• Ei tuloksia

5 Yksinäisyyden vähentämisen keinoja

5.3 Ympäristön tuki tärkeää

Kirjoitelmista nousi monesti esiin tarve, että pitäisi ilmaista enemmän tietoa (erityisesti) opiskeli-joiden yksinäisyydestä. Yleisesti avoin puhuminen yksinäisyydestä nähtiin keinona vähentää yksi-näisyyttä. Ajateltiin, että se voisi johtaa hyviin seurauksiin.

”Olisi myös ihanaa, jos yksinäisyydestä voitaisiin puhua avoimemmin, niin ehkä silloin yksinäis-ten olisi helpompi löytää toisensa.” [K26]

Ammattilaisten kanssa keskustelemaan pääseminen oli monelle hyvin merkityksellinen asia. Näh-tiin, että joissain tilanteissa omat voimavarat eivät välttämättä riittäneet käsittelemään yksinäisyy-den tuomia haasteita. Kirjoitelmissa tuli esille, että se on asia, johon pitäisi yhteiskunnassa vielä enemmän kiinnittää huomiota.

”Opiskelijoiden yksinäisyyttä voitaisiin vähentää lisäämällä tapahtumia, joissa on mukavaa yh-dessä tekemistä. Myös kuraattorin ja psykologin palvelut tulisivat olla helpommin saavutetta-via.” [K18]

63 Korona-ajan haasteet tiedostettiin monella tapaa. Koronaa ei nähty pelkästään ongelmallisena ko-konaisuutena, joka tuhoaa kaiken mahdollisen. Koronan seurauksena oli tullut myös hyvin inno-vatiivisia tapoja viettää aikaa muiden ihmisten kanssa. Korona ikään kuin pakotti kehittelemään uudenlaisia yhteydenpitotapoja eri ihmisten välille. Toisaalta pohja tälle kaikelle oli jo ollut kauan aikaa. Vasta koronan seurauksena moni asia oli konkretisoitunut.

”Samaan aikaan keksimme kuitenkin videopuheluiden mahdollisuuden ja esimerkiksi yksi kave-riporukka, joka ei ollut ollut tekemisissä reiluun kolmeen vuoteen, elvytettiin yhteisen videopu-helun voimin. Siinä mielessä korona-ajan myötä lisääntynyt digitalisaation lisääntyminen ja etäilymahdollisuudet ovat myös jossain määrin tukeneet ihmissuhteitani ja näin ollen heikentä-neet yksinäisyyden kokemusta.” [K27]

Eri kohdissa tuli esille ihmisen luontainen tarve kuulua joukkoon ja olla osa jotain joukkoa. Tätä varten myös korona-aikana oli kehitetty erilaisia tapoja tavata muita ihmisiä ja erityisesti yliopis-tolla oli panostettu erinäisiin keinoihin, joita alettiin kehittämään koronan seurauksena. Uudenlai-set ajanviettotavat olivat kuitenkin erilaisia ja aUudenlai-settivat uudentyyppisiä haasteita vuorovaikutuk-seen.

”Toisaalta etähengailuillat taas ovat mielekkäitä, mutta verkon välityksellä on toisaalta hyvin haastavaa luoda yhteyksiä ihmisten kanssa, sillä kanssakäymisen perusdynamiikka muuttuu ja siitä puuttuu lähes täysin kaikki ei-verbaalinen ja -visuaalinen viestintä.” [K19]

Joillekin opiskelukavereiden löytäminen olisi iso asia. Se olisi suuri toive, jonka toteutumisen aja-teltiin johtavan hyviin asioihin. Tärkeää oli myös se, oliko saanut oman alan kautta opiskelukave-reita. Kaverisuhteiden luominen nähtiin hankalaksi varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Kirjoitel-missa tuli esiin myös vanhojen kavereiden tärkeys. Mikäli ei uskaltanut tai pystynyt luomaan ka-verisuhteita uusiin ihmisiin, oli mahdollisuus kuitenkin ottaa yhteyttä vanhoihin kavereihin, joiden kanssa viettää aikaa silloin, kun mahdollista.

”Olen nähnyt myös lapsuudenystäviäni melko paljon, ja se on tuonut uutta iloa minulle.” [K7]

64 Toimivaa parisuhdetta pidettiin mahdollisuutena vähentää yksinäisyyden tunnetta. Monelle pari-suhde tuntui olevan tärkeä tekijä yksinäisyyden vähentämisessä. Esiin nousi monia ajatuksia siitä, että miten parisuhde on vähentänyt yksinäisyyttä. Monessa kirjoitelmassa myös pohdittiin pari-suhteeseen pääsyä. Parisuhde aiheena itsessään kohosi itsessään yli muiden aiheiden.

