YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 170/2007/3 Dnro LSY-2006-Y-88
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 17.12.2007
ASIA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa (Lootholman lai- tos) Ströömin merialueella Kustavin kunnan Viherlahden kylässä LUVAN HAKIJA Taimen Oy
Valkolantie 349 41340 LAUKAA
Hakemisen peruste
Ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.
Vesilain 2 luvun 2 §:n vesistöön rakentamista koskeva hakemus.
Asian vireilletulo Taimen Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympä- ristölupavirastossa 31.3.2006 sekä täydentänyt hakemustaan lisä- selvityksillä 4.4.2006, 5.4.2006, 29.8.2006 ja 31.8.2006.
HAKEMUS
Toiminta ja sen sijainti
Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä kiinteis- töön Keskitalo RN:o 3:49 kuuluvalla vesialueella Kustavin kunnan Viherlahden kylässä Ströömin eteläisen keskiosan merialueella Lootholman niemen eteläpuolella. Kalojen lisäkasvu on noin 50 000 kg vuodessa.
Voimassa oleva lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 31.12.2003 antamallaan päätöksellä nro 99/2003/1 myöntänyt Poonin Lohi Oy:lle luvan kalo- jen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä samalla paikalla, jolle lupaa nyt haetaan. Vaasan hallinto-oikeus on 7.4.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0103/3 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätök- sen muutoin, mutta pidentänyt lupahakemuksen jättämiselle määrät- tyä määräaikaa.
Lupa on voimassa siihen saakka kunnes uudesta hakemuksesta an- nettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan
verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 415 m2 ja tila- vuus enintään 4 950 m3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisäl- tämä fosforimäärä saa olla vuodessa enintään 500 kg ja typpimäärä enintään 3 600 kg.
Luvan saajan oli suoritettava vuotuiskorvauksia edellisen päätöksen (nro 55/1991/4, 17.6.1991) mukaisesta toiminnasta aiheutuneiden rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta siihen saakka, kunnes päätös nro 99/2003/1 sai lainvoiman. Päätöksen mukaisesta kalankasvatuksesta ei ennalta arvioiden katsottu aiheutuneen vesi- lain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetys- tä.
Taimen Oy on ostanut 13.12.2005 päivätyllä kauppakirjalla Poonin Lohi Oy:ltä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 99/2003/1 myönnetyn kalankasvatusluvan.
Oikeus alueeseen Hakija on vuokrannut kalankasvatusta varten tarvittavan vesialueen kiinteistön omistajalta vuoden 2015 loppuun saakka.
Alueen kaavat ja luonnonsuojelu
Kalankasvatusalue on Kustavin kunnan rantayleiskaavassa merkitty vesialueeksi (W). Hankealueen länsi- ja itäpuolen ranta-alueet on merkitty loma-asuntoalueiksi (RA). Itäpuolella on myös vakituista asutusta. Alueella on vahvistettu Siusluodon ranta-asemakaava. Ka- lankasvatuslaitoksen lähellä ei ole Natura 2000 -verkostoon tai valta- kunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita.
Ympäristön tila
Vesialue Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kustavin Ströömin eteläisen keskiosan merialueella. Ströömi yhdistää Selkämeren ja Iniön aukon. Ströömin keskiväylällä kalankasvatuslaitoksen lähialueilla veden syvyys vaih- telee 15–23 metrin välillä. Kasvatuspaikalla veden syvyys on 9–12 metriä.
Virtausolosuhteet ovat toimipaikalla hyvät. Vedenkorkeuden vaihte- luväli, joka on Ströömissä maksimissaan noin 180 cm, osoittaa mer- kittävien virtausten olemassaolon koko Saaristomerellä ja erityisesti selkävesiä yhdistävässä Ströömissä. Jossain määrin virtausolosuh- teisiin vaikuttavat myös tuulet ja Saaristomeren perusvirtaussuunnat.
Kuormitus Lähialueilla Pikku Pirisholmin luoteispuolella sijaitsee Ströömin Lohi Oy:n Lossisalmen laitos ja Iso Pirisholmin kaakkoispuolella Ströömin Lohi Oy:n Iso Pirisholman laitos. Matin Kala Oy:n Matinkarin laitos si- jaitsee Pännäisten niemen pohjoispuolella. Matinkarin ja Kraavenie- men välisessä salmessa sijaitsevat Eknö Oy:n Kraaveniemen laitok- set. Nämä laitokset sijaitsevat hakijan laitoksesta noin 0,8–1,6 km:n etäisyydellä. Kauempana pohjoisessa sijaitsee Saaristomeren Kala Oy:n Hupaniityn laitos.
Merialueen vedenlaatuun vaikuttavat myös Lootholmassa sijaitsevan Kustavin Lomakeskuksen jätevedet ja Kustavin kunnan taajaman jä- tevedet, jotka johdetaan Tönviikin edustalla olevalle vesialueelle.
Vedenlaatu Alueen vedenlaatua on tarkkailtu osana Kustavin ja Iniön merialuei- den yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta.
Ströömin keskiosan merialueen veden yleislaatu on ollut tyydyttävä.
Kalankasvatuslaitosten rehevöittävä vaikutus on kuormituksen vähe- nemisestä huolimatta ollut edelleen havaittavissa kohonneina fosfori- pitoisuuksina. Pintaveden fosforipitoisuus on Ströömin keskiosassa vuonna 2005 ollut 25–35 µg/l ja veden laatu on ollut pääsääntöisesti lievästi rehevää.
