15 000 kg kalojen lisäkas- vua

(1)

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 100/2006/3 Dnro LSY-2003-Y-399

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 30.6.2006

ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä kah- tena yksikkönä (Ekholmen ja Klobban) sekä kalojen talvisäilytys Ek- holmin lounaispuolella Nauvon kunnan Käldön kylässä.

LUVAN HAKIJA Käldö Lax Ab

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Ek- holmin lounaispuolella (Ekholmin yksikkö) ja Klobbanin eteläpuolella (Klobbanin yksikkö) sekä talvisäilytykseen verkkoaltaissa Ekholmin lounaispuolella Nauvon kunnan Käldön kylässä sijaitsevalla yhteisel- lä vesialueella RN:o 876:1.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.

Vesilain 2 luvun 2 §:n vesistöön rakentamista koskeva hakemus.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohta.

ASIAN VIREILLETULO

Käldö Lax Ab on 30.12.2003 saattanut hakemuksen vireille ympäris- tölupavirastossa ja sittemmin 16.2.2004 ja 21.5.2004 täydentänyt hakemustaan.

Hakemukseen sisältyi alun perin myös hakemus kalanperkuulupaa varten. Hakija on tältä osin perunut hakemuksensa 21.5.2004.

(2)

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE

Lupa Käldö Lax Ab:lle on vesituomioistuimen 23.11.1998 tekemällä pää- töksellä nro 84/1998/1 myönnetty lupa kalojen kasvatukseen ja tal- visäilytykseen laitoksessaan siten, että Ekholmin yksikössä vuosittain käytettävä rehu on saanut sisältää enintään 180 kg fosforia ja enintään 1 350 kg typpeä, mikä vastaa n. 15 000 kg kalojen lisäkas- vua. Klobbanin yksikössä vuosittain käytettävä rehu on saanut sisäl- tää enintään 340 kg fosforia ja enintään 2 500 kg typpeä, mikä vastaa n. 30 000 kg kalojen lisäkasvua. Yksiköissä käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu yhteistilavuus on ollut 4 500 m^3.. Lisäksi on luvan saajalle myönnetty lupa kalojen ja kaikkien verkkoaltaiden tal- visäilytykseen Ekholmin lounaispuolella sijaitsevassa laitoksessa ai- kavälillä 1.11.–15.5. Luvan saajan tuli päätöksen vuomaantulovuo- desta alkaen maksaa vuosittain tammikuussa 2 000 mk:n vesiensuo- jelumaksu Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun saakka. Luvan saajan tuli panna vireille uusi hakemus viimeistään 31.12.2003, jos hakija aikoi jatkaa toimin- taansa vielä vuoden 2004 jälkeen. Hakemukseen tuli myös liittää suunnitelma Ekholmin luona sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen siir- tämiseksi sopivampaan paikkaan.

Vuokrasopimus Kalankasvatustoimintaan tarvittava vesialue kuuluu Nauvon kunnan Käldön kylässä sijaitsevaan yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1.

Käldö Lax Ab on Käldö fiskelag -nimisen osakaskunnan kanssa 30.12.1997 solmimallaan sopimuksella vuokrannut vesialueen kalankasvatustoimintaan 15 vuodeksi alkaen 1.1.1998.

Kaavoitus Nauvon kunnanhallituksen 22.5.2003 hyväksymässä Nauvon kunnan rantayleiskaavassa on Ekholm merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Ekholmin länsiosa sekä osa pohjoisrantaa on kuitenkin merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Se osa Käldön rantaa, jossa kalankasvatus sijaitsee, on merkitty vesiliikenteen ja kylä- tai pienvenesataman alueeksi (LV); kyläalueeksi (AT), maatalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on luontoarvoja, ja loma-asuntoalueeksi (RA). Klobban on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL), lukuun ottamatta pientä osaa saaren lounaisosassa, joka on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Kyseisel- le alueelle ei ole vahvistettua detaljikaavaa.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Toiminnan ympäristö Klobbaniin yksikkö sijaitsee laajan selän tuntumassa (Yxfjärden) ja Ekholmin yksikkö lähellä kyseistä selkää. Vallitsevat tuulet ja meri- veden korkeuden vaihtelut tehostavat veden vaihtumista. Alueen läpi virtaa huomattavia vesimassoja, joten veden vaihtuminen on hyvin tehokasta. Vedenvirtaamaa ei ole tutkittu kyseisellä vesialueella, mutta yleinen virtaussuunta noudattaa isoja salmia. Veden syvyys on Ekholmin yksikössä n. 10 m ja Klobbanin yksikössä 10–15 m.

Veden laatu Kyseisen kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tark- kaillut Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy osana yhteis-

(3)

tarkkailua, joka koskee Käldö Lax Ab:n ja Haverön Lohi Oy:n kalankasvatuslaitosten sekä Nauvon kunnan viemäriveden vaikutuksia Nauvon lähistön merialueeseen. Vuosien 1999–2003 vedenlaatututkimuksissa ovat kyseisen merialueen fosforipitoisuudet ja klorofylli-a- pitoisuudet enimmäkseen olleet tyypillisiä lievästi reheville – reheville rannikkovesille. Veden tuotantokerroksen kokonaispitoisuudet ovat laitoksen luona enimmäkseen olleet 15–23 µg/l lukuun ottamatta vuoden 2000 elokuuta, jolloin pitoisuuksien vaihteluväli oli 25–

31 µg/l. Vuonna 2002 tehdyssä perifytontutkimuksessa vaihtelivat yksikköjä lähinnä sijainneissa kokeenottopisteissä mitattujen klorofyl- lipitoisuuksien keskiarvot välillä 0,4 mg/m² ja 4,2 mg/m², mikä tar- koittaa että ne olivat erittäin vähäiset tai vähäiset. Kesäisin salmen veri kerrostuu, mikä heikentää pohjan happitilannetta.