”Tärkein yksinäisyyden tunnetta pois vienyt tekijä on ollut parisuhde. Opintojen aikana olen seu-rustellut useamman eri kerran ja parisuhteesta saamani kumppanuus, toveruus ja läheisyys, ikään kuin kodin tuntu, on ollut parasta vastalääkettä yksinäisyyteen” [K20]

Yhteydenpito toisen ihmisen kanssa nähtiin tärkeäksi ihmissuhdetta ylläpitäväksi tekijäksi. Toi-seen pystyi olemaan yhteydessä muutenkin, kuin kasvokkaisten tapaamisten muodossa. Tämä tarkoitti monesti sitä, että yhteydenpito ei ollut rajoittunut fyysiseen etäisyyteen. Tällaiset perin-teiset yhteydenpitotavat tuntuivat myös toimivilta keinoilta pitää yhteyttä eri puolella oleviin ihmi-siin.

”Yksinäisyyden tunnetta lievitän sillä, että soittelen ystävilleni, jotka asuvat eri kaupungissa.”

[K34]

Nettikavereiden hankkiminen nähtiin yhtenä mahdollisuutena vähentää omaa yksinäisyyttä. In-ternet myös mahdollisti ajatusten siirtämisen yksinäisyydestä muualle. InIn-ternetissä saatavat ih-miskontaktit saattoivat olla niitä harvoja ihmiskontakteja omassa elämässä. Netissä tavatut ihmi-set saattoivat olla myös muuttuneet tosielämässä kohdattaviksi ja uusiksi ihmissuhteiksi. Interne-tin avulla voitiin myös edistää olemassa olevia sosiaalisia suhteita. Virtuaalinen yhteydenpito mah-dollisti myös sen, että ihmissuhteet eivät ole sidottuja tiettyyn asuinalueeseen nykyään. Yhteyttä voi pitää käytännössä kenen tahansa kanssa, vaikka etäisyyttä olisi todella paljon.

”Etänä kommunikointi on minulle paljon helpompaa kuin kasvokkain, joten olen ollut enemmän yhteydessä nettikavereihini. Yksinäisyyttä voisi vähentää erilaisilta etäkanavilla (discord tai muu vastaava.) joilla ei ole pakko esittäytyä kovin tarkasti.” [K33]

65

”Minulla on kuitenkin ystäviä netin kautta, ja heidän kanssaan pystyn keskustelemaan. Pe-laamme Among Usia ja Scribbliota, nauramme ja livestriimaamme. Tai keskustelemme Discor-dissa.” [K29]

Mikäli virtuaalinen kommunikointi itsessään tuntui haastavalta, saattoi se olla helpompaa tekemi-sen kautta. Yhteinen tekeminen osoitti, että itsellä oli samoja mielenkiinnon kohteita toitekemi-sen osa-puolen kanssa. Kuten aiemmin esiin tuli, mikä tahansa ihmisiä yhdistävä tekijä toimii yleensä kan-tavana tekijänä ihmissuhteissa. Parhaimmillaan eri ihmiset jakoivat toistensa kanssa yhteisen ko-kemusmaailman.

”Mielestäni tänä päivänä myös pelaaminen on keino torjua yksinäisyyden tunnetta.” [K1]

Jotkut toivat esiin kirjoitelmissaan, että he kykenivät käymään läpi ja käsittelemään omia yksinäi-syyden tunteita eri tavoin. Tämä tuntui tuottavan positiivisessa mielessä hyviä seurauksia. Omaan itseen ja omiin tunteisiin tutustuminen saattoi olla jopa avain yksinäisyyden vähentämiselle.

”Kun tunnen oloni yksinäiseksi, usein kirjoita tilanteesta ja tunteistani. Mikäli olen sosiaalisessa seurassa, aloitan kirjoittamaan kännykälleni. Tämä ensinnäkin eristää minut tilanteesta, josta en nauti, mutta lisäksi käsittelen tilannetta ja tunteitani kirjoittamalla. Jos olen yksin ja tunnen oloni yksinäiseksi, kirjoitan aina vihkoon. Paperin ja kynän tuntu ja kirjoituksen konkreettinen todiste, helpottaa oloani yhä enemmän.” [K35]

Opiskeluaikaan liittyy monia asioita, jotka ovat ominaisia juuri siinä hetkessä. Huolimatta yhteis-kunnan muutoksesta ja yksilöllistymisen lisääntymisestä, kirjoitelmista näkyi myös se, että toisen ihmisen läsnäololla saattoi olla suuri vaikutus oman mielen pohdintoihin. Vaikka toiseen ihmiseen ei ollut suoranaista tunnesidettä, saattoi pelkkä toisen ihmisen läsnäolo jo tuntua jollain tavalla rauhoittavalta tekijältä.

