Tekemässäni tutkielmassa käsiteltiin nuorten aikuisten yliopisto-opiskelijoiden yksinäisyyttä. Kes-keisenä ajatuksena oli keskittyä yksinäisyyden määritelmiin ja siihen, miten yksinäisyyttä voitaisiin vähentää. Tutkimuksessa käytettiin sosiaalipedagogista näkökulmaa aiheeseen syventyessä. Tut-kimuksen lähestymistapa määräytyi henkitieteellis-hermeneuttisista lähtökohdista. Tutkimukses-sani esille tuli yksinäisyyteen liittyvää teoriatietoa ja se peilautui saamiini yksinäisyyskirjoitelmiin.
Käsittelemäni aineisto koostui nuorten aikuisten yliopisto-opiskelijoiden tekemistä yksinäisyy-destä käsittelevistä kirjoitelmista.
Yksinäisyys on aiempien tutkimusten perusteella tunteena hyvin ainutlaatuinen ja yksilöllinen.
Aiempien tutkimusten mukaisesti yksinäisyys nähdään hyvin ikävänä tunteena, josta kärsivä ihmi-nen voi kokea hyvin vahvoja yksinäisyyden tunteita. Tutkimukseeni kerätyissä kirjoitelmissa erityi-sen tärkeässä asemassa olivat erilaiset ihmissuhteet. Yksinäisyyttä peilattiin suoraan olemassa oleviin ihmissuhteisiin. Ihmissuhteita pidettiin hyvin tärkeänä tekijänä suhteessa yksinäisyyteen.
Kuten edellä todettu, yksinäisyydestä luotu näkemys on tekemäni tutkimuksen pohjalta hyvin mo-niulotteinen. Kirjoitelmista saadun aineiston valossa yksinäisyyttä voidaan edelleen pitää pitkälti yhtä monimuotoisena ilmiönä kuin se aikaisemman tutkimustiedon valossa on tuotu esiin. Tämän pohjalta voidaan todeta, että huolimatta yksinäisyyden yleisistä periaatteista, on aihetta hyvä poh-tia eri taustoista tulevien ihmisten näkökulmasta kokonaisvaltaisesti ja sitä, miten eri tekijät vai-kuttavat eri ihmisten kohdalla. Kirjoitelmien pohjalta käsittelin yksinäisyyden käsitettä ja sitä, mi-ten se yleisesti ymmärretään. Tämän lisäksi kiinnitin tarkasti huomiota siihen, millaisia eri tapoja nuorilla aikuisilla oli tuoda esiin, joiden avulla yksinäisyyden tunnetta voisi vähentää edes vähäsen tai päästä siitä eroon kokonaan.
73 Koen vahvasti, että yksinäisyys ilmiönä on todella merkityksellinen tutkimuskohde, varsinkin ny-kyaikaisessa modernissa maailmassa, jossa sosiaalinen vuorovaikutus on saanut kokonaan uusia ulottuvuuksia eikä sille ole samanlaisia rajoitteita kuin aiemmin. Tämänhetkisen informaatiotek-nologian seurauksena kasvokkainen vuorovaikutus pienenee, sillä yhä useammat ihmiset ovat päätyneet hoitamaan vuorovaikutuksen verkossa tapahtuvana. Tällainen vuorovaikutuksen tapa on ottanut suuren harppauksen eteenpäin viime vuodesta lähtien, kun yhtäkkiä tapahtuneen maailmanlaajuisen koronapandemian keskellä ihmisten oli hyvin nopealla aikataululla minimoi-tava kasvokkainen vuorovaikutus ja pysyteltävä omassa kodissaan.
Koen tutkimustulosteni olevan hyvin onnistuneita siitä näkökulmasta, että tekemäni tutkimuksen pohjalta on mahdollista tarkastella yksinäisyyttä ja siihen liittyviä piirteitä erityisesti yliopistomaa-ilmasta käsin. Yksinäisyyden vähentämisen keinoja ajatellen tällainen kohderyhmästä lähtöisin oleva tiedonjakaminen on olennaisessa osassa. Jatkotutkimusta ajatellen tästä käsiteltävästä ai-heesta voitaisiin viedä monia pidemmälle meneviä ulottuvuuksia. Yksi iso tekijä on luonnollisesti tämä maailmanlaajuinen koronapandemia. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella sitä, miten yk-sinäisyys näyttäytyy, kunhan koronapandemiasta on kokonaan päästy yli.
