KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 PL 1041, 45101 Kouvola Vaihde 0295 029 000 www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22

PL 1041, 45101 Kouvola

Vaihde 0295 029 000

www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola

PÄÄTÖS KASELY/154/07.00/2012

6.7.2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Neste Markkinointi Oy PL 95

00095 NESTE OIL

Yhteyshenkilö: Jonas Liimatta, jonas.liimatta@nesteoil.com

PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI

Ilmoitus koskee Imatran kaupungissa katuosoitteessa Koulukatu 57 sijaitsevaa poltto- nesteiden jakelupistettä. Kohteen kiinteistörekisteritunnus on 153-12-30-20 ja sen omis- taa ilmoituksen tiedoista poiketen Juha Aarnio. Tontti rajoittuu pohjoisosasta omakotita- lotonttiin, idässä katualueeseen (Koulukatu) sekä etelässä ja lännessä liikerakennuksiin.

ILMOITUKSEN VIREILLETULO JA PYYDETYT SELVITYKSET

Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Ely-keskus) 18.5.2012. Kaakkois-Suomen Ely-keskus on 28.5.2012 pyytänyt ilmoituk- sen tekijää täydentämään ilmoitusta maaperän lisätutkimuksilla. Täydennys on saapunut Kaakkois-Suomen Ely-keskukseen 21.6.2012.

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryh- tyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle Ely-keskukselle.

Kaakkois-Suomi

PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT

Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta

Kohteessa toimii polttonesteiden jakeluasema. Nykyiset polttonestesäiliöt poistetaan maasta ja polttoaineiden jakelualueella tehdään muutostöitä. Maanalaisten polttones- tesäiliöiden paikka vaihtuu jakelupaikan länsipuolelle. Jakelutoiminta tulee jatkumaan alueella

Kunnostuskohde sijaitsee korttelissa, joka on 3.3.2003 vahvistetussa asemakaavassa merkitty huoltoaseman korttelialueeksi (LH-1).

Maaperätiedot

Täyttöhiekkakerroksen paksuus vaihteli säilöalueilla 1−2,3 m (näytteenottopisteet säiliö- kaivantojen reunalla) ja mittarikentällä 0,8−1,2 m. Perusmaa täytön alla on savista silttiä noin 5,5 m syvyyteen. Savisen siltin alla on silttinen hiekkakerros, jonka alla moreenia noin 8 m syvyydestä alkaen.

Pinta- ja pohjavesitiedot

Maasto- ja karttatarkastelun perusteella pohjaveden virtaus suuntautuu itään ja päätyy Vuokseen. Alue on asfaltoitu ja viemäröity. Lisäksi perusmaan pintakerros on heikosti vettä läpäisevää savista silttiä, joten pohjaveden muodostuminen alueella on vähäistä.

On todennäköistä, että alueelle kertyvä vesi kulkeutuu suurelta osin kaupungin kuivatus- järjestelmiin. Lähin pohjavesialue on kohteen länsipuolella 350 metrin päässä sijaitseva Korvenkannan (tunnus: 0515302 A) 1 luokan pohjavesialue. Lähin pintavesistö on Vuoksi noin 800 metrin päässä kaakossa.

Kohdealueella tehdyt selvitykset ja tutkimukset Aikaisemmat tutkimukset ja kunnostukset

2003 tehdyn ympäristötutkimuksen perusteella kohteessa oli puhdistustarve mittariken- tällä ja säiliöalueella. Maaperäolosuhteista johtuen pilaantuneella maa-aineksella ei ar- vioitu olevan merkittäviä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Tutkimustulosten perus- teella laadittiin YSL 78 § mukainen ilmoitus pilaantuneen maan puhdistamisesta. Kaak- kois-Suomen ympäristökeskus antoi pilaantuneen maan puhdistamisesta päätöksen 23.6.2003. Syksyllä 2003 asemalla toteutettiin KTM 415/1998 mukaiset muutostyöt.

Muutostöiden yhteydessä säiliöiden välistä poistettiin lievästi pilaantunutta maa-ainesta.

