristön suojelussa on pidetty hyväksyttävänä. Myös myönnettyjen lupien valvontaan liittyy ongelmia. Kala-altaiden alapuolisen merenpohjan tilan valvonta on olematonta ja ruokintarehujen syöttömääri- en valvonta ongelmallista. Kustavin kunnalla on erityinen velvollisuus valvoa ja seurata tilannetta.

Rantojen perinteinen ja luonnollinen vesikasvillisuus mm. rakkolevä ja ahvenruoho ovat heti kasvukauden alkuvaiheissa limoittuneita.

Rakkolevä on merkittävästi vähentynyt, mikä kertoo vesistön pilaan- tumisesta ja saastumisesta. Muu pohjakasvillisuus on vähentynyt.

Veden sameus ja likaisuus ovat todistettavasti merkittävästi lisään- tyneet erityisesti viime vuosina. Vesi on viikkoja uimakelvotonta ja veden pinnalla on erityisesti teurastusaikana rasvakalvoja ja pinta- kalvoja, jotka ovat peräisin kala-altaista. Sinilevä on myös merkittä- västi lisääntynyt. Koska rantaan ulottuvia peltoja alueella ei ole, ovat kala-altaat suurin yksittäinen vesien pilaaja. Myös kalakannassa ta- pahtuneet muutokset mm. kuhan ilmaantuminen, kertoo vesistön saastumisesta. Allaskasvatuksella on vaikutuksensa myös mm.

haahka- ja telkkäkannan vähenemiseen.

Mikäli haettu kalojen allaskasvatuslupa vastoin vaatimuksia myönne- tään, muistuttajat ovat vaatineet asianmukaisia korvauksia muistuttajien kiinteistöille ja niiden yhteisille vesialueille mahdollisesti aiheutuvista ja ennalta arvaamattomista vahingoista kuten luonnonarvojen vähenemisestä ja omaisuuden arvon alenemisesta. Lisäksi muistuttajat ovat yhtyneet16:n muistutukseen nro 16.

22) 22.1 ja 22.2 (Kilpukka RN:o 3:164, Kustavi, Kivimaa) ovat teh- neet samasanaisen muistutuksen kuin 14:n muistutus nro 14. Lisäk- si hakijat on velvoitettava korvaamaan muistuttajien oikeudenkäynti- kulut laillisine viivästyskorkoineen myöhemmin esitettävän laskun mukaan.

23) Yhtymä Vähämaa Hannu, Vähämaa Raimo ja Vähämaa Timo (Lokkiluoto RN:o 5:74, Kustavi, Kivimaa) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi se on vaatinut, että kun nykyinen lupa aikanaan menee umpeen, uutta lupaa kalankasvatukseen ei myönnetä. Muis- tuttajalla on huoli vesistön tilasta. Ympäristöhaitta on jo nykyisellään tuntuva, ja jos kuormaa lisätään nykyisestä, veden laatu tulee virkis- tyskäyttöön soveltumattomaksi. Arvioidut fosforikuormat 299 kgP/a ja 373 kgP/a vastaavat Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa vesistökuormaa 292 kgP/a (v. 2005). Koska Ströömin

(18)

merialue on viimeisten vuosikymmenien aikana voimakkaasti rehe- vöitynyt, on vähimmäisvaatimuksena fosforikuorman vähentäminen.

Itämeren tila on kriittinen ja paikallisen kuorman lisääminen lopettaa Ströömin virkistyskäytön kokonaan eli haittaa ei voi korvata rahalla.

Virtauksen käydessä kesäaamuisin kala-altailta päin muistuttajan saunarannassa on inhottavaa vaahtoa, joka estää aamu-uinnin. Säi- lyttääkseen ainutlaatuista Kustavin saaristomiljöötä ja erityisesti Ströömin maisemaa muistuttaja on vapaaehtoisesti rauhoittanut puo- li hehtaaria kahden hehtaarin tontistaan. Nykyiset tehdasmaiset ka- lankasvatusaltaat eivät sovi tähän idylliin eikä lisärakentaminen pa- ranna tätä idylliä. Ströömin merialueen kalankasvattajilta tulee vaatia Ströömin merialueen vesistön tarkkailuohjelman laatimista, jolla voitaisiin arvioida kalankasvatuksen vaikutusta Ströömin vesistön tilaan pitemmällä aikavälillä.