Perifyton Kalankasvatuksen vaikutukset ovat olleet nähtävissä kohonneina pe- rifytonkertyminä laitoksen lähellä sijaitsevilla tarkkailuasemilla. Pääl- lyslevästön klorofyllimäärät ovat olleet Ströömin alueella suurimpia Ströömin keskiosassa ja usein kalankasvatuslaitosten lähipisteillä.
Päällyslevästön klorofyllimäärät ovat kuitenkin olleet vuonna 2006 pienempiä kuin useampina aiempina tutkimusvuosina.
Pohjaeläimistö Ströömin alueella ei ole pohjaeläintutkimuksissa tavattu tervettä poh- jaa vuoden 1992 jälkeen. Likaantuneita pohjia ei vuonna 2004 ollut yhtään. Puolilikaantuneiden pohjien määrä on kasvanut koko ajan ja vuonna 2004 lähes kaikki pohjaeläinasemat ovat kuuluneet tähän luokkaan.
Kalasto ja kalastus
Alueella esiintyvät välisaariston tyypilliset kalalajit kuten hauki, kuha, ahven, lahna, särki ja silakka. Alueella harjoitetaan pääasiassa verk- kopyyntiä. Ammattikalastajia ei ole. Sivuammattikalastajia on jonkin verran.
Alueen muu käyttö
Ströömin salmessa kulkee 5,5 metrin väylä. Kalankasvatuslaitos si- jaitsee väylän läheisyydessä sen itäpuolella.
Alueella ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja.
Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Lootholman kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2002–2006 ovat olleet seuraavat:
2002 2003 2004 2005 2006 Keski- arvo
Lisäkasvu (kg/a) 53 000 56 000 49 000 48 000 46 000 50 000
Rehun fosfori (kg/a) 690 800 720 490 500 640
Rehun typpi (kg/a) 5 400 6 400 5 700 3 700 3 700 5 000
Fosforipäästö (kg/a) 470 570 520 300 320 440
Typpipäästö (kg/a) 3 900 4 800 4 300 2 300 2 400 3 600
Rehumäärä (kg/a) 81 000 94 000 90 000 61 000 61 000 77 000
Rehukerroin 1,52 1,67 1,84 1,27 1,31 1,53*)
Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 9,0 10,2 10,7 6,3 6,8 8,7*)
Typen ominaispäästö (g/kg/a) 74 86 88 49 53 71*)
*) painotettu keskiarvo
Hakemuksen mukainen toiminta
Tuotanto Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu verkko- altaissa on noin 50 000 kg vuodessa.
Kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on noin 68 000 kg/a ja se sisältää fosforia noin 570 kg/a ja typpeä noin 4 600 kg/a. Ruo- kinta suoritetaan automaattiruokintana, jota voidaan täydentää käsi- ruokinnalla.
Laitoksen rakenteet
Kasvatuksessa käytetään kolmea pyöreää verkkoallasta. Näistä kaksi on halkaisijaltaan noin 23 m yksi on noin 27 m. Altaiden syvyys on 3,8 m muotopainumaa huomioimatta. Altaiden pinta-ala on yh- teensä noin 1 400 m2 ja yhteistilavuus noin 5 300 m3. Altaat ankku- roidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymäl- lä tavalla.
Talvisäilytys ja perkaus
Kaloja talvivarastoidaan tarvittaessa kasvatuspaikassa. Kalankasva- tuslaitoksella ei perata kaloja.
Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen
Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 370 kg fosforia ja noin 3 200 kg typpeä vuodessa.
Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta pöly poiste- taan ennen käyttöä. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa tekni- sesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hake- muksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin pe- rustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytän- töä.
Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 400 kg/a) kerätään ja viedään Biovakka Oy:lle käytettäväksi yhtiön bioreaktorissa energian tuotantoon tai Uuden- kaupungin kaatopaikalle. Talousjätteet ja pakkausjätteet (noin 35 kg/a) lajitellaan ja kierrätykseen kelpaava osa (mm. suursäkit ja kar- tonki) pannaan kierrätykseen. Muu osa viedään kaatopaikalle.
Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila
Ravinnepäästöjen määrä on lähes sama kuin tähän asti. Toiminta vaikuttaa merialueen tilaan ravinnepitoisuuksien muutoksena aino- astaan toimintapaikan lähiympäristössä. Tarkkailutulosten perusteel- la veden laatu on pysynyt verrattain hyvänä. Veden laadun vaihtelut mahtuvat yleisiin veden laadun vaihtelurajoihin Saaristomerellä.
Merialueen käyttö
Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle tai ka- lastukselle. Toiminta ei vaikuta vapaa-ajanasuntojen käyttöön tai alueen virkistyskäyttöön.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa.
Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käy- tännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua vuosiyhteenveto. Toiminnanharjoittaja osallistuu tarvittaessa alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kustavin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemi- seen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.11. – 29.12.2006 välisenä aikana.
Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville vi- ranomaisille ja asianosaisille.
Muistutukset ja vaatimukset
1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on puoltanut hakemusta.