Säiliöitä ei nostettu eikä mittarikentän rakenteita purettu, joten rakenteiden alle jäi pi- laantunutta maa-ainesta. Sovittiin, että rakenteiden alapuolisen maaperän kunnostustöi- tä jatketaan soveltuvien muutostöiden yhteydessä. Puhdistustoimenpiteet on esitetty 17.12.2003 päivätyssä toimenpideraportissa

Maaperätutkimukset

Kohteessa tehtiin maaperätutkimuksia 20−21.10.2011. Tutkimukset tehtiin keskiraskaal- la porauskalustolla 5 tutkimuspisteestä. Tutkimukset kohdistettiin jakeluaseman riskikoh- teisiin: mittarikentälle ja säiliöalueelle. Mittarikentällä tutkimuspisteet porattiin kenttära- kenteiden ulkopuolelle. Maanäytteitä toimitettiin laboratorioanalyysiin aistinvaraisten ar- vioiden sekä maaperätietojen perusteella. Jokaisesta pisteestä analysoitiin vähintään yksi näyte. Laboratorioon toimitetuista näytteistä analysoitiin bensiinijakeet (C₅−C₁₀), BTEX-yhdisteet, bensiinin lisäaineet (MTBE, TAME, TAEE, ETBE, DIPE) ja öljyhiilivety- jakeet (C₁₀−C₄₀).

Säiliöalueella (98E ja diesel) pisteessä P1 maaperässä on kohonneita bensiinikompo- nenttien pitoisuuksia. Virherajojen puitteissa pitoisuudet sijoittuvat Vna 214/2007 ohjear-

vopitoisuuksien väliin. Näytteessä ei havaittu bensiinin lisäaineita, joten kyseessä on to- dennäköisesti vanha päästö (havaittiin jo 2003).

Säiliöalueella (95E-säiliö) pisteessä P2 maaperässä on kohonneita bensiinikomponent- tien pitoisuuksia. Pitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 ylemmän ohjearvotason. Bensiinin lisäaineiden määrä on pieni, joten kyseessä on vanha päästö.

Mittarikentän ulkopuolella pisteessä P3 havaittiin selvästi kohonnut öljypitoisuus, jossa raskaittenjakeiden osuus oli poikkeuksellisen korkea. Aistinvaraisesti arvioituna näyt- teessä havaittiin bitumin hajua. Bensiinikomponenttien pitoisuudet olivat alemman oh- jearvon tuntumassa. Pisteessä P4 havaittiin ainoastaan merkkejä öljystä ja bensiinistä.

Pisteessä P5 havaittiin vähäisiä merkkejä öljystä. Bensiinikomponenttien osalta vanhalle päästölle tyypillisesti bentseenipitoisuus oli virherajojen puitteissa ylemmän ohjearvota- son tuntumassa. Muut komponentit olivat alemman ohjearvon tuntumassa tai sen ala- puolella.

Kesäkuussa 2012 kohteessa tehtiin lisätutkimuksia. Näytteitä otettiin 5 tutkimuspistees- tä, jotka sijoitettiin, niin että pilaantuman horisontaalista levinneisyyttä saataisiin rajattua erityisesti naapurikiinteistöllä sijaitsevan omakotitalon suuntaan. Tutkimuksissa havaittiin pilaantuman ulottuvan kiinteistön rajalle asti. Näytteissä havaittiin korkeita pitoisuuksia (yli ylemmän ohjearvon) bensiinikomponentteja (bentseeni, tolueeni ja ksyleeni) syvyy- dellä 5−6 metriä. Lisätutkimustulosten perusteella arvioituna on todennäköistä, että ko- honneita bensiinihiilivetypitoisuuksia esiintyy ainakin jossain määrin myös jakeluaseman itäpuoleisella katualueella sekä jakeluasemakiinteistön pohjoispuoleisella omakotikiin- teistöllä. Taulukkoon 1 on koottu suurimmat haitta-ainepitoisuudet tehdyistä tutkimuksis- ta.