Hakijan selitys Hakija on 7.3.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta.

Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta esittänyt, että laitoksen ominaiskuormitusta koskevat raja- arvot määrätään hakemuksen eikä ympäristökeskuksen esittämien alennettujen arvojen mukaisesti tai ainakin mahdollisimman pienin tarkistuksin. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena, että fosfori- ja typpi- kuormitusta vuoden 2010 alusta alennettaisiin vielä 10 %.

Lupaehtoihin ei tule asettaa hakijalle velvoitetta, edes suosituk- senomaisessa muodossa, selvittää seuraavassa lupaprosessissa mahdollista uutta toimipaikkaa. Mikään sijainninohjausmenettely tai -projekti ei voi osoittaa uusia alueita kasvattajille. Seitsemän vuoden siirtymäaika olisi myös aivan liian lyhyt. Jo pelkkiä uusia vesialueita – jos sellaisia ylimalkaan on saatavissa – koskeva neuvotteluasema edellyttäisi vähintään 15–20 vuoden siirtymäaikaa. Ströömin vesiolo- jen kehitys on kalankasvatuksen osalta aivan hyvin hallittavissa jo 2005 tapahtuneilla kuormitusmäärien vähennyksillä ja ilmeisesti niihin vielä nyt tulevilla vähennyksillä.

Hakijalla ei ole ollut 2) Merenkulkulaitoksen muistutuksen osalta huomautettavaa.

Hakija on 3)3:n muistutuksen johdosta tuonut esille, että kysymys ei ole varsinaisesti kasvatusmäärään lisäämisestä, vaan kuormitus- määrän vähentämisestä. Kokonaisuudessaan kuormituksen vähe- neminen on jatkunut Ströömissä jo pitkään rehujen kehityksen ja ruokintamenetelmien kehityksen sekä kalankasvatusta koskevan tie- totaidon kehityksen myötä. Muutoksen hitaudesta ei voida syyllistää kalankasvatustoimintaa eikä ole aihetta vaatia saaristoon olennaisesti kuuluvan elinkeinon lopettamista. Hakija on esittänyt muistutuksessa esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.

Hakija on kiistänyt 4) 4.1:n kuolinpesän osakkaan 4.2:nesittämän korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämät- tömänä.

(19)

Hakija on 5) Kallisaari Oy:n muistutuksesta todennut, että muistu- tuksessa on sentään todettu veden laadun parantuneen. Ennen kalankasvatuksen enempää tuomitsemista muistuttajan on syytä seurata, mitä vaikuttavat vuodesta 2005 alkaen vielä alentuneet kuormi- tusmäärät samoin kuin uuden lupakauden aikana alenevat kuormi- tusmäärät. Mitään hakemusta kalankasvatuksen kaksinkertaistami- sesta ei ole. Hakijan on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 6) 6:n muistutuksesta todennut, että kalankasvatuksen kuormitusvaikutus on merkittävästi vähentynyt, mikä on täysin puo- lueettomasti todettu ja lupamääräyksistä luettavissa oleva seikka.

Maisemallisesti kalankasvatus ei eroa mitenkään nykyaikaisesta, Taivassalon – Kustavin merialueellakin yleisesti käytetystä, vastaavilla kellukkeilla, kävelysilloilla ja suojaverkolla varustetusta paunetti- rysästä.

