Kalojen lisäkasvu on noin 40 000 kg vuodessa

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 166/2007/3 Dnro LSY-2006-Y-92

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 17.12.2007

ASIA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa (Matinkarin laitos) Ströömin merialueella Kustavin kunnan Kivimaan kylässä

Luvan hakija Matin Kala Oy Valkolantie 349 41340 LAUKAA

Hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.

Vesilain 2 luvun 2 §:n vesistöön rakentamista koskeva hakemus.

Asian vireilletulo Matin Kala Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ym- päristölupavirastossa 31.3.2006 sekä täydentänyt hakemustaan li- säselvityksillä 4.4.2006, 29.8.2006 ja 31.8.2006.

HAKEMUS

Toiminta ja sen sijainti

Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä kiinteis- töön Horsmanvesi RN:o 2:12 kuuluvalla vesialueella Kustavin kun- nan Kivimaan kylässä Ströömin keskiosassa Matinkarin saaren itä- puolella. Kalojen lisäkasvu on noin 40 000 kg vuodessa.

Voimassa oleva lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 31.12.2003 antamallaan päätöksellä nro 96/2003/1 myöntänyt Matin Kala Ky:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä samalla paikalla, jolle lupaa nyt haetaan. Vaasan hallinto-oikeus on 7.4.2005 antamallaan pää- töksellä nro 05/0101/3 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen muutoin, mutta pidentänyt lupahakemuksen jättämiselle määrättyä määräaikaa.

Lupa on voimassa siihen saakka kunnes uudesta hakemuksesta an- nettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 000 m² ja tila- vuus enintään 4 000 m³. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisäl-

tämä fosforimäärä saa olla vuodessa enintään 410 kg ja typpimäärä enintään 3 000 kg.

Luvan saajan oli suoritettava vuotuiskorvauksia edellisen päätöksen (nro 50/1991/4, 17.6.1991) mukaisesta toiminnasta aiheutuneiden rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta siihen saakka, kunnes päätös nro 96/2003/1 sai lainvoiman. Päätöksen mukaisesta kalankasvatuksesta ei ennalta arvioiden katsottu aiheutuneen vesi- lain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetys- tä.

Oikeus alueeseen Hanke sijoittuu kiinteistön Horsmanvesi RN:o 2:12 vesialueelle. Ha- kijalla on kiinteistön omistajien suostumus alueen käyttöön vuoden 2013 loppuun saakka.

Alueen kaavat ja luonnonsuojelu

Kalankasvatusalue on Kustavin kunnan rantayleiskaavassa merkitty vesialueeksi (W). Hankealueen länsi- ja itäpuolen ranta-alueet on merkitty loma-asuntoalueiksi (RA). Itäpuolella on myös vakituista asutusta. Ströömin itärannalla laitoksesta koilliseen on vahvistettu Horsholman ranta-asemakaava. Kalankasvatuslaitoksen lähellä ei ole Natura 2000 -verkostoon tai valtakunnallisiin luonnonsuojeluoh- jelmiin kuuluvia alueita.

Ympäristön tila

Vesialue Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kustavin Ströömin keskiosassa.

Ströömi yhdistää Selkämeren ja Iniön aukon. Ströömin keskiväylällä kalankasvatuslaitoksen lähialueilla veden syvyys vaihtelee 10–

30 metrin välillä. Kasvatuspaikalla veden syvyys on 15–20 metriä.

Virtausolosuhteet ovat toimipaikalla hyvät. Vedenkorkeuden vaihte- luväli, joka on Ströömissä maksimissaan noin 180 cm, osoittaa mer- kittävien virtausten olemassaolon koko Saaristomerellä ja erityisesti selkävesiä yhdistävässä Ströömissä. Jossain määrin virtausolosuh- teisiin vaikuttavat myös tuulet ja Saaristomeren perusvirtaussuunnat.

Kuormitus Lähialueilla Pikku Pirisholmin luoteispuolella sijaitsee Ströömin Lohi Oy:n Lossisalmen laitos ja Iso Pirisholmin kaakkoispuolella Ströömin Lohi Oy:n Iso Pirisholman laitos. Matinkarin ja Kraaveniemen väli- sessä salmessa sijaitsee Eknö Oy:n Kraaveniemen laitos. Nämä lai- tokset sijaitsevat Matinkarin laitoksesta noin 0,5–2,9 km:n etäisyydel- lä. Kauempana etelässä sijaitsee Taimen Oy:n Lootholman laitos se- kä hieman kauempana pohjoisessa Saaristomeren Kala Oy:n Hu- paniityn laitos.

Merialueen vedenlaatuun vaikuttaa myös Kustavin kunnan taajaman jätevedet, jotka johdetaan Tönviikin edustalla olevalle vesialueelle.

Vedenlaatu Alueen vedenlaatua on tarkkailtu osana Kustavin ja Iniön merialuei- den yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta.

Ströömin keskiosan merialueen veden yleislaatu on ollut tyydyttävä.

Kalankasvatuslaitosten rehevöittävä vaikutus on kuormituksen vähe- nemisestä huolimatta ollut edelleen havaittavissa kohonneina fosfori- pitoisuuksina. Pintaveden fosforipitoisuus on Ströömin keskiosassa vuonna 2005 ollut 25–35 µg/l ja veden laatu on ollut pääsääntöisesti lievästi rehevää.

Perifyton Kalankasvatuksen vaikutukset ovat olleet nähtävissä kohonneina pe- rifytonkertyminä laitoksen lähellä sijaitsevilla tarkkailuasemilla. Pääl- lyslevästön klofofyllimäärät ovat olleet Ströömin alueella suurimpia Ströömin keskiosassa ja usein kalankasvatuslaitosten lähipisteillä.

Päällyslevästön klorofyllimäärät ovat kuitenkin olleet vuonna 2006 pienempiä kuin useampina aiempina tutkimusvuosina.

Pohjaeläimistö Ströömin alueella ei ole pohjaeläintutkimuksissa tavattu tervettä poh- jaa vuoden 1992 jälkeen. Likaantuneita pohjia ei vuonna 2004 ollut yhtään. Puolilikaantuneiden pohjien määrä on kasvanut koko ajan ja vuonna 2004 lähes kaikki pohjaeläinasemat ovat kuuluneet tähän luokkaan.

Kalasto ja kalastus

Alueella esiintyvät välisaariston tyypilliset kalalajit kuten hauki, kuha, ahven, lahna, särki ja silakka. Alueella harjoitetaan pääasiassa verk- kopyyntiä. Ammattikalastajia ei ole. Sivuammattikalastajia on jonkin verran.

Alueen muu käyttö

Ströömin salmessa kulkee 5,5 metrin väylä. Kalankasvatuslaitos si- jaitsee väylän läheisyydessä sen itäpuolella. Kauempana lounaassa on Vartsalan lossiväylä.

Alueella ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja.

Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Matinkarin kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2002- 2006 ovat olleet seuraavat:

2002 2003 2004 2005 2006 Keski- arvo

Lisäkasvu (kg/a) 40 000 38 000 52 000 39 000 38 000 41 000

Rehun fosfori (kg/a) 510 510 580 420 410 490

Rehun typpi (kg/a) 3 600 3 500 4 400 3 100 3 000 3 500

Fosforipäästö (kg/a) 350 350 370 260 260 320

Typpipäästö (kg/a) 2 500 2 500 2 900 2 000 2 000 2 400

Rehumäärä (kg/a) 51 000 51 000 72 000 52 000 51 000 55 000

Rehukerroin 1,28 1,33 1,38 1,31 1,34 1,33^*)

Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 8,8 9,3 7,2 6,6 6,8 7,7^*)

Typen ominaispäästö (g/kg/a) 62 66 56 52 53 58^*)

*) painotettu keskiarvo

Hakemuksen mukainen toiminta

Tuotanto Kirjolohta tai siikaa on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkas- vu verkkoaltaissa on noin 40 000 kg vuodessa.

Kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on noin 54 000 kg/a ja se sisältää fosforia noin 460 kg/a ja typpeä noin 3 700 kg/a. Ruo- kinta suoritetaan automaattiruokintana, jota voidaan täydentää käsi- ruokinnalla.

Laitoksen rakenteet

Kasvatuksessa käytetään viittä pyöreää verkkoallasta. Altaat ovat halkaisijaltaan noin 16 m. Altaiden syvyys on 3,8 m muotopainumaa huomioimatta. Altaiden pinta-ala on yhteensä noin 1 000 m² ja yh- teistilavuus on noin 4 000 m³. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merki- tään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla.

Talvisäilytys ja perkaus

Kaloja talvivarastoidaan tarvittaessa kasvatuspaikassa. Kaloja ei pe- rata laitoksella.

Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen

Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 300 kg fosforia ja noin 2 600 kg typpeä vuodessa.

Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta pöly poiste- taan ennen käyttöä. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa tekni- sesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hake- muksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin pe- rustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytän- töä.

Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 360 kg/a) kerätään ja viedään Biovakka Oy:lle käytettäväksi yhtiön bioreaktorissa energian tuotantoon tai Uuden- kaupungin kaatopaikalle. Talousjätteet ja pakkausjätteet (noin 30 kg/a) lajitellaan ja kierrätykseen kelpaava osa (mm. suursäkit ja kar- tonki) pannaan kierrätykseen. Muu osa viedään kaatopaikalle.

Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila

Ravinnepäästöjen määrä on lähes sama kuin tähän asti. Toiminta vaikuttaa merialueen tilaan ravinnepitoisuuksien muutoksena aino- astaan toimintapaikan lähiympäristössä. Tarkkailutulosten perusteel- la veden laatu on pysynyt verrattain hyvänä. Veden laadun vaihtelut mahtuvat yleisiin veden laadun vaihtelurajoihin Saaristomerellä.

Merialueen käyttö

Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle tai ka- lastukselle. Toiminta ei vaikuta vapaa-ajanasuntojen käyttöön tai alueen virkistyskäyttöön.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa.

Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käy- tännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua vuosiyhteenveto. Toiminnanharjoittaja osallistuu tarvittaessa alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kustavin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemi- seen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.11. – 29.12.2006 välisenä aikana.

Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville vi- ranomaisille ja asianosaisille.

Muistutukset ja vaatimukset

1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on puoltanut hakemusta.

Ympäristökeskus on lupamääräyksiksi muun ohessa esittänyt, että verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 000 m², kalo- jen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä enintään 410 kg vuo- dessa ja typpimäärä enintään 3 000 kg vuodessa. Rehujen sisältä- miä fosfori- ja typpimääriä tulisi leikata vuoden 2010 alusta 10 % edellä mainitusta tasosta. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Laitok-

sen ominaiskuormituksen tavoitteena on enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohti. Vuoden 2010 alusta tulisi laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena olla enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohti. Hakijan tulisi selvit- tää seuraavassa lupaprosessissa vesistökuormitusta paremmin sie- tävä kasvatuspaikka. Nykyisessä paikassa tulisi kasvattaa tämän jälkeen vain kalanpoikasia ja harjoittaa kalojen talvisäilytystä. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen.

2) Merenkulkulaitos on lausunut, että kelluvat kala-altaat tulee merkitä merenkulkulaitoksen yleisohjeen 4.4.1991 mukaisesti. Kiinni- tys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimis- tä yleisillä kulkuväylillä. Verkkoaltaat on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille on otettu huomioon ja alusten ja veneiden kul- ku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on varmistettu.

Väyläalue käsittää alueen turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viital- le). Turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala-altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden mer- kitsemisen yhteydessä on otettava huomioon, että altaiden mahdolli- set valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun tur- valaitteiden valoihin.

3) 3 (Huvila RN:o 5:3 ja Myllyranta RN:o 3:117, Kustavi, Kivimaa) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Mikäli sitä ei hylätä, kalankasva- tusta ja kalojen ruokintaan käytettävää fosfori- ja typpimäärää on oleellisesti vähennettävä nykyisestä. Kalankasvatuksen jatkuessa rantakiinteistöille aiheutuva arvonalennus ja kiinteistöjen virkistys- käytön huonontuminen on korvattava täysimääräisesti.

Kalankasvatus Ströömillä on vuosikymmenien aikana aiheuttanut vesistön pilaantumisen. Merivesi on samentunut ja meressä oleva kasvusto muuttanut muotoaan. Aikaisemmin kovapintaiseen meren- pohjaan on ajan mittaan kertynyt vajottavaa pehmeää liejua. Ennen kalankasvatuksen alkamista merivesi oli niin kirkasta, että nä- kösyvyys oli useita metrejä.

Vapaa-ajan asumisen merkitys ihmisille on kasvanut ja kasvaa jat- kuvasti. Kustavin asukasluku moninkertaistuu kesäaikana. Tärkein peruste vapaa-aikaansa viettäville ihmisille on meri. Meriveden pi- laantuminen vaikuttaa virkistyskäyttöä alentavasti. Pilaantumaan päässeen vesistön tilan paraneminen on hidasta, jos se yleensä on edes mahdollista. Meriveden puhtauden merkitys ihmisen ja luonnon kannalta vain korostuu tulevaisuudessa.

Muistuttaja on viitannut katselmusinsinööri Frej Achrenin näkemyk- seen vuodelta 2002 siitä, että kalankasvatuksen kuormitus oli jo sil- loin alentunut huomattavasti, mutta Ströömin merialueen tila ei ollut kuitenkaan vastaavassa määrin parantunut.

Hakijan väite siitä, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista, luonnonolosuhteiden huonontumista tai kompensoita- vaa tai korvattavaa haittaa, osoittaa suurta itsekkyyttä ja heijastaa 1950- ja 1960-luvuilla vallinnutta ajatustapaa. Hakemukseen suos- tuminen edes osittain aiheuttaa saatavaan hyötyyn verrattuna huo- mattavasti suurempaa vahinkoa.

4) 4.1:n kuolinpesän osakas 4.2 (Pohjaranta RN:o 5:3, Pohjaranta I RN:o 5:13 ja Pohjaranta II RN:o 5:23, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on varannut oikeuden mahdollisiin myöhemmin maksettaviin korvauk- siin.

5) 5 (Marjola 5:34 ja Karikko RN:o 5:37, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on Pikku-Pirshomin saaren kesäasukkaana vastustanut luvan myön- tämistä ja perustellut vaatimustaan meriveden jo nyt huonontuneen laadun edelleen heikkenemisellä. Muistuttaja on myös huomauttanut kalankasvatuksesta aiheutuvasta hajuhaitasta, joka heikentää olen- naisesti viihtyvyyttä ja laskee kesäasunnon virkistysarvoa.

Muistuttaja on vaatinut hakijaa kehittämään nykymäärillä harjoitta- maansa kalankasvatustoimintaa siten, että kalojen ruokinnan yhtey- dessä ylijäämärehu ja kalojen ulosteet kerätään keräilyastioihin tal- teen. Lisäksi muistuttaja on vaatinut rahallista korvausta kalankasva- tuksen aiheuttaman kesäpaikan virkistysarvon vähenemisestä.

6) Kallisaari Oy (Kallisaari RN:o 3:226 ja Vesanpuhti RN:o 3:225, Kustavi, Kivimaa) on vastustanut luvan myöntämistä. Viime vuosina suoritettujen toimenpiteiden ansiosta vesistön tila on saatu jonkin verran paranemaan. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja on vaatinut vahingon ja haitan korvaamista.

7) 7 (Suvi-Mispa RN:o 5:48, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on lausunut, että kalankasvatuksesta aiheutuu hänen kiinteistölleen seuraavia haittoja:

- vesikasvillisuus ja rantakasvillisuus rehevöityy johtuen kalojen ruo- kinnasta ja ulosteista ym.

- kalaruoka aiheuttaa veden pinnalle likaisen ja rasvamaisen kalvon, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa tyynellä ilmalla

- verkkoaltaat ja hyppivät kalat rumentavat merimaisemaa ja häirit- sevät tiettynä vuorokauden aikana muuten hiljaista lintujen lauluun vaipuvaa luontoa

- normaali kalakanta vähenee merkittävästi, esim. hauen ja ahve- nen kotitarvekalastusta ei juuri voi harrastaa

- vesistön, pieneliöiden ja pohjakasvillisuuden osalla voi tapahtua merkittäviä luontoa muuttavia tekijöitä

- mikäli määriä vuosittain lisätään, kasvatus voi aiheuttaa pysyvää menetystä luonnon monimuotoisuudelle

- rantakiinteistöjen arvot alenevat, myös siitä johtuen, ettei toimin- nan jatkuvuudesta, kasvavista kalamääristä tai aiheutuvista hai- toista ole tietoa

Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, muistuttaja on vaatinut korvaus- ta kalankasvatustoiminnasta aiheutuvista haitoista 130 euroa vuo- dessa. Luvan pituus voi olla korkeintaan 10 vuotta, mieluimmin 5–7 vuotta.

8) 88 (Merimaa RN:o 3:12, Merimaa III RN:o 5:37 ja Merimaa IV RN:o 3:95, Kustavi, Kivimaa) on vastustanut luvan myöntämistä. On korkea aika palauttaa meren tila samanlaiseksi, kuin se on ollut en- nen kalankasvatuksen aloittamista. Tuolloin näkyvyyttä oli yli 5 m, nyt pahimmillaan alle 50 cm. Kalakanta on kärsinyt eikä kampelaa ole enää näkynyt. Sameissa vesissä viihtyvä kuha on yleistynyt. Pie- tarin kaupunki on usein mainittu Itämeren pahimpana saastuttajana.

Kun muistuttaja yli 40 vuotta sitten hankki omistukseensa kiinteis- tönsä, oli Pietari pilannut lähivesiään yli 260 vuoden ajan, mutta Kus- tavin vedet olivat tuolloin kuitenkin kirkkaat.