Taulukko 1. Suurimmat alueella havaitut maaperänäytteiden haitta-ainepitoisuudet Haitta-aine Näytepis-

te

Syvyys (m)

Pitoi- suus (mg/kg)

Huomioita

TVOC C₅-C₁₀ P10 5,0−6,0 410 alemman ja ylemmän ohjear- von välissä

öljyhiilivetyjakeet C10-C21

P3 1,0−2,0 1300 ylittää ylemmän ohjearvo C₂₁-C₄₀ P3 1,0−2,0 2800 ylittää ylemmän ohjearvo bentseeni P6 4,0−5,0 9,2 ylittää ylemmän ohjearvo

tolueeni P6 4,0−5,0 62 ylittää ylemmän ohjearvo

etyylibentseeni P2 4,0−5,0 22 alemman ja ylemmän ohjear- von välissä

ksyleenit P10 5,0−6,0 107 ylittää ylemmän ohjearvo

MTBE P7 5,0−6,0 34 alemman ja ylemmän ohjear-

von välissä

TAME P2 4,0−5,0 0,17 kynnysarvon ja alemman

ohjearvon välissä Pohjavesitutkimukset

Kahteen maaperätutkimuspisteeseen asennettiin väliaikainen pohjavesiputki näytteenot- toa varten. Säiliökaivantoihin kertyneessä vedessä havaitut pitoisuudet ovat korkeita.

Vesinäytteet on otettu tiiviissä kaivannossa seisovasta vedestä ja pitoisuudesta päätel- len veden pinnalla on polttoainefaasia. Pohjavesitutkimusten tulokset ovat taulukossa 2.

Taulukko 2. Vesinäytteiden tulokset

Piste

Siivilän syvyys (m)

C10−C40

(mg/l)

MTBE, TAME, TAEE, ETBE (mg/l)

bentseeni (mg/l)

tolueeni (mg/l)

etyyli- bentseeni (mg/l)

ksyleenit (mg/l)

TVOC C5−C10

(mg/l)

P1 1,8−4,3 140 1,0 8 330 260 1190 6600

P2 1,5−4,0 4,5 0,06 0,4 3,2 0,4 9,2 50

Pilaantuneisuuden arviointi

Kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävän maa-aineksen sijainti ja määrä Kohteessa tehdyssä kairaustutkimuksessa otettujen maanäytteiden, maakerrosten sekä haitta-aineiden analyysitulosten perusteella kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältä- vää maata on arviolta 500 m² laajuisella alueella keskimäärin 2−6 metrin syvyydellä.

Poistettavien maa-ainesten määrä on arviolta noin 750 m³ (1300 t).

Kulkeutumisriskit

Kulkeutuminen huokoskaasuun haihtumalla ja edelleen maan pinnalle joko ulko- tai si- säilmaan on teoreettisesti mahdollista, mikäli haitta-aine on riittävän haihtuva, kuten bensiinihiilivedyt sekä osa bensiinin lisäaineista. Kohteessa todetut bensiinihiilivetyjen pitoisuudet ovat verrattain alhaisia, joten haihtumispotentiaali on vähäinen. Tutkimuksis- sa todetut bensiinihiilivetypitoisuudet ovat sitoutuneena hienoainesta sisältävään maa- ainekseen, jossa maapartikkelien välinen huokostilavuus on pieni eikä kaasun kulkeu- tumista merkittävissä määrin tapahdu. Kohdealue on asfaltoitu, joka entisestään vähen- tää haihtumista.

Kohteesta poistetaan nykyiset maanalaiset polttonestesäiliöt ja uusi säiliöpaikka perus- tetaan jakelualueen länsisivustalle. Muutostöiden yhteydessä tiiviit pintarakenteet (as- faltti) puretaan pois, mutta muutostöiden jälkeen alueet asfaltoidaan uudelleen. Asfal- tointi ja kohteen tiivis perusmaa rajoittavat haitta-aineiden leviämisriskiä vajovesien mu- kana. Edellä esitetyn perusteella ympäristö- tai terveyshaittaa aiheuttavaa kulkeutumista kaasuna tai veteen liuenneena ei tapahdu.

Altistumisriskit

Haitta-aineita sisältävä maa-aines sijaitsee valtaosin yli 1,5 m syvyydessä, joten altistu- mista haitta-aineille suoran ihokontaktin kautta ei nykytilassa tapahdu. Suoran kontaktin kautta tapahtuva altistuminen tulee kyseeseen lähinnä jakeluaseman rakenteiden purku- työhön liittyvän maarakennustyön yhteydessä, jonka yhteydessä on huolehdittava riittä- västä työsuojelusta.