Hyppiviä kaloja koskevan huomautuksen osalta hakija on todennut, että kalakantojen jalostuksessa pyritään ensisijaisesti luomaan ra- vinnon mahdollisimman tehokkaasti käyttäviä ja nopeasti kasvavia kalayksilöitä. Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen ka- latalousselvityksestä voidaan päätellä, ettei kalankasvatuksella ole haittavaikutuksia luonnonkalakantoihin. Tämä on myös ammattikalastajien tekemä kokemusperäinen havainto. Itse kasvatusmäärät eivät tule Ströömillä nykytilanteesta lisääntymään, vaan lähinnä säi- lymään ennallaan. Muistuttajan esittämän korvausvaatimuksen hakija on kiistänyt määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 7) 7.1 ja 7.2:n muistutuksesta lausunut, että kalankasvatus on merkittävästi ja viimeksi päättyneessä vesiensuojelun tavoite- ohjelmassa asetetut päämäärät saavuttaen vähentänyt kuormitus- vaikutuksiaan. Vähentämiskeinot ovat olleet rehujen kehitys, ruokin- tamenetelmät ja koko toiminnan järjestelmällisyys ja vastuu. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö kehitys myös jatkuisi. Samalla tiede- tään, etteivät myönteisetkään vaikutukset voi olla suuria juuri siitä syystä, että kalankasvatuksen kuormittava merkitys on marginaali- nen. Se mitä Saaristomeren merialueella veden laadun kehityksen osalta muutoin tapahtuu, ei ole kalaskasvatustoiminnasta riippuvaista. Muistuttajan tarkoittamat umpikassit eivät ole kalankasvatuksen käyttökelpoista tekniikkaa.

Hakija on 8) 8:n muistutuksesta todennut, että Kustavin Ströömi ei ole mikään yksinäinen saareke tai allas, jonka olosuhteet voitaisiin taikoa samanlaisiksi kuin ennen kalankasvatuksen aloittamista. Nä- kösyvyys ja veden laatu ovat käytännössä samat alueella, missä kalankasvatusta ei ole kymmenenkään kilometrin säteellä. Kalankasva- tustoiminnan lupakäsittelyssä ei ole mitään eriarvoisuutta, vaan kukin toimija joutuu käyttämään kuormituksen vähentämiseen juuri tuolle toiminnalle ominaisia vähentämiskeinoja. Muistuttajalta on myös unohtunut, että myös luonnonkalojen elimistö toimii täsmälleen samalla tavalla kuin kasvatetun kalan. Luonnonkalojen biomassaa

(20)

tuskin kukaan kykenee arvioimaan, mutta kysymys ei ole mistään merkityksettömästä, joskin luontoon kuuluvasta ja siellä ikuisesti ol- leesta elementistä.

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousselvityksen mukaan kalankasvatustoiminnalla ei ole vaikutusta luonnonkalakantoihin. Kampela on hävinnyt, tai oikeastaan merkittävästi vä- hentynyt, Saaristomeren ja eteläinen Selkämeren rannikolta aivan yhtä hyvin myös sieltä, missä kalankasvatustoimintaa ei harjoiteta.

Kalankasvatuksella ei ole vaikutusta myöskään sinilevän esiintymiseen.

Kalankasvatuselinkeinon ja vapaa-ajan asutuksen ristiriidassa ei ole kysymys mistään aikaprioriteettikysymyksestä. Kalankasvatus on käytännössä jatke hiipuvalle ammattikalastukselle. Monet ammatti- kalastajat siirtyivät aikanaan kalankasvattajiksi ja jotkut jatkavat vielä tässä elinkeinossa. Muistuttajan esittämän korvausvaatimuksen hakija on kiistänyt määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömä- nä.

Hakija on 9) 9.1 ja 9.2:n muistutuksen johdosta lausunut muun ohessa, että hakijan kasvatuspaikan I vähäisellä tuotantovolyymin muodollisella lisäyksellä ei ole asiassa merkitystä, koska kuormitus- määrät kummankin kasvatuspaikan osalta laskevat. Veden laadun muutoskehitys Kustavin vastaavilla vesillä on ollut menneisiin vuosi- kymmeniin verrattuna aivan samanlaista kuin Ströömilläkin siitä riip- pumatta, onko lähistöllä ainuttakaan kalankasvatuslaitosta. Ilmaisu, että toiminnassa tarvittava rehumäärä heitetään suoraan mereen on harhaanjohtava. Kalankasvattajan tarkoitus on, että kalat hyödyntä- vät rehun mahdollisimman tarkoin.