Pohjaeläimistö Alueen pohjaeläimistöä on tutkittu v. 2001 Nauvon lähistön merialueen yhteistarkkailun yhteydessä. Ramsön pohjoispuolella Ekholmin yksiköstä länteen, Käldön pohjoispuolella lähimpänä kyseistä yksik- köä ja Sillholmin eteläpuolella sijaitsevilla tutkimusasemilla pohjasedimentti koostui sulfidisavesta. Pohjasta löydettiin vain pieniä määriä surviaissääsken toukkia. Pohja luokiteltiin näillä kaikilla tutkimusasemilla erittäin saastuneeksi ja Ekholmin yksiköstä itään, Tot- tanin eteläpuolella sijainneella tutkimusasemalla saastuneeksi. Lä- himpänä Klobbania sijainneilla tutkimusasemilla pohja sen sijaan luokiteltiin puoliterveeksi; näillä valtaosa sekä kokonaisbiomassasta että yksilömäärästä oli itämerensimpukkaa.

Kalakannat ja kalastus

Saaristomeressä esiintyy murtovedelle tyypillisiä kalalajeja kuten si- lakka, hauki, ahven, kuha ja särki. Kalankasvatusyksiköiden vaikutusalueella ei harjoiteta ammattikalastusta.

Meri- ja maa-alueiden muu käyttö

Aiemmin Ekholmin yksikköä sivunnut veneväylä on poistuettu meri- kortista. Kalankasvatusyksiköiden vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenottamoita, kaivoja tai yleisiä uimarantoja, joihin kalankasvatuk- sella olisi vaikutusta.

Hakijalla on Nauvossa kalankasvatuslaitos myös Sillholmin pohjoispuolella. Ekholmin ja Klobbanin yksiköistä n. 3 km koilliseen on kolme Haverön Lohi Oy:n omistamaa kalankasvatusyksikköä. Haverön pohjoispuolella sijaitsevassa yksikössä saa v. 2005 myönnetyn luvan mukaisesti kasvattaa kaloja n. 45 000 kg vuodessa. Haveröstä län- teen sijaitsevissa yksiköissä saa nykyisellään voimassaolevan luvan mukaan kasvattaa yhteensä n. 23 000 kg kaloja vuodessa. Länsi- Suomen ympäristölupavirasto on kuitenkin 29.12.2005 tekemässään päätöksessä nro 145/2005/3 hylännyt hakemuksen, joka koski kalankasvatusta Sågvikenin yksikössä, sekä myöntänyt luvan, jonka mukaan Skutuddeniin yksikössä saa kasvattaa kaloja n. 5 000 kg vuodessa. Näistä päätöksistä on valitettu.

(4)

Suoja-alueet Kalankasvatuslaitos on Seilin saariston Natura-alueen (FI0200064) rajalla ja osittain aivan sen uloimman raja-alueen sisäpuolella. Natu- ra-alueen pinta-ala on 4 600 ha. Hakijan käsityksen mukaan kalan- kasvatuslaitoksilla ei ole sen enempää yksistään kuin yhdessä alueen muidenkaan laitosten kanssa vaikutusta niihin luontotyyppeihin tai lintulajeihin, joiden perusteella Seilin saaristo on liitetty Natura 2000 -verkostoon.

KALANKASVATUSTOIMINTA

Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset tiedot Käldö Lax Ab:n kalankasvatuslaitoksen Ekholmin ja Klobbanin yksiköissä toteutu- neesta kalankasvatuksesta ja laitoksen aiheuttamista päästöistä vuosina 2000–2004:

Ekholmen 2000 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo

Lisäkasvu (kg/a) 42 000 15 000 24 000 14 000 15 000 21 000

Rehun fosfori (kg/a) 490 190 230 160 170 240

Rehun typpi (kg/a) 3 500 1 300 1 600 1 200 1 300 1 800

Fosforipäästö (kg/a) 330 130 130 100 110 160

Typpipäästö (kg/a) 2 300 880 950 810 930 1 200

Rehumäärä (kg/a) 52 000 19 000 23 000 18 000 19 000 26 000

Rehukerroin 1,24 1,23 0,96 1,27 1,25 1,23^*)

Fosforin ominaispäästö g/kg 7,8 8,3 5,6 7,4 7,2 7,6^*)

Typen ominaispäästö g/kg 56 59 40 58 62 57^*)

*)Painotettu keskiarvo

Klobban 2000 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo

Lisäkasvu (kg/a) 45 000 29 000 30 000 29 000 32 000 33 000

Rehun fosfori (kg/a) 630 360 370 300 340 400

Rehun typpi (kg/a) 4 400 2 500 2 600 2 300 2 900 2 900

Fosforipäästö (kg/a) 450 240 250 190 210 270

Typpipäästö (kg/a) 3 200 1 700 1700 1 500 2 000 2 000

Rehumäärä (kg/a) 66 000 36 000 37 000 36 000 42 000 43 000

Rehukerroin 1,47 1,24 1,22 1,23 1,32 1,30^*)

Fosforin ominaispäästö g/kg 9,9 8,4 8,2 6,5 6,5 8,2^*)