Alueella ei viljellä ravintokasveja eikä se sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on kunnallistekniikka ja lähialueella ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja. Jakeluase- man purkutöiden jälkeen alueella ei sijaitse rakennuksia, joiden sisäilmaan haitta-aineita voisi huokoskaasun välityksellä kulkeutua. Edellä mainituilla perusteilla maaperässä olevat hiilivedyt eivät aiheuta terveysriskiä nykytilassa.

Ekologiset riskit

Kohde sijaitsee rakennetulla kaupunkialueella eikä kohteen välittömässä läheisyydessä ole luontoarvoiltaan herkkiä kohteita. Kulkeutumisriskitarkastelun perusteella ympäristö- haittaa aiheuttavaa öljyhiilivetyjen kulkeutumista ei tapahdu. Edellä mainituilla perusteilla ekologisia riskejä ei voida pitää merkittävinä eikä niitä ole tarpeen tarkastella tarkemmin.

Maaperän kunnostustarve

Maaperän kunnostustarvetta ja tarkoituksenmukaisia kunnostustoimenpiteitä harkittaes- sa huomioidaan yleisesti mahdolliset kulkeutumis-, altistumis- ja ekologiset riskit. Ra- kennetulla kaupunkialueella tulisi huomioida lisäksi mahdollisten syvien kaivantojen ai- heuttamat kunnallisteknisiin rakenteisiin (katujen rakennekerrokset, kaapelit, putkistot) kohdistuvat vaurioitumisriskit sekä henkilöturvallisuuteen (kaivantoon putoaminen, kai- vannon sortuminen) kohdistuvat riskit.

Terveysriskejä tai välitöntä haitta-aineiden edelleen kulkeutumisen riskiä ei alueella ny- kytilassa esiinny. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai maankäytöltään erityi- sen herkällä alueella. Kohteessa jatkuu polttoaineiden jakelutoiminta. Muutostöiden kä- sittävillä alueilla tullaan kuitenkin kaivamaan maa-ainesta, joissa on haitta- ainepitoisuudet ylittävät Valtioneuvoston asetuksen viitearvot.

ESITETTY KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kunnostuksen yleisperiaatteet

Tavoitteet

Kohteeseen ei esitetä pitoisuustavoitteisiin perustuvaa kunnostustavoitetta, ainoastaan kohteessa muutostöiden edellyttämässä laajuudessa kaivettava ja pilaantuneeksi todet- tu maa-aines esitetään poistettavaksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaik- kaan. Kaivusuunnitelma on esitetty kuvassa 1.

Mahdollinen katualueelle ja pohjoispuoleiselle omakotikiinteistölle kulkeutunut pilaantu- ma tarkentuu kunnostuksen yhteydessä tehtävien lisätutkimusten (katso kappale jatko- toimenpiteet) perusteella.

Kuva 1. Suunnitelma kaivualueista

Kunnostus

Työn kuvaus

Kunnostustoimenpiteet toteutetaan massanvaihdolla. Pilaantuneen maa-aineksen poisto tehdään jakelurakenteiden muutostöiden yhteydessä. Pilaantunut maa-aines poistetaan kaivamalla tavanomaista maanrakennuskalustoa käyttäen. Pilaantunutta maa-ainesta ei välivarastoida tontilla kuormauksen ja pitoisuuksien analysoinnin kannalta välttämätöntä varastointia kauemmin. Kaivun aikana noudatetaan säädettyjä työsuojeluohjeita.

Pilaantuneen maan poiskaivun jälkeen otetaan kaivun rajapinnoista koontinäytteet, jois- ta analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt C₁₀−C₄₀, BTEX- yhdisteet, bensiinin lisäai- neet (MTBE ja TAME) ja bensiinijakeet C₅−C₁₀. Kaivannot mitataan ja kaivualueiden ra- jaus dokumentoidaan loppuraporttiin.

Pilaantunut maa-aines toimitetaan asiaankuuluvan luvan omaavaan käsittelypaikkaan.

Kaivantojen kohdalta poistettu puhdas maa-aines läjitetään työmaalla käytettäväksi kai- vantojen täyttöihin. Lisätäyttö tehdään puhtaalla maa-aineksella.