Hakijan kalankasvatustoiminta ei ole mitenkään suurimuotoista. Ky- symyksessä on yhden keskisuuren ja yhden, selvästi yksinään toi- mimaan liian pienen kalankasvatuslaitoksen yhdistämisestä. Altai- den pinta-alat on mitoitettu toiminnalle, joka vastaa volyymiltaan en- tistä toimintaa, mutta kuormittaa vähemmän. Toimivaa umpikassi- menetelmää kalankasvatuksen käyttökelpoisena tekniikkana ei ole olemassa. Ströömin laivaliikenteellä ei ole myöskään merkitystä tä- män asian arvostelussa. Hakija on kiistänyt muistuttajien korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 10) 10:n ym. muistutuksesta lausunut, että veden laadun kehitys on ollut samanlaista muualla Kustavissa ja muilla lähialueilla lähinnä Ströömiä vastaavilla sellaisilla vesillä, joissa kalankasvatustoimintaa ei lainkaan ole. Voimakkaan virtauksensa vuoksi Ströömi on poikkeuksellisena väyläsalmena säilyttänyt moniin muihin kalankasvatuksen piirin ulkopuolella oleviin vesialueisiin nähden jopa pa- remman vedenlaadun. Nykyinen tietämys on, että Ströömin vedenlaatu on paranemassa ja kalankasvatuksen kuormitusvaikutukset vähenemässä vesiensuojelun tavoiteohjelmien puitteissa. Juuri muistuttajien viittaama nykyinen tietämys ei puolla tämän tärkeän saaristoelinkeinon lopettamista.

(21)

Hakija on 11) 11:n muistutuksesta lausunut, että Ströömin vesialueen näkösyvyys ei ole heikentynyt. Kalankasvatuksella ei ole tutki- tusti vaikutuksia luonnonkalakantoihin eikä harrastekalastukseen.

Sinilevän esiintyminen ei ole kalankasvatuksesta riippuvaista. Va- paa-ajanasumisen ja kalankasvatuksen tulee ottaa toisensa huomioon ja hyväksyä toiminnat. Kukin toimija, kalankasvatus. yhdyskun- nat ja vapaa-ajan kiinteistöjen käyttäjät huolehtivat kuormituksen vä- hentämisestä asianomaisessa toiminnassa ominaisella tavalla ja parhain keinoin. Kustavin kunta kohtelee tasapuolisesti niin vapaa- ajan viettäjiä kuin kalankasvattajiakin. Hakija on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään toteennäyttä- mättömänä.

Hakija on 12) 12.1 ja12.2:n muistutuksesta on todennut, että muis- tuttajienkin toteama Ströömin hyvä veden vaihtuvuus ulottuu myös toimintapaikalle, eikä muistuttajien väittämiä haittoja synny. Kalata- loudellisia vaikutuksia luonnonkalakantoihin kalankasvatustoiminnalla ei kalatalousselvityksen ja ammattikalastajien kokemuksen mukaan ole. Nykyaikaiset verkolla peitetyt kalankasvatuslaitokset eivät kerää mitään lokkiparvia.

Muistuttajien korvausvaatimuksen hakija on kiistänyt perusteeltaan ja määrältään toteennäyttämättömänä. Hakija on katsonut myös, et- tä ympäristölupaviraston edellisessä lupakäsittelyssä muodostama kanta siitä, että kalankasvatuksen kuormitusvaikutukset ovat alentuneet sellaiselle tasolle, ettei korvattavaa haittaa enää vuonna 2007 ja sen jälkeen synny, on oikea. Olisi kohtuutonta velvoittaa kalan- kasvattajia suorittamaan korvausta siitä vesien käytön yleisestä muutoksesta, joka tapahtuu aivan samanlaisena sielläkin, missä kasvatustoimintaa ei ylimalkaan ole.

