Kolmantena teemana nostamme esille yrittäjyyden eettisenä ja yhteiskunnallisena toimintana.
Tähän luokkaan kuuluvien asenteiden mukaan yrittäjän täytyy muun muassa harjoittaa yritystoimintaansa eettisesti, omata monipuolinen sivistys ja keskittyä ennemminkin laatuun kuin myyntilukuihin. Esimerkiksi väittämä “Mielestäni riittää, että yrittäjä työllistää itsensä ja hankkii oman elantonsa” toi esiin asenteen, jonka mukaan yrittäjän pitää jopa riskejä ottamalla pyrkiä kantamaan yhteiskunnallinen vastuunsa ja tuomaan hyvää yhteiskuntaan. Tosin selvä vähemmistö osallistujista oli tätä mieltä:
Yrittäjillä ja meillä kaikilla on myös tämmöne, suurempi kun vastuu itsestä, ja semmonen niinku yleinen, yhteiskunnallinen vastuu, kaikkien täytyy kantaa. Ja sillon siihen kuuluu se että jos sinä yrittäjänä pystyt, kehittämään toimintaa nii että sää pystyt, myös palkkaamaan muita ja tuomaan sitä, hyvää ympäristölle niin sillon se täytyy tehä. Myös jonkunlaisella riskillä.
Kauppatieteitä opiskeleva nainen H15
Lähes kaikki osallistujat olivat kuitenkin sitä mieltä, että yrittäjä voi työllistää vain itsensä.
Myös eettisyyteen nähtiin toisaalta riittävän oman itsensä työllistämisen, sillä menestyvä yritys maksaa veroja ja tuo siten – ilman muiden palkkaamistakin – osansa yhteiskunnalliseen hyvinvointiin:
Kyllä se, minun mielestä riittää iha hyvi että jos, ei siitä kyllä nyt, haittaakaa oo että kuitenki, yrittäjäki jos se rahhaa tekkee ni kyllä se verojakkii maksaa siitä rahasta mitä se tekkee että ei se niinku, loppujen lopuks vaikka se miten karulta kuulostaaki että tuo tekkee vaa itellesä töitä ni, ei se ainakaat Suomen valtiossa ihan täysin piä paikkaansa että pittää ottaa huomioon että täällä on aika paljo, muutaki järjestelmiä mitä tuoho mennee muu, ja tietenki mitä, mitä tota, ne, onnistuneempi yrittäjä ni sitä enemmän se määrällisesti sitä verroo maksaa ja loppujen lopuks mitä, paremmin, kukakin yrittäjä tai työntekijä tai mikä ikinä täällä maailmassa menestyy ni sitä paremmi menestyy kaikki muutki.
Fysiikkaa opiskeleva mies H13
Lisäksi väittämä “Mielestäni monipuolinen sivistys on tärkeää yrittäjyydessä” toi esille asenteen, jonka mukaan oman ammattinsa harjoittamiseen liittyvä tieto ei riitä, vaan yrittäjän täytyy myös tietää, miten yhteiskunta ja työmarkkinat toimivat sekä mikä oman yrityksen paikka ja tehtävä yhteiskunnassa ovat. Lisäksi vastauksissa annettiin ymmärtää, että eettisyys kuuluu yrittäjyyteen. Suurin osa osallistujista olikin sitä mieltä, että monipuolinen sivistys on tärkeää yrittäjyydessä:
Yhteiskunnan tuntemuksen nimenomaan ehkä siitä kontekstista missä toimin yrittäjänä ja, semmosta niin kun, laajaa yleissivistystä, että on tiedossa mitenkä yhteiskunta toimii miten työmarkkinat toimii ja, mikä tää mun yrityksen tota niin, paikka on ja miten minä yrittäjänä vaikutan ja miten huomioin kaikki eettiset jutut.
Kasvatustieteitä opiskeleva mies H3
Monipuoliseen sivistykseen liitettiin myös akateemisuus, joka nähtiin eettisen yrittäjyyden resurssiksi:
Että siihen akateemiseen myöskin tämmöseen uraan kuuluu myöskin että osaa niin ku myös arvioida omaa toimintaansa eettisesti niin. Niin ku kyllä ne voi yhistää jos pitää vaan mielessä ne.
