Ensimmäisenä käsittelemme individualistia asenteita, joihin kuuluvat osallistujien mukaan yksilölliset ominaisuudet kuten piirteet, toiminta sekä kyvyt ja taidot, joita he pitivät olennaisina yrittäjänä toimimisen kannalta. Yrittäjyyden kannalta keskeisiksi piirteiksi mainittiin muun muassa rohkeus, itsevarmuus, innovatiivisuus, ahkeruus, aktiivisuus sekä rutiinien ja turvallisuuden karttaminen. Lisäksi yrittäjyyteen liitettiin pääasiassa maskuliinisiksi ymmärrettyjä piirteitä ja naisilla nähtiin olevan vähemmän yrittäjyyteen tarvittavia ominaisuuksia. Väittämien muotoilu itsessään (”Näkemykseni mukaan miehet ovat rohkeampia…”) saattoi vahvistaa maskuliinisten asenteiden ja piirteiden esiinnousua, mutta kyseisiä asenteita ja piirteitä nousi argumentaatiosta esille myös luonnostaan ilman, että väittämä siihen varsinaisesti johdatti. Asenteista on tulkittavissa, että monen mielestä yrittäjällä täytyy olla tiettyjä sisäsyntyisiä piirteitä ennemmin kuin että yrittäjäksi aikova voisi kehittää itsessään tarvittavia ominaisuuksia. Kuitenkin väittämä “Jo lapsesta mielestäni näkee, voiko hänestä tulla yrittäjä” sai vain muutamalta osallistujalta kannatusta. Väitettä kannattaneet mainitsivat seuraavanlaisia yrittäjämäisiä piirteitä, joita voi tunnistaa jo lapsista:
Semmosta tiettyy luovuutta, ja, ideoita ja, ja on semmonen niin kun ahkera ja tarttuu asioihin toki tietysti voi lapsi jos aatellaan lasta niin kyllähän lapsi voi muuttua ja, asioitten kiinnostus tai kiinnostus asioihin muuttuu mutta että kyllä näkee jos tiettyjä ominaisuuksia ihan pienessäkin lapsessa että, olen siis työskennellyt myös lasten kanssa niin pystyn kyllä sanomaan ihan ammatillisestakin näkökulmasta että siel on semmosia jotka on joka asiassa mukana ja kiinnostaa kaikki ja on semmosia yritteliäitä ja innokkaita. Joo, jotka ite liittää ja totta kai mun mielestä on jotaki tämmöstä tutkimustakin olemassa.
Kasvatustieteitä opiskeleva mies H3
Aineistosta on tulkittavissa yrittäjämäisiksi piirteiksi jo lapsissa luovuus, innovatiivisuus, ahkeruus, aktiivisuus, yritteliäisyys ja innokkuus. Nämä piirteet nähtiin siis sisäsyntyisiksi eikä sellaisiksi, joita yrittäjiksi aikovat voisivat kehittää itsessään.
Melkein kaikki osallistujat6 kuitenkin vastustivat väitettä perustellen kantaansa sillä, että lapsi kehittyy ja kasvaa, jolloin on hyvin vaikea sanoa, mikä hänestä tulee isona. Myös yrittäjyyteen nähtiin mahdolliseksi kasvaa ja oppia samalla tavalla kuin muihinkin ammatteihin ja elämänkokemuksella katsottiin olevan merkittävä vaikutus siihen, muovautuuko lapsesta mahdollisesti yrittäjä:
6 Katso tarkemmat frekvenssitiedot taulukosta 1.
Ei pidä paikkaansa koska niin kun itse ainakin empiirisesti koen että monenalaiset ihmiset niin ku tai se mitä on lapsena niin se ei ennakoi oikeen mitään. Oikeestaan mun mielestä koska niin ku siinä on vielä matkaa siihen aikuisuuteen ja oikeestaan mitä vaa tahansa voi tapahtua ja ihminen voi niin kun..mmh kehittää itseään tai ke tai muttua tahtomaattaankin niinku ihan mihin suuntaan tahansa ja sitten oikeestaan niin ku vasta sillä elämänkokemuksella on vaikutusta siihen et saattaako jostain tulla yrittäjä vai ei.
Kasvatustieteitä opiskeleva nainen H5
Väittämä “Mielestäni kenestä tahansa on yrittäjäksi” herätti osallistujissa asenteita, joiden mukaan yrittäjiltä vaaditaan tiettyjä persoonallisuuden piirteitä. Suurin osa olikin sitä mieltä, että kaikista ei ole yrittäjiksi:
Semmosta jos on hirmu stressiherkkä ihminen niin esimerkiks semmosta en yrittäjyyttä suosittelisi ja luulen että, sikäli kun uraohjaaja mietitään tämmösiä asioita niin kyl mä nyt niin ku sieltä semmoset tavallaan, no tietyllä tavalla jos ihminen on sellanen varman päälle pelaaja että ei niin kun pitää tehdä kaikki varmasti ja varmistettu asioita ja selustaa ja taloutta ja muuta jossain määrin itekin olen tällanen niin en tuota yrittäjyyttä kyllä lähtis ihan heti markkinoimaan heille.