Hakija on pitänyt 13) 13:n muistutusta lähinnä epäasiallisena. Muis- tuttaja on kokenut, että vapaa-ajan kiinteistön käyttämisellä olisi jos- takin syystä ehdoton preferenssi paikkakunnalla harjoitettavaan elin- keinoon verrattuna. Hän ei mainitse, mihin tämä käsitys perustuu.

Hakija on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään, mikäli muistutuksessa sellainen vaatimus on tarkoitet- tu esittää.

Hakija on 14) 14:n muistutuksen osalta viitannut aiempien muistutusten johdosta toteamaansa. Hakija on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään toteennäyttämättömänä.

Hakija on 15) 15.1 ja15.2:n muistutuksesta lausunut, että kalankasvatuksesta ei tutkimusten ja ammattikalastajien kokemusten mukaan ole kalataloudellisia haittoja luonnonkalakannoille. Muistuttajakin on myöntänyt, että veden laatu on parantunut. Hakijan kohdalta kysymys ei ole kalankasvatusvolyymin lisäämisestä, vaan kuormituksen vähentämisestä. Veden laatu on ollut 1970-luvulla, puhumattakaan ajasta ennen sitä, ollut samalla tavoin parempaa myös siellä, missä nykyäänkään ei ole kalankasvatustoimintaa. Muutoksen suunta on

(22)

ollut molemmilla alueilla sama ja kysymys on muusta kuin kalankas- vatustoimintaan liittyvästä muutoksesta.

Väite rehun hajusta on uusi. Hakijan näkemyksen mukaan rehusta ja ruokinnasta ei voi aiheutua hajuhaittoja. Ströömi on kaikkina vuoro- kaudenaikoina erittäin vilkkaasti liikennöity vesialue. On kummallista, jos hitaasti liikkuvat kalankasvatuslaitosten huoltoalukset olisivat juuri ne, jotka aiheuttavat aalto- ja eroosiohaittoja. Ströömin vilkas huvi- veneliikenne käsittää koko veneilyn skaalan ns. muskeliveneistä pur- jeveneisiin ja nopeisiin perämoottoreihin. Aallonmuodostus on hyvin vaihtelevaa.

Hakija on 16) 16:n muistutuksesta on viitannut edellä selityksessään esitettyihin näkökohtiin ja kiistänyt muistuttajan kuormitusmäärien vähentämistä ja jatkolupien epäämistä koskevat vaatimukset sekä korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään toteennäyttämät- tömänä.

Hakija on 17) 17:n ym. muistutuksesta todennut, että altaiden teo- reettinen pinta-ala muuttuu sen johdosta, että altaan volyyminrajoi- tuksissa on jo vuosia sitten siirrytty tilavuusperusteisesta pinta- alaperusteiseen katsoen, että kalankasvatukseen sopivaa syvyyttä altaassa on vain neljä metriä. Tällä ei ole merkitystä kasvatusmää- riin. Ravinteiden määrän vähentämiseen pyritään rehujen ja ruokintamenetelmien kehityksen kautta, ei sen sijaan vuosittain kasvatet- tavaa kalamäärää vähentämällä. Laitokset toimivat lupaehtojensa mukaisesti.

Vesialueen tilaa seurataan kalankasvattajien kustannuksella tapah- tuvin tarkkailututkimuksin. Alueellinen ympäristökeskus valvoo kalankasvatustoimintaa joka suhteessa. Lupia ei voida myöntää ny- kyistä lyhyemmiksi ajanjaksoiksi. Vaatimus vesiensuojelumaksun asettamisesta ei kuulu muistuttajien kompetenssiin. Hakija on katsonut soveltaneensa toiminnassaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Kalankasvatuksen kuormitusvaikutuksen paikallisuudesta johtuen ei ole pelkoa siitä, että kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta liik- kuisi esimerkiksi pohjoiseen Sexmiilarin Natura-alueelle. Hakija on kiistänyt tarpeettomana ja lakiin perustumattomana vaatimuksen YVA-menettelyn soveltamisesta lupien uudistamisprosessiin sekä muistuttajien korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.

