Aineiston analyysi

Kvalitatiivisista analyysimenetelmistä käytössäni tässä työssä oli sisällönanalyysi. Sen voi nähdä toisaalta yksittäisenä metodina, mutta myös väljänä teoreettisena kehyksenä, minkä pystyy liittä-mään erilaisiin analyysikokonaisuuksiin. On mahdollista sanoa, että useimmat laadullisen tutki-muksen analyysimenetelmät ovat sisällönanalyysia, mikäli sisällönanalyysi käsitetään teoreet-tiseksi kehykseksi. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 78.) Sisällönanalyysi mahdollistaa tekstimuotoisen aineiston systemaattisen analysoinnin. Analyysimenetelmällä pyritään saamaan tutkittavana ole-vasta ilmiöstä kuvaus tiivistetyssä ja yleisessä muodossa siten, ettei käsillä oleva informaatio pääse katoamaan. (emt., 86–87.)

Luin nuorten aikuisten yliopisto-opiskelijoiden tekemät yksinäisyys -kirjoitelmat läpi useaan ker-taan. Poistin jo alkuvaiheessa tutkimukseen tulleet sellaiset aiheen ulkopuoliset kirjoitelmat, joissa kerrottiin tavalla tai toisella, että ei ole kokenut millään tavalla yksinäisyyttä eikä se aihe kosketta-nut kirjoitelman tekijää. Tällaisilla kirjoitelmilla ei ollut tutkimuksellista arvoa itselleni ja niitä ei voinut pitää kovin informatiivisina.

42 Aineiston monipuolinen koodaus on itsessään lähes mahdoton idea: joka kerta voidaan löytää erilaisia näkökulmia, jotka tulisi koodata. Sen takia on hyvä suunnata resurssit riittävään koodaa-miseen. On tärkeää muistaa, että kaikenkattavaa asioiden auki kirjaamista ei ole mielekästä edes yrittää tehdä. (Eskola & Suoranta 1998, 114.) Huomasin tämän tutkimusta tehdessä. Loin aluksi exceliin erinäisiä aihealueita, jotka käsittivät yksilölliset lähtökohdat, sosiaalisen ulottuvuuden, yh-teiskunnalliset tekijät. Näitä koodattavia osioita tuli noin 30. Tiedostin siinä vaiheessa, että minun pitää kuljettaa analyysiani isompien kokonaisuuksien kautta, johon sisällyttäisin nämä esiin tulleet alaosiot. Teemat olivat alun perin esimerkiksi digitalisaatio, ihmissuhteet, vapaa-aika, yksilölliset tekijät ja persoonallisuus, yliopistokonteksti, ympäristö, aikakausi, introvertti, ekstrovertti, juhlimi-nen, korona, työt, median vaikutus, yhteiskunnallinen puhe, viikonaika.

Analyysin pyrkimyksenä on informaatioarvon lisääminen, ja se toteutuu aineiston laadulliseen kä-sittelyprosessiin liittyvällä loogisella päättelyllä ja tulkinnalla. Tällä tavoin aineiston hajotetaan en-sinnäkin osiin, minkä jälkeen se tulee käsitteellistää ja koota uudella tavalla loogiseksi kokonaisuu-deksi. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 91.) Sisällönanalyysiin kuuluu keskeisinä asioina kolme eri työvai-hetta, luokittelu, teemoittelu ja tyypittely (emt., 80).

Otin tässä vaiheessa uudenlaisen lähestymistavan. Huomioin nämä edellytykset myös omaa tut-kimustyötäni tehdessä, jota etenin käymällä läpi eri kirjoitelmia yksinäisyydestä, siihen liittyvistä tuntemuksista sekä siihen johtaneista syistä. Pistin ylös olemassa olevaan word -pohjaan erikseen kirjoitelmista esiin nousseet yksinäisyyskuvailut, tuntemukset sekä siihen johtaneet syyt. Nämä tulivat esiin joissain tapauksissa hyvin lyhyessä kirjoitelmassa, mutta osassa kirjoitelmista tekstiä oli lähemmäs yhden sivun verran. Valitsin tällaisen toimintavan juuri sen takia, että yksikin kirjoi-telma saattoi sisältää näitä kaikkia eri osioita. Halusin saada kirjoitelmista mahdollisimman moni-puolisen kuvan ja niin, että pystyin havainnoimaan saman kirjoitelman sisällä erilaisia aihekoko-naisuuksia. Mielestäni tällaisen analyysin tekeminen oli selkeämpää verrattuna siihen, että olisin tutkinut jokaista kirjoitelmaa yksittäisenä tietoa tuottavana yksikkönään.