Mikäli kaivantoihin kertyy öljyistä vettä, se imetään pois asiaankuuluvan luvan omaavalla imuautolla ja toimitetaan käsiteltäväksi. Vaihtoehtoisesti vettä voidaan pumpata kunnan jätevesiviemäriin vesi- ja viemärilaitoksen luvalla vesilaitoksen ehtojen mukaisesti.

Massanvaihtotyötä valvotaan ympäristötutkimuksen yhteydessä saatuja laboratoriotu- loksia ja puhdistustyön aikana tehtäviä kenttämittauksia (Petro- Flag−kokonaishiilivetymittari, RAE−fotoionisaattori) ja aistinvaraisia havaintoja hyväksi- käyttäen.

Laadunvalvonta

Kunnostuksen lupapäätöksen toteutumista valvoo työmaalla paikanpäällä ympäristötek- ninen valvoja. Ympäristöteknisen valvojan tehtäviin kuuluvat muun muassa:

 työnaikaisten kenttähavaintojen tekeminen, seurantanäytteiden ottaminen

 maanäytteiden kenttäanalyysit

 yhteistoiminta alueen maarakennusurakoitsijoiden kanssa (työn ohjaus ja tiedotus)

 pilaantuneen maan kaivun ja välivarastoinnin ohjaus: eri voimakkuuksilla pilaantu- neet ja puhtaat maa-ainekset pidetään erillään

 tiekuljetuksissa tarvittavien siirtoasiakirjojen laatiminen

 kunnostustyön aikaisen työmaapäiväkirjan ylläpito

 kunnostustyön aikaisten laboratorionäytteiden otto

 ympäristötekninen valvoja ottaa yhteyttä tilaajaan ja viranomaisiin, mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita.

 ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maan kunnostustyön suorittamista ympäristöteknisestä näkökulmasta ja valvoo kunnostukselle annettujen viranomais- määräysten toteuttamista.

Haitta-aineita sisältävän maa-aineksen kuljetus

Ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti lajitellut jätejakeet ja maamassat toimi- tetaan asianomaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottokeskukseen pitoisuusluokit- tain jaoteltuina. Kaivu- ja kuormausalueet järjestetään siten, että liikennöintiä pilaantu- neen maan päällä ei tehdä. Kuormausalueet puhdistetaan kuormauksessa mahdollisesti varisevasta maa-aineksesta ja tarvittaessa lähtevien autojen renkaat puhdistetaan pi- laantuneen maan leviämisen estämiseksi. Maa-ainesten varastointia ei tehdä työmaalla haitta-aineiden analysointia (kenttä- ja laboratorioanalyysit) ja/tai kuormauksen tarkoi- tuksenmukaista järjestämistä ja/tai jätteen erottamista kuluvaa aikaa pidempään. Kai- vumassojen lajittelu tehdään olemassa olevien tutkimustulosten ja kenttähavaintojen se- kä kunnostuksen yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorionäytteiden analyysitulosten

perusteella. Pilaantuneet maa-aineskuormat kuljetetaan asianmukaisilla siirtoasiakirjoilla varustettuina vastaanottokeskuksiin. Ympäristötekninen valvoja merkitsee siirtoasiakir- joihin maa-aineksen pilaantuneisuusasteen. Pilaantuneen maa-aineksen kuormat kulje- tetaan vastaanottokeskuksiin tiivislavaisilla autoilla kuormat peitettyinä.

Kunnostuksen päättyminen

Maaperän kunnostus katsotaan päättyneeksi, kun muutostöiden edellyttämässä laajuu- dessa kaivettavat maa-ainekset on joko hyötykäytetty kaivannoissa (puhtaat maat) tai poistettu alueelta todettujen haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti.

Työsuojelu

Työsuojelu massanvaihdossa:

 Ennen säiliöiden poistamista, ne tyhjennetään ja tehdään kaasuvapaiksi työhön pe- rehtyneen erikoisurakoitsijan toimesta.

 Syöminen, juominen ja tupakointi ei ole suotavaa massanvaihdon kohteena olevalla alueella. Työmaalla osoitetaan alueet em. tarkoitusta varten.

 Massanvaihto suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että kulloinkin työn alla olevasta kohteesta ei pääse kaivu-, lastaus- ja purkuvaiheessa syntymään pölyä.

 Sivullisten henkilöiden pääsy massanvaihtotyömaalle estetään merkitsemällä ja ai- taamalla työmaa-alue. Työmaa-alue varustetaan pilaantuneen maaperän kunnos- tuksesta kertovin kyltein.

