Ruotsalainen Axel Wilhelm Wahrén oli perustanut vuonna 1847 Tammelan kuntaan Fors- san puuvillakehräämön, joka käytti Loimijoesta saatavaa vesivoimaa. Vuonna 1854 hän laajensi teollista toimintaansa perustamalla puuvillakutomon Viksbergin kartanon lähelle noin kilometrin päähän kehräämöstä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Forssan kehräämön ja kutomon alueilla oli hajallaan useita höyrykoneita, ja tehtaita tarvitsi laajentaa ja ajanmukaistaa, joten päätettiin rakentaa uusi keskusvoimalaitos kutomon alueella. Useita teollisuusrakennuksia Forssaan ja muual- le Suomeen suunnitellut arkkitehti Karl Lindahl suunnitteli voimalaitoksen, ja se valmistui vuonna 1923, samana vuonna kuin tehtaiden ympärille kasvanut Forssan kauppala erotet- tiin Tammelasta. Voimalaitos käytti aluksi polttoaineena viereisen sahan sahausjätteitä. Se tuotti höyryvoimaa kutomolle sekä sähköä Forssan tehtaille ja koko Forssan kaupungille.
Voimalaitosta laajennettiin ensi kertaa 1960-luvulla. Tällöin polttoaine vaihdettiin osittain puusta öljyyn. 1980-luvulla voimalaitos alkoi tuottaa myös kaukolämpöä.
Vuonna 2009 Finlayson, jonka omistukseen Forssan tehtaat olivat siirtyneet, lopetti teks- tiiliteollisuuden kutomolla. Tämän myötä myös voimalaitos ajettiin alas. Seuraavana vuon- na siellä pidettiin lyhyt turvepellettikokeilu, minkä jälkeen voimalaitos on ollut tyhjillään.
Se on myyty yksityiselle yritykselle.
Voimalaitoksen itäpuolelta alkaa laaja peltoaukea. Rakennuksen eteläpuolitse virtaa Loi- mijoki, jonka toisella puolella on kutomoalue. Voimalaitoksen pohjoispuolelle on rakennet- tu kauppakeskus puretun sahan paikalle.
Voimalaitos muodostaa hienon kokonaisuuden Loimijoen vastarannalla olevan kutomon viimeistämörakennuksen kanssa. Molemmat ovat arkkitehti Lindahlin suunnittelemia. Ra- kennusten välillä kulkee katettu puinen silta, jossa voimalaitoksen tuottama höyry siirret- tiin kutomoon.
Nykyisessä kaavassa voimalaitos on suojeltu. Se sijaitsee myös Forssan kansallisen kau- punkipuiston alueella.
Voimalaitoksen julkisivut ovat punatiilisiä. Rakennuksessa on klassistisia tyylipiirteitä ku- ten symmetrisyys, hammaslistat ja päätykolmio. Voimalaitokseen kuuluu 80 metriä korkea savupiippu, joka on tärkeä maamerkki Forssassa.
Julkisivu länteen 1:400 Asemapiirustus 1:1000
Näkymä lämpiöstä Näkymä ulkoa
Rakeisuuskuva 1:8000
FORSSAN VANHA
VOIMALAITOS
+0.20 +0.20
+0.55
+0.55 +0.55
vanhat savupiipun savukanavat
+0.20
matala tila
LASTAUSTILA h =
22 00
mm
matala tila
29.5 m² SPRINKLAUSK.
18.0 m²
LÄMMÖNJAKOHUONE 25.0 m²
ATK- ja TELETILA
45.0 m² KÄYTÄVÄ
21.5 m² SÄHKÖPÄÄK.
IV-KAMMIO
Suunnitelmassani Forssan vanha voimalaitos muutetaan kulttuurikeskukseksi, koska Forssassa selvästi on tarvetta tällaiselle rakennukselle ja koska voimalaitos soveltuu jokseenkin hyvin tähän käyttöön.