Vesistöjen suojelemiseksi on tehty viime aikoina paljon hyvää. Asuk- kaita, maanviljelijöitä, karjankasvattajia ym. on ohjattu viemäröintiin, imeyttämiseen, pengerryksiin ym. ja teollisuus on investoinut suljet- tuihin kiertovesijärjestelmiin. On eriarvoisuuden suosimista ja järje- töntä sallia kalankasvattajien päästää ulosteet ja jätteet suoraan ve- sistöön samaan aikaan kun muut joutuvat investoimaan hintaviin suojelutoimiin. Uimista ja rantaelämää vaaralliseksi tekevä myrkylli- nen sinilevä saa lisää elinvoimaa kalankasvatuksen jätöksistä. Va- paa-ajanasutus on ollut Kustavissa vuosikymmeniä ennen kalankas- vatusta. Se on Kustavin kunnan taloudelle ja elinvoimalle tärkeäm- pää kuin kalankasvatus, joka mustaa vedet ja kunnan maineen.

Muistuttaja on vaatinut tähänastisten haittakorvausten kaksinkertais- tamista ja oikeutta vaatia syyllisiltä korvausta kiinteistöjen arvon ale- nemisesta, joka nykyisellään on kymmeniä prosenttia.

9) 9.1, 9.2 ja9.3 (Tuuliala RN:o 3:190, Kustavi, Kivimaa) ovat lausu- neet, että kalankasvatuslaitos sijaitsee lähellä muistuttajien kesän- viettopaikkaa. Suku on viettänyt kesiä Pännäistenniemellä ja Kivi- maalla yli sata vuotta. Kesänvieton yksi peruselementeistä on ollut uiminen kirkkaassa rantavedessä. Kalankasvatuksen alkamisen jäl- keen 1970-luvulta lähtien Kivimaan kylän lähistöllä meriveden tila on jatkuvasti huonontunut ja heikentynyt viime vuosina ajoittain uima- kelvottomaksi. Vesi on sameaa. Mutaista vihreänruskeaa levää kas- vaa pohjassa ja merikasveissa. Merimatkat avoimille vesialueille ku- ten Lypyrtin aukolle tai Isokariin osoittavat, että veden laadun huo- nontuminen on paikallinen, Ströömin merialueen sisäosia koskeva ongelma, joka ei ulotu kaukaisemmille alueille. Muistuttajat ovat vaa- tineet, että kalankasvatuksesta luovutaan kokonaan herkän sisäsaa- riston alueilla, erityisesti Kivimaan kylän ja Pännäisten niemen lähis- töllä sekä yleisesti koko Ströömin merialueella.

10) 10 (Käpylä RN:o 5:33 ja Karikko RN:o 5:37, Kustavi, Pohjois- Vartsala) on lausunut, että ympäristölupavirasto on 31.12.2003 an- tamillaan päätöksillä myöntänyt Ströömin merialueen kahdeksalle kalankasvatuslaitokselle (Lypyrtin Kalasumput Ky, Matin Kala Ky,

Kustavin Kalamarkkinointi Oy, Ströömin Lohi Oy, Poonin Lohi Oy, Havaslohi Oy, Saaristomeren Kala Oy ja Eknö Oy) luvat kasvattaa kalaa verkkoaltaissa edelleen vuoden 2006 loppuun Kustavin kun- nassa. Luvissa on määrätty mm. käytettävän rehun ravinnesisältö.

Laitosten yhteinen fosforimäärä saa olla vuodessa enintään 4 000 kg ja typpimäärä enintään 28 870 kg.

Muistuttaja on Matinkarin laitoksen hakemuksesta todennut, että Ströömin rantakiinteistöjen omistajille on edelleen kyse isosta ja mo- nin eri tavoin heitä haittaavasta asiasta. Kutakin verkkoallasta varten käytettävä rehu saa sisältää enintään 500 kg fosforia ja 3 600 kg typpiä vuodessa. Vaikka aikaisemmissa ympäristölupaviraston pää- töksissä on todettu kyseisten määrien laskeneen olennaisesti verrat- tuna vuoden 1991 tasoon, kyse on kuitenkin edelleen suurista mää- ristä. Vaikka Ströömi on kalankasvatuslaitoksen kassien kohdalla syvä ja siinä on salmen kapeudesta johtuen voimakas virtaus, vesi- alueen puhdistautumiskyky ei kuitenkaan ole sellainen, etteikö kiin- teistöjen rantoihin ajautuisi selkeästi altaista tulevaa mustaa jätettä.

Muistuttaja ei ole pitänyt oikeudenmukaisena sitä, että tällainen rasi- tus koskee joitakin kiinteistöjä vuosikausia, jopa vuosikymmeniä päätösten uusiutuessa.

Ympäristölupia myönnettäessä kiinnitetään liian vähän huomiota sii- hen, että jokin haitta on vuosikausia juuri tiettyjen kiinteistöjen edes- sä. Tällainen selkeä haitta pitäisi ainakin kierrättää jollakin isommalla alueella, jotta kalankasvatusalueen vesi pystyisi pidemmän ajan ku- luessa puhdistumaan. Edellistä parempi vaihtoehto olisi se, että ka- lankasvatus siirrettäisiin kauas ihmisasutuksesta. Altaista aiheutuva haitta on täysin konkreettinen, koska ketään ei suositella menemään sataa metriä lähemmäksi altaita. Jokaisen altaan kohdalla kyse on halkaisijaltaan 200 metrin kielletystä alueesta.

Kalankasvatusaltaiden ei tulisi olla paikoissa, joissa niistä aiheutuu ympäristöhaittaa, koska Suomen merialueilta löytyy sellaisiakin paik- koja, joissa tällaista haittaa ei synny. Sen vuoksi hakijalle ei tule an- taa jatkolupaa kalankasvattamiseen Matinkarin laitokselle. Tällainen merialueen rasittaminen on vastuutonta ympäristöpolitiikkaa eikä vastaa niitä tavoitteita, joita merialueen suojelemiseen on valtioval- lan taholta asetettu. Nämä vaatimukset osoittavat hakijan vastuutto- muutta ja ymmärtämättömyyttä ympäristöpolitiikasta ja liittyvät vain yhtiön taloudelliseen etuun. Muistuttaja ei ole myöskään pitänyt luo- tettavana yhtiön omaa ilmoitusta vuosittaisesta fosfori- ja typpikuor- mituksesta, koska näitä lukuja ei kukaan ulkopuolinen voi tarkistaa.

Mikäli lupa myönnetään muistuttaja on lisäksi vaatinut, että kalan- kasvatus suoritetaan laitoksessa, jossa on jätteitä keräävät altaat.

Muistuttaja on vaatinut korvausta 100 euroa / 1 000 vuotuinen lisä- kasvukilo.

11) 11 (Viljalahti RN:o 5:36, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen kuin 10:n muistutus nro 10.

12) 12.1, 12.2 ja 12.3 (Klupinniska RN:o 3:149, Kustavi, Kivimaa) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Ströömin merialueen ka- lankasvatustoimet verkkoaltaissa ovat aiheuttaneet jo tarpeeksi va- hinkoa herkälle ja matalalle merialueelle. Muistuttajat ovat voineet seurata 1960-luvun alusta asti kyseisen vesialueen tilaa ja joutuneet havaitsemaan kalankasvatuksen epäsuotuisan vaikutuksen. Nykyi- sen tietämyksen valossa ja volyymit huomioon ottaen olisi viisasta kieltää toiminta kokonaan.

13) 13 (Tuulenpesä RN:o 3:163, Kustavi, Kivimaa) on vaatinut ha- kemuksen hylkäämistä. Kalankasvatus verkkoaltaissa kuormittaa ja saastuttaa luonnonolosuhteita kohtuuttomasti. Haitat ovat niin ilmei- set, ettei kalankasvatustoimintaa tule sallia missään tapauksessa.

Vahinkoalueiden rantatonttien omistajille maksettavat vähäiset raha- korvaukset eivät ole oikeassa suhteessa niihin menetyksiin, joita ka- lankasvatuksesta aiheutuu. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, on korvaus määrättävä noudattaen täyden korvauksen periaatetta ja ol- tava vähintään 1 000 euroa / vuosi.

14) 14 (Merimaa II RN:o 5:25, Kustavi, Kivimaa) on vastustanut lu- van myöntämistä. Koko Itämeren ekosysteemin tila on heikko. Muis- tuttaja on seurannut merialueen tilaa lapsesta eli vuodesta 1967 saakka. Pienimuotoisessa saariston osassa lisäkuormituksen vaiku- tus on ollut helppo huomata. Kalankasvatuksen myötä vedet ovat samentuneet huomattavasti enemmän kuin vastaavilla paikoilla saa- ristoa, missä kasvatusta ei ole. Tyynellä säällä on myös hajuhaittoja.

Kasvatuksen yhteydessä käytettävät rehut ja antibiootit sotkevat luonnonjärjestystä ja luonnonkalojen lisääntymistä. Kasvatuksen yh- teydessä on esiintynyt myös kalatauteja.

Harrastekalastus ja veneily eivät ole enää nautinto levien sotkiessa verkot ja rantavedet niin, etteivät edes pinnanalaiset kivet, saati ka- laparvet näy. Sinileväkin rehottaa lannoitettuna hyvin. Uiminen ja veden äärellä puuhailu on varsinkin lapsille tärkeä osa mökillä oloa.

Kustavin kunnan alueella viettää kesäänsä satoja, ellei tuhansia lap- sia ja aikuisia. On ikävää, jos muutamien toimijoiden elinkeinon tur- vaaminen estää tuhansien uintiharrastuksen tai muun veteen liitty- vän toiminnan.