 Pilaantuneen maan hallitsematon kulkeutuminen kunnostettavan alueen ulkopuolelle estetään.

 Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista.

Kaivualueella käytetään henkilökohtaisia suojaimia (suojavaatteet, −kengät,

−käsineet) sekä tarvittaessa hengityssuojaimia.

Ympäristöhaittojen ehkäiseminen

 Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään kaivun, kuormauksen ja kulje- tuksen aikana.

 Kaivu- ja kuormausalueet järjestetään siten, että liikennöintiä pilaantuneen maan päällä ei tehdä.

 Kuormausalueet puhdistetaan kuormauksessa mahdollisesti varisevasta maa- aineksesta ja tarvittaessa työmaalta lähtevien autojen renkaat puhdistetaan pilaan- tuneen maan leviämisen estämiseksi.

Raportointi

Kunnostustyömaan ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa mm:

 pilaantuneen maa-aineksen määristä sekä sijoituskohteista

 kaivualueelta otettavien maanäytteiden kenttä- ja laboratorioanalyysituloksista ja näytteiden ottopaikoista ja -syvyyksistä.

Lisäksi kunnostetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot merkitään karttapoh- jalle. Yhteenveto liitetään loppuraporttiin.

Kunnostustöiden päätyttyä tehdään raportti, joka toimitetaan Kaakkois-Suomen Ely- keskukselle kolmen kuukauden kuluessa töiden lopettamisesta. Raporttiin kootaan seu- raavat tiedot:

 kaivutyön toteuttaminen, kunnostetut alueet sekä näytteenottopisteet karttapiirustuk- sessa

 tehtyjen kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset

 kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista

Aikataulu

Kunnostus on tarkoitus toteuttaa kesällä 2012. Kunnostusvaiheen arvioidaan kestävän 1-2 viikkoa.

Jatkotoimenpiteet

Kunnostuksen yhteydessä toteutetaan myös seuraavat toimenpiteet:

 Pilaantumisen laajuutta kartoitetaan omakotitalokiinteistön puolelta kairaamalla. Tut- kimuksiin pyydetään kiinteistön omistajan lupa hyvissä ajoin ennen suunniteltua tut- kimusajankohtaa.

 Tutkimustulosten perusteella Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle esitetään tarvittaes- sa suunnitelma pilaantuneen maaperän kunnostuksesta omakotitalokiinteistön tontil- la. Suunnitelmassa esitetään kunnostustavoitteet ja kunnostustekniikka.

 Neste Markkinointi Oy esittää, että tarvittaessa pilaantuneen maaperän kunnostusta voidaan kiinteistön omistajan luvalla jatkaa kaivamalla myös omakotitalokiinteistön puolelle ilman erillistä hallinnollista lupakäsittelyä.

 Koulukadun puoleisella kaivureunalla kunnostusta jatketaan kunnostustavoitteet täyttävään kaivureunaan / katualueen reunaan asti.

 Mikäli kunnostustavoitteita ei saavuteta katualueen suunnalla, kaivuseinämään asennetaan eristävä kerros (bentoniittimatto, HDPE kalvo tms.). Kaivuseinämän öl- jyhiilivety- ja bensiinihiilivetypitoisuudet dokumentoidaan laboratorionäytteillä.

 Mikäli kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta jää katualueen puoleiseen kaivusei- nämään, pilaantuman laajuus tutkitaan katualueen toiselta puolelta kairaamalla

 Mikäli omakotitalokiinteistön tai katualueen puoleiseen kaivuseinämään jää kunnos- tustavoitteet ylittävää maa-ainesta, kunnostuksen loppuraportissa esitetään ympäris- tö- ja terveysriskien arviointi. Riskinarvioinnissa huomioidaan erityisesti jakeluase- man pohjoispuolella sijaitseva omakotitalo.

LAUSUNNOT

Kaakkois-Suomen Ely-keskus on ollut 25.5.2012 puhelimitse yhteydessä kohdekiinteis- tön omistajaan Juha Aarnioon, joka ilmoitti puhelimitse, että ei halua antaa lausuntoa.

ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mu- kaisesti, seuraavin määräyksin.