Typen ominaispäästö g/kg 71 59 58 52 62 57^*)

*)Painotettu keskiarvo

Laitoksen rakenteet Ekholmin yksikkö koostuu kahdesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 200 m², yhteenlaskettu tilavuus 800 m³ ja syvyys n. 4 m, sekä n. 60 m²:n altaasta jonka avulla siirretään kaloja eri yksiköistä. Lisäksi laitoksessa säilytetään kahta tyhjää verkkoaltaan kehystä. Klobbanin yksikkö koostuu kolmesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 200 m², yhteenlaskettu tilavuus 4 800 m³ ja syvyys n. 4 m. Altaiden tuki- ja kelluntarakenteet ovat metallia ja muovia. Verkkoaltaat ankkuroidaan paikoilleen ja merki- tään Merenkulkuhallituksen ohjeiden mukaisesti.

(5)

Hakemuksen mukainen kalankasvatus

Hakijan tarkoitus on kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on 49 000 kg vuodessa, josta n. 15 000 kg Ekholmin yksikössä ja n.

34 000 kg Klobbanin yksikössä. Lupaa on haettu vuoden 2012 loppuun saakka.

Yksiköiden yhteenlasketuksi rehunkulutukseksi on arvioitu n.

54 000 kg kuivarehua vuodessa, josta n. 13 500 kg käytetään Ek- holmin yksikössä ja n. 40 000 kg Klobbanin yksikössä. Vuositasolla käytettävän rehun on laskettu sisältävän Ekholmin yksikössä n. 105 kg fosforia ja 800 kg typpeä; Klobbanin yksikössä n. 360 kg fosforia ja n. 2 400 kg typpeä. Ruokintaan käytetään vain kuivarehua. Ek- holmin yksikössä kalojen ruokinnan hoitaa kello-ohjattu automaatti, Klobbanin yksikössä heiluriautomaatti.

Hakija on tutkinut mahdollisuuksia siirtää Ekholmin yksikköä uuteen paikkaan, muttei ole löytänyt sellaista toimintaan soveltuvaa paikkaa, johon voisi saada hallintaoikeutta. Varsinaisen kalankasvatuksen vo- lyymi on yksikössä pienentynyt ja yksikkö palvelee muita yksiköitä sekä talvisäilytyksen että perkuuajan säilytyksen aikana.

Talvisäilytys Ekholmin yksikössä on kaloja talvisäilytyksessä enintään 20 000 kg aikavälillä 15.10.–15.5. Talvisäilytysyksikkö koostuu kahdeksasta verkkoaltaasta, joiden yhteispinta-ala on 2 250 m², yhteistilavuus 9 400 m³ ja syvyys 4 m. Talvisäilytyksen aikana säilytetään lisäksi verkkoaltaan kehystä. Talvisäilytyksen aikainen rehunkulutus on vuodessa n. 500 kg kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on n. 5 kg ja typpipitoisuus n. 30 kg.

Laitoksen aiheuttama päästö

Päästöt mereen

Kalankasvatuksen vuosittain aiheuttama fosforipäästö mereen on arvioitu yhteensä 270 kg:ksi ja typpipäästö yhteensä 1 900 kg:ksi.

Laitoksessa käytetään rehua, jossa on alhainen fosforipitoisuus, ja mahdollinen rehupöly poistetaan rehusta ennen ruokintaa. Ruokinta tapahtuu siten, että rehuhukka on vältettävissä. Rehun säilytys ja käsittely hoidetaan huolellisesti. Hakija seuraa rehun sekä päästöjä vähentävien menetelmien kehitystä ja ottaa käyttöön toimivia ja taloudellisesti käyttökelpoisia parannuksia.

Kemikaalit ja jäte

Kalankasvatuksessa käytetään verkkoaltaiden värjäykseen ja suoja- ukseen vuosittain n. 350 l antifouling-ainetta (Netrex), jota säilyte- tään lukitussa varastossa.

Rehusäkit otetaan talteen ja kierrätetään tienrakennuksessa. Kuol- leet kalat (n. 400 kg/a) kerätään ja kompostoidaan hakijan perkaa- molla, jonka jälkeen kompostoitu aines levitetään maanparannusai-

(6)

neena yhtiön osakkaan Kaj Åbergin omistamille pelloille. Kalankas- vatustoiminta ei tuota ongelmajätteitä. Kalojen verestys ja perkaus tapahtuu yhtiön Käldössä sijaitsevassa perkaamossa.

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset veden laatuun ja merenpohjan tilaan

Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt ovat vesialueen laajuus huo- mioiden vähäiset. Kasvatustoiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa merenpohjan tilassa eivätkä toiminnan päästöt siten mainittavasti huononna tilannetta.

Vaikutukset merialueen käyttöön

Hakijan mukaan kalankasvatus ei vaikuta merialueen olosuhteisiin, vedenvirtaamiin tai vedenkorkeuteen. Laitosta ympäröivä vapaa vesialue on riittävän laaja kalaston ja kalastuksen kannalta, eivätkä kasvatustoiminta millään tavoin vaikuta näihin. Kalankasvatuslaitos sijaitsee riittävän etäällä virkistystoiminnan näkökulmasta eikä siten tuota erityisiä hankaluuksia tällaiselle toiminnalle.

LAITOKSEN TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitoksessa pidetään kirjaa, josta ilmenee mm. käytetyn rehun mää- rä ja laatu. Laitoksen toiminnan tarkkailu on osa Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy suorittamaa Nauvoa ympäröivän vesialueen yhteistarkkailua. Hakija on lisäksi mukana kalastustaloudelli- sessa tarkkailussa Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen suorittaman yhteistarkkailun muodossa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Nauvon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.7.–

25.8.2005 välisenä aikana.

Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

Muistutukset ja vaatimukset

1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueen vedenlaatu vaihtelee lievästi rehevöityneestä rehevöityneeseen ja että se on rehevintä suojatuissa salmissa. Pintavesien uusimman laatuluokituksen perusteella Käldön merialue kuuluu luokkaan hyvä.

Saarten suojaamilla alueilla vesi vaihtuu huonosti, ja monilla tutkimusasemilla on toistuvasti todettu alusveden hapenpuutetta. Ekhol-

(7)

min laitoksen läheisellä tutkimusasemalla on 1990-luvusta alkaen toistuvasti esiintynyt fosforin liukenemista pohjan veteen hapen puut- teen takia. Pintaveden fosforipitoisuudet ovat kesäisin pysyneet viimeiset 15 vuotta samalla tasolla: 18–25 µg/l laitoksen lähialueella ja 16–23 µg/l vertailualueella. Veden typpipitoisuus on noussut hieman enemmän kalankasvatuslaitosten läheisyydessä kuin vertailualueella, jolla pitoisuus ei juuri ole noussut. Pintaveden klorofyllipitoisuudet ovat kesäisin nousseet jonkin verran enemmän vertailualueella kuin lähialueella. Klorofyllipitoisuus oli v. 2004 vertailualueella 4,9 µg/l ja lähialueella 4,5µg/l. Veden näkösyvyys on vähentynyt huomattavas- ti sekä lähi- että vertailualueilla, mutta vähentyminen on ollut vertailualueella voimakkaampaa. Kuitenkin vertailualueen näkösyvyys on lähes poikkeuksetta ollut parempi. Näkösyvyydet ovat sitten 1990- luvun alun pienentyneet n. kolmesta metristä runsaaseen kahteen metriin.

Pohjaeläimistötutkimuksessa kolme Käldön alueen tutkimusasemista oli hyvin likaantuneita ja kaksi likaantuneita. Huonokuntoisimmat pohjat sijaitsivat Ekholmin yksikön lähellä. Klobbanin lähettyvillä olleet kaksi tutkimusasemaa luokiteltiin puoliterveiksi. Pohjaeläimistön yksilömäärä ja biomassa olivat vähentyneet sekä Ekholmin että Klobbanin lähistöllä olevilla tutkimusasemilla, mutta Klobbanin luona vähentyminen ei ollut läheskään niin suurta kuin Ekholmin luona.

Ekholmin luona olevien asemien lajisto oli pääasiassa likaantuneille pohjille tyypillisiä surviaissääsken toukkia,. Vuoden 2002 perifytontutkimuksessa myös kalankasvatuksen paikallinen vaikutus näkyi voimakkaammin Klobbanin ja Ekholmin yksiköissä kuin Sillholmin laitoksella, jossa veden vaihtuvuus on parempi.

Ympäristökeskus ei ole puoltanut kalankasvatusta Ekholmin yksi- kössä johtuen yksikön epäedullisesta sijainnista ja pohjan huonosta kunnosta. Saarten suojassa olevien syvänteiden veden vaihtuvuus on ilmeisen huono, mikä heikentää alueen päästönsietokykyä. Ym- päristökeskus on puoltanut ainoastaan hakemusta kalojen ja altaiden talvisäilytykselle aikavälillä 1.11.–15.5. Verkkoaltaiden yhteispinta-ala saa talvisäilytyksessä olla 2 250 m² ja niiden yhteistilavuus 9 400 m³.

Ympäristökeskus on puoltanut, että hakijalle myönnetään lupa kasvattaa kalaa n. 34 000 kg Klobbanin yksikössä. Vuodessa käytettävä rehu saa sisältää enintään 360 kg fosforia ja enintään 2 400 kg typ- peä. Tuorerehua ei saa käyttää. Laitoksen ominaiskuormituksen tulee olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti.

Verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä 1 200 m² ja niiden tilavuus yhteensä 4 800 m³.

Luvan saaja tulee velvoittaa pitämään hoitopäiväkirjaa laitoksen toi- minnasta. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle tulee vuosittain ennen helmikuun loppua toimittaa edellistä vuotta koskeva yhteenveto tähän tarkoitukseen tehdylle lomakkeelle. Luvan saaja tulee velvoittaa suorittamaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailu ja toiminnan vesistövaikutus-

(8)

ten tarkkailu sekä toimittaa tarkkailujen tulokset ympäristökeskuksel- le ja tarpeellisilta osin Nauvon kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikai- sesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa sallii. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä laskettuna, kun se on saanut lainvoiman. Jos toiminta lakkaa tai keskeytyy ennen lupajakson päättymistä, tulee tästä viiveettä ilmoittaa kirjallisesti ympäris- tökeskukselle.

2) AA (Souttu RN:o 2:26 Nauvon kunnan Simonkylän kylässä), jonka kiinteistö sijaitsee Delholmin saaressa, on todennut että kalan kasvattaminen meressä on aiheuttanut rehevöitymistä. Delholm ja Kauris -nimisten saarten välinen salmi on viime vuosina kasvanut umpeen. Luvan myöntämisen sijasta tulisi miettiä keinoja veden vir- taamien palauttamiseksi ja rehevöitymisestä aiheutuneen vesijättö- maan poistamiseksi. Meren puhtaus tulisi palauttaa ennalleen.