Ympäristökeskus on lupamääräyksiksi muun ohessa esittänyt, että verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 400 m2, kalo- jen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä enintään 500 kg vuo- dessa ja typpimäärä enintään 3 000 kg. Rehujen sisältämiä fosfori- ja typpimääriä tulisi leikata vuoden 2010 alusta 10 % edellä maini- tusta tasosta. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Laitoksen ominais- kuormituksen tavoitteena on enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuo-
tettua kalakiloa ja vuotta kohti. Vuoden 2010 alusta tulisi laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena olla enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohti. Hakijan tulisi selvittää seu- raavassa lupaprosessissa vesistökuormitusta paremmin sietävä kasvatuspaikka. Nykyisessä paikassa tulisi kasvattaa tämän jälkeen vain kalanpoikasia ja harjoittaa kalojen talvisäilytystä. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä eteenpäin, kun lu- pa on lainvoimainen.
2) Merenkulkulaitos on lausunut, että kelluvat kala-altaat tulee merkitä merenkulkulaitoksen yleisohjeen 4.4.1991 mukaisesti. Kiinni- tys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimis- tä yleisillä kulkuväylillä. Verkkoaltaat on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille on otettu huomioon ja alusten ja veneiden kul- ku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on varmistettu.
Väyläalue käsittää alueen turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viital- le). Turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala-altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden mer- kitsemisen yhteydessä on otettava huomioon, että altaiden mahdolli- set valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun tur- valaitteiden valoihin.
3) 3 on lausunut, että kalankasvatusta ei saa enää lisätä Ströömin merialueella. Kalankasvatus on alueen merkittävin kuormittaja ja se on selvästi pilannut vesiä ja alentanut alueen käyttökelpoisuutta. Ra- vinnepitoisuudet ovat nousseet huomattavasti 1980-luvun tasosta.
Rehevöitymistä ei saada loppumaan ilman kalankasvatuksen kuor- mituksen vähentämistä ja siirtämistä kokonaan pois alueelta.
Rehevöityminen on heikentänyt alueen virkistyskäyttömahdollisuuk- sia. Esimerkiksi veden näkösyvyys oli kalankasvatusaltaiden lähei- sellä havaintopaikalla (Kus 200) vielä vuonna 1984 2,7–4,2 metriä, kun se on ollut samalla paikalla koko 2000-luvun 1,2–1,9 metriä. Alu- een vedenlaatu on yleisessä käyttökelpoisuusluokassa todettu tyy- dyttäväksi. Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, 21 §) tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila viimeistään vuonna 2014 suojelemalla, parantamalla ja ennallistamalla vesiä. Ströömin alueella tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, jos kalankasvatuksen kuormitusta ei vähennetä.
Valtioneuvoston tuoreessa periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 todetaan kalankasvatuksen osalta seu- raavaa:
- Kalankasvatuksen vesiensuojelua tehostetaan erityisesti sil- loin, kun kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä kalankasvatuksen ravinnekuormi- tuksenjohdosta ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa ka- lankasvatuksen kuormituksen alentamisella.
- Kalankasvatusta pyritään ohjaamaan kasvatukseen parhaiten soveltuville sekä muille vesien käyttäjille ja vesiluonnon suoje- luarvoille mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaville alueille.
Jos laitokselle kuitenkin myönnetään ympäristölupa, tulee hakijan korvata laitoksen aiheuttamat haitat rantatonttien omistajille.
4) 4.1 ja 4.2 (Kajuutta RN:o 3:36, Kustavi, Viherlahti) ovat tehneet samasanaisen muistutuksen kuin edellä oleva 3:n muistutus nro 3.
5) 5.1 ja 5.2 (Johde RN:o 3:3, Kustavi, Viherlahti) sekä 5.3, 5.4, 5.5, 5.6, 5.7 ja 5.8 ovat tehneet samasanaisen muistutuksen kuin edellä oleva 3:n muistutus nro 3.
6) Kiinteistö Oy Kustavin Johteentupa (Nummila RN:o 3:39, Kus- tavi, Viherlahti) on tehnyt samasanaisen muistutuksen kuin edellä oleva 3:n muistutus nro 3.
7) 7 (Mäntyniemi RN:o 1:9, Kustavi, Siusluoto) on lausunut, että hä- nen kiinteistönsä rantakalliot ovat vuosien varrella alkaneet kasvaa levää, mikä vaikeuttaa rannan käyttöä esimerkiksi uimiseen. Vesi on sameaa ja rantakallio on märkänä hengenvaarallisen liukas. Veden- pinnan ollessa alhaalla kallion reuna on aivan valkoinen kuivasta le- västä. Ennen kalankasvatuksen ja läheisen lomakeskuksen toimin- nan alkamista leväesiintymiä ei ole ollut ja vesi on ollut kirkkaampaa.
Myös muu osa rannasta on melko rehevöitynyt.
Muistuttaja on kuvitellut, että tilanne olisi parantunut vuonna 2006, koska lomakeskuksen toiminta loppui, kala-altaat olivat talven poissa ja ne oli varustettu automaattiruokinnalla. Tilanne on kuitenkin pa- hentunut. Muistuttajan kiinteistö on ollut kesämökkikäytössä viimei- set 25 vuotta lyhyitä jaksoja vuosittain, joten omien jätevesien osuus on häviävän pieni. Ranta sijaitsee koilliseen altaista ja vallitsevat tuu- let ovat etelän- ja lounaanpuoleiset, joten haitat johtuvat kalankasva- tuksesta. Muistuttaja on ihmetellyt onko mahdollista, ettei automaat- tiruokinta toimi kunnolla.