Kiinnostavaa olisi tutkia sitä, muuttuuko käsitykset yksinäisyydestä tai koetaanko yksinäisyyttä eri tavalla ja mitä uusia keinoja tämän seurauksena on tullut yksinäisyyden vähentämistä ajatellen.
Sen lisäksi ehdottomasti jatkotutkimuksen arvoinen asia on sosiaalisen median merkitys yksinäi-syydelle. Tästä olisi todella tärkeää saada paljon lisätietoa. Tällä hetkellä ymmärrys siitä saattaa olla ristiriitaista. Lisäksi olisi tärkeää pohtia, että minkälaisia interventioita formaalilla kentällä voi-taisiin tehdä, että yksinäisyyttä saavoi-taisiin vähennettyä.
74
Lähdeluettelo
Aaltonen, S., Kivijärvi, A. & Myllylä M. 2019. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten koettu hyvinvointi. Helsinki: Yhteiskuntapolitiikka 84:3.
Aaltonen, S., Myllylä M. & Kivijärvi, A. 2017. Nuorten aikuisten hyvinvoinnin edistäminen digitaalisen intervention avulla. Tampere: Talentia-lehti- sosiaalityön tutkimuksen seura.
Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Arslan, G. 2021. Loneliness, College Belongingness, Subjective Vitality, and Psychological Adjustment during Coronavirus Pandemic: Development of the College Belongingness Questionnaire. Journal of Po-sitive School Psychology, 17–31.
Asher, S.-R. & Paquette, J.-A. 2003. Loneliness and Peer Relations in Childhood. USA, North Caro-lina: Current Directions in Psychological Science 12. 75-78.
Bekhet, K., Zauszniewski, J.-A. & Nakhla, W.-E. 2008. Loneliness: A Concept Analysis. USA, Blackwell Publishing Inc: Nursing Forum, 43 (4), 207–213.
Bu, F., Steptoe, A. & Francourt, D. 2020. Who is lonely in lockdown? Cross-cohort analyses of predictors of loneliness before and during the COVID-19 pandemic. University College London: Department of behavioural Science and Health, 31–34.
Buecker, S., Horstmann, K.-T, Krasko, J., Kritzler, S., Terwiel, S., Kaiser, T. & Luhmann, M. 2020.
Changes in daily loneliness for German residents during the first four weeks of the COVID-19 pandemic.
Social Science & Medicine 265. Germany: Ruhr University Bochum.
Cacioppo, J.-T. & Patrick, W. 2008. Loneliness: Human nature and the need for social connections. New York & London: WW Norton & Company.
75 Campbell, M. ”Lonely Young People and Technology”. 2016. Teoksessa The correlates of loneliness, toim. Rokach, A. Canada. York university, Canada Center for Academic studies, Israel: Bentham Science Publishers- Sharjah, UAE, p. 64-80.
De Minzi, M.-C.-R. & Sacchi, C. 2004. Adolescent loneliness assessment. Argentina: Adolescence vol 39, p. 701-710.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Frenkel-Yosef, M., Maytles, R. & Shrira, A. 2020. Loneliness and its concomitants among older adults during the COVID-19 pandemic. International psychogeriatrics 32.10, 1257–1259.
Garret, J & Garret, S. 2011. Coping with Loneliness – a life effectiveness guide. Australia: J & S Garrett Pty Ltd.
Gierveld, J., Tilburg, T. & Dykstra, P.-A. ”Loneliness and social isolation”. 2006. Teoksessa The Cam-bridge handbook of personal relationships, toim. Vangelisti, A.-L. & Perlman, D. United Kingdom:
Cambridge university press, p. 485-500.
Goossens, L., Lasgaard, M., Luyckx, K., Vanhalst, J., Mathias, S. & Masy, E. 2009. Loneliness and soli-tude in adolescence: A confirmatory factor analysis of alternative models. Amsterdam: Personality and Individual Differences 47. 890-894.
