Kuudentena teemana nostamme esille yrittäjyyden taloudelliseen riskiin perustuvana toimintana. Yleisenä asenteena tässä teemassa oli se, että yrittäjyyteen liittyy luontaisesti taloudellinen riskinotto, mutta kolikon kääntöpuolena on mahdollisuus hyvään toimeentuloon.
Väittämien muotoilu myös ohjasi osallistujia pohtimaan yrittäjyyttä taloudellisena, korkean riskin toimintana, sillä jotkut väittämät sisälsivät tähän liittyviä oletuksia. Esimerkiksi väittämä
”Mielestäni on turvallisempaa olla palkkatyössä kuin yrittäjänä” herätti asenteita, joissa yrittäjyyteen nähtiin liittyvän palkkatyötä suurempi riski, sillä yrityksen menestys määrittää,
saako yrittäjä palkkaa ja kuinka suuri palkkio on. Yli puolet olikin väittämän kanssa samaa mieltä:
Kyl se on, on niin että yrittäjänä sä otat riskejä ja sä kannat sen riskin. Palkkatyössä sun ei tarvi ottaa sitä yrittämisen riskiä. Sä saat sen palkan ja ansion siitä vaikka sä et tee mitään muuta ku avaat oven sille johtajalle, et se on se, se on se siinä homma mutta, johtaja ei saa palkkaa siitä vaikka se seisos käsi ojossa siellä pitäs työntekijöille ottaa sellasta sisään menee että kyllä hänen täytyy saaha se yritys menestymään.
Matematiikkaa opiskeleva mies H9
Väittämä ”En ole valmis taloudelliseen riskinottoon” herätti asenteita, joissa yrittäjyys näyttäytyy turvattomana, riskiin perustuvana toimintana, johon ei olla valmiita. Alle puolet osallistujista oli väittämän kanssa samaa mieltä:
En ole valmis taloudelliseen riskinottoon koska oon, semmonen ihminen joka pelaa aika turvallisesti ja, ei oo kiinnostusta laittaa vaikka, jos mul ois vaikka oma yritys ni ei kiinnost kauheesti laittaa omia varoja siihen semmossee.
Historiaa opiskeleva nainen H4
Väittämä herätti myös asenteita, joissa riskinottoon oltiin kyllä valmiita mutta kohtuuden rajoissa. Kaikkea ei haluttu laittaa kiinni yritykseen. Alle puolet osallistujista oli väittämän kanssa eri mieltä:
Oon valmis, toisaalta, toisaalta en, että riippuu kaikkee en oo valmis kiinni laittaan siinä ei oo mittään järkeä että just se sijotettu pääoma et sit voi vähän kokeilla, mutta kaikkia rahoja ei kannata yhteen kulhoon laittaa, että kyl tietyllä tapaa yrittäjänä on pikku hiljaa pakko olla valmis, mut ei piä liikaa, ei piä koko elämäänsä menettää siihen taloudelliseen tilanteeseen.
Kauppatieteitä opiskeleva nainen H12
Osa väittämistä sai osallistujat vertailemaan palkkatyötä yrittäjyyteen. Väittämä ”Palkkatyö on mielestäni tylsää” herätti asenteen, jossa palkkatyö näyttäytyy tylsänä ja yrittäjyys taas jännittävänä, riskin- ja vastuunoton mahdollistavana toimintana. Yrittäjyyteen liittyvän riskin- ja vastuunoton nähtiin heijastuvan paremmassa työnlaadussa. Vain muutama osallistuja oli väittämän kanssa samaa mieltä:
Joo, tietyllä tavalla, koska sit helposti urautuu semmoseen, missä ei pysty tai halua tai ei kykene tai voi ottaa semmosia vastuita tai riskejä ku haluis. Monesti jos on taloudellisesti muuta kuin ihan täysin puhtaasti palkkatyössä, niin se näkyy sitten siinä työnjäljessäkin.
Biotieteitä opiskeleva nainen H6
Aineistosta tuli esille näkemyksiä, joissa korostuu yrittäjyys taloudellisena toimintana.