Toistaiseksi haitat ovat olleet käyttöhaittoja. Jos tulevaisuudessa tu- lee tarve kiinteistön myymiseen, on sen arvon katsottava selvästi alentuneen. Jonkinlainen kompensaatio on sen vuoksi paikallaan varsinkin, jos toiminta jatkuu.
8) 8.1 (Reinola RN:o 1:62, Kustavi, Kunnarainen) sekä 8.2, 8.3, 8.4 ja 8.5 ovat tehneet samasanaisen muistutuksen kuin edellä oleva 3:n muistutus nro 3. Lisäksi muistuttajat ovat todenneet, ettei nykyi- nen kalankasvatusluvan haltija ole suorittanut vuoden 2006 nykyis- ten lupaehtojen mukaista korvausta rantakiinteistöjen omistajille. Mi- käli lupa myönnetään, kalankasvatusluvan jatkaminen tulisi sallia vasta, kun ympäristölupa on saanut lainvoiman.
9) 9.1 ja9.2(Ankkuri II, Kustavi) ovat tehneet samasanaisen muistu- tuksen kuin edellä oleva 3:n muistutus nro 3.
10) 10 (Ankkuri RN:o 1:138, Kustavi, Kunnarainen) on tehnyt sa- masanaisen muistutuksen kuin edellä oleva 3:n muistutus nro 3.
11) 11 (Tuulenpesä RN:o 3:163, Kustavi, Kivimaa) on vaatinut ha- kemuksen hylkäämistä. Kalankasvatus verkkoaltaissa kuormittaa ja saastuttaa luonnonolosuhteita kohtuuttomasti. Haitat ovat niin ilmei- set, ettei kalankasvatustoimintaa tule sallia missään tapauksessa.
Vahinkoalueiden rantatonttien omistajille maksettavat vähäiset raha- korvaukset eivät ole oikeassa suhteessa niihin menetyksiin, joita ka- lankasvatuksesta aiheutuu. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, on korvaus määrättävä noudattaen täyden korvauksen periaatetta ja ol- tava vähintään 1 000 euroa / vuosi.
12) 12.1 ja 12.2 (Lepola RN:o 5:50, Kustavi, Pohjois-Vartsala) ovat lausuneet, että veden virtaus Ströömissä on pientä ja vaihtelevaa.
Virtauksen suunta muuttuu luonnon olosuhteiden muuttuessa, jolloin kala-altaiden päästöt eivät kulkeudu suurille vesialueille, vaan ran- tautuvat Ströömin keskialueen rannoille. Vesi on kesäaikaan usein uimakelvotonta.
Muistuttajat ovat vaatineet kalamäärien ja altaiden pinta-alojen mer- kittävää pienentämistä, verkkoaltaiden muuttamista umpinaisiksi ja kuivarehujen fosfori- ja typpikuormien vähentämistä. Myös luonnon- kalojen väheneminen ja virkistyskalastuksen huononeminen on kompensoitava. Muistuttajat ovat vaatineet korvausta kesäasunnon rannan arvon alentumisesta ja kesäaikaisen käytön rajoittumisesta 1 000 euroa / allas / vuosi.
13) 13 (Klupinnokka RN:o 3:148, Kustavi, Kivimaa) on lausunut, että aikaisemmissa Ströömin kalankasvatusluvissa on kalojen allaskas- vatuksen kasvatusmäärät sekä rehun typen ja fosforin määrät hy- väksytty liian suurina ja haittavaikutukset arvioitu liian vähäisiksi. Ny- kyisessä laajuudessaan kalankasvatustoiminta ylittää ympäristön sietokyvyn eikä vastaa sitä tasoa, mikä nykypäivänä on hyväksyttä- vää vesistön ja ympäristön suojelussa. Rantojen perinteinen vesi- kasvillisuus on jo heti kasvukauden alkuvaiheessa limoittunut ja poh- jakasvillisuus vähentynyt. Ströömin vesialue on pohjanmuodostuk- seltaan melko vaihtelevaa ja keskisyvyys verrattain matalaa. Pohjan- ja rannanmuodostus on savilietteistä, mikä suosii kaislikkoa ja kor- teikkoa. Rehevöittävät vaikutukset on pyrittävä minimoimaan.
Muistuttaja on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa myön- netään luvan saajan on maksettava korvaukset muistuttajan kiinteis- tölle sekä yhteisille vesialueille mahdollisesti aiheutuvista vahingois- ta ja haitoista kuten luonnonarvojen vähenemisestä ja omaisuuden arvon alenemisesta.
14) 14.1 ja 14.2 (Kilpukka RN:o 3:164, Kustavi, Kivimaa) ovat teh- neet samasanaisen muistutuksen kuin 11:n muistutus nro 11. Lisäk- si hakijat on velvoitettava korvaamaan muistuttajien oikeudenkäynti- kulut laillisine viivästyskorkoineen myöhemmin esitettävän laskun mukaan.