Halme, N., Hedman, L., Ikonen, R. & Rajala, R. 2018. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hawkley, L. & Cacioppo, J.-T. 2010. Loneliness Matters: A Theoretical and Empirical Review of Conse-quences and Mechanisms. USA: Annals of Behavioral Medicine, p. 218-227.
Hämäläinen, J. 1999. Johdatus sosiaalipedagogiikkaan. Kuopio: Kuopion yliopisto. Koulutus- ja ke-hittämiskeskus. Avoin yliopisto.
76 Hämäläinen, J. & Kurki, L. 1997. Sosiaalipedagogiikka. Helsinki: WSOY.
Junttila, N. 2015. Kavereita nolla: lasten ja nuorten yksinäisyys. Helsinki: Tammi.
Junttila, N. 2018. Kaiken keskellä yksin: aikuisten yksinäisyydestä. Helsinki: Tammi.
Junttila, N., Topalli, P.-Z, Kainulainen, S. & Saari, J. ”The Portrayal of Lonely Finnish People”. 2016.
Teoksessa The correlates of loneliness, toim. Rokach, A. Canada. York university, Canada Center for Academic studies, Israel: Bentham Science Publishers- Sharjah, UAE, p. 156-183.
Kangasniemi, J. 2008. Yksinäisyyden kokemisen avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Korkiamäki R. 2014. ”Jos mä nyt voisin saada ystäviä” -Ulkopuolisuus vertaissuhteissa nuorten koke-mana. Tampere: Tampereen yliopisto.
Kurki, L. 2002. Persoona ja yhteisö. Personalistinen sosiaalipedagogiikka. Jyväskylä: Jyväskylän yli-opisto.
Kylmä, J. & Juvakka, T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy.
Laine, S. ”Nuorten salattu masennus. Yhteisöttömyyttä vai leimautumisen pelkoa?”. 2015. Teok-sessa Terveystaju – Nuoret, politiikka ja käytäntö, toim. Puuronen, A. Helsinki: Nuorisotutkimusver-kosto/Nuorisotutkimusseura, 33–48.
Lee, C.-M., Cadigan, J.-M. & Rhew, I.-C. 2020. Increases in loneliness among young adults during the COVID-19 pandemic and association with increases in mental health problems. Journal of Adolescent Health 67.5, 714–717.
77 Lisitsa, E., Benjamin, K.-S., Chun, S.-K., Skalisky, J., Hammond, L.-E. & Mezulis, A.-H. 2020. Loneliness among young adults during COVID-19 pandemic: The mediational roles of social media use and social support seeking. Seattle Pacific University: Journal of Social and Clinical Psychology, Vol. 39, No. 8, 708–726.
Liu, C.-H., Zhang, E., Wong, G.-T.-F., Hyun, S., Hahm, H. 2020. Factors associated with depression, anxiety, and PTSD symptomatology during the COVID-19 pandemic: Clinical implications for U.S. young adult mental health. Psychiatry research 290: 113172.
Metsämuuronen, J. 2011. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. e-kirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Moisio, P. & Rämö, T. 2007. Koettu yksinäisyys demografisten ja sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan Suomessa vuosina 1994 ja 2006. Helsinki: Yhteiskuntapolitiikka 72: 4.
Naylor, P., Cowie, H., Cossin, F., Bettencourt, R. & Lemme, F. 2006. Teachers´and pupils´definitions of bullying. England: British Journal of Educational Psychology.
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki:
Gaudeamus.
Pavri, S. ”Relationship Between Peer Victimization and Loneliness in Children and Youth: Promising Approaches”. 2016. Teoksessa The correlates of loneliness, toim. Rokach, A. Canada. York university, Canada Center for Academic studies, Israel: Bentham Science Publishers- Sharjah, UAE, p. 81-107.
Minzi, R., Cristina, M., Sacchi, C. & Mesurado, B. ”Loneliness as a mediator variable between par-enting and coping in adolescence”. 2016. Teoksessa The correlates of loneliness, toim. Rokach, A.
Canada. York university, Canada Center for Academic studies, Israel: Bentham Science Publishers- Sharjah, UAE, p. 34-47.