Väittämään ”Mielestäni tuotteen myynti on sen laatua tärkeämpää” liittyen tuotiin esille, että laatu ei ole myyntiä tärkeämpää, vaan hyvälaatuista tuotetta on osattava myydä. Toisaalta nähtiin myös, että hyvä laatu on myyntiä tärkeämpää, sillä se on edellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Huonolaatuista tuotetta ei kukaan osta pidemmällä aikavälillä. Lähes kaikki osallistujat olivat kuitenkin sitä mieltä, että myynti ei ole laatua tärkeämpää:
Tahtoo olla niinku, semmonen mielikuva tästä suomalaisesta, että jos yritetää maailmalle viiä että tihheää, vaikka oliski maailman paras tuote mutta ku sitä ei osata myyä ni sitte ostetaa, naapurista vähä, ra- paremmin brändätty mutta kehnompi, että sitä ei osata myyä kyllä se, tuotteen pitää olla kunnossa mutta se pitää osata kyllä myös myyä.
Maantieteitä opiskeleva mies H2
Jos myyt paljon laadutonta tuotetta, ni varsinki nykyaikana ku on niin paljo sosiaalisen median verkostoja missä pystyy kertomaan, tuotearvioita ni se osuu vielä omaan nilkkaan jos vaan, yrittää tehä rahaa eikä kiinnitä ollenkaa huomiota laatuun tai, eettisiin näkökulmiin että, mielummin myy laadukasta tuotetta, mutta vähemmän ni sillon sana kiertää ja, bisnes sitte laajenee ku ihmiset ostaa sitä koska ne tietää et tää on, vaikka hyvä huonekalu.
Oikeustieteitä opiskeleva nainen H22
Myös väittämä ”Hyvä yritys = kasvava kassavirta” herätti teemaan sopivia asenteita.
Vastauksissa väittämään tuli esille näkökulma, jonka mukaan henkilökohtaisen taloudellisen menestyksen mahdollisuus on yksi yrittäjyyden motiivi. Nähtiin, että yksi yrityksen perustehtävistä on tehdä voittoa, vaikkakin selvästi alle puolet osallistujista oli tätä mieltä:
Sillä kai sitä, mitataan että kyllähän sitä pitäs tulostakin tulla että, tietysti on se hyvä yritys paljon muutaki, mutta tota, kai se on niinku se keskeinen, kai sitä nyt, harvapa sitä ihan pelekästään niinku, tekemisen ilosta tekkee että kai siinä yleensä on vähä, joku motivaatio sillä, tulopuolellakii.
Maantieteitä opiskeleva mies H2
Yrittäjyyteen taloudellisena riskinä liittyviä asenteita herätti pääasiassa viisi väittämää (väittämät 3, 14, 15, 21 ja 28, katso liite 1). Lähes kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että laatu on myyntiä tärkeämpää, koska nykyajan valveutuneet kansalaiset huomaavat huonon laadun eivätkä enää osta samaa tuotetta. Toisaalta monet näkivät, että myös hyvälaatuista tuotetta on osattava myydä. Suurin osa oli sitä mieltä, että palkkatyö ei ole tylsää. Muutama osallistujista kuitenkin näki, että yrittäjyydessä työn laatu on parempaa, koska on joutunut itse sijoittamaan toimintaansa. Tähän liittyen selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että palkkatyössä on turvallisempaa, koska yrittäjänä joutuu itse kantamaan ottamansa riskit. Vähän yli puolet oli
sitä mieltä, että hyvän yrityksen määrittää muut ominaisuudet kuin kasvava kassavirta, mutta jotkut osallistujat myös kokivat, että yrittäjyyden yksi tavoite on nimenomaan taloudellinen menestys. Eniten asenteita jakanut väittämä koski halukkuutta ottaa taloudellisia riskejä: sen kanssa alle puolet oli samaa ja alle puolet eri mieltä. Usein yrityksen perustamista harkitsevat olivat valmiita harkittuun riskinottoon, kun taas ne, jotka eivät halunneet perustaa yritystä, eivät myöskään halunneet ottaa taloudellisia riskejä.
6 POHDINTA