3) BB ja CC (Tuulentupa I RN:o 1:30, Tuulentupa RN:o 2:17 ja Tuulentupa II RN:o 2:40, DD ja EE (Suviranta RN:o 1:15), FF ja GG (Suviranta II RN:o 1:36), HH (Souttu RN:o 2:26), II (Kleive RN:o 2:27), JJ (Hauenkuono RN:o 1:14) sekä KK ja LL (Vuori- kauris RN:o 2:40), kaikki kiinteistöt Nauvon kunnan Simonkylän ky- lässä, ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat ovat viitan- neet tutkimustuloksiin, jotka osoittavat kalankasvatustoiminnan va- hingoittaneen lähialueen meriluontoa, ja katsoneet että toiminnan aiheuttamat vahingot ja haitat ylittävät siitä saatavan hyödyn. Muistut- tajat ovat huomauttaneet, että Ekholmin kasvatuspaikkaa tuli siirtää jo edellisen luvan perustelujen mukaan, ja ihmetelleet sitä, ettei lu- pamääräysten noudattamista ole vaadittu. Muistuttajat ovat vaati- neet, että hakija siirtymäajan jälkeen velvoitetaan siirtymään umpi- kassi- tai maa-allaskasvatukseen.

4) Simonkylän osakaskunta on vaatinut, ettei lupaa myönnetä ka- lojen kasvattamiseen verkkoaltaissa Ekholmin ja Klobbanin yksiköis- sä. Vaatimus perustuu meriluonnon lisääntyneeseen likaantumiseen.

Veden sameus ja merenpohjan levämassat ovat jatkuvasti lisäänty- neet. Likaantuminen on vähentänyt osakaskunnan vesialueen virkis- tysarvoa ja rantakiinteistöjen arvoa. Osakaskunta on vaatinut, että mikäli hakijalle myönnetään jatkolupa kalankasvatukseen, tulee koko kalatuotanto siirtää Sillholmin laitokselle, koska veden vaihtuvuuden kannalta tämä on hakijan kolmesta laitoksesta sijainniltaan sopivin.

Mikäli Ekholmin ja Klobbanin laitoksille myönnetään jatkolupa, hakija tulee lupamääräyksissä velvoittaa siirtämään näiden kalankasvatuslaitosten tuotanto umpikasseihin.

Hakijan selitys Hakija on 3.10.2005 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta.

(9)

Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta todennut vesistön tilan olevan laitoksen lähialueilla monelta osin parempaa kuin vertailualueilla ja myös veden tilan muutosten olleen tuntuvampia ja merkittävämpiä vertailualueilla kuin lähialueilla.

Pintavesien osalta Käldön merialue kuuluu luokkaan hyvä ja pintaveden keskimääräiset fosforipitoisuudet kesäisin ovat viimeiset 15 vuotta pysyneet samalla tasolla. Pintaveden klorofyllipitoisuudet ovat olleet korkeampia vertailualueilla kuin laitoksen lähistöllä. Ne tutki- musasemat, joiden pohjaveden tila on jatkuvasti ollut huono, ovat jo kalankasvatuksen alkaessa olleet hapettomat eikä mitään muutosta ole sen tapahtunut. Hakija on ehdottanut, että lähialueiden tutki- musasemien paikat vaihdettaisiin tai että otettaisiin näytteitä uusista paikoista, koska mahdollisia muutoksia ehkä tällä tavoin voitaisiin todeta paremmin.

Hakijan hakemuksen mukaan Ekholmin yksikössä käytettävän rehun fosfori- ja typpipitoisuudet olisivat alle 60 % nykyisellään sallitusta tasosta. Päästöt jäisivät niin pieniksi, ettei ole perusteltua syytä lak- kauttaa yksikön toimintaa. Hakija ei ole lupajakson aikana löytänyt yksikölle sellaista paikkaa, jossa laitosten tarvitsema poikasten tuotanto olisi varmasti ja turvallisesti hoidettavissa. Ympäristölupaviras- ton katselmuksessa 20.9.2005 vesi oli laitosten lähistöllä kirkasta ja puhdasta ja kallioisilla ja kivisillä rannoilla esiintyi runsaasti rakkole- vää, muttei juurikaan ruovikkoa.

Hakija on 2) AA:n muistutuksen johdosta viitannut alla olevaan muistutuksen 3) johdosta tekemäänsä selitykseen. Se seikka, että on syntynyt vesijättömaata muistuttajan mainitseminen saarten väliin ja ettei näiden saarten välistä enää voi kulkea veneellä, ei johdu kau- kana sijaitsevista kalankasvatuslaitoksista.

Hakija on 3) BB:n ja CC:n ym. muistutuksen johdosta esittänyt että väittämät hakijan laitoksen vesistölle aiheuttamista ongelmista ovat vahvistamattomia ja että ne on siten katsottava väittäjän omiksi subjektiivisiksi mielipiteiksi. Ympäristölupaviraston katselmuksessa 20.9.2005 oli läsnä olleiden muistuttajien kiinteistöjen edustalla oleva hiekkaranta täysin puhdas, vesi oli kirkasta ja kalliorannan luona oli runsaasti rakkolevää. Kalankasvatusta ei nykyisellään voi ankarissa meriolosuhteissa toteuttaa umpikasseissa, mutta jos löytyy teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoinen ratkaisu, on hakija valmis otta- maan sen käyttöön.

