Yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurin erilaisia juhlia

Yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurin voi ymmärtää monella tavalla. Kulttuurin käsitteelle on arkikielessä monia erilaisia määritelmiä ja sosiologiassakin kulttuurin määrittämisellä on useita pe-rinteitä (Sulkunen 1998, 51-59). Tässä tutkimuksessa käytin Pertti Alasuutarin määritelmää, jossa

7

kulttuuri on ”jonkin yhteisön tai yhteiskuntaluokan piirissä omaksuttua elämäntapaa sekä maailman hahmottamisen ja mielekkääksi kokemisen tapaa” (Alasuutari 1994, 57). Yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurin käsitteen tulkitsen aikaisempaa määritelmää käyttäen seuraavasti: Opiskelijayhtei-sön omaksumia erilaisia juhlimisen tapoja ja perinteitä, jotka muodostavat mielekkään juhlan ja juh-limisen kokemuksen. Perinteisesti alkoholin juominen on ollut keskeisessä osassa näissä juhlissa, mikä tekee alkoholittoman juhlijan näkökulmasta mielenkiintoisen.

Yliopisto-opiskelijoiden juhlimisperinteet ovat yksi keskeinen osa yliopiston opiskelukokemusta.

Tässä tutkimuksessa keskityin enemmän opiskelijalähtöisiin, eli ainejärjestöjen järjestämiin juhliin, enkä niinkään yliopiston järjestämiin juhliin. Pyrin tässä luvussa avaamaan joitakin näistä juhlista, ja juhlien järjestämisen dynamiikasta.

Ainejärjestöt, jotka ovat jonkin oppiaineen opiskelijoiden järjestäytymisen tulos, järjestävät erilaisia juhlia. Näiden juhlien tarkoitus on usein kerätä varoja ainejärjestölle, jolloin ainejärjestö pysyy toi-mintakykyisenä. Ainejärjestöön kuuluminen on vapaaehtoista ja liittyminen yleensä vaatii liittymis-maksun, minkä lisäksi saattaa olla vuosittainen jäsenmaksu. Vastineeksi jäsenyydestään ainejärjes-töihin kuuluvat opiskelijat saavat usein etuja kyseisen ainejärjestön tapahtumissa, esimerkiksi hal-vemman sisäänpääsyn, ja muita etuja ainejärjestön kanssa yhteistyötä tekevissä baareissa, kuten il-maisen narikan. Tyypillisesti ainejärjestöön kuuluu vain sen edustaman opintoalan opiskelijoita, mutta joihinkin ainejärjestöihin voi liittyä myös muiden alojen opiskelijoita, mikäli kyseistä alaa opis-kelemattomien mahdollisuutta liittyä jäseniksi ei ainejärjestön säännöissä ole rajattu.

Jotkin ainejärjestöjen jokavuotiset juhlat ovat yleisesti tunnettuja opintoalasta riippumatta. Vuosi-kymmeniä samassa paikassa samaan vuodenaikaan järjestetyt juhlat ovat muodostuneet perinteeksi, ja niihin osallistuu paljon opiskelijoita eri aloilta. Tällaisien tapahtumien aikana kaupungin keskusta on täynnä eri värisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä kiertelemässä baareja, rasteja tai parveile-massa jonkun tietyn baarin edessä, mikä on yhteistyössä tapahtuman kanssa. Nämä ovat yleensä lu-kuvuoden alussa tai vappuna järjestettäviä suuria juhlia. Pyrin avaamaan nyt erilaisia poikkitieteelli-siä juhlaperinteitä yliopistossa, eli juhlia, joihin kuka tahansa opiskelija saa osallistua.

Approilla tavoitteena on kerätä leimoja eri baareista, joiden kanssa approjen järjestäjät ovat yhteis-työssä. Leiman saa baarista tai ravintolasta yleensä juomalla juoman, mutta joissakin tilanteissa leima on mahdollista saada ruokailemalla tai karaokea laulamalla. Useimmiten leimoja keräämällä saa

8

haalarimerkin kerättyjen leimojen määrän perusteella. Yleensä leimoja, eli käytännössä juomia, tulee saada approilla ainakin kuusi, mutta ”korkeammat” merkit voivat vaatia lähemmäs 20 leimaa. On olemassa myös täysin alkoholittomia approja, joissa leimat kerätään ruokaa tai alkoholitonta juomaa vastaan.