Vesistöjen tilaa on pyritty parantamaan ohjaamalla ihmisiä jätevesi- en käsittelyyn. Mökkiläiset joutuvat lähiaikoina investoimaan jopa tu- hansia euroja yleensä melko vähäisten jätevesiensä käsittelyyn.

Suodattimia ja säiliöitä kaivetaan maahan ja räjäytetään kallioita tar- peen mukaan. Rantarakentaminen ohjataan poispäin rannoista.

Maataloudenkin päästöjä on pyritty vähentämään viemäröimällä, pa- toamalla ja imeyttämällä. Teollisuus on investoinut suljettuihin kierto- vesijärjestelmiin. On erikoista kalankasvatuksen suosimista, ellei sil- tä edellytetä samantapaisia toimia päästöjen minimoimiseksi kuin muiltakin sotkijoilta.

Muistuttaja oli teettänyt kiinteistöstään hinta-arvion. Sen mukaan ka- lakassin läheisyys alentaa kiinteistön arvoa melkoisesti ja häiritsee

varmasti jo ulkoasunsa vuoksi mahdollista ostajaa. Muistuttaja on vaatinut, että haittakorvaukset nostetaan vastaamaan muistuttajan oman ja muiden asianosaisten kiinteistöjen arvon alenemista, joka aiheutuu suoraan tai välillisesti kalankasvatuksesta kyseisellä vesi- alueella.

15) 15.1 ja 15.2 (Kilpukka RN:o 3:164, Kustavi, Kivimaa) ovat teh- neet samasanaisen muistutuksen kuin 13:n nro 13. Lisäksi hakijat on velvoitettava korvaamaan muistuttajien oikeudenkäyntikulut lail- lisine viivästyskorkoineen myöhemmin esitettävän laskun mukaan.

16) 16.1 (Klupinnokka RN:o 3:148, Kustavi, Kivimaa) on lausunut, että aikaisemmissa Ströömin kalankasvatusluvissa on kalojen allas- kasvatuksen kasvatusmäärät sekä rehun typen ja fosforin määrät hyväksytty liian suurina ja haittavaikutukset arvioitu liian vähäisiksi.

Nykyisessä laajuudessaan kalankasvatustoiminta ylittää ympäristön sietokyvyn eikä vastaa sitä tasoa, mikä nykypäivänä on hyväksyttä- vää vesistön ja ympäristön suojelussa. Rantojen perinteinen vesi- kasvillisuus on jo heti kasvukauden alkuvaiheessa limoittunut ja poh- jakasvillisuus vähentynyt. Ströömin vesialue on pohjanmuodostuk- seltaan melko vaihtelevaa ja keskisyvyys verrattain matalaa. Pohjan- ja rannanmuodostus on savilietteistä, mikä suosii kaislikkoa ja kor- teikkoa. Rehevöittävät vaikutukset on pyrittävä minimoimaan.

Muistuttaja on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa myön- netään luvan saajan on maksettava korvaukset muistuttajan kiinteis- tölle sekä yhteisille vesialueille mahdollisesti aiheutuvista vahingois- ta ja haitoista kuten luonnonarvojen vähenemisestä ja omaisuuden arvon alenemisesta.

17) 17.1 (Mäntyrinne RN:o 5:45, Kustavi, Pohjois-Vartsala), 17.2 ja 17.3 (Liisankallio RN:o 5:46, Kustavi, Pohjois-Vartsala) ovat vaati- neet kalankasvatuksen kieltämistä kokonaan Ströömin vesialueilla.

Mikäli kalankasvatus sallitaan jatkossakin vuotuisen lisäkasvun mää- riä ja rehun fosfori- ja typpipitoisuuksia on pienennettävä tuntuvasti.

Vesialueen tilaa ja kalankasvatusmääriä on tarkkailtava säännölli- sesti ja luvat on myönnettävä nykyistä lyhyemmiksi ajanjaksoiksi.

Ympäristöviranomaisten tulisi tehokkaalla sijainninohjauksella puut- tua altaiden sijoitteluun ja ottaa ohjauksessa huomioon paikalliset olosuhteet kuten virtaukset ja loma- ja paikallisen asutuksen lähei- syys. Kalankasvatusta harjoittaville yrityksille on määrättävä vesien- suojelumaksu ja rantakiinteistöjen omistajille maksettava korvauksia virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta. Alueelle tulevat ympäristölu- pahakemukset tulee käsitellä yhdessä ja suorittaa ympäristövaiku- tusten arviointimenettely.

Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat lossiväylästä noin 500 metriä poh- joiseen. Eteläpuolella ovat Pirisholmin ja Vartsalan ja pohjoispuolella Matinkarin ja Vartsalan väliset salmet. Salmet ovat kapeita ja veden virtaus on niissä pienempää kuin Ströömin keskiosissa. Molemmissa salmissa on kalankasvatusaltaita. Säännöllisesti liikkuvan lossin ai- heuttamat aallot kulkeutuvat suoraan muistuttajien rantoihin kalan-

kasvatusaltaiden kautta. Erityisesti tyyninä päivinä on veden pinnalla selvästi havaittavissa öljymäinen rasvakalvo, joka on aaltojen kala- altailta muistuttajien rantaan kuljettama.

Vesistölle aiheutuneet muutokset ovat selvästi havaittavia. Muistutta- jat ovat seuranneet Ströömissä tapahtuvia muutoksia jo 30 vuoden ajan. Ennen niin kirkas vesi on muuttunut sameaksi. Meressä elävät kasvit ovat muuttuneet täysin ja rannoilta mereen työntyvä kaisla- vyöhyke laajenee. Leväkasvusto on muuttunut ja puhtaan veden merkkinä ollutta rakkolevää näkee vain satunnaisesti jonkin muun levän peittämänä. Aikaisemmin meren pohja oli puhdas, mutta nyt siellä olevat kivet ovat levän peitossa.

Ströömin vesialueen rehevöityminen liittyy omalta osaltaan Saaris- tomeren yleisen tilan heikkenemiseen, mutta kalankasvatus aiheut- taa huomattavaa paikallista ravinnekuormitusta ja edesauttaa yleistä merialueen rehevöitymistä. Ströömin vesialueen suojelu on erityisen merkityksellistä jo siksi, että virtausten mukana ravinteita liikkuu Langstetin ja Seksmiilarin Natura-alueille. Näiden valtakunnallisesti ja jopa maailmanlaajuisesti tärkeiden ja ainutlaatuisten alueiden luonto on hyvin herkkää ja vahingot saattavat olla korvaamattomia.

18) Kiinteistö Oy Kustavin Strööminranta (Rantamaa RN:o 12:2, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on lausunut, että yhtiö käsittää kymmenen eri omistajan mökkikylän Kraavenniemen alueella Ströömin varrella lähellä kalankasvatusaltaita. Vuosien kuluessa ennen niin kirkkaat ja puhtaat vedet ovat samentuneet ja likaantuneet valtaosaltaan lohial- taiden ja niistä veteen päässeiden ravinteiden seurauksena. Pahin tapahtui kuumana kesänä 3–4 vuotta sitten, jolloin lohia kuoli run- saasti altaisiin, nousi pintaan ja halkesi. Vesistöön pääsi runsaasti rasvaa, joka valkeina lauttoina rantautuessaan likasi kallioiden kyljet valkoiseen rasvaan ja teki uintipaikat iljettäviksi ja mahdottomiksi käyttää.

Hakemuksen yksityiskohtiin on maallikon vaikea puuttua, mutta lop- pukappaleessa oleva maininta vesialueen puhdistautumiskyvystä on perusteeton, koska käytännössä vesialue on vain likaantunut lisää.

Minkäänlaista lisäpilaantumista ei tule enää sallia, vaan lohenkasva- tus Ströömissä on vihdoinkin kokonaisuudessaan kiellettävä ja siir- rettävä syvempiin vesiin ulkomerelle.

19) 19.1 ja 19.2 (Lepola RN:o 5:50, Kustavi, Pohjois-Vartsala) ovat lausuneet, että veden virtaus Ströömissä on pientä ja vaihtelevaa.

Virtauksen suunta muuttuu luonnon olosuhteiden muuttuessa, jolloin kala-altaiden päästöt eivät kulkeudu suurille vesialueille, vaan ran- tautuvat Ströömin keskialueen rannoille. Vesi on kesäaikaan usein uimakelvotonta.

Muistuttajat ovat vaatineet kalamäärien ja altaiden pinta-alojen mer- kittävää pienentämistä, verkkoaltaiden muuttamista umpinaisiksi ja kuivarehujen fosfori- ja typpikuormien vähentämistä. Myös luonnon- kalojen väheneminen ja virkistyskalastuksen huononeminen on

kompensoitava. Muistuttajat ovat vaatineet korvausta kesäasunnon rannan arvon alentumisesta ja kesäaikaisen käytön rajoittumisesta 1 000 euroa / allas / vuosi.