Forssan kulttuurielämä on vireää. Siellä järjestetään vuosittain markkinat, Holjat, joihin liittyy myös kulttuuriesityksiä. Forssan Sepänhaassa sijaitsee puurakennuksessa niin sanottu Elävien kuvien teatteri, joka on Suomen vanhin yhä toimiva maaseudulle raken- nettu elokuvateatteri. Rakennuksen suunnitteli taiteilija Johan Albert Lindfors vuonna 1906, ja se peruskorjattiin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa vuonna 2001. Elo-syys- kuun vaihteessa siellä järjestetään kansainväliset mykkäelokuvafestivaalit. Forssan voi- malaitokseen suunnitellun kulttuurikeskuksen ei ole tarkoitus kilpailla tämän raken- nuksen kanssa, vaan mahdollistaa muunlaiset kulttuuritapahtumat.
Sami Mattilan, Forssan vapaa-aikalautakunnan puheenjohtajan mukaan Forssasta puut- tuu nykyisellään suurempi esitystila konferensseille ja kulttuuritapahtumille, kuten konserteille, teatteriesityksille ja taidenäyttelyille. Pienempiä esityspaikkoja Forssassa on teatterissa, työväentalolla sekä Forssan yhteislyseossa. Urheiluhalli Feeniksissä on myös pidetty esityksiä.
Olen ilmoittanut rakennuksen korkotiedot Loimijoen pinnasta vanhojen piirustusten mukaisesti. Loimijoen korkeus merenpinnasta voimalaitoksen kohdalla on +96.4 met- riä. Olen mallintanut rakennuksen vanhojen ja uudempien piirustusten sekä paikan päällä tekemieni havaintojen perusteella. Minulla ei ole ollut käytössäni paikalla tehtyjä tarkemittauksia.
Voimalaitoksen suurimpaan tilaan, jossa kattilat ovat aikoinaan sijainneet, sijoitetaan monikäyttöinen auditorio. Sitä voidaan käyttää teatteriesityksiin, konsertteihin ja suu- riin luentoihin. Auditorio on muodoltaan maljamainen ja puurakenteinen. Sen kaarevat puiset seinät luovat sisälleen hyvän akustiikan. Näin auditorio erottuu myös uutena ra- kenteena, joka on tuotu voimalaitoksen sisälle. Uuden rakenteen toteuttaminen mah- dollistaa myös auditorion pimennettävyyden esitysten ajaksi. Voimalaitoksessa on pal- jon suuria ikkunoita, jotka jouduttaisiin esitysten aikana pimentämään ja ne menisivät sikäli hukkaan, jos uutta auditoriota ei rakennettaisi. Jos auditorion rakentaminen on liian kallista, tilaa on mahdollista joka tapauksessa käyttää esiintymiseen esimerkiksi kevytrakenteisten, siirreltävien istuinten avulla.
Kattilasalin keskellä on neljä suurta nelikulmaista kantavaa betonipylvästä. Jos ne jätet- täisiin paikoilleen, ne tukkisivat erittäin hankalasti vapaan näkymän katsomosta esiin- tymislavalle. Suunnitelmassa nämä pylväät puretaan ja reunempana sijaitsevia pylväitä vastaavasti vahvistetaan. Betonipylväille tuskin kohdistuu enää yhtä suurta kuormaa kuin aikaisemmin, koska niiden on tarvinnut kannatella useita nyttemmin purettuja be- tonisia välipohjia sekä raskaita lämmityskattiloita.
Auditorion pyöreä muoto mahdollistaa ympäri kierrettävyyden, jolloin auditorion ja voimalaitoksen ulkoseinien välille on mahdollista sijoittaa näyttelytilaa taiteelle.