Kasvatustieteitä opiskeleva nainen H5
Tähän teemaan liittyen osallistujat myös mainitsivat, että keskittyminen myyntilukujen kasvattamiseen laadun kustannuksella ei ole eettistä toimintaa yrittäjältä. Esimerkiksi väittämä
“Mielestäni tuotteen myynti on sen laatua tärkeämpää” nosti esiin laadun tärkeyden. Melkein kaikki osallistujat olivatkin sitä mieltä, että laatu on myyntiä tärkeämpää:
No ei, minusta laatu pitäis aina olla se ykkösjuttu. Ja, jotenki se eettisestiki kuulostaa tosi epäilyttävältä että, ei sil oo merkitystä minkälainen se tuote on kuhan sitä saa myytyä et miten tommosta voi niinku ees kannattaa.
Sosiaalityötä opiskeleva nainen H18
Väittämä “Hyvä yritys = kasvava kassavirta” toi esille muun muassa asenteen, jonka mukaan hyvään yritystoimintaan kuuluu taloudesta huolehtiminen. Toisin sanoen yrittäjän täytyy kantaa vastuunsa siitä, että yritystoiminta on kannattavaa, sillä se heijastuu laajemmin yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Tosin vain alle puolet osallistujista oli samaa mieltä yllä esitetyn väittämän kanssa:
Eihän sitä yritystä oo jos ei sitä kassavirtaa oo, ja yrittäjyyessä, niinku, yrityksen tärkein, tavote on tehdä liiketoiminnallista voittoo.
Terveystaloustieteitä opiskeleva nainen H14
Toisaalta nähtiin, ettei taloudellisesta kasvusta huolehtiminen ole riittävä hyvän yrityksen kriteeri, vaan vaaditaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista toimintaa. Yli puolet osallistujista olikin sitä mieltä, että hyvän yrityksen määrittää muut tekijät kuin kasvava kassavirta:
Mä näkisin et hyvään yritykseen liittyy myös kaikki tämmöset eettiset puolet ja se että siellä työntekijöillä on mukava olla siellä töissä ja sitte suunnilleen ei ainakaa tuhoa, ympäristöö ihan kauheesti liikaa. Ottavat huomioon myös ympäristönsä tässä, omassa toiminnassa.
Historiaa opiskeleva nainen H4
Ympäristöystävällisyyteen ja yhteiskuntavastuuseen liittyen vastauksissa nousi esille myös kestävän kehityksen noudattaminen yrityksen toiminnassa. Tämän asenteen mukaan tulojen jatkuva kasvattaminen ei ole mahdollista, koska resurssitkaan eivät kasva jatkuvasti:
Vaikka sitä kasvua haetaa ni, maapallo on aika rajalline et täällä ei mikää, kasvu jatku ikuisesti. Eli näkisin semmosen, tasasen kassavirran, parempana kun sen että haetaan jatkuvaa kasvua.
Tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva mies H28
Jotkut osallistujista nostivat esiin sellaisenkin näkökulman, jonka mukaan hyvä yritys ei ole välttämättä yhtä kuin kasvava kassavirta, vaan yhtä kuin yrittäjän omien tavoitteiden saavuttaminen:
Riippuu yrittäjän tavotteesta että jos yrittäjä tavottelee rikastumista ni ehdottomasti se on hyvä yritys, sitte, mut että ei välttämättä että se riippuu tavotteesta. --- Yrityksen yks menestymisen mittari voi olla se että sä ite saat tehä vähemmän töitä, et sulla riittä aikaa muuhunki.
Yhteiskuntatieteitä opiskeleva nainen H23
Myös yrittäjiin yleisesti liitetty poliittinen suuntaus toi esille eettisen näkökulman. Väittämä
“Yrittäjyys on mielestäni kokoomuslaisten hommaa” sai haastateltavissa vastakaikua siinä mielessä, että se tunnustettiin yleiseksi ja stereotyyppiseksi asenteeksi yrittäjyyttä kohtaan, ja jotkut näkivät kokoomuslaiset arvot raadollisina eli eettisiä arvoja vastaan sotivina. Kuitenkin vain alle puolet vastaajista oli väitteen kanssa samaa mieltä:
En minä nyt yrittäjiä leimaa kokoomuslaiseksi se on tuota, selvä mut jotenki, näkisin että ne arvot mitä tämmönen yritysmaailma kannattaa niin ne on, minun jotenkin peilautuu tohon kokoomuslaisuuteen tällä hetkellä. Se voi olla hyvin tämmönen jyrkkä ja naiivikin kuva mut että monesti se vaan joteki tuntuu tällee, aika perushumanistisena ja punavihreänä ihmisenä niin tota raadolliselta.