Hakija on 4) Simonkylän osakaskunnan toimittaman muistutuksen johdosta esittänyt, että muistutus on saapunut kuulemisajan jälkeen ja siksi olisi jätettävä ilman harkintaa. Mikäli muistutus tästä huoli- matta otetaan harkintaan, tulisi väittämät hakijan laitoksen vesistölle aiheuttamista ongelmista vahvistamattomina katsoa muistuttajien omiksi subjektiivisiksi mielipiteiksi. Mitä tulee umpipussikasvatuk- seen, on hakija esittänyt saman kuin yllä muistutuksen 3) johdosta.

Hakija on lisäksi huomauttanut, ettei muistuttaja omista vesialuetta laitoksen vaikutusalueella.

(10)

Katselmus Ympäristölupavirasto on 20.9.2005 suorittanut katselmuksen paikal- la. Katselmuspöytäkirja on liitetty asian asiakirjoihin.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto jättää hakemuksen huomioimatta siltä osin kuin se koskee kalan perkuuta Nauvon kunnan Käldön kylän Öster- gård-nimisessä kiinteistössä RN:o 2:43 sijaitsevassa perkaamossa.

Perustelu

Hakija on 21.5.2004 kirjallisesti perunut hakemuksensa tältä osin.

Hakemuksen hylkääminen

Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee verkkoaltaiden pitämistä meressä ja kalojen kasvattamista niissä Nauvon kunnan Käldön kylän yhteisellä vesialueella RNr 876:1 sijaitsevassa Ekholmin yksikössä.

Perustelu

Ekholmin yksikkö sijaitsee salmessa Ekholmin saaresta lounaaseen merialueella, joka on saarien ympäröimä ja siten melko suljettu. Ve- den vaihtuvuus on tästä johtuen suhteellisen huono. Merenkulkulai- toksen merikorttien mukaan veden syvyys on yksikön kohdalla 7,5 m. Yksikön lähettyvillä on loma-asutusta ja ranta- ja vesialueet ovat virkistyskäytössä.

Kalankasvatustoiminnan aiheuttamat päästöt mereen ovat Ekholmin yksikössä vuosina 2000–2004 olleet arviolta 160 kg fosforia ja 1 200 kg typpeä vuodessa. Vuosien 2000–2003 vedenlaatututkimuksissa ovat tuotantokerroksen fosforin ja typen kokonaispitoisuudet kysei- sellä merialueella enimmäkseen olleet tyypillisiä lievästi rehevöity- neille – rehevöityneille rannikkovesille. Rehevintä vesi on ollut suojatuissa salmissa. Merenpohjan tilaa koskevat tutkimustulokset ovat osoittaneet pohjan olevan erittäin likaantunutta niillä tutkimusasemilla, jotka sijaitsevat Ramsön pohjoispuolella Ekholmin yksiköstä län- teen, Käldön pohjoispuolella lähimpänä yksikköä sekä Sillholmin ete- läpuolella. Pohjasedimentti on koostunut mustasta sulfidisavesta ja pohjasta on löytynyt vain pieniä määriä surviaissääsken toukkia. Ek- holmin yksikköä lähimpänä sijaitsevalla tutkimusasemalla Käldön pohjoispuolella on pohjaveden happi loppunut toistuvia kertoja 1990- luvusta lähtien pohjasedimenttiin sitoutuneen fosforin liukenemisen takia.

Nauvon rantayleiskaavassa Ekholm on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL) lukuun ottamatta saaren länsiosaa, joka on merkitty loma- asuntoalueeksi (RA). Se osa Käldö-nimisen saaren rantaa, jonka edustalla kalankasvatuslaitos sijaitsee, on merkitty mm. loma- asuntoalueeksi (RA). Kalankasvatustoiminta Ekholmin yksikössä

(11)

saattaisi vaikuttaa haitallisesti rantakaavan toteuttamiseen kyseisellä alueella, koska toiminnan vaikutukset eivät ole yhdenmukaisia kaa- vassa tarkoitetun käyttötarkoituksen kanssa.

Yllä mainituin perustein Ekholmin lounaispuoleinen merialue ei so- vellu kalankasvatukseen. Lupaa kalojen kasvattamiseen ei siten voi myöntää ilman, että tämä saattaa aiheuttaa ympäristön merkittävää pilaantumista tai sen riskiä, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 § 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Sovelletut säännökset Luonnonsuojelulaki 6 §

Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Käldö Lax Ab:lle luvan

1) verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Klobbanin yksikössä Klobban-nimisen saaren eteläpuolella (liite 2),

2) verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen talvisäilyttämiseen niissä Ekholmin yksikössä Ekholm-nimisen saaren lounaispuolella (liite 2),

3) kahden tyhjän verkkoallaskehikon ja kalojen siirtämiseen tarkoitetun altaan säilyttämiseen Ekholmin lounaispuolella (liite 2),

kaikki yksiköt ja rakenteet sijaitsevat Nauvon kunnan Käldön kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1.

Luvan saajan on noudatettava alla lueteltuja lupamääräyksiä.

Lupamääräykset Laitos

1) Klobbanin yksikössä verkkoaltaiden yhteispinta-ala saa olla enin- tään 850 m² ja Ekholmin talvisäilytysyksikössä 500 m² kalojen tal- visäilytyksen.

Verkkoaltaita saa käsitellä vain sellaisilla antifouling-aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatuksessa.

2) Kalojen talvisäilytykseen käytettävät verkkoaltaat saa siirtää Ek- holmin yksikköön aikaisintaan 15.10. ja ne tulee poistaa sieltä vii- meistään 15.5.

