Aineistossa käsiteltiin myös akateemista yrittäjyyttä. Yksi väittämäkorteista oli muotoiltu siten, että se herättäisi pohdintaa akateemisesta yrittäjyydestä (”Ajattelen, että akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on mahdollista”). Väittämien muotoilu siis toisaalta saattoi johdattaa pohtimaan akateemista yrittäjyyttä, mutta toisaalta taas akateemiseen yrittäjyyteen liittyviä asenteita saattoi nousta aineistosta esille myös luonnostaan. Väittämät, jotka herättivät pohdintaa akateemisesta yrittäjyydestä, olivat luonteeltaan sellaisia, jotka liittyivät joko akateemisiin opintoihin tai akateemisuuteen yhdistettäviin ominaisuuksiin kuten esimerkiksi sivistykseen.
Vastauksissa väittämään ”Ajattelen, että akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on mahdollista” tuli esille, että yhtä osallistujaa lukuun ottamatta kaikki näkivät akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistämisen mahdollisena. Vastauksista oli kuitenkin tulkittavissa, että se, mitä akateemisella yrittäjyydellä tarkoitetaan, ei ole kovin selvää. Enemmistö osallistujista näki, että yrittäjyyteen pystyy yhdistämään joko sivutoimista yrittäjyyttä tai sitten yritystoimintaa, joka liittyy suoraan omaan tutkimusalaan. Osa osallistujista kuitenkin näki, että akateemisen uran pystyy myös yhdistämään minkälaiseen yrittäjyyteen tahansa:
Yrittäjyyttä löytyy vaikka sielt teologiastaki jos tarpeeks kaivetaa että ei se niinku, ei se siitä oo kiinni. Ja, akateemine ura mitä se nyt tarkottaa, nyt akateemisia ihmisiä on, semmosia jotka, pyörii koko elämäsä yliopistolla ja sit on niitä jotka tekee jotai muuta ja kyl sinne mahtuu niit yrittäjiä. Pikkuhiljaa varmaan yliopiston sisälläki on yrittäjiä siihenki ollaan menossa ni.
Kielitieteitä opiskeleva nainen H24
Jotkut osallistujista antoivat esimerkkejä siitä, kuinka akateemisen uran tai opiskelun voi yhdistää suorittavampaan yrittäjyyteen tai sitten oman alan työhön, joka ei kuitenkaan ole tutkimustyötä:
Mulla itse asias, on tuttuja jotka, on sit et ne, tässä pyörittää omaa bisnestä, yliopiston ohella. Esimerkiks hieroja, on yks kaveri, ja se tekee siis hierojan duuneja iltasin sitte sen mukaa mitä niit nyt sitte on, tutuille ja tuttaville.
Matematiikkaa opiskeleva nainen H17
Kyl mä näkisi että vois esimerkiks olla vaikka tutkijana yliopistolla ja sitte sen ohella jotenki markkinoida itteensä jossaki tietyssä, alassa että esimerkiks just järjestää eri tyyppisiä vaikka koulutuksia tai jotain tämmösiä sen ohella että työskentelee akateemisella uralla.
Yhteiskuntatieteitä opiskeleva nainen H19
Toisaalta osasta vastauksista ilmeni asenne, jonka mukaan akateemisuus ei ole este yrittäjyydelle, mutta akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen voi olla vaativampaa ja edellyttää hyviä ajanhallintataitoja:
Jos vaik toimii professorina tai, luennoitsijana ja, on samalla yrittäjä ni siin pitää olla, viel parempi itsekuri ja pitää olla hyvä ajanhallinta et pystyy yhdistämään kaks tulonlähdettä.
Oikeustieteitä opiskeleva nainen H22
Lisäksi yksi osallistujista ilmaisi asenteen, jonka mukaan akateemisessa yrittäjyydessä ei välttämättä mene rahaa toimitiloihin tai kalliisiin työvälineisiin niin kuin suorittavammassa yrittäjyydessä usein menee. Toisin sanoen akateemisessa yrittäjyydessä yritystoiminnan alkukustannukset eivät välttämättä kasva korkeiksi:
Mutta toisaalta se voi olla tässä, akateemisessa yrittäjyydessä monilla aloilla, sitte se että sulla ei oo mitää hirveitä toimitiloja, sun ei tarvi hankkia hirveen isoja traktoreita ynnä muita, että ehkä ne alotuskulut on pienemmät.
Yhteiskuntatieteitä opiskeleva nainen H23
Akateemisuus yhdistettiin myös muun muassa kykyyn pyörittää yritystä:
Koen että asiantunt- tai tämmösessä akateemisuudesta on hyötyä siinä yrityksen pitämisessä ja pyörittämisessä.