Kasvatustieteitä opiskeleva mies H3
Hän oli hyvin onnellinen kun hän sai [[Virastolta]] joka on siis mikä tää on [[vira]] entinen [[Virasto]] vai mikä lieneekään. Vakituisen työpaikan. Ja se ois mulle painajainen. Mutta hän arvosti sitä tasaisuutta, semmosta.. Säännöllisyyttä, pysyvyyttä. Ja, minä mieluiten, teen jotakin muuta. Mutta ei kaikista ei oo yrittäjäksi.
Kauppatieteitä opiskeleva nainen H15
Vastauksista on tulkittavissa, että yrittäjiltä vaaditaan kykyä sietää epävarmuutta, itsevarmuutta omasta toiminnastaan sekä halua välttää rutiininomaisuutta. Toisin sanoen suurin osa oli sitä mieltä, että ilman näitä kyseisiä ominaisuuksia yrittäjänä on vaikea toimia.
Yrittäjämäisiin piirteisiin liitettiin myös länsimaalainen miehisyys. Väittämä “Näkemykseni mukaan miehet ovat rohkeampia ottamaan kasvuyrittämisen vaatimia riskejä” toi esille asenteita, joiden mukaan yrittäjyys on luontaista tietynlaisen persoonan omaaville miehille.
Suurin osa osallistujista olikin sitä mieltä, että miehet ottavat rohkeammin riskejä:
En ole törmännyt yhteenkään naisihmiseen.. kun on puhuttu tai ollu ar.. juttuja tai muuta, siitä, tämmösestä start-up tai tämmösestä yrittäjyyspuulaakista. Kaikki ovat nuoria miehiä.
Ja määrätyntyyppisiä nuoria miehiä vielä.
Kauppatieteitä opiskeleva nainen H15
Osa toi esille, että käsitys siitä, että miehet ovat naisia valmiimpia ottamaan kasvuyrittämiseen liittyviä riskejä perustuu julkisuudessa ja koulutuksessa annettuun kuvaan yrittäjyydestä:
Jos on katsonut vaikka sitä Hjallis-ohjelmaa mikä se on se, mikäs se onkaan se, Diili ni siitä on tullut tuommonen ajatus.
Biologiaa opiskeleva mies H1
Ku on lukenu artikkeleja että, et kun miehet tekevät näin niin se on jääny päähän että, ei oo fakta.
Kauppatieteitä opiskeleva mies H11
Osa osallistujista puolestaan ilmaisi asenteen, jonka mukaan miesten parempi riskinottovalmius perustuu yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin:
Mä en tykkää tästä, että miehet ois jotenki, luonnostaan jonkunlaisia kun naiset. --- Jos oletettais et toi ois vaikka totta et miehet enemmän perustais semmosia, jotain kasvuyrityksiä tai mitä toi nyt tarkottaakaa, ni sitte taas pitäis miettii et no mistä se johtuu.
Että onko semmosia rakenteita meiän yhteiskunnassa jotka helpottaa sitä, miehelle, että ne voi ottaa sellasia riskejä jos mietitää vaikka, sitte että ois vaikka perhe, ni miten niinku meiän se yhteiskunta kuitenki tukee sitä miehen että sen on helpompi tehä vaikka, siinä kasvuyritysvaiheessa et pitäis kauheesti intensiivisesti panostaa siihen yrityksee ja olla hirveen pitkiä työpäiviä ja, näin. No miten se onnistuu jos teil on lapsia? Ku se kuitenki se vastuu niistä lapsista on, meiän jostain syystä, naisella, suurimmaks osaks, ni jos se äiti, oliski 12 tuntia päivässä siellä yritystä pyörittämässä, ni ei sitä katottas hyvällä, versus että se mies tekee sellasta ni on et jes, sul on hyvä draivi ja sä pystyt ja näin. Et niinku minusta se johtuu jostain muusta ku jostain, miesten ominaisuuksista jotka, tekis niistä parempia tollaseen.
Yhteiskuntatieteitä opiskeleva nainen H18
Toisin sanoen osa näki, että miesten ja naisten ero riskinottokyvyssä johtuu pääasiassa yhteiskunnan asettamista normeista, joiden mukaan lasten- ja kodinhoito ovat pääosin naisten vastuulla ja työelämässä menestyminen miesten vastuulla.