Hakija on 18) Kiinteistö Oy Kustavin Strööminrannan muistutuksesta todennut, että Ströömin veden tilan muutos seuraa Saaristo- meren veden tilan yleisiä muutoksia. Kalankasvatuksen vaikutus on vähäinen ja täysin paikallinen. Kalankasvatus on merkittävästi ja sille asetettujen tavoitteiden mukaan vähentänyt vesistökuormitustaan.

Kalakuolemat ovat poikkeuksellisia. Ströömin vesialueen tila on vuosien varrella parantunut. Ströömin puhdistautumiskyky on hyvä ja veden ladun kehitys kulkee kalankasvatuksen vaikutusten osalta pa- rempaan suuntaan.

(23)

Hakija on 19) 19:n muistutuksesta todennut, että kalankasvatuksen kuormituksen vertaaminen yhdyskuntajätevesiin ja vapaa-ajan kiin- teistöjen jätevesiin ei ole perusteltua. Kysymyksessä on kaksi erilais- ta kuormituslajia ja toimintaa, joiden kuormitusmäärien vähentämi- seen sovelletaan toiminnoille ominaisia mahdollisuuksia ja menetel- miä. Kalankasvatus on täyttänyt edellisen vesiensuojelun tavoiteoh- jelman sille asettamat kuormituksen vähentämistä koskevat vaatimukset. Ströömin tila on parantunut kiistattomasti eikä kalankasvatus ole syypää siihen, että paranemiskehitys on odotettua hitaam- paa.

Vastoin muistuttajan väitettä Lounais-Suomen ympäristökeskus ei ole katsonut Ströömiä tilaltaan huonoksi ja jatkuvasti huononevaksi vesialueeksi. Hakija on vastustanut muistuttajan vaatimusta kalankasvatuslaitoksen siirtämisestä tarkoitukseen paremmin soveltuvalle merialueelle. Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa on kysymys luonnoksesta, joka hakijan käsityksen mukaan tulee vielä monessa suhteessa muuttumaan, eikä sillä määrätä kalankasvatustoimintaa lopetettavaksi. Hakija on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 20) 20.1ja20.2:n muistutuksesta todennut, että tunnustet- tu tosiasia on, että Ströömi on virtausolosuhteiltaan hyvä ja että virtauksen pääsuunta on pohjoinen. Kysymyksessä on sama tekijä, joka tuo Suomenlahden perukan ravinteisia vesiä sen pohjoisrannik- koa myöten aina Saaristomerelle asti, vaikka asian merkitystä toisi- naan vähätellään. Meriveden korkeudet ovat viime aikoina merkittä- västi kasvaneet ja aiheuttaneet rannikkokaupungeissa suoranaisia kaupunkitulvia. Tämä korkeudenvaihtelu on merkittävä tekijä Saaris- tomeren ja erityisesti Ströömin kaltaisten, pohjoisessa Selkämereen ja etelässä suurien merenselkien ketjuun päättyvän väyläsalmen virtausten kannalta.

Kasvatusvolyymin vähentämiseen ei ole aihetta. Hakemukseen perustuvat kuormitusmäärät ovat alhaisempia kuin aikaisemmat kuor- mitusmäärät. Myöskään luonnonkalojen kompensoimiseen ei ole pe- rusteita, koska kalankasvatuksesta ei aiheudu vahinkoa luonnonkalakannoille. Toimivaa umpikassijärjestelmää ei ole myöskään vielä kehitetty. Hakija on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen mää- rältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 21) 21.1 ja21.2:n ym. yhteisestä muistutuksen ja sen liit- teinä olevien erillisten muistutusten osalta lausunut, että jää jossakin määrin epäselväksi, onko tarkoitus vaatia hakemuksen hylkäämistä vai hakemuksen mukaisen kalankasvatuksen pienentämistä puoleen. Toinen muistutuskirjelmä koskee Matin Kala Oy:n hakemusta ja toinen Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n hakemusta. Nämä vaatimukset hakija on joka tapauksessa kiistänyt perusteettomina.