15) 15.1 ja 15.2 (Hemmilä I RN:o 3:19 ja Hemmilä II RN:o N:o 6:9, Kustavi, Kivimaa), 15.3 ja 15.4 (Jataniemi RN:o 3:150 ja Nuotluoto RN:o 3:67, Kustavi, Kivimaa), 15.5 ja 15.6 (Heplumminmaa RN:o 3:152), 15.7ja15.8 (Vuorensivu RN:o 3:214, Kustavi, Kivimaa),15.9 (Vesaniemi RN:o 3:68, Kustavi, Kivimaa), 15.10,15.11 ja 15.12 (Sii- vola RN:o 6:10, Kustavi, Kivimaa), 15.13(Siivola RN:o 6:10, Kustavi, Kivimaa), 15.14(Klupinnokka RN:o 3:148, Kustavi, Kivimaa) ovat yh- teisessä muistutuksessaan vaatineet ensisijaisesti lupahakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Toissijaisesti he ovat vaatineet lu- pahakemuksen määrän pienentämistä ainakin puoleen haetusta määrästä.
Yhteiseen muistutukseen on liitetty 15.1:n ja 15.2:n laatima, 11.2.2006 päivätty vaatimuskirjelmä Matin Kala Oy:n hakemuksen hylkäämisestä, jonka perusteluihin muistuttajat ovat soveltuvin osin viitanneet ja yhtyneet. Kirjelmässä on mm. viitattu valtioneuvoston marraskuussa 2006 tekemään periaatepäätökseen koskien vesien- suojelun uusia valtakunnallisia tavoitteita vuoteen 2015 asti. Siinä painotetaan erityisesti rehevöitymisen vähentämisen tärkeyttä sekä todetaan, että kalankasvatuksen ravinnekuormitusta on vähennettä- vä edelleen ohjaamalla mm. kalankasvattamojen sijaintia. Suomen Kalankasvattajaliitto ry on myöntänyt Saaristomeren ja sisäsaariston olevan erityisen altis rehevöitymiselle.
Yhteisessä muistutuksessa on viitattu ja yhdytty myös soveltuvin osin 15.9:n laatimaan, 12.12.2006 päivättyyn muistutukseen, joka koskee Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n kalankasvatuslaitoksia. 15.9 on vastustanut lupien myöntämistä ja todennut, että kalankasvatuk- sesta on aiheutunut merkittävää haittaa ympäristölle ja kesäasukkai- den viihtyvyydelle. Koska vesialueet ovat alueella muutenkin likaan- tuneet ja Kustavin kunnan vedenpuhdistamokin on viimeksi vuonna 2006 laskenut jätevesiä puhdistamattomina mereen, lisäisi lupien myöntäminen entisestään vesialueiden pilaantumista. Alueen likaan- tumiseen ovat omalta osaltaan vaikuttamassa Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n laitosten lisäksi lähellä sijaitsevat Taimen Oy:n, Ströömin Lohi Oy:n ja Saaristomeren Kala Oy:n laitokset.
Yhteisessä muistutuksessa on edellä sanotun lisäksi lausuttu, että aiemmissa luvissa on kalojen kasvumäärät ja rehun kuormitusmää- rät hyväksytty liian suurina ja haittavaikutukset arvioitu liian vähäisik- si. Nykyinen kalankasvatustoiminta ylittää vesialueen ympäristön sietokyvyn eikä vastaa sitä tasoa, mikä nykypäivänä vesistön ja ym- päristön suojelussa on pidetty hyväksyttävänä. Myös myönnettyjen lupien valvontaan liittyy ongelmia. Kala-altaiden alapuolisen meren- pohjan tilan valvonta on olematonta ja ruokintarehujen syöttömääri- en valvonta ongelmallista. Kustavin kunnalla on erityinen velvollisuus valvoa ja seurata tilannetta.
Rantojen perinteinen ja luonnollinen vesikasvillisuus mm. rakkolevä ja ahvenruoho ovat heti kasvukauden alkuvaiheissa limoittuneita.
Rakkolevä on merkittävästi vähentynyt, mikä kertoo vesistön pilaan- tumisesta ja saastumisesta. Muu pohjakasvillisuus on vähentynyt.
Veden sameus ja likaisuus ovat todistettavasti merkittävästi lisään- tyneet erityisesti viime vuosina. Vesi on viikkoja uimakelvotonta ja veden pinnalla on erityisesti teurastusaikana rasvakalvoja ja pinta- kalvoja, jotka ovat peräisin kala-altaista. Sinilevä on myös merkittä- västi lisääntynyt. Koska rantaan ulottuvia peltoja alueella ei ole, ovat kala-altaat suurin yksittäinen vesien pilaaja. Myös kalakannassa ta- pahtuneet muutokset mm. kuhan ilmaantuminen, kertoo vesistön saastumisesta. Allaskasvatuksella on vaikutuksensa myös mm.
haahka- ja telkkäkannan vähenemiseen.
Mikäli haettu kalojen allaskasvatuslupa vastoin vaatimuksia myönne- tään, muistuttajat ovat vaatineet asianmukaisia korvauksia muistutta- jien kiinteistöille ja niiden yhteisille vesialueille mahdollisesti aiheutu- vista ja ennalta arvaamattomista vahingoista kuten luonnonarvojen vähenemisestä ja omaisuuden arvon alenemisesta. Lisäksi muistut- tajat ovat yhtyneet13:n muistutukseen nro 13.