20) 20 (Oksala RN:o 5:67, Kustavi, Kivimaa) on lausunut, että hän omistaa yhdessä vaimonsa kanssa lomakiinteistön Ströömin rannal- la noin 500 metrin päässä Matinkarin laitoksesta pohjoiseen. Muis- tuttaja on lausunut, että lupia käsiteltäessä on otettava huomioon kaikkien Ströömin alueella toimivien kalankasvattamojen yhteisvai- kutus. 2000-luvulla keskimääräinen kalankasvatuksen kuormitus vastaa laskennallisesti 5 000 loma-asunnon kuormitusta.

Kaikki saatavissa oleva faktatieto todistaa, että Ströömin vesialueen tila on vieläkin vuosittain jatkuvasti huonontunut ja että sen suurin yksittäinen saastuttaja on kalankasvatus. Lupahakemus ei täytä mil- tään osin valtioneuvoston periaatepäästöstä vesiensuojelun suunta- viivoista vuoteen 2015. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tutki- musten mukaan Ströömi kuluu niihin vesialueisiin, joiden tila on huo- no ja jatkuvasti huononemassa. Kaikki pohjat kuuluvat nykyään jo luokkaan puolilikaantuneet.

Huolestuttavaa on, että Matinkarin laitokselle haetaan nykyisiä lupa- ehtoja suurempia rehun fosfori- ja typpimääriä. Fosforin osuus kas- vaa 12 % ja typen 22 %, vaikka kasvatettavan kalamäärän väitetään pysyvän nykyisellään. Hakemus ei täytä Lounais-Suomen ympäris- töohjelmaan 2007–2012 kirjattuja tavoitteita eikä kuormituksen osal- ta täytä Kalankasvattajaliiton suositusta. Laitoksen sijainti on mai- semallisesti pahin mahdollinen, sillä se rikkoo Ströömin perinnemai- semaa Lypyrtin suuntaan sekä useiden kymmenien lomakiinteistöjen merimaiseman. Lisäksi Kustavin kunnan yleinen uimaranta sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella vain muutama sata metriä laitokselta koilliseen.

Muistuttaja on vaatinut, että verkkoaltaat siirretään tarkoitukseen pa- remmin soveltuvalle merialueelle. Mikäli lupa myönnetään tulee sen noudattaa yleisesti hyväksyttyjä periaatteita kuormituksen vähentä- miseksi nykyisestään. Kasvatettavalle kalamäärälle ja päästöille tu- lee määrätä ehdoton katto. Lounais-Suomen ympäristökeskus tulee velvoittaa julkistamaan vuosittaiset mittaustulokset ja tarkastuskäyn- tien havainnot. Lupaehtojen vastaisen toiminnan varalle tulee määrit- tää selkeät sanktiot ja lupa on voitava perua, mikä ehtoja ei noudate- ta.

Hakijan on maksettava kohtuullinen korvaus Ströömin alueen kiin- teistöille tai osallistuttava taloudellisella panoksella vesiensuojeluun ja aiheuttamansa ympäristöhaitan korjaamiseen. Lisäksi tulee teet- tää puolueeton tutkimus siitä, miten paljon kiinteistöjen arvoa kalan- kasvattamojen läheisyys alentaa.

21) 21 (Kallioniemi RN:o 3:222, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on lausu- nut, että Ströömin vedenlaatu huononee hälyttävästi. Vesi on same- aa, pohjaliete lisääntyy ja sinileväesiintymät ovat jokakesäisiä. Aalto-

jen vaikutuksesta liete sekoittuu rantaveteen ja muuttaa sen har- maaksi puuroksi pilaten virkistyskäytön. Sinileviä on vedessä pin- nassa ja kerrostuneena parhaana loma-aikana heinä-elokuussa.

Kustavissa kalankasvatus on vesialueiden merkittävin pilaaja ja re- hevöittäjä. Kunnassa ei ole sellaista maataloutta tai muuta vastaa- vaa päästölähdettä kunnan taajaman jätevesiä lukuun ottamatta, jol- la olisi merkitystä meriveden laadun huononemiseen. Kalankasva- tuksen Ströömissä on loputtava ja sen sijaan on suosittava ekologi- sesti kestävää kalastusta.

Matinkarin laitoksen sijoittaminen keskelle Ströömiä aiheuttaa huo- mattavaa maisema- ja viihtyvyyshaittaa. Arvokas ikiaikainen meri- maisema Pännäistenniemeltä Lypyrtinaukolle on pilalla. Vesistöön kohdistuvien haittavaikutusten lisäksi verkkoaltaiden sijoittelussa Kustavin saaristomiljööseen tulee ottaa huomioon myös maisemalli- set ja virkistykselliset arvot. Muistuttaja on vaatinut laitoksen poista- mista kyseiseltä paikalta.

22) 22.1 ja 22.2 (Hemmilä I RN:o 3:19 ja Hemmilä II RN:o N:o 6:9, Kustavi, Kivimaa), 22.3 ja 22.4 (Jataniemi RN:o 3:150 ja Nuotluoto RN:o 3:67, Kustavi, Kivimaa), 22.5 ja 22.6 (Heplumminmaa RN:o 3:152),22.7ja22.8 (Vuorensivu RN:o 3:214, Kustavi, Kivimaa),22.9 (Vesaniemi RN:o 3:68, Kustavi, Kivimaa), 22.10,22.11 ja 22.12 (Sii- vola RN:o 6:10, Kustavi, Kivimaa), 22.13(Siivola RN:o 6:10, Kustavi, Kivimaa), 22.14(Klupinnokka RN:o 3:148, Kustavi, Kivimaa) ovat yh- teisessä muistutuksessaan vaatineet ensisijaisesti lupahakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Toissijaisesti he ovat vaatineet lu- pahakemuksen määrän pienentämistä ainakin puoleen haetusta määrästä.

Yhteiseen muistutukseen on liitetty 22.1 ja 22.2:n laatima, 11.2.2006 päivätty vaatimuskirjelmä, jossa on vaadittu Matin Kala Oy:n hake- muksen hylkäämistä, jonka perusteluihin muistuttajat ovat soveltuvin osin viitanneet ja yhtyneet. Kirjelmässä on mm. viitattu valtioneuvos- ton marraskuussa 2006 tekemään periaatepäätökseen koskien ve- siensuojelun uusia valtakunnallisia tavoitteita vuoteen 2015 asti. Sii- nä painotetaan erityisesti rehevöitymisen vähentämisen tärkeyttä sekä todetaan, että kalankasvatuksen ravinnekuormitusta on vähen- nettävä edelleen ohjaamalla mm. kalankasvattamojen sijaintia.

Suomen Kalankasvattajaliitto ry on myöntänyt Saaristomeren ja si- säsaariston olevan erityisen altis rehevöitymiselle.

22.1 ja 22.2 ovat ihmetelleet, mihin tutkimuksiin hakijan käsitys vesi- alueen puhdistautumiskyvystä ja laitoksen hyvästä sijainnista perus- tuu. Verkkokassikasvatuksen etuna pidetään lietteen hajaantumista laajalle alueelle niin, ettei fosforikuormitus kohdistu pistemäisesti pienelle alueelle. Tämä edellyttää kuitenkin voimakkaita virtauksia.

Matin Kala Oy:n kasvatuslaitos sijaitsee suljetulla merialueella, jossa veden vaihtuvuus on ajoittain heikkoa. Alueen välittömässä lähei- syydessä on runsaasti kesäasutusta sekä Kustavin kunnan yleinen uimaranta. Länsi- ja lounaistuulet keräävät ravinteet ja jätteet ahtaille

vesialueille ja rannoille aiheuttaen tuntuvaa rehevöitymistä. Kalan- kasvatuslaitoksen alettua toimintansa Tönviikin ranta on rehevöitynyt ja kaisloittunut, upottava kerros rantavedessä paksuuntunut, levää muodostunut runsaasti ja sinilevää esiintynyt alueen läheisyydessä.

Kasvatustoiminnan tuottamaa taloudellista hyötyä ei voida asettaa ympäristölle aiheutuvien haittojen edelle.

Yhteisessä muistutuksessa on viitattu ja yhdytty myös soveltuvin osin 22.9:n laatimaan, 12.12.2006 päivättyyn muistutukseen, joka koskee Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n kalankasvatuslaitoksia. 22.9 on vastustanut lupien myöntämistä ja todennut, että kalankasvatuk- sesta on aiheutunut merkittävää haittaa ympäristölle ja kesäasukkai- den viihtyvyydelle. Koska vesialueet ovat alueella muutenkin likaan- tuneet ja Kustavin kunnan vedenpuhdistamokin on viimeksi vuonna 2006 laskenut jätevesiä puhdistamattomina mereen, lisäisi lupien myöntäminen entisestään vesialueiden pilaantumista. Alueen likaan- tumiseen ovat omalta osaltaan vaikuttamassa Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n laitosten lisäksi lähellä sijaitsevat Taimen Oy:n, Ströömin Lohi Oy:n ja Saaristomeren Kala Oy:n laitokset.

Yhteisessä muistutuksessa on edellä sanotun lisäksi lausuttu, että aiemmissa luvissa on kalojen kasvumäärät ja rehun kuormitusmää- rät hyväksytty liian suurina ja haittavaikutukset arvioitu liian vähäisik- si. Nykyinen kalankasvatustoiminta ylittää vesialueen ympäristön sietokyvyn eikä vastaa sitä tasoa, mikä nykypäivänä vesistön ja ym- päristön suojelussa on pidetty hyväksyttävänä. Myös myönnettyjen lupien valvontaan liittyy ongelmia. Kala-altaiden alapuolisen meren- pohjan tilan valvonta on olematonta ja ruokintarehujen syöttömääri- en valvonta ongelmallista. Kustavin kunnalla on erityinen velvollisuus valvoa ja seurata tilannetta.

