Ravinneneutraali kunta –hankkeen OPINTOMATKA KIERTOTALOUSKUNNAT
4.-5.10.2017
Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke järjesti 4.-5.10.2017 tutustumismatkan kiertotalouden edelläkävijäkuntiin Suomessa.
Tavoitteena oli tutustua kiertotalouden ja ravinteiden kierrätyksen erilaisiin jo toteutettuihin tai valmistelussa oleviin ratkaisuihin ja samalla keskustella kuntien roolista, haasteista ja mahdollisuuksista edistää kiertotaloutta omassa toiminnassaan.
Matkalla tutustuttiin mm. Punkalaitumen Itämeri-sitoumus työhön ja biokaasuratkaisuihin, Nokian monialaiseen bio- ja kiertotalouden liiketoimintakeskittymään ja Lahden kaupungin strategian kärkiteemojen, resurssiviisaus ja kiertotalous, toimenpiteisiin.
Forssassa vierailukohteena oli Forssan symbioosimalli.
Tämän matkakertomuksen on koonnut Sanna Tikander RANKU- hankkeesta. Kuvat: Sanna Tikander ja Helena Särkijärvi.
Matkakohteissa esitettyihin diaesityksiin ja muuhun aineistoon on tekstissä linkit ja ne on luettavissa myös hankeen Internet-sivuilta:
www.ymparisto.fi/ranku > Ajankohtaista
Matkalle lähti 16 innokasta retkeläistä eri organisaatioista.
Matkaisäntänä ja oppaana toimi ekonomi Martin Brandt (FinDera Consulting), joka on työuransa aikana järjestänyt lukuisia energia- ja ympäristöratkaisuihin liittyviä opintomatkoja sekä Suomessa että ulkomailla.
Matkalla mukana olivat:
Anni Karhunen, V-S ELY-keskus Anu Pujola, Pori
Elina Liinaharja, MTK Satakunta Harri Kiviniitty, Raahe
Helena Särkijärvi, Parainen Ilkka Hippinen, Motiva Oy Kari Ylikoski, Nakkila
Marja Anttila, V-S ELY-keskus
Minna Haavisto, Pori, Prizztech Oy Minna Ojanperä, MTK Keskusliitto Pekka Lähde, Sweco Oy
Pekka Parkkila, V-S ELY-keskus, Kotoma-hanke Pirjo Siik, Uusikaupunki ja Lieto
Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
Sanna Tikander, V-S ELY-keskus, RANKU-hanke Sara Tuomola, Valkeakoski
Punkalaitumen kunnantalolla meitä vastassa olivat kunnanjohtaja Jyrki Moilanen, Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy:n toimitusjohtaja Jukka Uusi-Kouvo ja hankevetäjä Aki Heinonen. Punkalaidun on vuonna 1639 perustettu vireä 3 000 asukkaan kunta. Palveluelinkeinoista saa toimeentulonsa 49 %, jalostuksesta 25 % sekä maa- ja metsätaloudesta 26 % ammatissa toimivasta väestöstä. Sikoja kunnassa on viisikertaa enemmän kuin ihmisiä.
Kunnanjohtaja Jyrki Moilanen aloitti keskustelutilaisuuden sanomalla ”Punkalaitumella ravinteiden kierrätys on ensisijaisesti elinkeinoasia. Verkostoitumalla erilaisissa kiertotalouden verkostoissa halutaan tehdä hyvää, mutta ensisijaisesti kuntaa ja kuntalaisia kannattavaa bisnestä. Punkalaitumella resurssiviisaus tarkoittaa elinvoimaa ja kilpailukykyä paikallisille yrityksille. Uusiutuva energiantuotanto, lähiruoka, paikallinen tuotanto ja erilaiset lähipalvelut työllistävät ja kiertotaloudella luodaan puitteet niiden toteuttamiselle.” Siitä oli hyvä jatkaa keskusteluja.
Keskiviikko 4.10.2017
Matkalle lähdettiin kahdella bussilla Porin ja Turun juna-asemilta klo 8.30. Muutama matkalainen tuli Porista lähteneeseen bussiin Huittisista, ja koko ryhmä oli kasassa ensimmäisellä vierailukohteella Punkalaitumella.