Kahdesta tyhjästä verkkoallaskehikosta toista saa säilyttää Ekholmin lounaispuolella ympäri vuoden ja toista vain aikana 16.5–14.10.

(12)

3) Luvan saajan on pidettävä verkkoaltaat ja tyhjät kehikot sellaises- sa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät niille tarkoite- tuissa paikoissa eivätkä häiritse meriliikennettä tai aiheuta merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa.

4) Meriliikenteen turvaamiseksi verkkoaltaiden läheisyydessä nämä on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla.

Merenkulkupiiriin on lähetettävä ilmoitus laitoksen sijainnin osoittavi- ne karttaliitteineen.

Kalan kasvatus ja talvisäilytys

5) Klobbanin yksikössä vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enin- tään 350 kg fosforia ja enintään 2 500 kg typpeä.

Ekholmin talvisäilytysyksikössä vuosittain käytettävä rehu saa sisäl- tää enintään 15 kg fosforia ja enintään 100 kg typpeä. Yksikössä tal- visäilytettävä kalamäärä saa olla enintään 20 000 kg.

Ominaispäästöt mereen eivät saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typ- peä kasvatettavaa kalakiloa kohden.

Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuodessa käytetyn rehun ravinnearvosta kalojen kasvuun sitoutunut ravinne ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatettu kala si- sältää 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

6) Rehua ei saa yliannostella ja rehussa oleva pöly on poistettava ennen ruokintaa.

Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttä- mään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia.

7) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ympäristönsuojelunäkö- kohdat huomioon ottaen. Toiminta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksessa käytettävät rehu ja kemikaalit on säilytettävä siten, etteivät ne aiheuta pinta- tai pohjavesien saastumisvaaraa.

Jätteenkäsittely

8) Kuolleet kalat ja kalojen verestämisestä syntyvä jäte on otettava talteen ja kuljetettava jätteenkäsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tällaista jätettä, tai kompostoitava ja käsiteltävä eläinjätteen käsitte- lystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja.

9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jäte on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön.

(13)

Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle.

Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Nauvon kunnan ympäristöviranomaiselle merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista. Häiriön tai poikkeustilanteen syy tulee selvittää välittömästi ja havaitut viat tulee korjata viipymättä.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen.

12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkai- lua. Luvan saajan on siksi pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toi- minnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot

- laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta,

- verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden laitoksessa syntyvien jätteiden määrästä ja niiden käsittelystä sekä siitä mihin ne toimitetaan,

- mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lä- äkkeistä ja muista kemikaaleista,

- laitoksessa käytettyjen rehujen ja kemikaalien säilytyksestä sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjauk-

seen.

Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotet- tavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Lou- nais-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkempia oh- jeita tarkkailun suorittamisesta.

Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan kasvatuskauden päättymisestä laskien ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lou- nais-Suomen ympäristökeskukselle ja Nauvon kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.

Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle mu- utkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomais- ten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vai- tiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidet- täviä.

(14)

13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun tulee vuosittain sisällyttää vedenlaadun ja rehevöity- misen tarkkailu sekä määrävuosittain merenpohjan ja pohjaeläimis- tön tilan seuranta. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollis- ten kanssa.

Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tä- män päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viran- omainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkai- luohjelmaa.

Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Nauvon kunnan ympäristön- suojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi.

14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai lää- nin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan elä- intautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa.

Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Luvan voimassaolo Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 saakka.

Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympä- ristölupavirastossa viimeistään 31.10.2011. Mikäli hakemus saate- taan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Haitat Annettujen lupamääräysten mukaan harjoitetusta kalankasvatustoi- minnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista vesistön likaantumi- sesta johtuvaa haittaa, joka on ympäristönsuojelulain ja ympäristö- vahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattava.

(15)

Rakenteiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattava haittaa.

PERUSTELUT

Kalankasvatus Klobbanin kalankasvatusyksikkö sijaitsee suhteellisen avoimella merialueella ulapan tuntumassa, joten veden vaihtuvuus on hyvä. Me- renkulkulaitoksen merikorttien mukaan veden syvyys on yksikön kohdalla 10–15 m.

Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan kalojen vuosit- tainen lisäkasvu Klobbanin yksikössä on vuosina 2000–2004 ollut keskimäärin 33 000 kg ja vuosittaiset päästöt mereen keskimäärin 270 kg fosforia ja 2 000 kg typpeä. Vedenlaatu on vaihdellut lievästi rehevöityneestä rehevöityneeseen. Merenpohjan tilan tutkimustulokset osoittavat, että pohja Klobbanin yksikköä lähimpänä olevilla tutkimusasemilla on puoliterve. Vuoden 2001 tutkimuksessa valtaosa niin kokonaisbiomassasta kuin yksilömäärästäkin oli itämerensim- pukkaa.

Yllä mainituin perustein saa Klobbanin yksikössä vuosittain käytettä- vä rehu lupamääräyksen 5) mukaisesti sisältää enintään 350 kg fosforia ja 2 500 kg typpeä. Ympäristölupaviraston laskelmien mukaan kalojen vuosittaisen 34 000 kg:n lisäkasvun enimmäismäärästä ai- heutuva fosforipäästö mereen olisi n. 210 kg ja typpipäästö n. 1 600 kg. Laskelmissa on käytetty seuraavia parametreja: rehun fosforipitoisuus 0,90 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforimäärä 4,0 g/kg ja typpimäärä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen hoito sekä mahdollisimman vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistaa suuremmankin vuosittaisen lisäkasvumäärän tuottamisen rehun sallittujen ravinnepitoisuuksien puitteissa. Samalla ravinnepäästöt vähenevät.