Rantojen perinteinen ja luonnollinen vesikasvillisuus mm. rakkolevä ja ahvenruoho ovat heti kasvukauden alkuvaiheissa limoittuneita.

Rakkolevä on merkittävästi vähentynyt, mikä kertoo vesistön pilaan- tumisesta ja saastumisesta. Muu pohjakasvillisuus on vähentynyt.

Veden sameus ja likaisuus ovat todistettavasti merkittävästi lisään- tyneet erityisesti viime vuosina. Vesi on viikkoja uimakelvotonta ja veden pinnalla on erityisesti teurastusaikana rasvakalvoja ja pinta- kalvoja, jotka ovat peräisin kala-altaista. Sinilevä on myös merkittä- västi lisääntynyt. Koska rantaan ulottuvia peltoja alueella ei ole, ovat kala-altaat suurin yksittäinen vesien pilaaja. Myös kalakannassa ta- pahtuneet muutokset mm. kuhan ilmaantuminen, kertoo vesistön saastumisesta. Allaskasvatuksella on vaikutuksensa myös mm.

haahka- ja telkkäkannan vähenemiseen.

Mikäli haettu kalojen allaskasvatuslupa vastoin vaatimuksia myönne- tään, muistuttajat ovat vaatineet asianmukaisia korvauksia muistutta- jien kiinteistöille ja niiden yhteisille vesialueille mahdollisesti aiheutu- vista ja ennalta arvaamattomista vahingoista kuten luonnonarvojen vähenemisestä ja omaisuuden arvon alenemisesta.

23) 23 (Viljalahti RN:o 5:36, Kustavi, Pohjois-Vartsala) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen kuin 10:n muistutus nro 10.

24) Yhtymä Vähämaa Hannu, Vähämaa Raimo ja Vähämaa Timo (Lokkiluoto RN:o 5:74, Kustavi, Kivimaa) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi se on vaatinut, että kun nykyinen lupa aikanaan menee umpeen, uutta lupaa kalankasvatukseen ei myönnetä. Muis- tuttajalla on huoli vesistön tilasta. Ympäristöhaitta on jo nykyisellään tuntuva, ja jos kuormaa lisätään nykyisestä, veden laatu tulee virkis- tyskäyttöön soveltumattomaksi. Arvioidut fosforikuormat 299 kgP/a ja 373 kgP/a vastaavat Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa vesistökuormaa 292 kgP/a (v. 2005). Koska Ströömin merialue on viimeisten vuosikymmenien aikana voimakkaasti rehe- vöitynyt, on vähimmäisvaatimuksena fosforikuorman vähentäminen.

Itämeren tilan on kriittinen ja paikallisen kuorman lisääminen lopet- taa Ströömin virkistyskäytön kokonaan eli haittaa ei voi korvata ra- halla. Virtauksen käydessä kesäaamuisin kala-altailta päin muistutta- jan saunarannassa on inhottavaa vaahtoa, joka estää aamu-uinnin.

Säilyttääkseen ainutlaatuista Kustavin saaristomiljöötä ja erityisesti Ströömin maisemaa muistuttaja on vapaaehtoisesti rauhoittaneet puoli hehtaaria kahden hehtaarin tontistaan. Nykyiset tehdasmaiset kalankasvatusaltaat eivät sovi tähän idylliin eikä lisärakentaminen paranna tätä idylliä. Ströömin merialueen kalankasvattajilta tulee vaatia Ströömin merialueen vesistön tarkkailuohjelman laatimista, jolla voitaisiin arvioida kalankasvatuksen vaikutusta Ströömin vesis- tön tilaan pitemmällä aikavälillä.

Hakijan selitys Hakija on 7.3.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta.

Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta esittänyt, että laitoksen ominaiskuormitusta koskevat raja- arvot määrätään hakemuksen eikä ympäristökeskuksen esittämien alennettujen arvojen mukaisesti tai ainakin mahdollisimman pienin tarkistuksin. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena, että fosfori- ja typpi- kuormitusta vuoden 2010 alusta alennettaisiin vielä 10 %.

Lupaehtoihin ei tule asettaa hakijalle velvoitetta, edes suosituk- senomaisessa muodossa, selvittää seuraavassa lupaprosessissa mahdollista uutta toimipaikkaa. Mikään sijainninohjausmenettely tai -projekti ei voi osoittaa uusia alueita kasvattajille. Seitsemän vuoden siirtymäaika olisi myös aivan liian lyhyt. Jo pelkkiä uusia vesialueita – jos sellaisia ylimalkaan on saatavissa – koskeva neuvotteluasema edellyttäisi vähintään 15–20 vuoden siirtymäaikaa. Ströömin vesiolo- jen kehitys on kalankasvatuksen osalta aivan hyvin hallittavissa jo 2005 tapahtuneilla kuormitusmäärien vähennyksillä ja ilmeisesti nii- hin vielä nyt tulevilla vähennyksillä.

Hakijalla ei ole ollut 2) Merenkulkulaitoksen muistutuksen osalta huomautettavaa.

Hakija on 3)3:n muistutuksen johdosta tuonut esille, että kysymys ei ole varsinaisesti kasvatusmäärään lisäämisestä, vaan kuormitus- määrän vähentämisestä. Kokonaisuudessaan kuormituksen vähe- neminen on jatkunut Ströömissä jo pitkään rehujen kehityksen ja ruokintamenetelmien kehityksen sekä kalankasvatusta koskevan tie- totaidon kehityksen myötä. Muutoksen hitaudesta ei voida syyllistää kalankasvatustoimintaa eikä ole aihetta vaatia saaristoon olennai- sesti kuuluvan elinkeinon lopettamista. Hakija on esittänyt muistu- tuksessa esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.

Hakija on kiistänyt 4) 4.1:n kuolinpesän osakkaan 4.2:n esittämän korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämät- tömänä.

Hakija on 5) 5:n muistutuksesta todennut, että Sröömin vedenlaatu ei ole viime aikoina suinkaan huonontunut, vaan siinä on todettu jo vuosia paranemista, vaikka paranemiskehitys on ollut odotettua hi- taampaa. Kalankasvatuksen kuormitusvaikutukset ovat useita pe- räkkäisiä ympäristölupia myönnettäessä ja lupakausien kestäessä huomattavasti alentuneet ja yritysten määrä on vähentynyt. Tähän nähden on pääteltävissä, että kalankasvatuksella ei voi olla kovin suurta merkitystä Ströömin vedenlaadun kannalta, koska selvät kuormituksen rajoitukset tai toiminnan keskeytykset eivät aiheuta suurempia ja nopeampia muutoksia.

Hakija on todennut lisäksi, ettei mitään käsitettä ylijäämärehu ole olemassa. Hakija käyttää toiminnassaan ympäristön kannalta parhai- ta rehuja ja parhaita ruokintamenetelmiä ja tekniikkaa. Hakijan on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen määrältään ja perusteel- taan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 6) Kallisaari Oy:n muistutuksesta todennut, että muistu- tuksessa on sentään todettu veden laadun parantuneen. Ennen ka- lankasvatuksen enempää tuomitsemista muistuttajan on syytä seu- rata, mitä vaikuttavat vuodesta 2005 alkaen vielä alentuneet kuormi- tusmäärät samoin kuin uuden lupakauden aikana alenevat kuormi- tusmäärät. Mitään hakemusta kalankasvatuksen kaksinkertaistami- sesta ei ole. Hakijan on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 7) 7:n muistutuksesta todennut, että kalankasvatuksen kuormitusvaikutus on merkittävästi vähentynyt, mikä on täysin puo- lueettomasti todettu ja lupamääräyksistä luettavissa oleva seikka.

Maisemallisesti kalankasvatus ei eroa mitenkään nykyaikaisesta, Taivassalon – Kustavin merialueellakin yleisesti käytetystä, vastaa- villa kellukkeilla, kävelysilloilla ja suojaverkolla varustetusta paunetti- rysästä.