Voimalaitoksen julkisivut pidetään pääosin ennallaan. Ummistetut ikkunat avataan ja voimantuotannon aikaiset suuret kanavat puretaan. Toisen kerroksen kohdalla olevat ovet, joiden luota on alun perin johtanut puusillat maahan, poistetaan ja korvataan uu- silla ikkunoilla, koska sillat on jo kauan sitten purettu ja ovet ovat käyneet turhiksi. Ra- kennuksen katolla sijaitseva, alkuperäiseen suunnitelmaan kuulumaton tekninen tila puretaan.
Voimalaitokseen rakennetaan uusi lasinen tuulikaappi, joka kertoo kävijöille rakennuk- sen sisäänkäynnin. Tämä on oleellista, koska voimalaitoksessa on runsaasti ovia, joista on vaikea hahmottaa, mikä on pääovi. Tuulikaappia olisi myös hankala mahduttaa ra- kennusmassan sisäpuolelle olemassa olevien portaiden vuoksi.
Voimalaitoksen piha on jaettu siten, että ihmiset tulevat sisään länsipuolelta eli Yhtiön- kadulle näkyvän pääjulkisivun puolelta. Voimalaitokselle voi saapua kävellen Yhtiönka- dun tai Tapulikujan jalkakäytäviltä. Huoltoajolle on varattu rakennuksen itäinen puoli.
Näin eri liikenteet saadaan kätevästi erotettua toisistaan. Rakennuksen eteläpuolelle eli Loimijoen puolelle sijoittuu ravintolan ulkoterassi. Rakennuksen piha yhdistyy Loimi- joen varrella kulkevaan kävelyreittiin. Voimalaitoksen pihalla olevan vanhan betonisen kivijalan päälle rakennetaan uusi lasinen paviljonki, joka palvelee ravintolaa. Samalla paviljongin vieressä oleva pieni huoltorakennus puretaan. Siellä sijaitsevat tekniset tilat järjestetään uudelleen, kun voimalaitos otetaan muutenkin uuteen käyttöön.
Voimalaitoksen ja Yhtiönkadun väliin jätetään avoin puisto, joka mahdollistaa voimalai- toksen näkymisen Yhtiönkadulle ja joka toimii voimalaitokseen johdattavana sisääntu- loalueena.
Suunnitelmassani olen esittänyt voimalaitokselle uutta pysäköintialuetta käyttämättö- mälle alueelle, joka on tällä hetkellä joutomatta ja joka sijaitsee voimalaitoksen tontin sekä Prisman tontin välissä. Tälle alueelle mahtuu 111 pysäköintipaikkaa.
Nykyisin voimalaitoksen edessä sijaitsee hiekkakenttä, jolla on tarkemmin merkitsemä- töntä pysäköintitilaa kutomon alueella käyville ihmisille. On toivottavaa, että tulevai- suudessa voimalaitoksella käyvät ihmiset voisivat mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös Prisman laajaa pysäköintialuetta.
Rakennuksen pääsisäänkäyntinä toimii olemassa olevan portaikon kohdalla sijaitseva ulko-ovi. Sen eteen rakennetaan uusi lasinen tuulikaappi. Sisäänkäynti johtaa aulatilaan, josta erotetaan uusilla lasiseinillä pieni myymälä ja neuvontatila. Sisäänkäynnin toiselle puolelle jää syvennys, jossa on sopiva tila narikalle.
Olemassa oleva alkuperäinen porras 2. kerrokseen on hankalassa paikassa asiakkaiden kulun kannalta. Se alkaa erikoisen läheltä sisäänkäyntiovea ja jopa osittain sen edestä.
Sitä pidetään suojeltavana, joten se säilytetään hankalasta paikastaan huolimatta. Suun- nitelmassa esitetään, että 2. kerrokseen rakennetaan toinen porras paikkaan, jonne voi kätevästi siirtyä sen jälkeen, kun on käynyt narikassa. Porras voidaan sijoittaa kohtaan, jossa on nykyäänkin jo alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut aukko välipohjassa.