Hakijan selitys Hakija on 9.3.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta.
Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta esittänyt, että laitoksen ominaiskuormitusta koskevat raja- arvot määrätään hakemuksen eikä ympäristökeskuksen esittämien alennettujen arvojen mukaisesti tai ainakin mahdollisimman pienin tarkistuksin. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena, että fosfori- ja typpi- kuormitusta vuoden 2010 alusta alennettaisiin vielä 10 %.
Lupaehtoihin ei tule asettaa hakijalle velvoitetta, edes suosituk- senomaisessa muodossa, selvittää seuraavassa lupaprosessissa mahdollista uutta toimipaikkaa. Mikään sijainninohjausmenettely tai -projekti ei voi osoittaa uusia alueita kasvattajille. Seitsemän vuoden siirtymäaika olisi myös aivan liian lyhyt. Jo pelkkiä uusia vesialueita – jos sellaisia ylimalkaan on saatavissa – koskeva neuvotteluasema edellyttäisi vähintään 15–20 vuoden siirtymäaikaa. Ströömin vesiolo- jen kehitys on kalankasvatuksen osalta aivan hyvin hallittavissa jo 2005 tapahtuneilla kuormitusmäärien vähennyksillä ja ilmeisesti nii- hin vielä nyt tulevilla vähennyksillä.
Hakijalla ei ole ollut 2) Merenkulkulaitoksen muistutuksen osalta huomautettavaa.
Hakija on 3) 3:n, 4)4.1:nja4.2:n, 5) 5:nym., 6)Kiinteistö Oy Kus- tavin Johteentuvan, 9) 9.1:nja9.2:n sekä 10) 10:nsamasanaisten muistutusten johdosta lausunut, että Ströömin veden laadun kehitys ja muutos liittyy olennaisesti Saaristomeren ja laajemmankin me- rialuekokonaisuuden yleiseen kehitykseen. Kalankasvatuksella ei laajemmalti katsoen ole siihen mitään havaittavaa vaikutusta ja alu- eellisestikin vaikutus on merkitykseltään hyvin vähäinen. Myös muut kuormitustekijät, kuten Kustavin kunnan jätevedenpuhdistamon häi- riöt, ovat saattaneet yllättäen vaihdella. Viimeksi mainittujen merkitys tulee lopullisesti poistumaan, kun Kustavin kunnan jätevedet ohja- taan uutta siirtoviemäriä myöten Uuteenkaupunkiin.
Kalankasvatustoiminta on saavuttanut täsmällisesti ja jopa etuajassa sille edellisessä vesiensuojelun tavoiteohjelmassa asetetut kuormi- tuksen vähentämistavoitteet. Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2015 mennessä saavutetaan Ströömillä aivan yhtä hyvin tai huonosti riip- pumatta siitä, harjoitetaanko Ströömillä nykymuotoista kalankasva- tustoimintaa vai ei.
Kalankasvatuksella ei ole syy-yhteyttä muistuttajien havaitsemiin muutoksiin. Esimerkiksi näkösyvyyttä koskeva kehitys on ollut aivan samanlainen Kustavin kunnan alueella niissäkin vesissä, jotka ovat yli kymmenen kilometrin päässä kalankasvatuslaitoksesta. Ei ole myöskään mitään osoitusta siitä, että Ströömin tila uhkaisi heiketä si- ten, että kalankasvatuksen pitäisi loppua tai se pitäisi joukkosiirtää muualle. Sen sijaan muistuttajien mainitsema keino, kalankasvatuk- sen kuormituksen vaiheittainen alentaminen tutkimuksen, tietotaidon ja tekniikan sallimassa aikataulussa, on oikeansuuntainen menette- lytapa. Muistutuksissa esitetyt korvausvaatimukset hakija on kiistä- nyt perusteiltaan ja määriltään toteennäyttämättöminä.
Hakija on 7) 7:n muistutuksesta todennut, että samanlaista levä- muodostumaa, kuin muistutuksessa mainitaan, on myöskin niillä ve- sialueilla, joissa kalankasvatusta ei esiinny kymmenenkään kilomet- rin säteellä. Matalan veden aikana kuivuessaan valkoiseksi muuttu- vaa levää esiintyy myös Iniönaukon saarilla ja luodoilla. Luontoon kuuluu, että tällainen kuivunut levä on kastuessaan liukas. Se omi- naisuus ja levän olemassaolo eivät liity mitenkään kalankasvatuk- seen.
Muistuttajan tarkoittaman vesialueen tila ei ole voinut kalankasva- tuksesta johtuen heikentyä vuosina 2006–2007, koska kuormitus- määrät ovat kasvatuskaudesta 2005 alkaen entisestä pienentyneet.
Hakijalla ei ole havaintoa siitä, etteikö automaattiruokinta toimisi asianmukaisesti. Hakija kuitenkin tarkistaa asian tulevana kasvatus- kautena. Ruokinnan periaatteena ole lievä aliruokinta, jossa ruokin- nan riittävyyden tarkistus ja mahdollinen täydennys tapahtuu tarvit- taessa käsiruokinnalla.
Hakija on 8) 8:nym., muistutuksen osalta viitannut edellä 3) 3:n ym.
muistutusten osalta antamaansa vastaukseen. Lisäksi hakija on kiis- tänyt lakiin perustumattomana vaatimuksen siitä, että kalankasva- tuksen jatkuminen tulisi sallia vasta, kun ympäristölupa on saanut lainvoiman. Toimintaa harjoitetaan voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti ja alennetuin kuormitusmäärin.