Hyppiviä kaloja koskevan huomautuksen osalta hakija on todennut, että kalakantojen jalostuksessa pyritään ensisijaisesti luomaan ra- vinnon mahdollisimman tehokkaasti käyttäviä ja nopeasti kasvavia kalayksilöitä. Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen ka-

latalousselvityksestä voidaan päätellä, ettei kalankasvatuksella ole haittavaikutuksia luonnonkalakantoihin. Tämä on myös ammattika- lastajien tekemä kokemusperäinen havainto. Itse kasvatusmäärät eivät tule Ströömillä nykytilanteesta lisääntymään, vaan lähinnä säi- lymään ennallaan. Muistuttajan esittämän korvausvaatimuksen haki- ja on kiistänyt määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 8) 8:n muistutuksesta todennut, että Kustavin Sröömi ei ole mikään yksinäinen saareke tai allas, jonka olosuhteet voitaisiin taikoa samanlaisiksi kuin ennen kalankasvatuksen aloittamista. Nä- kösyvyys ja veden laatu ovat käytännössä samat alueella, missä ka- lankasvatusta ei ole kymmenenkään kilometrin säteellä. Kalankasva- tustoiminnan lupakäsittelyssä ei ole mitään eriarvoisuutta, vaan ku- kin toimija joutuu käyttämään kuormituksen vähentämiseen juuri tuolle toiminnalle ominaisia vähentämiskeinoja. Muistuttajalta on myös unohtunut, että myös luonnonkalojen elimistö toimii täsmälleen samalla tavalla kuin kasvatetun kalan. Luonnonkalojen biomassaa tuskin kukaan kykenee arvioimaan, mutta kysymys ei ole mistään merkityksettömästä, joskin luontoon kuuluvasta ja siellä ikuisesti ol- leesta elementistä.

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousselvi- tyksen mukaan kalankasvatustoiminnalla ei ole vaikutusta luonnon- kalakantoihin. Kampela on hävinnyt, tai oikeastaan merkittävästi vä- hentynyt, Saaristomeren ja eteläinen Selkämeren rannikolta aivan yhtä hyvin myös sieltä, missä kalankasvatustoimintaa ei harjoiteta.

Kalankasvatuksella ei ole vaikutusta myöskään sinilevän esiintymi- seen.

Kalankasvatuselinkeinon ja vapaa-ajan asutuksen ristiriidassa ei ole kysymys mistään aikaprioriteettikysymyksestä. Kalankasvatus on käytännössä jatke hiipuvalle ammattikalastukselle. Monet ammatti- kalastajat siirtyivät aikanaan kalankasvattajiksi ja jotkut jatkavat vielä tässä elinkeinossa. Muistuttajan esittämän korvausvaatimuksen ha- kija on kiistänyt määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömä- nä.

Hakija on 9) 9:n ym. muistutuksesta todennut, että se muutos, jota muistuttajat kirjelmässään kuvaavat, on Saaristomeren meren tilan yleistä muutosta, johon kalankasvatuksella ei ole sellaisenaan vaiku- tusta. Vaikka selkävedet ovat jossain määrin toisenlaisia, niin esi- merkiksi sinileväesiintymät ovat siellä yleisempiä ja runsaampia kuin Saaristomerellä. Eteläiselle Itämerelle mentäessä tilanne vielä huo- nonee. Näitä ongelmia ei ratkaista kalankasvatuksen lopettamisella.

Ströömin vesistötarkkailun vertailupisteissä ravinnearvot ovat aika ajoin olleet korkeampia kuin itse Ströömillä, puhumattakaan Ströö- miin liittyvän Kiviveden ravinnearvoista. Muun muassa tämä osoittaa omalta osaltaan syy-yhteyden puuttumista.

Hakija on 10) 10:n muistutuksen osalta todennut, että kalankasva- tustoiminta tapahtuu hakijoiden sitä varten ostamilla tai vuokraamilla vesialueilla, eikä laitosten kierrättäminen ole mahdollista. Hakija on

viitannut ympäristökeskukselle antamaansa vastaukseen koskien kalankasvatustoiminnan siirtämistä kokonaan muualle Ströömistä.

Verkkoaltaiden ympärillä ei ole myöskään mitään muistuttajien esit- tämää kiellettyä aluetta. Hakija on kiistänyt kalankasvatustoiminnan olevan ympäristöstä piittaamatonta, koska kuormituksen alentami- sessa on kyetty täyttämään edellisessä vesiensuojelun tavoiteohjel- massa asetetut päämäärät. Umpikassit eivät vielä tällä hetkellä kuu- lu kalankasvatuksen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja tuskin tulevat kuulumaankaan. Muistutuksessa esitetyn korvausvaatimuksen haki- ja on kiistänyt perusteiltaan ja määriltään toteennäyttämättömänä.

Hakija on 11) 11:nmuistutuksen osalta viitannut 10:n muistutukseen nro 10 antamaansa vastaukseen.

Hakija on 12) 12.1:n,12.2:n ja12.3:nmuistutuksen osalta todennut, että veden laadun kehitys on ollut samanlaista muualla Kustavissa ja lähialueilla lähinnä Ströömiä vastaavilla vesillä, joissa kalankasva- tustoimintaa ei lainkaan ole. Ströömi on voimakkaan virtauksen vuoksi säilyttänyt moniin muihin kalankasvatuksen piirin ulkopuolella oleviin vesialueisiin nähden jopa paremman vedenlaadun. Nykyisen tietämyksen mukaan Ströömin vedenlaatu on paranemassa ja ka- lankasvatuksen kuormitusvaikutus vesiensuojeluohjelmien puitteissa vähenee. Muistuttajien viittaama nykyinen tietämys ei puolla tämän tärkeän saaristoelinkeinon lopettamista.

Hakija on 13) 13:n muistutuksen osalta viitannut aiempien muistu- tusten johdosta toteamaansa. Hakija on kiistänyt muistuttajan korva- usvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään toteennäyttämättömänä.

Hakija on 14) 14:n muistutuksesta lausunut, että Ströömin vesialu- een näkösyvyys ei ole heikentynyt. Kalankasvatuksella ei ole tutki- tusti vaikutuksia luonnonkalakantoihin eikä harrastekalastukseen.

Sinilevän esiintyminen ei ole kalankasvatuksesta riippuvaista. Va- paa-ajanasumisen ja kalankasvatuksen tulee ottaa toisensa huomi- oon ja hyväksyä toiminnat. Kukin toimija, kalankasvatus. yhdyskun- nat ja vapaa-ajan kiinteistöjen käyttäjät huolehtivat kuormituksen vä- hentämisestä asianomaisessa toiminnassa ominaisella tavalla ja parhain keinoin. Kustavin kunta kohtelee tasapuolisesti niin vapaa- ajan viettäjiä kuin kalankasvattajiakin. Hakija on kiistänyt muistutta- jan korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään toteennäyttä- mättömänä.

Hakija on 16) 16:n muistutuksen osalta viitannut edellä selitykses- sään esitettyihin näkökohtiin ja kiistänyt muistuttajan kuormitusmää- rien vähentämistä ja jatkolupien epäämistä koskevat vaatimukset sekä korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään toteennäyt- tämättömänä.

Hakija on 17) 17:n ym. muistutuksesta todennut, että altaiden teo- reettinen pinta-ala muuttuu sen johdosta, että altaan volyyminrajoi- tuksissa on jo vuosia sitten siirrytty tilavuusperusteisesta pinta- alaperusteiseen katsoen, että kalankasvatukseen sopivaa syvyyttä altaassa on vain neljä metriä. Tällä ei ole merkitystä kasvatusmää-

riin. Ravinteiden määrän vähentämiseen pyritään rehujen ja ruokin- tamenetelmien kehityksen kautta, ei sen sijaan vuosittain kasvatet- tavaa kalamäärää vähentämällä. Laitokset toimivat lupaehtojensa mukaisesti.

Vesialueen tilaa seurataan kalankasvattajien kustannuksella tapah- tuvin tarkkailututkimuksin. Alueellinen ympäristökeskus valvoo ka- lankasvatustoimintaa joka suhteessa. Lupia ei voida myöntää ny- kyistä lyhyemmiksi ajanjaksoiksi. Vaatimus vesiensuojelumaksun asettamisesta ei kuulu muistuttajien kompetenssiin. Hakija on katso- nut soveltaneensa toiminnassaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Kalankasvatuksen kuormitusvaikutuksen paikallisuudesta johtuen ei ole pelkoa siitä, että kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta liik- kuisi esimerkiksi pohjoiseen Sexmiilarin Natura-alueelle. Hakija on kiistänyt tarpeettomana ja lakiin perustumattomana vaatimuksen YVA-menettelyn soveltamisesta lupien uudistamisprosessiin sekä muistuttajien korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.

Hakija on 18) Kiinteistö Oy Kustavin Strööminrannan muistutuk- sesta todennut, että Ströömin veden tilan muutos seuraa Saaristo- meren veden tilan yleisiä muutoksia. Kalankasvatuksen vaikutus on vähäinen ja täysin paikallinen. Kalankasvatus on merkittävästi ja sille asetettujen tavoitteiden mukaan vähentänyt vesistökuormitustaan.

Kalakuolemat ovat poikkeuksellisia. Ströömin vesialueen tila on vuo- sien varrella parantunut. Ströömin puhdistautumiskyky on hyvä ja veden ladun kehitys kulkee kalankasvatuksen vaikutusten osalta pa- rempaan suuntaan.

Hakija on 19) 19.1:nja19.2:n muistutuksesta todennut, että tunnus- tettu tosiasia on, että Ströömi on virtausolosuhteiltaan hyvä ja että virtauksen pääsuunta on pohjoinen. Kysymyksessä on sama tekijä, joka tuo Suomenlahden perukan ravinteisia vesiä sen pohjoisrannik- koa myöten aina Saaristomerelle asti, vaikka asian merkitystä toisi- naan vähätellään. Meriveden korkeudet ovat viime aikoina merkittä- västi kasvaneet ja aiheuttaneet rannikkokaupungeissa suoranaisia kaupunkitulvia. Tämä korkeudenvaihtelu on merkittävä tekijä Saaris- tomeren ja erityisesti Ströömin kaltaisten, pohjoisessa Selkämereen ja etelässä suurien merenselkien ketjuun päättyvän väyläsalmen vir- tausten kannalta.