Vierailukohteemme Punkalaitumen kunnantalo on valittu Suomen Kuntaliiton järjestämässä Kauneimmat kunnantalot -äänestyksessä kolmen kauneimman kunnantalon joukkoon. Kannattaa käydä tutustumassa.
www.punkalaidun.fi
Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy:n toimitusjohtaja Jukka Uusi-Kouvo ja hankevetäjä Aki Heinonen kertoivat biokaasulaitoksesta.
Biokaasulaitosprojektin selvitystyötä tehtiin Punkalaitumella yli 2 vuotta. Kesällä 2017 päästiin paalutustöihin.
Biokaasulaitoksen investointikustannukset ovat noin 4,5 miljoonaa euroa, johon saatiin rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä. Laitoksen pitäisi valmistua vielä kuluvan vuoden aikana.
Punkalaitumen Bioenergia Oy:n laitoksen käsittelykapasiteetti on n. 10 000 t/v. Lopputuotteina laitoksesta syntyy teollisuus- ja liikennekäyttöön tarkoitettua biometaania sekä mm. luomuviljelyyn sopivia lannoitteita. Moderni kuivamädätystekniikkaan perustuva biokaasulaitos on kustannustehokas tapa käsitellä maatalouden sivuvirtoja ja vähentää lannankäsittelystä aiheutuvia päästöjä. Käsittely biokaasulaitoksessa vähentää eläinten lannasta aiheutuvia metaani- ja hajupäästöjä jopa 90 %. Biometaanin arvioitu vuosituotto on noin 7 700 MWh, mikä vastaa 600–700 kaasuauton vuosittaista polttoainetarvetta. Biometaanin jakelukanavia selvitetään ja lannoitteen osalta on käynnistetty Seinäjoen ELY-keskuksen tuella hanke, jonka tavoitteena on tuottaa rakeinen lannoite, joka soveltuisi levitettäväksi kylvökoneella ja säilytettäväksi suursäkeissä.
Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy:n taustalla on mm.
parisen kymmentä paikallista maatalousyrittäjää, Punkalaitumen kunta, Leppäkosken Sähkö Oy ja Vatajankosken Sähkö Oy.
Punkalaidun, ravinnekierrätyksen edelläkävijä -esitys
Punkalaitumelta jatkettiin matkaa koko porukka samalla linja-autolla lounaalle Suomalaisen kirjan museoon Pukstaaviin (http://www.pukstaavi.fi) Sastamalaan. Maittavan lounaan lisäksi tutustuttiin museoon ja
suomalaisen kirjan historiaan.
Nokian kaupungintalolla meitä vastassa olivat Nokian kaupungin hallituksen puheenjohtaja Jari Haapaniemi, kaupunkikehityspäällikkö Mikko Nieminen, Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala ja Nokian Vesi Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Laukkanen. Tutustumisen kohteena oli kunnallinen kiertotaloustyö innovatiivisessa yritysympäristössä.
Nokia on kasvava, yli 33 000 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, Tampereen kaupunkiseudulla. Nokia tunnetaan vahvana teollisuuden kaupunkina ja teollisuus on edelleen tärkeä työllistäjä ja kaupungin vireyttäjä ja se tarjoaa myös mahdollisuuksia kaupungin jatkuvalle kehittymiselle. Palveluelinkeinoista Nokialla saa toimeentulonsa 60 %, teollisuus- ja rakennustoiminnasta 38 % sekä maa- ja metsätaloudesta 1 % ammatissa toimivasta väestöstä.
www.nokiankaupunki.fi
Kolmenkulma on uusi logistiikan, tuotannon ja palvelujen cleantech- yritysalue Nokialla, Tampereella ja Ylöjärvellä. Näillä kolmella kaupungilla on vahva tahto kehittää Kolmenkulman aluetta ympäristöasioiden näkökulmasta ja etsiä uusiutuvia energiaratkaisuja.
Aluetta kehitetään cleantech-näkökulmasta niin, että sinne syntyy mahdollisimman paljon yritysten välistä yhteistoimintaa, joka edistää materiaali- ja energiatehokkuutta, vähentää ympäristökuormitusta ja edistää ympäristöystävällisten yhteisten toimintamallien syntymistä mm. jaettujen energiaresurssien ja palveluiden kautta. https://kolmenkulma.fi
Kolmenkulma on hyvä esimerkki siitä miten kunnat yhteistyössä toistensa kanssa saavat monin verroin enemmän aikaan kun vain yksin tehden.