”Päätin muuttaa yhteen opiskelijakaverini kanssa, joka helpotti yksinäisyyteen” [K14]

66 Kirjoitelmissa tuli esiin perheen merkitys. Perhe voidaan käsittää hyvin monella tavalla. Tärkeintä oli kuitenkin se vahva tunneside, mitä perhettä kohtaan usein tunnetaan. Hyvin moni kirjoitti siitä, minkälainen heidän suhteensa omaan perheeseen oli. Perhe nähtiin hyvin keskeisenä asiana yk-sinäisyyden määrittelyssä. Moni kertoi tarkemmin omasta perhesuhteestaan ja toi esiin sen, että hyvä suhde omaan perheeseen toimi ehkäisevänä tekijänä yksinäisyyttä vastaan.

”Yksinäisyyttä helpottaa huomattavasti oma perhe -- Samalla ne vievät aikaa kavereiden kanssa olemiselta, mikä lisää omanlaista yksinäisyyden tunnetta.” [K36]

Kirjoitelmissa käsiteltiin myös sukulaissuhteita. Sukulaissuhteita voi olla monenlaisia ja ne voivat olla vahvoja tai heikkoja. Monessa kirjoitelmassa tuotiin esiin, että sukulaisilla on myös iso merki-tys yksinäisyyttä lievittävänä tekijänä. Sukulaisiin haluttiin olla yhteydessä ja heidän kanssaan ha-luttiin viettää aikaa. Sukulaiset nähtiin voimavarana ja jopa vaihtoehtona muille puuttuville ihmis-suhteille.

”Usein jos tuntuu, että kavereilla ei ole aikaa minulle, olen sukulaisteni kanssa. Kummit, isovan-hemmat sekä pikkuserkkuni -- ovat merkittäviä tekijöitä yksinäisyyden poistamisessa.” [K6]

Sekä yliopistossa olevien että muiden kavereiden merkitys nousi hyvin monessa kohdassa esiin.

Kavereilta saatava tuki nähtiin todella merkittäväksi ja sen puute tuotiin esiin hyvin haitallisena asiana. Kavereilta oli mahdollista saada tukea ja apua eri asioihin. Kavereiden tapaamista pidettiin hyvin tärkeänä.

”On luentoja, lounaita kavereiden kanssa, urheilua ja kaikkea, millä täyttää päivät siten, että iltaisin on oikeastaan ihan mukavakin olla oman asunnon rauhassa ja hiljaisuudessa ja latau-tua seuraavan päivän haasteita varten” [K37]

67 Kavereiden kanssa pystyi tekemään kaikkia kivoja asioita. Heidän kanssaan pystyi ikään kuin jaka-maan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Hyvien kavereiden kanssa voi pitää yhteyttä, ja käydä vierailulla puolin ja toisin. Hyvään ystävään liitettiin luottamus ja uskollisuus ja tieto siitä, että tämä ystävä pysyisi rinnalla jatkossakin. Joidenkin ajatuksissa muutama hyvä kaveri oli riittävä määrä eikä sen suuremmalle joukolle ollut edes tarvetta. Kaveri saattoi olla myös voimavara, kenen kanssa voi keskustella yksinäisyydestä.

”Nykyään tuntuu, etten edes tarvitse kavereita muutamaa enempää” [K15]

Omien kavereiden tärkeys tuli monessa kohdin ilmi. Haluttiin, että olisi mahdollista löytää ja yllä-pitää itse omia kaverisuhteita. Toisaalta ymmärrettiin myös se, että kaveruuden muodostaminen ei yksinkertaisesti välttämättä luonnistu jokaisen vastaantulevan ihmisen kanssa. Tämä loi hyväk-syntää tilannetta kohtaan. Myös kavereiden erilainen elämäntilanne saattoi johtaa erilaiseen suh-teen muodostumiseen.

”Mitä yksinäisyyden tunteeseen vähentämiseen tulee, ajattelen yleensä, että kaikkien kanssa ei voi olla kaveri” [K12]

68