Kasvatusvolyymin vähentämiseen ei ole aihetta. Hakemukseen pe- rustuvat kuormitusmäärät ovat alhaisempia kuin aikaisemmat kuor- mitusmäärät. Myöskään luonnonkalojen kompensoimiseen ei ole pe- rusteita, koska kalankasvatuksesta ei aiheudu vahinkoa luonnonka- lakannoille. Toimivaa umpikassijärjestelmää ei ole myöskään vielä kehitetty. Hakija on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen mää- rältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 20) 20:n muistutuksesta todennut, että kalankasvatuksen kuormituksen vertaaminen yhdyskuntajätevesiin ja vapaa-ajan kiin- teistöjen jätevesiin ei ole perusteltua. Kysymyksessä on kaksi erilais- ta kuormituslajia ja toimintaa, joiden kuormitusmäärien vähentämi-

seen sovelletaan toiminnoille ominaisia mahdollisuuksia ja menetel- miä. Kalankasvatus on täyttänyt edellisen vesiensuojelun tavoiteoh- jelman sille asettamat kuormituksen vähentämistä koskevat vaati- mukset. Ströömin tila on parantunut kiistattomasti eikä kalankasva- tus ole syypää siihen, että paranemiskehitys on odotettua hitaam- paa.

Vastoin muistuttajan väitettä Lounais-Suomen ympäristökeskus ei ole katsonut Ströömiä tilaltaan huonoksi ja jatkuvasti huononevaksi vesialueeksi. Hakija on vastustanut muistuttajan vaatimusta kalan- kasvatuslaitoksen siirtämisestä tarkoitukseen paremmin soveltuvalle merialueelle. Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa on kysymys luonnoksesta, joka hakijan käsityksen mukaan tulee vielä monessa suhteessa muuttumaan, eikä sillä määrätä kalankasvatustoimintaa lopetettavaksi. Hakija on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.

Hakija on 21) 21:n muistutuksen osalta viitannut aikaisemmin lau- sumaansa koskien Ströömin veden laatua, sen muutosta ja kalan- kasvatuksen vähäistä merkitystä veden laatuun sekä kalankasvatuk- sen maisemallista merkitystä. Kalankasvatus on tähän mennessä täyttänyt sille asetetut vähentämisvaatimukset. Ammattikalastusta Ströömille ei saada palaamaan. Siinä toivossa pitäisi kelloa kääntää ainakin sata vuotta taaksepäin.

Hakija on 22) 22:n ym. yhteisestä muistutuksen ja sen liitteinä olevi- en erillisten muistutusten osalta lausunut, että jää jossakin määrin epäselväksi, onko tarkoitus vaatia hakemuksen hylkäämistä vai ha- kemuksen mukaisen kalankasvatuksen pienentämistä puoleen. Toi- nen muistutuskirjelmä koskee Matin Kala Oy:n hakemusta ja toinen Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n hakemusta. Nämä vaatimukset hakija on joka tapauksessa kiistänyt perusteettomina.

Hakija on todennut, että kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat Ströömillä vähentyneet rehujen ja ruokintatekniikan kehityksen ja ai- kaisempien toimijoiden lopettamisen myötä. Suunniteltu toiminta merkitsee hakemuksen mukaan kuormitusmäärän alenemista enti- sestään. Kalankasvatusta valvoo alueellinen ympäristökeskus. Kus- tavin kunnalla ei sinällään ole mitään valvontatehtävää lukuun otta- matta ympäristölautakunnan ja terveysviranomaisten lakisääteisiä tehtäviä. Kunnan jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöt eivät liity suoranaisesti lupaharkintaan eivätkä saa vaikuttaa kalankasvatus- toimintaan elinkeinona.

Lisäksi hakija on todennut, että rakkolevä on vähentynyt kaikkialla Saaristomeren alueella, kaloja ei teurasteta altailla eikä sinilevää esiinny kalankasvatustoiminnan läheisyydessä enempää kuin muu- allakaan. Kaislikon määrä ei ole myöskään viime vuosine mitenkään havaittavasti lisääntynyt. Peltojen ei tarvitse ulottua rantaan aiheut- taakseen viljelytoiminnasta johtuvaa hajakuormitusta. Ströömiltä on aina saatu kuhaa eikä ole mitään osoitusta siitä, että kuhasaaliit oli- sivat siellä erityisesti lisääntyneet. Tuulesta temmattu on väite, että

allaskasvatuksella on haittavaikutuksia haahka- ja telkkäkannan esiintymiseen.

Hakija on 23) 23:n muistutuksen osalta viitannut 10:n muistutukseen nro 10 antamaansa vastaukseen.

Hakija on 24) Yhtymän Vähämaa Hannu, Vähämaa Raimo ja Vä- hämaa Timo muistutuksesta todennut, että se on saapunut Lounais- Suomen ympäristökeskuksesta Länsi-Suomen ympäristölupaviras- toon 9.1.2007 kuulutuksessa asetetun määräajan jälkeen eikä sitä tule tutkia. Vertaus yhdyskuntajätevesien aiheuttamaan kuormituk- seen ei ole onnistunut. Yhdyskuntajätevesien koostumus on täysin erilainen kalankasvatukseen verrattuna. Kalankasvatuksessa ope- roidaan luontoon kuuluvilla aineilla, kun yhdyskunta- ja teollisuusjä- tevesissä tilanne on toinen. Kalankasvatuksen kuormitus Ströömin vesialueella on täysin objektiivisen tiedon nojalla merkittävästi laske- nut. Vuodesta 2005 lähtien kuormitusmäärät ovat uusine lupamää- räysten perusteella laskeneet huomattavasti.

Itämeren tilaan kalankasvatuksella ei ole vähäisintäkään käytännön vaikutusta. Jos Itämeren tilaa mitataan sinileväesiintymillä, tilanne on huonoin Itämeren eteläosassa, Öölannin eteläkärjessä Bornholmin korkeudelle asti. Siellä ei kukaan väittänekään esiintyvän kalankas- vatustoimintaa. Muistuttaja ei ole esittänyt mitään luonnonsuojelulain mukaista päätöstä tai muuta asiakirjaa tonttinsa rauhoittamisesta ei- kä tällä seikalla ole muutoinkaan merkitystä tässä asiassa. Ströömil- lä on jo hyvin pitkään harjoitettu viranomaisvalvonnassa syntyneen tarkkailuohjelman puitteissa monipuolista vesistötarkkailua. Hake- muksen tiedot ja esitykset perustuvat juuri tämän tarkkailuohjelman tuloksiin, kuten muukin tutkittu tieto Ströömin veden laadun, pohja- eläimistön ym. vesiluonnon tilasta.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto hylkää hakijan vaatimuksen Yhtymä Vähämaa Hannu ym. muistutuksen tutkimatta jättämisestä. Ympäristölupavi- rasto toteaa, että voimassa olevien vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säännösten mukaan asianosainen ei menetä puhevaltaansa, vaikka muistutus on toimitettu ympäristölupavirastolle kuulutuksessa muis- tutuksille ja vaatimuksille asetetun määräajan jälkeen.

Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Matin Kala Oy:lle luvan verkkoaltai- den pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä kiinteis- töön Horsmanvesi RN:o 2:12 kuuluvalla vesialueella Kustavin kun- nan Kivimaan kylässä Ströömin keskiosassa Matinkarin saaren itä- puolella (liite 2).

Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä.

Lupamääräykset

Rakenteet ja laitteet

1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 1 000 m². Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifouling- aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.

2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät ra- kenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ank- kuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa.

3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä ta- valla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myö- hemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle.

Toiminta ja päästöt

4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enin- tään 390 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä.

Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasva- tettavaa kalakiloa kohti.

Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasva- tetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruo- kintaa.

Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttä- mään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.

6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on jär- jestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäris- tölle.

7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompos- toitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsi- tellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsitte- lystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhait- toja.

8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti se- kä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkit- tävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häi- riö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä ha- vaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

Tarkkailu- ja raportointi

10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen.

11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnas- ta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot

- altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta

- verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja mui- den jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimit- tamisesta edelleen

- mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista

- laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjauk-

seen

Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille.

Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta var- ten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoito- päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi.

Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristö- keskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuoje- lulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tark- kailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä.

12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia me- rialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä taval-

la ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkai- luvelvollisten kanssa.

Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä maini- tuille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tä- män päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viran- omainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkai- luohjelmaa.

Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Kustavin kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi.

13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai lää- nin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa ka- latautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapa- uksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.10.2014 saakka.

Jos luvan saajan tarkoitus on jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympä- ristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saate- taan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden hakemuksen johdosta annettu päätös on saanut lain- voiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen.

Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yh- teenveto vaikutustarkkailusta ja laitoksen vaikutusalueen havainto- paikkojen tarkkailutulokset.

Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mu- kaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinko- jen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaan- tumista.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.