78 Rokach, A. ”Teachers, Students & Loneliness in Schools”. 2016. Teoksessa The correlates of loneli-ness, toim. Rokach, A. Canada. York university, Canada Center for Academic studies, Israel: Ben-tham Science Publishers- Sharjah, UAE, p. 50-63.
Rokach, A. & Spirling, S. ”Feeling Inadequate and Alone: The Effects of University Induced Loneli-ness”. 2016. Teoksessa The correlates of loneliness, toim. Rokach, A. Canada. York university, Can-ada Center for Academic studies, Israel: Bentham Science Publishers- Sharjah, UAE, p. 108-127.
Russell, D., Cutrona, C.-E., Rose, J. & Yurko, K. 1984. Social and Emotional Loneliness: An Examination of Weiss’s Typology of Loneliness. Journal of Personality and Social Behavior, 46 (6), 1313-1321.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006a. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto.
Kvalitatiivinen l. laadullinen tutkimus. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. (Viitattu 26.3.2021)
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006b. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto.
Viralliset ohjeet. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. (Viitattu 26.3.2021)
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006c. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto.
Tutkijan asema. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. (Viitattu 26.3.2021)
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006d. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto.
Narratiiviset tarkastelutavat. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. (Viitattu 26.3.2021)
Saari, J. 2010. Yksinäisten yhteiskunta. Helsinki: WSOY.
Saari, J. 2016. Yksinäisten Suomi. Helsinki: Gaudeamus.
Segrin, C., Burke, T.-J & Badger, T. ”Loneliness, relationships, and health”. 2016. Teoksessa The cor-relates of loneliness, toim. Rokach, A. Canada. York university, Canada Center for Academic studies, Israel: Bentham Science Publishers- Sharjah, UAE, p. 128-155.
79 Snell, K., Malcolm, D. ”Modern Loneliness in Historical Perspective”. 2016. Teoksessa The correlates of loneliness, toim. Rokach, A. Canada. York university, Canada Center for Academic studies, Israel:
Bentham Science Publishers- Sharjah, UAE, p. 3-33.
TENK. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa, 6.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf (luettu 12.4.2021)
Tiilikainen, E. 2019. Jakamattomat hetket: Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku. Helsinki: Gaudea-mus.
Toikka, S., Vuorjoki, O., Koskela, T. & Pentala, O. ”Aikuisväestön yksinäisyys ja järjestötoimintaan osallistuminen Suomessa – ATH-tutkimuksen tuloksia”. 2015. Teoksessa Yksinäisyys ja osallistumi-nen, ATH-tutkimuksen tuloksia- Järjestökentän tutkimusohjelma. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 9–15.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Välimaa, R. 2000. Nuorten koettu terveys kyselyaineistojen ja ryhmähaastattelujen valossa. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto.
Weiss, R.-S. 1973. Loneliness: the experience of emotional and social isolation. Cambridge. MIT Press.
Wiseman, H., Mayseless, O. & Sharabany, R. 2006. Why are they lonely? Perceived quality of early relationships with parents, attachment, personality predispositions and loneliness in first-year university students. Israel: University of Haifa, Department of Psychology, p. 237-248.
80
Liitteet
Kirjoitelmapohja:
Nuorten aikuisten yliopisto-opiskelijoiden koettu yksinäisyys
Kiitos, että olet päättänyt osallistua tutkimukseeni. Tutkimukseen osallistuminen tapahtuu nimet-tömästi. Vastaaminen on täysin vapaaehtoista. Käytän aineistoa vain pro gradu -tutkielmassani.
Halutessasi voit hyödyntää alle listaamiani tukiteemoja, mutta se ei ole välttämätöntä.
Kuvaile yksinäisyyttäsi, siihen liittyviä tuntemuksia ja siihen johtaneita syitä. Voit kertoa tämänhetkisestä tai aiemmin kokemastasi yksinäisyydestä.
_____________________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________________
Tukiteemoja:
Voit pohtia yksinäisyyden vaikutusta omassa elämässäsi.
Voit kuvailla tilanteita, joissa yksinäisyytesi on ilmennyt.
Voit kuvailla tapojasi vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen.
Voit pohtia myös sitä, miten opiskelijoiden yksinäisyyttä voitaisiin vähentää.
Voit pohtia myös korona-ajan vaikutusta suhteessa omaan yksinäisyyteesi.