Kasvatustieteitä opiskeleva mies H3
Suurin osa osallistujista oli eri mieltä väittämän ”Yliopistossa hankittu tieto ei juurikaan edistä työelämässä pärjäämistäni” kanssa. Enemmistö osallistujista koki, että yliopisto-opintojen tuomat tiedot ja taidot edesauttavat työelämässä pärjäämistä. Työelämässä hyödyttäviksi akateemisen tiedon piirteiksi nostettiin muun muassa oman näkemyksen ja kriittisyyden muodostuminen, tiedonhakutaidot sekä hankitun tiedon soveltaminen:
Yliopistos, oppii paljo esim. tiedonhakutaitoja, kriittistä ajattelua ja tällästä että, sanosin että, auttaa ehdottomasti mutta tarttee myös muuta, eli osaa soveltaa yliopiston ulkopuolella.
Oikeustieteitä opiskeleva nainen H22
Väittämät saivat osallistujat myös pohtimaan tavallisen ja akateemisen yrittäjyyden eroja.
Vastauksissa väittämään ” Mielestäni monipuolinen sivistys on tärkeää yrittäjyydessä” nousi esille, että akateeminen yrittäjyys poikkeaa tavallisesta yrittäjyydestä siten, että siinä tarvitaan monipuolista sivistystä. Yli puolet osallistujista olikin väittämän kanssa samaa mieltä. Nähtiin, että tavanomaisessa yrittäjyydessä kapea-alaisempikin sivistys riittää:
Akateemisessa yrittäjyydessä on tärkeetä mutta, kuten sanoin jo että yrittäjyyttä on monenlaista ja, ja ja, ja miten sitte sivistys, ylipäätänsä koetaa jos se nyt on se että on kouluttautunu, pitkälle ni sitte tota, sitte tietenki akateemisessa mutta tota, hmm, mutta on paljon, ei tarvii, olla, kovinkaa sivistyny että, voi jonku mökin rakentaa jonneki ja sitte, vuokrata sitä.
Kauppatieteitä opiskeleva nainen H10
Osa osallistujista kuitenkin näki, että sivistyneisyys ei ole akateeminen ominaisuus, vaan myös vähemmän kouluttautunutkin voi olla sivistynyt:
Kyllä se, levyseppähitsaajaki 15-vuotias kaveri voi olla, eläköityä siitä yrittäjänä että, se on sitten siihen liittyy sitte taas se semmonen, henkine voimavara ja semmonen kapasiteetti mitä sul on tuolla aivoissa että sä niinku, ymmärrät sen oman toimialas ja, ja sitte sä niinku, pystyt haltsaan sen ja viemään sen läpi silloin sä ehkä voit ha- ymmärtää että se, hitsausala.
Terveystaloustieteitä opiskeleva nainen H14
Yksi osallistujista myös näki akateemisten yrittäjien poikkeavan ominaisuuksiltaan tavallisista yrittäjistä. Akateemisen yrittäjän nähtiin tarvitsevan rinnalleen hyvän myyntimiehen, sillä akateemisten ei nähty olevan hyviä myymään omaa osaamistaan ja tuotteitaan:
Sitte se [[Tuttava (mies)]] on aina sanonu että, että ku ei hän oo mikään myyjä että häne- ei hän vaan kertakaikkiaan niinku et vaikka hän menee tonne laittaa puvun päälle ja menee esittelemään ni, hän tarvis niinku semmosen myyntitykin siihen vierellee, et ei hän oo luonteeltaan semmone et kyl, niinku, akateemiset y- akateemikot on tietenki luonteeltaan vähän erilaisia ku nää myyntitykit mutta, yrittäjyyteen kuuluu se myynti ja tuote, ja sillä hyvä, että tavallaan niinku on vaikee.
Terveystaloustieteitä opiskeleva nainen H14
Vastauksista väittämään ”Opiskelijana on mielestäni hyvä harjoitella yrittäjyyttä” tuli esille asenne, jonka mukaan myös yliopisto-opiskelijoiden olisi hyvä harjoitella yrittäjyyttä, jotta koulutus ei sulkisi pois yrittäjyyden mahdollisuutta. Melkein kaikki osallistujat olivatkin väittämän kanssa samaa mieltä:
Kyllä koska koskaan ei tiedä mitä, tulevaisuus tuo tullessaan, että ei suljeta pois mitään vaihtoehtoja vaikka mennään yliopistoon.
Biologiaa opiskeleva mies H1
Lisäksi yrittäjyyden harjoittelua opintojen ohessa perusteltiin sillä, että harjoittelun aikana sellaisetkin, jotka eivät koskaan harkitsisi yrittäjyyttä, saattavat huomata soveltuvansa yrittäjiksi:
Se voi monille olla semmonen pelottava asia että, pitäs laittaa, oma joku yritys pystyyn, vaikka sä oikeesti voisit olla tosi hyvä siinä. Et se pitäs nähä semmosena mahollisuuten että, et jos sul on oikeest se homma toimii, ni kyl sitä pitäs harjotella. Ja sit siin voi jokanen myös huomata sen et joku voi löytää ittestään et ei vitsi, musta ois sittenki ehkä tämmösee juttuu mitä ei välttämät tuu ajateltuu. Et se on ihan hirvittävä mahollisuus.