Määräykset:

1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen Kaakkois-Suomen Ely- keskukselle ja Imatran kaupungin ympäristöviranomaiselle. Kunnostustöiden aloitusil- moituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan, ja pi- laantuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot. Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta.

2. Maaperän kunnostuksen tavoitetaso on vähintään Vna 214/2007 mukainen ylempi oh- jearvotaso:

 öljyhiilivetyjen bensiinijakeet (C₅−C₁₀) 500 mg/kg

 öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C₁₀−C₂₁) 1000 mg/kg

 öljyhiilivetyjen raskaat jakeet (>C21−C₄₀) 2000 mg/kg

 bentseeni 1 mg/kg

 tolueeni 25 mg/kg

 etyylibentseeni 50 mg/kg

 ksyleenit 50 mg/kg

Mikäli alueen maaperässä todetaan muita haitta-aineita, käytetään niiden kunnostami- sen tavoitepitoisuuksina Vna 214/2007 ylempiä ohjearvotasoja vastaavia pitoisuuksia.

3. Alueen kunnostamisen yhteydessä tulee selvittää pilaantuneisuuden laajuus. Mikäli pi- laantuneisuus on levinnyt naapurikiinteistöille, tulee niiden omistajilta saada suostumus tutkimusten tekemiseen naapurikiinteistöillä.

4. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työ- vaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäris- töön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamises- ta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ym- päristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Haihtuvia yhdisteitä sisältäviä maamassoja ei saa seuloa tai muuten käsitellä kohdekiinteistöllä.

Maamassoja ei saa välivarastoida kohdekiinteistöllä.

5. Kunnostettavan alueen maaperästä on poistettava käytöstä poistetut polttonesteiden va- rastointiin ja jakeluun liittyvät rakenteet ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paik- kaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Edellä mainittujen rakenteiden alapuo- lisesta maaperästä tulee ottaa maaperänäytteet ja niistä tulee analysoida laboratoriossa määräyksessä 1 mainitut haitta-aineet. Näytteenotto tulee ulottaa samalle tasolle, jolla nyt on havaittu maaperän pilaantuneisuutta (6-7 m). Maaperän puhdistamisen yhtey- dessä maaperästä löytyvät jätteen on poistettava maaperästä ja toimitettava asianmu- kaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.

6. Kaivantoihin kertyvän haitta-ainepitoisen veden poistamiseen kaivannosta ja käsittelyyn tulee varautua ennen kunnostustöiden aloittamista. Haitta-aineita sisältävä vesi tulee käsitellä asianmukaisesti öljynerottimessa tai toimittaa käsiteltäväksi asianomaisen käsit- telyluvan omaavaan laitokseen. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asias- ta etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa.

7. Kunnostuskohteeseen tulee asentaa vähintään kaksi pohjavesiputkea pohjaveden hait- ta-ainepitoisuuksien seuraamista varten. Pohjavedestä tulee ottaa näytteet kunnostami- sen yhteydessä sekä kaksi kuukautta kunnostustöiden päätyttyä.

8. Mikäli tavoitearvoihin ei jostakin syystä päästä, tulee riskinarvioinnilla osoittaa, ettei maaperään jääneet haitta-ainepitoisuudet aiheuta haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Riskiarviointia varten pilaantuneisuus tulee pystyä rajaamaan ja pilaan- tuneiden maa-ainesten kokonaismäärä selvittää. Alueen maankäytön suunnitelmien muuttuessa tai haitan tai vaaran ilmetessä on puhdistustarve selvitettävä uudelleen Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

9. Imatran kaupungin ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tar- kastamiseen ennen niiden täyttämistä.

10. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioimattomia odottamattomia tilanteita tulee niistä tehdä ilmoitus, jotta Kaakkois-Suomen Ely-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdis-

tustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. Mikäli kunnostusta on tar- peen jatkaa naapurikiinteistölle, tulee sen osalta esittää kunnostussuunnitelma, jonka Kaakkois-Suomen Ely-keskus hyväksyy ja antaa tarvittaessa tarkentavia määräyksiä kunnostamisen suorittamisesta.