Kasvatustieteitä opiskeleva mies H3
Toisaalta melkein kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että yrittäjyys ei ole sidottu poliittiseen suuntaukseen, vaan yrittäjiä on kaikista puolueista:
Politiikaski ni siel on niin hirveesti ihmisii mahtuu sinne yhteen, puolueeseen, ni ei se mun mielest mitenkää siihen pelkästään rajotu. Niit on joka puolueessa. On ja tulee olemaan.
Matematiikkaa opiskeleva nainen H17
Väittämä “Hoiva-alalla ei saa tehdä mielestäni bisnestä” herätti asenteita, jotka olivat ristiriidassa edellä käsitellyn väittämän herättämien asenteiden kanssa. Edellä käsitellyssä väittämässä kokoomuslaiset, ehkä raadollisinakin, nähdyt arvot yhdistettiin yleisesti ottaen yrittäjyyteen ja haastattelussa niiden nähtiin olevan ristiriidassa hoiva-alan arvojen kanssa.
Osallistujat toivat kuitenkin esille myönteisen asenteen hoiva-alan yksityistämistä kohtaan ja suurin osa oli sitä mieltä, että kilpailu voisi olla alalle hyödyksi, jos eettisiä periaatteita noudatetaan:
Mun mielestä se olis jopa hyvä et sinne tulis kilpailua sen verran et siinä ois tietyt kriteerit mitkä sen yrityksen pitää täyttää. Koska mun mielest on ihan hirveetä välillä lukee niit juttuja et missä niinku vanhuksia, erityisesti kohellaan tosi huonosti. Jossain hoivakodeis tai et ne jätetään kokonaan et no, ku ne nyt tossa, on ni eipä ne enempää vaadi. Et se olis jopa.. Semmosta et sais, siit jopa pikkusen tehtyä bisnestä, ni se vois tehä sille ihan niinku hyvää, sille alalle. --- Mut kyl mun mielest siitä vois tehä, ja sit siin pitäs vaa olla aika tiukat ne et miten se, homma pyörii jotta se sitte, koska se on kuitenki tärkee, et ne pitäs olla sitte, jotta.. Ei tuu mitään semmosta että no, otetaan tänne töihin niinku, ns. hyviä tyyppejä, joilla ei sit oo pätevyyttä, ja se miten ne ihmisii kohtelee, ni se ei saa kuitenkaa siin kärsii. Et siin pitäs olla, siinä se tarkkuus sitte, ku sitä lähetää tekemää.
Matematiikkaa opiskeleva nainen H17
Yrittäjyyteen eettisenä ja yhteiskunnallisena toimintana liittyviä asenteita herätti pääasiassa kuusi väittämää (väittämät 6, 14, 16, 20, 25 ja 28, katso liite 1). Melkein kaikki osallistujat näkivät, että vaikka yrittäjä työllistäisi vain itsensä, on yritys silti eettinen, koska menestyvät yritykset maksavat yhteiskunnalle veroa, vaikka eivät palkkaisikaan ketään. Jotkut osallistujista olivat kuitenkin sitä mieltä, että omaa yritystä pitäisi riskinkin uhalla pyrkiä kasvattamaan, jotta voisi palkata muita ja tuoda hyvää yhteiskuntaan. Melkein kaikki osallistujat olivat myös sitä mieltä, että tuotteen myynti ei ole laatua tärkeämpää, vaan esimerkiksi laatua ja ympäristöystävällisyyttä pidettiin tärkeämpinä. Lisäksi lähes kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että yrittäjyys ei ole sidottu poliittiseen puolueeseen, mutta jotkut myönsivät ajattelevansa stereotyyppisesti, että yrittäjät ovat pääasiassa kokoomuslaisia. Yli puolet osallistujista oli sitä mieltä, että monipuolinen sivistys on tärkeää yrittäjyydessä, koska sivistys auttaa näkemään oman yrityksen paikan yhteiskunnassa ja auttaa toimimaan eettisesti. Lisäksi yli puolet oli sitä mieltä, että hoiva-alalla saa tehdä bisnestä, koska kilpailu voisi tehdä alalle
hyvää, mutta liiketoiminnan eettisyyden huomiointia korostettiin. Yli puolet oli myös sitä mieltä, että hyvän yrityksen määrittävät muut kriteerit kuin hyvä kassavirta. Tässä teemassa omiin kokemuksiin ei vedottu samassa määrin kuin usean muun teeman alla. Ehkäpä syynä tähän on se, että yrittäjyyden yhteiskunnalliset ja eettiset aspektit ovat abstraktimpia ja vähemmän henkilökohtaisia kuin esimerkiksi yrittäjyyden vaatimat yksilölliset ominaisuudet.
Tällöin omat kokemukset eivät ehkä toimi uskottavina perusteluina.