Hakija on 11) 11:n muistutuksen osalta viitannut aiempien muistu- tusten johdosta toteamaansa. Hakija on kiistänyt muistuttajan korva- usvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään toteennäyttämättömänä.
Hakija on 12) 12.1ja12.2:n muistutuksesta todennut, että tunnustet- tu tosiasia on, että Ströömi on virtausolosuhteiltaan hyvä ja että vir- tauksen pääsuunta on pohjoinen. Kysymyksessä on sama tekijä, jo- ka tuo Suomenlahden perukan ravinteisia vesiä sen pohjoisrannik- koa myöten aina Saaristomerelle asti, vaikka asian merkitystä toisi- naan vähätellään. Meriveden korkeudet ovat viime aikoina merkittä- västi kasvaneet ja aiheuttaneet rannikkokaupungeissa suoranaisia kaupunkitulvia. Tämä korkeudenvaihtelu on merkittävä tekijä Saaris- tomeren ja erityisesti Ströömin kaltaisten, pohjoisessa Selkämereen ja etelässä suurien merenselkien ketjuun päättyvän väyläsalmen vir- tausten kannalta.
Kasvatusvolyymin vähentämiseen ei ole aihetta. Hakemukseen pe- rustuvat kuormitusmäärät ovat alhaisempia kuin aikaisemmat kuor- mitusmäärät. Myöskään luonnonkalojen kompensoimiseen ei ole pe- rusteita, koska kalankasvatuksesta ei aiheudu vahinkoa luonnonka- lakannoille. Toimivaa umpikassijärjestelmää ei ole myöskään vielä kehitetty. Hakija on kiistänyt muistuttajan korvausvaatimuksen mää- rältään ja perusteeltaan toteennäyttämättömänä.
Hakija on 13) 13:n muistutuksen osalta viitannut edellä selitykses- sään esitettyihin näkökohtiin ja kiistänyt muistuttajan kuormitusmää- rien vähentämistä ja jatkolupien epäämistä koskevat vaatimukset sekä korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään toteennäyt- tämättömänä.
Hakija on 15) 15:n ym. yhteisestä muistutuksesta ja sen liitteinä ole- vien erillisten muistutusten osalta lausunut, että jää jossakin määrin epäselväksi, onko tarkoitus vaatia hakemuksen hylkäämistä vai ha- kemuksen mukaisen kalankasvatuksen pienentämistä puoleen. Toi- nen liitteenä oleva muistutuskirjelmä koskee Matin Kala Oy:n hake- musta ja toinen Matin Kala Oy:n ja Eknö Oy:n hakemusta. Nämä vaatimukset hakija on joka tapauksessa kiistänyt perusteettomina.
Hakija on todennut, että kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat Ströömillä vähentyneet rehujen ja ruokintatekniikan kehityksen ja ai- kaisempien toimijoiden lopettamisen myötä. Suunniteltu toiminta merkitsee hakemuksen mukaan kuormitusmäärän alenemista enti- sestään. Kalankasvatusta valvoo alueellinen ympäristökeskus. Kus- tavin kunnalla ei sinällään ole mitään valvontatehtävää lukuun otta- matta ympäristölautakunnan ja terveysviranomaisten lakisääteisiä tehtäviä. Kunnan jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöt eivät liity suoranaisesti lupaharkintaan eivätkä saa vaikuttaa kalankasvatus- toimintaan elinkeinona.
Lisäksi hakija on todennut, että rakkolevä on vähentynyt kaikkialla Saaristomeren alueella, kaloja ei teurasteta altailla eikä sinilevää esiinny kalankasvatustoiminnan läheisyydessä enempää kuin muu- allakaan. Kaislikon määrä ei ole myöskään viime vuosine mitenkään havaittavasti lisääntynyt. Peltojen ei tarvitse ulottua rantaan aiheut- taakseen viljelytoiminnasta johtuvaa hajakuormitusta. Ströömiltä on aina saatu kuhaa eikä ole mitään osoitusta siitä, että kuhasaaliit oli- sivat siellä erityisesti lisääntyneet. Tuulesta temmattu on väite, että allaskasvatuksella on haittavaikutuksia haahka- ja telkkäkannan esiintymiseen. Hakija on kiistänyt myös muistutuskirjelmässä olevan yleisluontoisen korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan to- teennäyttämättömänä.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Taimen Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä kiinteistöön Keskitalo RN:o 3:49 kuuluvalla vesialueella Kustavin kunnan Viher- lahden kylässä Ströömin eteläisen keskiosan merialueella Loothol- man niemen eteläpuolella (liite 2).
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset
Rakenteet ja laitteet
1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 1 250 m2.
Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifouling- aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.
2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät ra- kenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ank- kuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa.
3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä ta- valla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myö- hemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle.
Toiminta ja päästöt
4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enin- tään 490 kg fosforia ja enintään 3 700 kg typpeä.
Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasva- tettavaa kalakiloa kohti.
Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasva- tetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.
5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruo- kintaa.
Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttä- mään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.
6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on jär- jestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäris- tölle.