Nokia, Kolmenkulma/ECO3 ja teolliset symbioosit -esitys
Nokialla kuutiin myös kansallisesta bio- ja kierto- sekä vesitalouden ECO3:sta. ECO3 yrityspuisto sijaitsee Kolmenkulmassa. Tavoitteena siinä on, että itsenäisten yritysten alueesta syntyy perinteiset toimialarajat ylittävä uutta luova ekosysteemi, jossa toisen jäte on toisen hyödyke. ECO3 on vahvasti mukana myös ravinnekierrossa. Maatalouden sivuvirroista, pelto- ja biomassoista, metsäpohjaisista tuotteista, elintarvike- teollisuudesta ja yhdyskuntalietteistä syntyy raaka-ainevirtoja, jotka muodostavat perustan alueen uusille teollisille toiminnoille ja kokonaissysteemien muodostumiselle.
https://www.verte.fi/eco3
Keskeinen osa ECO3-alueen bio- ja kiertotalouskeskusta tulee olemaan Nokian Vesi Oy:n uusi jätevedenpuhdistamo. Uudessa puhdistamossa tullaan käsittelemään nykyisin Kullaanvuoren ja Siuron puhdistamoille tulevat jätevedet. Suunniteltu puhdistamo on mitoitettu 40 000 asukasvastineluvun mukaan. Suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon muun muassa ravinteiden talteenotto, uudet teknologiat ja puhdistamon laajennettavuus. Puhdistamon viereen tulee sijoittumaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biolaitos, jossa tullaan käsittelemään 17 kunnan biojätteet sekä Nokian jätevedenpuhdistamolla syntyvät lietteet. https://www.nokianvesi.fi/koukkujarven- bioratkaisu/
Kattavien esitysten jälkeen lähdettiin bussilla kohti Lahtea. Runsas kaksituntinen ajomatka meni vilkkaasti keskustellen. Pohdittiin mm. sitä miten merkittävässä osassa yksittäisten ihmisten innovatiivinen ajattelu ja uskallus ovatkaan, kun kunnissa pyritään tekemään jotain uudella tavalla. Jonkun hullustakin ideasta voi syntyä jotain aivan uutta, kunhan vaan koko organisaatiolla on uskallusta.
Yhteiselle illalliselle kokoonnuttiin ravintola Taivaanrantaan Lahdessa. Maukkaan illallisen lomassa ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Permanto kertoi Lahden kaupungin ravinteidenkierrätys- ja kiertotaloustyöstä.
120 000 asukkaan Lahti on yksi Suomen suurimpia kaupunkeja. Lahti sai kaupunkioikeudet vuonna 1905. Vuoden 2016 alusta Lahti ja Nastola yhdistyivät uudeksi Lahden kaupungiksi. Resurssiviisaus ja kiertotalous ovat uuden Lahden kaupungin strategian kärkiteemoja. Lahden kaupungilla on myös kansainvälinen profiili ympäristökaupunkina ja cleantech-kehittämisen alueena.
www.lahti.fi
Kaupunki on mukana mm. FISU ja REISKA (kestävä ruokatalous) hankkeissa. REISKA:ssa tavoitteena on selvittää erityisesti, miten ruoantuotantoketjuihin liittyviä ravinnekiertoja voidaan tehostaa. http://www.fisunetwork.fi/fi-FI/Fisukunnat/Lahti
Lahden ympäristökatsaus 2016
Yö nukuttiin Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella.
Torstai aloitettiin kiertoajelulla Päijät-Hämeen jätehuollon Kujalan jäteasemalla. Kujalan jätekeskus Lahdessa on Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n päätoimipaikka ja jäteterminaali, jossa vastaanotetaan jätteitä koko maakunnasta ja kauempaakin. Oppaana meillä oli käsittelypäällikkö Leena Seppälä Päijät-Hämeen Jätehuollosta.
Kujalan jätekeskuksen alueen laajuus on kaikkiaan 70 ha, josta 8,3 ha on käytössä olevaa kaatopaikka-aluetta ja 23 ha käytöstä poistettua ns. vanhaa kaatopaikka-aluetta. Hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastointialueita on noin 5,3 ha. Pilaantuneiden maiden käsittelykentän laajuus on 2,5 ha ja kompostointilaitos toimii noin 5 ha:n alueella.