Toisaalta vastauksissa esitettiin myös vastakkainen näkökulma, jonka mukaan nykypäivän naiset ovat kykeneväisiä yrittäjyyteen. Kuitenkin selkeä vähemmistö osallistujista oli tätä mieltä:
Mä vähän veikkaan että on myös sellasia, vahvoja naisia niinkun, öö nykymaailmassa jotka pääsee nousemaan.
Sosiaalitieteitä opiskeleva nainen H16
Osallistujat mainitsivat myös kykyjä, joita menestyvillä yrittäjillä tulisi olla. Kykyjen tulkittiin olevan yhteydessä esimerkiksi akateemisuuteen, jonka nähtiin olevan hyödyksi yrittäjyydelle.
Esimerkiksi väittämä “Mielestäni monipuolinen sivistys on tärkeää yrittäjyydessä” toi esille asenteita, joissa sivistys yhdistyy taitoon keskustella asiakkaiden kanssa sekä
verkostoitumistaitoon. Näiden taitojen taas nähtiin edesauttavan yritystoiminnassa menestymisessä. Suurin osa osallistujista olikin sitä mieltä, että monipuolinen sivistys auttaa yrittäjänä toimimisessa:
Se on erittäin tärkeä että osaa keskustella, monista asioista ja, ottaa huomioon monia asioita mitä, ihmiselämässä on ja asiakkaiden keskuudessa.
Kriminaalipolitiikkaa ja rikollisuuden tutkimista opiskeleva nainen H20
Jos sun pitää, vaik verkostoituu ihmisten kanssa ni onhan se nyt huomattavasti, jos sä tiät jostain kulttuurista tai tällästä voi keskutella ihmisten kanssa niin, onhan se nyt aika oleellinen taito kuitenki, se keskustelutaito.
Biologiaa opiskeleva mies H21
Lisäksi matemaattiset kyvyt ja varsinkin talousmatematiikan osaaminen nähtiin tärkeinä kykyinä yrittäjille:
Ensinnäkin matemaattiset kyvyt niin kyllä ihmisen nyt täytyy osata laskea alv:it sieltä erikseen ja ymmärtää sitä talousmatematiikkaa sen verran että tajuaa.
Sosiaalipedagogiikkaa opiskeleva nainen H26
Osallistujat toivat esille myös yrittäjän vapauden. Väittämän ”Mielestäni riittää, että yrittäjä työllistää itsensä ja hankkii oman elantonsa” vastauksissa vedottiin yksilön vapauteen valita, kuinka iso yritys hänellä on ja kuinka monta ihmistä hän työllistää. Melkein kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että yrittäjällä on vapaus valita, haluaako hän työllistää vain itsensä vai kasvattaa yritystään palkatakseen myös muita:
Yrittäjällä ei oo mitään vastuuta työllistää muita että riittää kun työllistää itsensä. Joo no, niin kauan ku se on, tavallaan tuota niin ni, kyllä mun mielestä että jos on vapaus lähteä yrittäjäksi ni, miks täytys olla sitte, tavallaan joku, niin ku vaatimus palkata muita tai, työllistää muita.
Kauppatieteitä opiskeleva mies H11
Yrittäjyyteen yksilöllisinä ominaisuuksina liittyviä piirteitä herätti pääasiassa viisi väittämää (väittämät 1, 6, 8, 16 ja 19, katso liite 1). Suurin osa osallistujista oli sitä mieltä, että yrittäjyys ei sovi kaikille, vaan vaatii tiettyjä sisäsyntyisiä luonteenpiirteitä. Mielenkiintoista onkin, että silti suurin osa oli sitä mieltä, että vaikka yrittäjyys vaatii tiettyjä luonteenpiirteitä eikä ole opittavissa, lapsesta ei kuitenkaan voi vielä ennustaa tuleeko hänestä yrittäjä. Tähän väittämään liittyen monet toivat esille, että elämänkokemukset muokkaavat ihmistä joko yrittäjyyteen sopivaksi tai sopimattomaksi. Lisäksi suurin osa osallistujista liitti yrittäjyyteen vahvasti maskuliinisuuden ja oli sitä mieltä, että miehet ottavat helpommin riskejä. Monet tosin toivat
esille muita syitä miesten paremmalle riskinottokyvylle kuten naisten lastenhoitovastuun, joka mahdollistaa miehille enemmän aikaa yritysmaailmassa toimimiseen. Suurin osa osallistujista oli myös sitä mieltä, että monipuolinen sivistys kehittää taitoja, jotka auttavat yrittäjyydessä.
Lähes kaikki osallistujat olivat myös sitä mieltä, että yrittäjällä on vapaus valita työllistääkö vain itsensä vai lähteekö kasvattamaan yritystään palkatakseen muitakin. Omaa kokemusta käytettiin argumenttien resurssina runsaasti.