7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompos- toitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsi- tellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsitte- lystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhait- toja.
8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti se- kä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkit- tävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häi- riö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä ha- vaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Tarkkailu- ja raportointi
10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen.
11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnas- ta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot
- altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta
- verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja mui- den jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimit- tamisesta edelleen
- mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista
- laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjauk-
seen
Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille.
Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta var- ten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoito- päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi.
Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristö- keskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuoje- lulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tark- kailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä.
12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia me- rialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä taval- la ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkai- luvelvollisten kanssa.
Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä maini- tuille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tä- män päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viran- omainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkai- luohjelmaa.
Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Kustavin kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi.
13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai lää- nin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa ka- latautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapa- uksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle.
Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.10.2014 saakka.
Jos luvan saajan tarkoitus on jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympä- ristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saate- taan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden hakemuksen johdosta annettu päätös on saanut lain- voiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen.
Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yh- teenveto vaikutustarkkailusta ja laitoksen vaikutusalueen havainto- paikkojen tarkkailutulokset.
Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mu- kaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinko- jen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaan- tumista.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
RATKAISUN PERUSTELUT
Kalankasvatus Voimassa olevalla vesilain mukaisella päätöksellä nro 99/2003/1, 31.12.2003 kalankasvatuksesta virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja rajoitettiin vähentämällä kalankasvatukseen käytettävien rehujen ra- vinnemääriä ja siten mereen kohdistuvia päästöjä. Ympäristölupavi- rasto katsoi tehtyjen selvitysten ja päästöjen huomattavan pienene- misen perusteella, että kalankasvatuksesta ei enää aiheudu Ströö- min merialueen käytölle korvattavaa haittaa.
Laitoksen päästöt mereen ovat vähentyneet vuoden 2004 jälkeen voimassa olevan päätöksen lupamääräysten mukaisiksi. Vuosina 2005–2006 lisäkasvu on ollut 46 000–48 000 kg/a, fosforipäästö
300–320 kg/a ja typpipäästö 2 300–2 400 kg/a. Hakemusasiakirjo- jen ja selvitysten perusteella merialueen tilaan kohdistuvien vaiku- tusten osalta edellytykset laitoksen toiminnan jatkamiselle ovat ole- massa, jos ravinnepäästöt rajoitetaan enintään voimassa olevan lu- van tasolle.
Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 490 kg fosforia ja 3 700 kg typpeä vuodessa. Tällöin kalojen lisäkasvu on noin 50 000 kg vuodessa, kun rehun fosforipitoisuus on 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fos- forin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat 290 kg fosforia ja 2 300 kg typpeä vuodessa. Myynnissä on myös rehuja, joiden fosforipitoisuus on 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %. Tällaiset rehut mahdollistavat suu- remman lisäkasvun ja samalla pienemmät ravinnepäästöt noudatet- taessa ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta (BEP).
Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty pinta-alan perusteella.
Pinta-alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta-ala 1 250 m2 on laskettu kalati- heyden 10 kg/m3, allassyvyyden 4 m ja kalojen lisäkasvun 50 000 kg/a perusteella.
Luvan voimassaolo Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioi- da uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloai- ka on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta.
Lupaharkinta Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edun- menetykseen verrattuna.
Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopi- muksen perusteella hakijan hallinnassa.
Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamäärä- ysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolo- suhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoi- tettua kohtuutonta rasitusta.
Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti
Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 §
Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Kalankasvatus
Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Ympäristölupavi- rasto viittaa luparatkaisun perusteluihin.
Kasvatuspaikka
Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaa- raa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava si- ten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pi- laantumista voidaan ehkäistä. Lupamääräysten mukainen kasvatus- toiminta täyttää mainitut vaatimukset. Hakija voi oma-aloitteisesti ha- keutua toiminnan ja ympäristön kannalta edullisemmalle alueelle mm. mahdollisten sijainninohjaussuunnitelmien mukaisesti.
Kalankasvatuslaitos
Merialueella kalankasvatus on toistaiseksi mahdollista vain verkkoal- laslaitoksissa. Laitosten enimmäiskoko määräytyy toiminnan ympä- ristövaikutusten perusteella. Koetoimintojen tulosten mukaan umpial- laslaitosten ja verkkoallaslaitosten, joissa lietteet kerätään talteen, toiminta ei ole merialueella teknis-taloudellisesti kannattavaa.
Korvaukset
Ympäristölupavirasto hylkää muistuttajien esittämät korvausvaati- mukset. Korvauksia on maksettu aiemman lupapäätöksen mukaises- ti vuosilta 2001–2005. Vuoden 2005 jälkeen kuormitusmäärät ovat vähentyneet eikä toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.
Kulut
Ympäristölupavirasto hylkää 14.1:n ja 14.2:n kuluvaatimuksen vesi- lain 16 luvun 27 §:n nojalla.
Muut muistutukset
Ympäristölupavirasto ottaa muut asiassa esitetyt muut muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkem- min ilmenevillä tavoilla.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa
Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 §:n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutau- lukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan li- säkasvu on 20 000 – 100 000 kg/a.
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta
Birgitta Vauhkonen
Hannu Kokko Juha Helin
Merja Ahti
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgit- ta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti.
MA/sn
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta vali- tetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy16.1.2008.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: 020 490 121 (vaihde)
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