Kujalan jätekeskuksessa vastaanotetaan, välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan yhdyskuntien ja tuotantotoiminnan jätteitä.
Jätekeskuksen toimintojen lisäksi Kujalan alueella on useita muita toimijoita. Mm. LABIO Oy:n biokaasu- ja kompostointilaitos. Vuonna 2014 valmistuneessa biokaasulaitoksessa käsitellään erilliskerättyä biojätettä, haravointijätettä ja puhdistamolietteitä mädättämällä.
Jätteistä syntyy raakabiokaasua, jonka Gasum Oy jalostaa koostumukseltaan maakaasua vastaavaksi biokaasuksi. Kaasu johdetaan Gasumin maakaasuverkostoon ja se soveltuu esimerkiksi liikenteen polttoaineeksi.
Mädätysjäännös kompostoidaan
kompostointilaitoksella. Kekkilä Oy jatkojalostaa LABIO Oy:n kompostointilaitokselta saadun kompostituotteen puutarhamullaksi Kujalan jätekeskuksen mullanjalostuskentällä. Kentällä myydään kesäaikaan asiakkaille multaa ja kuorikatetta. Myynnistä vastaa Kekkilä.
https://www.phj.fi/kujalan-jatekeskus
Esitys: Lahti, Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöalan TKI-toiminta.pdf
Jäteasemalta matkaa jatkettiin Lahden ammattikorkeakoululle. Syventäviä keskusteluja alueen ravinnevirroista ja LAMK:in materiaalivirtatyöstä käytiin Lappeenrannan teknillinen yliopiston tutkijatohtori Ville Uusitalon ja Lahden ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Jussi Kuuselan johdolla.
Lahden tiedepuistossa nautitun lounaan jälkeen matkattiin vielä Forssaan. Forssan kaupungintalolla meitä olivat vastassa Forssan kaupungin ympäristöpäällikkö Niina Salminen, Forssan Yrityskehitys Oy:n kehityspäällikkö Hannu-Heikki Saarinen, Envor Oy:n toimitusjohtaja Juha Strandberg ja Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Harri Mattila.
Forssa on runsaan 17 300 asukkaan kaupunki Kanta-Hämeen maakunnassa valtateiden 2 ja 10 risteyksessä. Pitkien teollisten perinteiden kaupunki tunnetaan nykyisin elintarvike- ja ympäristöalan yrityksistään. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös teknologia-, rakennus- ja graafinen teollisuus. Kaupunki luo toimintaedellytyksiä yritysten kasvulle, verkostoitumiselle ja kansainvälistymiselle sekä edistää uusien yritysten sijoittumista. Järkivihreä Forssa -kaupunkistrategia painottaa monipuolista elinkeinorakennetta ja innovatiivisia teknologiaratkaisuja – ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä unohtamatta.
Forssa on hyvä esimerkki kaupungista, jonka kiertotaloustyö kumpuaa yhteisesti sovitusta, konkreettisesta strategiasta, jossa on laajasti huomioitu myös kiertotalouden tarpeet. Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa mahdollistaa uudet avaukset ja kansainvälisen työn kuten myös paikalliset kiertotalouden ja ravinteiden kierrätyksen konkreettiset toimenpiteet. Forssa on mm. Fisu verkostossa tuonut esille seudulla toimivaa teollista symbioosia, jonka alku on siementutkimuksessa ja viljantuotannossa jatkuen mm. entsyymi- ja polttoainetuotannon kautta biojätteillä ryyditetyksi biokaasun ja rakennustuotteiden yms. tuotannoksi.
Esitykset Forssassa:
• Järkivihreä Fossa, Hannu-Heikki Saarinen.pdf
• Forssa, Envor Group.pdf
• Forssa, HAMK:in rooli hanke- ja kv - toiminnassa.pdf
• Forssa, Kierrätystoiminta ja
ympäristökysymykset Forssassa Nina Salminen-Åberg. pdf
Kahden tunnin mittaiseksi suunniteltu keskustelu venyi liki kolmeen tuntiin. Innokkaat keskustelut oli lopetettava hieman kesken, jotta päästiin lähtemään kotimatkalle. Osa lähti omalla kyydillä Helsingin suuntaan, osa pienellä bussilla Poriin ja osa Turun suuntaan, kaikki varmasti monta uutta ajatusta rikkaampana.