Hakija on todennut, että kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat Ströömillä vähentyneet rehujen ja ruokintatekniikan kehityksen ja ai- kaisempien toimijoiden lopettamisen myötä. Suunniteltu toiminta merkitsee hakemuksen mukaan kuormitusmäärän alenemista enti-

(24)

sestään. Kalankasvatusta valvoo alueellinen ympäristökeskus. Kus- tavin kunnalla ei sinällään ole mitään valvontatehtävää lukuun otta- matta ympäristölautakunnan ja terveysviranomaisten lakisääteisiä tehtäviä. Kunnan jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöt eivät liity suoranaisesti lupaharkintaan eivätkä saa vaikuttaa kalankasvatus- toimintaan elinkeinona.

Lisäksi hakija on todennut, että rakkolevä on vähentynyt kaikkialla Saaristomeren alueella, kaloja ei teurasteta altailla eikä sinilevää esiinny kalankasvatustoiminnan läheisyydessä enempää kuin muu- allakaan. Kaislikon määrä ei ole myöskään viime vuosina mitenkään havaittavasti lisääntynyt. Peltojen ei tarvitse ulottua rantaan aiheut- taakseen viljelytoiminnasta johtuvaa hajakuormitusta. Ströömiltä on aina saatu kuhaa eikä ole mitään osoitusta siitä, että kuhasaaliit olisivat siellä erityisesti lisääntyneet. Tuulesta temmattu on väite, että allaskasvatuksella on haittavaikutuksia haahka- ja telkkäkannan esiintymiseen. Hakija on kiistänyt myös muistutuskirjelmässä olevan yleisluontoisen korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan to- teennäyttämättömänä.

Hakija on 23) Yhtymän Vähämaa Hannu, Vähämaa Raimo ja Vä- hämaa Timo muistutuksesta todennut, että se on saapunut Lounais- Suomen ympäristökeskuksesta Länsi-Suomen ympäristölupaviras- toon 9.1.2007 kuulutuksessa asetetun määräajan jälkeen eikä sitä tule tutkia. Vertaus yhdyskuntajätevesien aiheuttamaan kuormituk- seen ei ole onnistunut. Yhdyskuntajätevesien koostumus on täysin erilainen kalankasvatukseen verrattuna. Kalankasvatuksessa ope- roidaan luontoon kuuluvilla aineilla, kun yhdyskunta- ja teollisuusjä- tevesissä tilanne on toinen. Kalankasvatuksen kuormitus Ströömin vesialueella on täysin objektiivisen tiedon nojalla merkittävästi laske- nut. Vuodesta 2005 lähtien kuormitusmäärät ovat uusine lupamää- räysten perusteella laskeneet huomattavasti.

Itämeren tilaan kalankasvatuksella ei ole vähäisintäkään käytännön vaikutusta. Jos Itämeren tilaa mitataan sinileväesiintymillä, tilanne on huonoin Itämeren eteläosassa, Öölannin eteläkärjessä Bornholmin korkeudelle asti. Siellä ei kukaan väittänekään esiintyvän kalankasvatustoimintaa. Muistuttaja ei ole esittänyt mitään luonnonsuojelulain mukaista päätöstä tai muuta asiakirjaa tonttinsa rauhoittamisesta ei- kä tällä seikalla ole muutoinkaan merkitystä tässä asiassa. Ströömil- lä on jo hyvin pitkään harjoitettu viranomaisvalvonnassa syntyneen tarkkailuohjelman puitteissa monipuolista vesistötarkkailua. Hake- muksen tiedot ja esitykset perustuvat juuri tämän tarkkailuohjelman tuloksiin, kuten muukin tutkittu tieto Ströömin veden laadun, pohja- eläimistön ym. vesiluonnon tilasta.