Rastitapahtumissa tai suunnistuksissa ympäri kaupunkia on erilaisia rasteja, joita kierrellään ryh-mänä. Jokaisella rastilla tulee suorittaa jonkinlainen tehtävä joukkueena. Tehtävän suorituksen jäl-keen rastin pitäjät antavat joukkueelle pisteet, joita yleensä voi nostaa lahjomalla tuomareita makei-silla, esityksillä, alkoholilla tai muilla tuomareita miellyttävillä asioilla. Eniten pisteitä kerännyt jouk-kue palkitaan yleensä jotenkin, esimerkiksi VIP-pöydällä illan jatkoilta tai tapahtumalipuilla.

Sitsit ovat virallisesti akateeminen pöytäjuhla, joissa ruokaan ei kuitenkaan välttämättä panosteta al-haisten lippuhintojen säilyttämiseksi. Sitseillä on yleensä teema, jonka mukaan osallistujien tulee pu-keutua. Sitsit ovat myös tunnettuja monista säännöistään, joita rikkomalla voi saada rangaistuksia illan kulusta vastaavilta toasteilta. Sitseillä lauletaan paljon juomalauluja, pidetään puheita ja järjes-tetään erilaisia kisoja pöytien välillä. Yleensä osallistuja voi tilata itselleen alkoholittoman menun, jolloin myös lipun hinta saattaa olla hieman alkoholillista menua halvempi.

Haalaribileet järjestetään yleensä yhden tai useamman baarin kanssa yhteistyössä. Haalaribileissä mennään haalarit päällä juhlimaan tiettyyn baariin tai yökerhoon. Yleensä haalaribileissä on jonkin teema ja osallistujat saavat bileistä haalarimerkin lipun oston yhteydessä. Baarissa on usein myös erilaisia haalaribileisiin liittyviä juomatarjouksia.

Ainejärjestöt myös järjestävät joitakin juhlia vain omille jäsenilleen. Vuosijuhlat ovat yleensä viral-lisimmat ainejärjestöjen järjestämistä juhlista. Vuosijuhlissa pukeudutaan paremmin ja syödään hy-vää ruokaa. Pääsymaksu usein heijastaa juhlien korkeampaa tasoa ja paikalla saattaa olla kutsuttuna yliopiston henkilökuntaa tai jo valmistuneita entisiä opiskelijoita. Vuosijuhlilla on yleensä myös jat-kot, joilla tunnelma rentoutuu. Lisäksi ainejärjestöillä voi olla yhteistyötä toisten yliopistojen saman alan ainejärjestöjen kanssa ja heillä voi olla joitakin yhteisiä tapahtumia.

Pienempiä ainejärjestöjen sisäisiä juhlia ovat esimerkiksi ainejärjestöjen pikkujoulut, vappujuhlat, peli-illat ja saunaillat. Jotkut ainejärjestöt järjestävät myös matkoja tai risteilyjä omille jäsenilleen.

Jokavuotisia fukseille järjestettäviä perinteitä ovat muun muassa haalarinkastajaiset ja tutustumisillat, joissa uusia opiskelijoita pyritään tutustuttamaan vanhempiin vuosikursseihin. Tällaisissa juhlissa

9

ainejärjestö saattaa tarjota jäsenilleen juomat ja ruuat ilmaiseksi ja mukaan pääsee ilman lippua.

Fukseille järjestettävissä tutustumistapahtumissa on yleensä mukana ainejärjestöön ottamisen rituaa-leja, kuten fuksikaste.

Yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurissa on paljon yhteisön jäseneksi ottamisen rituaaleja jotka on kudottu kiinni erilaisiin ainejärjestöjen omanlaisuutta kuvaaviin juhlimisperinteisiin ja symbolei-hin (Koivisto, Komulainen, Räty & Vanhalakka-Ruoho 2017). Tullessaan Yliopistoon uusi opiske-lija päätyy keskelle täysin uutta kulttuuria, jossa on paljon vahvoja perinteitä. Lisäksi nuoret voivat aiheuttavat toisilleen sosiaalista painetta käyttäytyä juhlissa tietyllä tavalla (Mäkelä & Maunu 2016;

Mäkelä ym. 2010; Kunttu 1997). Raittiin opiskelijan voi olla vaikeaa pitää kiinni vakaumuksestaan tällaisessa ympäristössä, vaikka raittiiden nuorten määrä onkin kasvamassa (Kunttu, Pesonen &

Saari 2017). Vaikka kaikkiin aikaisemmin mainitsemissani perinteissä on mahdollista osallistua mukaan täysin alkoholittomana, alkoholin keskeisyyttä monissa näistä tapahtumista ei voi kieltää, ja se saattaa näkyä raittiiden opiskelijoiden kokemuksissa.

10