Matematiikkaa opiskeleva nainen H17
Toteamalla haastattelussa, että ”Tätä ei mun mielestä oo ehkä ihan tarpeeksi” tuotiin esille, että tällä hetkellä yliopistot eivät tue riittävästi yrittäjyyden harjoittelua opintojen ohessa.
Lisäksi toteamuksen "Sellane joka saattais olla kiinnostunu niin ehkä se kynnys nousee jos ei siitä oo, tavallaan jotain mahollisuutta saada, tietoa" perusteella voi päätellä, että jos yrittäjyydestä saisi enemmän tietoa opintojen aikana, useampi uskaltaisi todennäköisesti kokeilla oman yrityksen perustamista. Osa oli kuitenkin väittämän kanssa eri mieltä ja vetosi siihen, että kaikki opinnot eivät sisältöjensä ja työmääränsä puolesta mahdollista yrittäjyyden harjoittelua:
Se riippuu minun mielestä alasta. Et just, varmaan, kauppatieteillä, on aika paljon yrittäjyyteen liittyviä juttuja jo valmiiks ni siinä mikä jottei. Sitte jos mennää esim enemmän tuonne luonnontieteitten puolelle ni se taas riippuu, se ei taas, ite opiskelu mennee niin paljon enemmän siihen, asiatietoon ja muuhu, ni siinä ei sitte välttämät- ja sitte se ite yrittäjyysosio ei sitte liity siihe ite, opiskeltavaa asiaan niin paljoo, ni se on tosi hankala sisällyttää siihe.
Fysiikkaa opiskeleva mies H13
Lisäksi vedottiin opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen, joka ei mahdollista suuria taloudellisia riskinottoja:
Mä ite en ainakaan lähtis harjoittelemaan näillä tuloilla, tai tällee et pitäis jostain saada aika iso laina tietysti, ja opintolainalleki ku on muuta käyttöä.
Kauppatieteitä opiskeleva mies H11
Toisaalta monista vastauksista nousi myös asenne, jonka mukaan juuri opiskelijana kannattaisi kokeilla yrittäjyyttä. Tätä kannanottoa perusteltiin sillä, että opiskelijana taloudellinen riski on
pienempi, sillä opiskelijat saavat joka tapauksessa opintotukea. Lisäksi opiskelijana yritystä ei vielä välttämättä tarvitse pyörittää täysipäiväisesti:
Jos siinä jotain pientä sivutoimisesti puuhaa niin se on ihan järkevää. Mutta että, kerkee vielä opiskelemaanki niinku yhellä mun luokkakaverilla on, valokuvaamo emmä oo sielä käyny tai onks se nyt netissä pelkästään ni, kuitenki hän kehittää kuvia ja sellasta ni se on ihan, järkevää mielestäni. Siin saa sitä harjotusta jos, kerkeää sen tekemään ja, sit, siinä kuitenki, tuota ei tarvi sitä rahaa niin hirveesti tienata että, esimerkiksi muutki opiskelijat nii oo kauheen varakkaita nii ei se nyt haittaa sitte jos ei itekään.
Kauppatieteitä opiskeleva mies H27
Akateemiseen yrittäjyyteen liittyviä asenteita herätti pääasiassa neljä väittämää (väittämät 2, 6, 7 ja 9, katso liite 1). Melkein kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että akateemisen uran ja yrittäjyyden voi yhdistää, mutta se vaatii parempaa itsekuria ja ajanhallintaitoja. Osallistujat toivat esille runsaasti esimerkkejä siitä, minkälaiseen yrittäjyyteen akateemisen uran voi yhdistää. Helpoimmaksi yhdistäminen nähtiin silloin, kun yritystoiminta liittyy omaan tutkimukseen tai tutkimusalaan. Lähes kaikki osallistujat olivat myös sitä mieltä, että yliopistossa hankittu tieto auttaa työelämässä ja erityisesti oman ajattelun kehittyminen ja tiedon soveltaminen katsottiin tärkeiksi taidoiksi. Lisäksi lähes kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että opiskelijana kannattaa harjoitella yrittäjyyttä, koska harjoittelussa itsestään voisi löytää piilevän yrittäjän. Opiskeluaikana ei olisi myöskään niin iso kynnys harjoitella yrittäjyyttä, koska yritystä voisi pyörittää pienimuotoisempana. Yli puolet oli sitä mieltä, että monipuolinen sivistys on tärkeää yrittäjyydessä, mutta osa kuitenkin näki, että suorittavammassa yrittäjyydessä ei tarvitse sivistystä eivätkä sivistys ja akateemisuus ole välttämättä rinnastettavissa. Oma kokemus toimi kannanottojen resurssina tässäkin teemassa.