11. Kunnostustyön päätyttyä tulee Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle ja Imatran kaupungin ympäristöviranomaiselle toimittaa loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa töiden val- mistumisesta. Loppuraporttiin tulee sisällyttää kunnostamisen aikana suoritettavien maa- ja vesinäytteenottojen tutkimustulokset. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviran- omaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027)

Perustelut

Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttämätön- tä viranomaisvalvonnan kannalta. Kunnostuksen valvojan tulee olla perehtynyt pilaantu- neen maaperän puhdistamiseen, sillä se on tavanomaisesta poikkeavaa maarakenta- mista. (Määräys 1)

Ilmoituksessa esitetään, että kunnostamisessa ei olisi varsinaisia kunnostustasoja, vaan pilaantuneet maat poistettaisiin aseman muutostöiden yhteydessä vain siinä laajuudes- sa kuin muutostyöt edellyttävät. Kaakkois-Suomen Ely-keskus kuitenkin katsoo, että alueen pilaantuneisuus huomioiden puhdistustaso pitää olla vähintään Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot. Kunnostuksessa saa kuitenkin ottaa huomioon kunnallisteknisiin rakenteisiin (katujen rakennekerrokset, kaapelit, putkistot) kohdistuvat vaurioitumisriskit ja tarvittaessa noudattaa määräystä 8. (Määräys 2)

Tutkimusvaiheessa ei kaikilta osin pilaantuneisuuden laajuutta ole pystytty selvittämään.

Kunnostamisen yhteydessä pilaantuneisuuden laajuus tulee selvittää, jotta pilaantunei- suuden riskit voidaan arvioida. Alueelle tulee myös asentaa pohjavesiputket haitta- aineiden levinneisyyden seuraamista varten ja pohjaveden virtaussuunnan selvittämistä varten. (Määräys 3 ja 7)

Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä toiminnoista ei saa aiheutua ympäris- tön muuta pilaantumista, joten kunnostuksen työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava niin, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. (Määräys 4)

Kunnostettavalla maa-alueella olevat käytöstä poistetut polttonesteiden varastointiin ja jakeluun liittyvät rakennelmat ovat riski maaperän ja pohjaveden pilaantumiselle myös kunnostustyön jälkeen ja ovat siksi edellytetty poistettaviksi kaivutyön yhteydessä. Edel- lä mainittujen rakenteiden poistamisella maaperästä helpotetaan myös kunnostustavoit- teiden toteuttamista. Poistettujen rakenteiden alueelta tulee maaperän puhtaus varmis- taa laboratorionäyttein. Jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmu- kaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristöl- le. (Määräys 5)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaan- tumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

(Määräys 6)

Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai -määräyksiä.

Mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta.

(Määräys 8, 9 ja 10)

Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Raportissa arvi- oidaan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja - puhdistuksen tarve, kaikkien maaperään jäävien sovelletun asetuksen mukaisen kyn- nysarvon ylittävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit sekä mahdolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän kunnos- tamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. Jatkotarkkailun tarve ratkais- taan erikseen loppuraportin perusteella. (Määräys 11)

Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistuk- seen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle, kun puh- distamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdistusmenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista.

Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten haittojen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkei- notoimistojen maksullisista suoritteista (1538/2011)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Päätöksestä peritään suoritemaksua Valtioneuvoston asetuksen (1538/2011) mukaises- ti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelys- tä peritään maksua 50 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 25 h, mukaan maksua kertyy 1250 €.

Maksu peritään erillisellä laskulla.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Imatran kaupun- gin ilmoitustaululla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YsL 96 ja 97). Valitusosoitus on liitteenä.

vs. ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Pulkkanen

ympäristöinsinööri Mikko Rautio

JAKELU Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella.

TIEDOKSI Imatran kaupunginhallitus

Imatran seudun ympäristölautakunta Juha Aarnio

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

LIITTEET Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen 6.7.2012. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä mää- räaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou- luaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusajan vii- meinen päivä on 6.8.2012.

Valituksen toimittaminen

Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon:

käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite PL 204, 65101 VAASA

puhelin 029 564 2611

telekopio 029 564 2760

aukioloaika klo 8.00 - 16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä pos- tiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

 valittajan nimi ja kotikunta

 postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

 päätös, johon haetaan muutosta

 muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä

 muutosvaatimuksen perustelut

Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhe- valtaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, vali- tuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viran- omaiselle

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei va- littaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimak- suna 90 euroa.