Kalankasvatustoiminta Klobbanin yksikössä ei huononna niitä luon- nonarvoja, joiden suojelemiseksi yksikössä länteen sijaitseva alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Päästöt tulevat lisäksi vähene- mään kyseisellä merialueella kalankasvatustoiminnan lakatessa Ek- holmin yksikössä.

Kalankasvatusyksikön koko

Yksikön enimmäiskoosta pätee sama määräys kuin verkkoaltaiden pinta-alasta. Pinta-alaa koskeva lupamääräys on yksiselitteinen ja laitoksen valvonnan kannalta riittävä. Altaiden suurinta sallittua pinta-alaa laskettaessa on käytetty seuraavia arvoa: kalatiheys 10 kg/m³, veden syvyys 4 m ja kalojen lisäkasvu 34 000 kg. Klobbanin yksikön verkkoaltaiden enimmäispinta-ala on täten 850 m².

Talvisäilytys Kalojen talvisäilytyksessä käytettävän rehun määrä on pieni. Rehua käytetään säilyttämään kalojen elintoiminnot. Talvisäilytyksestä ai- heutuvat päästöt ovat pienet. Ekholmin yksikössä kalojen talvisäily-

(16)

tykseen käytettävien altaiden sallittu enimmäispinta-ala on 500 m² ja talvisäilytettävien kalojen enimmäismäärä 20 000 kg.

Rakenteiden säilyttäminen meressä

Tyhjien verkkoallaskehikkojen säilytys Ekholmin lounaispuolella on tarpeen, jotta hakija voisi joustavasti säädellä verkkoaltaiden tarvetta laitoksissaan. Kehikot pidetään lähellä rantaa eivätkä ne siten mainittavasti vähennä ympäristön luonnonkauneutta tai viihtyvyyttä.

Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki

Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupa- määräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Nauvon kunnan rantayleiskaavan vastaisesti.

Toimintaa harjoitettaessa tätä päätöstä ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttyvät ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuoje- lulain sekä näiden pohjalta annettujen asetusten asettamat vaatimukset.

Vesilaki

Kalankasvatusaltaiden meressä pitämisestä saatava hyöty on huo- mattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen. Klobbanin yksikön välittömässä läheisyydessä ei ole yksityisomisteisia kiinteistöjä. Verkkoaltaiden talvisäilytyksestä Ekhomin yksikössä mahdollisesti läheisten kiinteistöjen virkistyskäy- tölle aiheutuvia haittoja rajoittaa se, että säilytys tapahtuu parhaan virkistyskauden ulkopuolella.

Laitosta varten tarvittavat vesialueet ovat vuokrasopimusteitse Käldö Lax Ab:n hallinnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulain 42, 43, 45, 46 ja 56 §.

Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti.

LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus Ekholmin yksikössä

Koska ympäristölupavirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin, kuin se koskee kalankasvatusta Ekholmin yksikössä, lausuntoa ei anneta niiden muistutusten ja vaatimusten johdosta, jotka koskivat hakemuksen tätä osaa.

(17)

Kalankasvatus Klobbanin yksikössä

Perusteluissa esitettyjen syiden perusteella on edellytyksiä luvan myöntämiselle kalojen kasvatukseen Klobbanin yksikössä lupamää- räyksissä luetelluin rajoituksin.

Ominaispäästöarvot

Ympäristökeskuksen vaatimus, joka koskee mereen laskettavien päästöjen ominaisarvoja, on huomioitu siten että fosforin raja-arvoksi on vahvistettu 6,5 g/kg ja typen raja-arvoksi 47 g/kg. Arvot ovat yh- denmukaiset ympäristölupaviraston käyttämien laskenta-arvojen kanssa. Lupamääräysten tarkoittamat ominaispäästöarvot voidaan saavuttaa hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä rehuja, joissa on mahdollisimman alhaiset ravinnepitoisuudet.

Kasvatus umpikasseissa tai maa-altaissa

Nykyisellään on teknisesti ja taloudellisesti erittäin rajatusti mahdollista toteuttaa kalankasvatusta umpikasseissa, koska tämänkaltaiset altaat eivät kestä avomeriolosuhteita. Koska edellytykset verkkoal- laskasvatukselle ovat olemassa, hylkää ympäristölupavirasto vaatimuksen umpikassien ja maa-altaiden käyttöönotosta.

Muut muistutukset ja vaatimukset

Ympäristölupavirasto on muilta osin ottanut esitetyt muistutukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset

Ympäristölupavirasto hylkää Käldö Lax Ab:n vaatimuksen, että Si- monkylän osakaskunnan vasta kuulutusajan umpeuduttua jättämä muistutus jätettäisiin harkitsematta, koska muistuttajat eivät ole sillä perusteella menettäneet puhevaltaansa.

KÄSITTELYMAKSU

840 euro

Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 §:n (1238/2003) ja sen li- itteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulu- kossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun hakemuk- sessa tarkoitettu kalan lisäkasvu on alle 50 000 kg per vuosi.

(18)

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta

Birgitta Vauhkonen

Hannu Kokko Juha Helin

Nina Engberg

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgit- ta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg.

NE/ha

(19)

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.7.2006.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristön- suojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon.Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liit- teineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköi- sesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: vaihde (09) 173 461

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

(20)

Ekholmin talvi- säilytysyksikkö

Klobbanin kalan- kasvatusyksikkö