Aulan takaosasta on käynti WC:ihin. Tällä alueella sijaitsee useita olemassa olevia pyl- väitä, jotka saa osittain kätkettyä uusien tilojen seiniin.
Aulasta pääsee myös ravintolaan, joka sijaitsee omassa tilassaan niin, että sitä voi ha- lutessaan käyttää myös erikseen auditoriossa tapahtuvasta toiminnasta riippumatta.
Ravintola on rakennuksen eteläpäädyssä paikassa, jossa avautuu hieno näkymä Loimi- joelle ja vanhalle kutomoalueelle. Ravintolasta pääsee voimalaitoksen eteläpäätyyn si- joitettavalle terassille. Ravintolan keittiöön pääsee voimalaitoksen itäpuolella olevista nykyisistä sisäänkäynneistä, joiden yhteyteen jää lastaustilaa sekä jätehuone. Keittiön sisäänkäynnistä on myös kulku keittiön toimistoon sekä henkilökunnan sosiaalitiloihin.
Täällä ensimmäisessä kerroksessa on alkuperäiseen sähkökeskukseen kuuluneita loke- roita, joita voi hyödyntää keittiön varastoina sekä ravintolan loošeina.
Rakennuksen kaakkoisessa kulmassa sijaitseva alkuperäinen porrashuone toimii suun- nitelmassa henkilökunnan sisäisenä yhteytenä. Sitä kautta pääsee nousemaan kolman- nessa kerroksessa olevaan toimistoon. Rakennuksen lounaiseen kulmaan sijoitetaan uusi hissi henkilökunnalle. Sen kautta päästään viemään keittiössä tehtyjä ruokia ja juomia toisen kerroksen tarjoiluhuoneeseen. Sen avulla voi myös nousta esteettömästi kolmannen kerroksen toimistoon. Yksi hissi ei riittäisi, koska kolmanteen kerrokseen kohoava korkea marmoritaulusali katkaisee kolmannen kerroksen tilat kahteen osaan.
Aulasta pääsee kulkemaan lämpiöiden kautta kahta puolta auditorioon. On tarkoituk- senmukaista jakaa kävijävirta kahteen osaan. Auditorion alaosa on olemassa olevien välipohjien korkojen vuoksi varsinaista 1. kerrosta ylempänä, joten auditorion sivuilla tarvitaan luiskia. Lämpiöistä on kulku asiakkaiden hissiin sekä varaporrashuoneeseen.
Nämä pystykulkuyhteydet sijaitsevat kantavan väliseinän vieressä, missä ne häiritse- vät mahdollisimman vähän auditorion ympärillä olevaa tilaa. Tässä kohdassa ne voivat nousta rakennuksen korkean keskiosan neljänteen kerrokseen saakka.
Auditorion takana on takatila, joka mahdollistaa näkymättömän siirtymisen näyttämön puolelta toiselle. Sen yhteydessä on esiintyjien pukuhuoneet sekä näyttämövälinevaras- to.
Auditorion taakse, ensimmäistä kerrosta alempana sijaitsevaan olemassa olevaan mata- laan tilaan mahtuu rakennuksen taloteknisiä tiloja: sähköpääkeskus, lämmönjakohuo- ne, ATK- ja teletila sekä sprinklauskeskus. Vanhat savupiipun savukanavat säilytetään
osana teknisiä tiloja.
Voimalaitoksen pohjoispuolella sijaitsevaa lisäosaa voidaan kätevästi hyödyntää näyttä- mön lastaustilana, jonka luo pääsee rakennuksen itäpuolella olevaa huoltoreittiä myö- ten.
Voimalaitoksen pohjoispuolella on myös uusille lämmityskattiloille rakennettu lisätila, jossa on suuret luoteeseen katsovat, pehmeää valoa antavat ikkunat. Niinpä tämä tila sopii hyvin työpajaksi, mikäli se säilytetään. Siellä voidaan esimerkiksi rakentaa lavas- teita, joita käytetään näyttämöllä. Koska tila on alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluma- ton myöhempi lisäosa, sen voisi myös purkaa.