43 Sen pohjalta tein kaksi aihekokonaisuutta, jotka olivat ajatuksia (omasta) yksinäisyydestä ja yksinäi-syyden vähentämisen keinoja. Näiden aihekokonaisuuksien pohjalta lähdin kehittämään tekstin luo-kittelua. Lähdin tarkastelemaan ensinnäkin sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Jaoin sisäiset tekijät erik-seen niihin asioihin, jotka olivat olemassa olevia ominaisuuksia sekä niihin asioihin, jotka olivat muodostuneet oman mielen sisässä sisäisiksi tekijöiksi. Olemassa olevat ominaisuudet olivat esi-merkiksi ulkonäkö ja muut näkyvät tekijät. Mielen sisäiset tekijät sen sijaan olivat ajatuksia omasta itsestä ja itsellä olevista ominaisuuksista. Yksinäisyyden vähentämisen keinoja luodessa keskityin samanlaiseen ajatukseen. Vähentämisen keinoja oli sekä sellaisia, joihin pystyi itse vaikuttamaan että sellaisia mihin itse ei pystynyt vaikuttamaan. Omaa yksinäisyyttään pystyi vähentämään esi-merkiksi hakeutumalla muiden joukkoon, mutta toisaalta muiden suhtautumista itseen ei voinut oikein muuttaa.

Tämä helpotti luokittelun tekoa seuraavassa vaiheessa. Ensin tarkastelin yksinäisyydestä muodos-tettuja luokkia ja niiden välisiä keskinäisiä suhteita. Sitä hyödyntäen muodostin alustavasti muu-tamia erillisiä ulottuvuuksia, joiden avulla pystyy ryhmittelemään luokkia ja niiden kuvaamia yksi-näisyyden tuntemisen sisältöjä. Sen jälkeen tein samalla tavalla myös yksiyksi-näisyyden vähentämisen keinoihin sellaisen prosessin, jonka kautta tuli erillisiä ulottuvuuksia. Nämä ulottuvuudet olivat siis sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, nuoreen aikuisuuteen liittyviä tekijöitä, ihmissuhteisiin liittyviä tekijöitä, aikakauteen liittyviä tekijöitä, kuten koronapandemiaan, virtuaaliseen vuorovaikutukseen ja sosi-aalisen median käyttöön liittyviä.

Tämän lisäksi pyrin myös teemoittelemaan aineistoa erilaisten kirjoitelmista esiin nousseiden ko-konaisuuksien kautta. Huomioin teemoittelussa aineiston laajuudesta johtuen tiettyjä avainsanoja ja muodostin eri teemat sekä näiden avainsanojen että käsiteltävänä olleen aiheen mukaisesti.

Tarkensin teemat muutamiin kokonaisuuksiin. Näitä kokonaisuuksia olivat yksilöllisyys, itsellä ole-vat ominaisuudet, ikävaiheet, korona-aika sekä ympäristö.

44 Sisällönanalyysia voi toteuttaa monilla eri tavoilla. On tärkeää muistaa, että sisällönanalyysi ja si-sällönerittely tarkoittavat eri asioita. Sisi-sällönerittelyllä analysointi keskittyy kvantitatiiviseen tutki-mukseen, kun taas sisällönanalyysi keskittyy sisällön sanalliseen kuvailuun. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 88.) Sisällönanalyysin voi toteuttaa joko aineistolähtöisesti, teoriasidonnaisesti tai teorialäh-töisesti (emt., 104). Luokittelin aineiston sisällönanalyysiä hyödyntäen aineistosta käsin. Liiallinen teoriasidonnaisuus olisi johtanut mielestäni huonompaan suuntaan tulosten osalta siten, että ne olisi rajautuneet liian tarkasti.

Kirjallisen materiaalin, kuten kirjoitelmien analysointi vaatii tutkijalta kriittisyyttä (Metsämuuronen 2011, 122). Tutkijan ei ole mahdollista koskaan saavuttaa täydellistä objektiivisuutta tutkiessaan aihetta. Tutkija ei pysty irrottautumaan itsestään ja sulkemaan kokonaan omia ajatuksiaan. Tär-keintä on kuitenkin se, että tutkija yrittää koko ajan pyrkiä tiedostamaan itsellä olevat asenteet ja uskomukset ja tekee kaikkensa, ettei ne olisi vaikuttamassa tutkimukseen paljoakaan. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006c.) Tiedostin nämä asiat ja otin ne huomioon koko tutkimuksen ajan.

Tutkijalla on myös suuri vastuu siinä, missä tilanteessa hän kokee, että aineistoa on saatu riittävä määrä ja että sillä pystytään vastaamaan tutkimusongelmaan. (Eskola & Suoranta 1998, 48.)