Toisessa kerroksessa oleva komea marmoritaulusali siivotaan ja pidetään voimalai- toksen juhlavana keskustilana. Sinne pääsee ensimmäisestä kerroksesta vanhoja sekä suunniteltuja uusia portaita pitkin. Marmoritaulut, Stal-turbiini, teräksinen nostin ja šakkiruutulattia säilytetään. Sinne myöhemmin rakennetut varastokopit puretaan. Mar- moritaulusalia voi käyttää näyttelytilana, mutta huomioidaan, että se jo itsessään on nähtävyys. Siellä voidaan myös tarjoilla pieniä ruokia ja juomia auditoriossa pidettävien esitysten väliajalla. Marmoritaulusalin perällä olevat erilliset huoneet muutetaan suun- nitelmassani tarjoilutilaksi ja kabinetiksi. Marmoritaulusalin vieressä sijaitseva entinen sähkökeskus muutetaan näyttelytilaksi. Siellä olevat sähkötekniikkaan liittyvät lokerot sopivat mainiosti taideteosten sijoituspaikoiksi.
Marmoritaulusalista pääsee auditorion lämpiöön, josta on kulku auditorioon kahta puolta. Suunnitelmassa auditorion katsomo laskeutuu toisen kerroksen tasalta ole- massa olevalle betoniselle välipohjalle, joka sijoittuu ensimmäisen ja toisen kerroksen puoliväliin. Suunnitelmassani auditorioon mahtuu 300 katsojaa. Auditorion lämpiöstä johtaa ulos kaksi varaporrashuonetta. Toisen varaportaan saa kätevästi sijoitettua voi- malaitoksen pohjoispuolella olevaan lisäosaan, joten se ei riko varsinaisen sisätilan yh- tenäisyyttä.
Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat aiemmat toimistotilat pidetään toimistokäytössä.
Niiden tilajakoa on jonkun verran muutettu lisäämällä taukotila ja WC:t sekä muutta- malla osa toimistosta avotoimistoksi. Toimistotilaan nousee hissi esteettömän kulun varmistamiseksi.
Rakennuksen korkeassa keskiosassa olevaan neljänteen kerrokseen sijoitetaan kokous- tila, jota voi käyttää erikseen auditorion tilaisuuksista riippumatta. Hissi ja porrashuone nousevat neljänteen kerrokseen asti. Osa korotuksesta otetaan välttämättömän ilman- vaihtokonehuoneen käyttöön. Olemassa olevaa aputilaa voidaan hyödyntää IV-kammio- na, jonka kautta imetään poistoilma auditoriosta, koska se sijaitsee kätevästi auditorion yläpuolella. Korvausilma puhalletaan auditorion katsomon alta.
Kellarikerros 1:100 Näkymä sisäänkäynniltä
1. kerros 1:100
203.0 m²
MARMORITAULUSALI
+5.10
Stal-turbiini de Laval -turbiinin jalusta
133.0 m² NÄYTTELYTILA
+5.10
generaattorin jalusta
+3.88
12.0 m² PORRASH.
vanha höyryn- kuljetus- silta
TAUKO- TILA VALVOMO
PUKUHUONE PESUHUONE
LÖYLY- HUONE
SAVUPIIPPU VARASTO
+5.15
+5.15
SÄHKÖPÄÄKESKUS
22.0 m² KABINETTI 20.0 m²
TARJOILUTILA
vanhat teräskiskot
vanha hormi
(toimii näyttelytilana)
pilarin vahvistus pilarin
vahvistus pilarin vahvistus
pilarin vahvistus
HISSI uudet portaat
vanhassa aukossa
uusi ikkuna oven paikalle
HISSI
uudet hormit
311.0 m² AUDITORIO
+5.61
+5.61
luiska 1:12.5
+5.15
luiska
luiska
luiska 1:12.5 12.5 m²
PORRASHUONE
+6.10
VALVOMO
hormi
hormi
hormi PORRASH.
277.5 m² LÄMPIÖ
marmoritaulu marmoritaulu marmoritaulu
+8.70
+8.70
+8.55 +8.55
9.5 m² PORRASH.
+10.01
KONEMESTARIN TYÖHUONE
TOIMISTO
VAR.
TOIMISTO
VARASTO
TOIMISTO
KÄYTÄVÄ 26.5 m²
TOIMISTO
50.0 m² AVOTOIMISTO
16.5 m² NEUVOTTELU
20.5 m² TAUKOTILA
13.0 m² KÄYTÄVÄ 6.0 m²
KOPIO 1.5 m²WC
1.5 m² WC
HISSI
AUDITORION YLÄOSA HISSI
hormi
11.0 m²
PORRASHUONE
+9.88 +8.30
+6.10
+9.00
SIIVOUS- KOMERO
hormi hormi
hormi 2.0 m²
VAR.
SAVUPIIPPU
3. kerros 1:100
4. kerros 1:100
Julkisivu etelään 1:100 Julkisivu pohjoiseen 1:100
Julkisivu länteen 1:100 Julkisivu itään 1:100
Materiaalit
1. Punatiili
2. Kalkkihiekkatiili 3. Lasi
4. Ruskea puu 5. Kupari 6. Graniitti 7. Betoni 8. Teräs
1.
1. 1.
1.
1.
1.
1.
1.
2.
2.
2.
2.
2.
2.
2.
2.
3.
3.
3.
3.
3.
3.
3.
4.
4.
4.
4.
4.
4. 4. 4.
4.
2.
5.
5.
5.
5.
5.
5.
5.
5.
5.
5.
6. 6.
6.
6.
7.
7.
7.
7.
8.
8.
8.
8.
8.
8.
8.
Näkymä marmoritaulusalista Leikkaus 1:100
Näkymä auditoriosta
Aksonometria
pa pa p pa pa pa paviiljljono kiki St
St St S St St St St S St St St St S St St St SSalalalalalalalaalalaaaalaa--- tu tu tu tu tu tu tu tu tu t tu tu tu tuu tuu tuurbrbrbrbrbrbrbrbrbrbrbbbbbiiiiiiiiiiiiiiiiiiiininninininninnnnnnin
ma ma ma ma ma ma ma ma m ma ma ma ma maaa m rmrmrmrmrmrmrmrmrmrmrmrmmmmorororororororororororooroororrri-i-i-i-i-i-i-i-ii-i-
ta ta ta ta ta ta ta taa ta ta taa taa t ululuululululuuuluuutututututututuuuutututututut sh
sh sh sh sh sh sh sh shh sh s sh s sh shakakakakakakakakakakakakakaaaaakkkikikikikikikikikikikkikkii---
ru ru ru ru ru ruuuuu ru r r rr ruu r utututututututututututututu-u-u-u-u-u-u-u-u-u-uu-
la la la la la la laa laaaatttttttttttttttttttttttttttiaiaiaiiaiaiaiaiaiaiaiaiaa
uuu uu uu u sisisisi tuuu lullulii- kaapappipi uusi
uusi ikkuna
uusi ikkuna
AULA
RAVINTOLA
TERASSI
KEITTIÖ
HISSI
HISSI HISSI
HISSI HISSI
WC:T WC:T
TYÖPAJA
AUDITORIO
VARASTO
PUKU- HUONEET
AUDITORIO AUDITORIO
MARMORITAULUSALI LÄMPIÖ
LÄMPIÖ
NÄYTTELY- TILA KOKOUSTILA
IV-KONEHUONE
TOIMISTOT
henkilökunta HISSI
HISSI
yleisö
LASTAUS
