Tämän luvun ensimmäisessä alaluvussa esittelen, kuinka tutkimukseni aineiston keruu tapahtui. Toi-sessa alaluvussa pohdin tutkimukseni eettisiä kysymyksiä haastateltavieni kannalta.
5.1 Aineiston keruuprosessi
Raitis ihminen määritellään usein sen mukaan, onko henkilö ollut juomatta alkoholia jonkun tietyn ajan, mutta tässä tutkimuksessa en ryhtynyt kyselemään raittiiden alkoholinkulutushistoriasta. Haas-tateltavia etsiessäni kuvailin tutkimustani alkoholia käyttämättömien kokemusten tutkimukseksi, jo-ten tutkimukseeni hakeutuneet ihmiset tunnistivat itsensä haastattelukutsusta. Määrittelen raittiin opiskelijan tässä tutkimuksessa siis informanttikeskeisesti, eli tutkimukseeni osallistuvat ihmiset määrittelivät itsensä raittiiksi.
Keräsin aineistoni haastattelemalla kymmentä itsensä absolutistiksi1 määrittelevää opiskelijaa ke-väällä 2020. Mainostin (liite 3) tutkimustani ensin Itä-Suomen yliopiston Yammerissa, sekä Face-book sivulla. Minuun otti yhteyttä 10 tutkimuksesta kiinnostunutta osallistujaa. Lähetin heille kaikille tutkimustiedotteen, jossa selitettiin tarkemmin tutkimukseni tarkoituksen ja aineistonkeruutavan luonteen. Ennen jokaista haastattelua pyysin vielä erikseen kaikilta osallistujilta suullisen suostumuk-sen tutkimukseeni, joka nauhoitettiin haastattelujen alkuun. Tein ensimmäisuostumuk-sen haastattelun helmi-kuussa ja viimeisen toukohelmi-kuussa. Alun perin pyrin siihen, että tapaisin kaikki haastateltavat kasvok-kain, mutta Covid-19-pandemian vuoksi viimeiset haastattelut tehtiin Skypen välityksellä.
Haastattelurungon (liite 1) laadin Lefebvren sosiaalisen tilan teoriassa esitettyjen ulottuvuuksien sekä omien opiskelijajuhlakulttuurikokemusteni pohjalta. Käytännössä haastattelurunkoni koostui kol-mesta teemasta: 1. millainen on yliopiston juhlimiskulttuuri?; 2. miten alkoholi tai alkoholittomuus muokkaa/tuottaa sosiaalisia suhteita?; ja 3. millainen paikka yliopiston juhlakulttuuri on absolutis-tille sosiaalisena tilana?. Ensimmäisen teeman tarkoituksena oli saada selville haastateltavien oma
1Muutin kirjoitusprosessin aikana terminologiaani hieman. Kun aikaisemmin kuvailin haastateltaviani abso-lutisteiksi, kuvaan heitä lopullisessa työssäni raittiiksi opiskelijoiksi. Tein tämän muutoksen lähinnä absolu-tismi-termiin liittyvän ehdottomuuden vuoksi. Lisäksi opiskelija loppuliite painottaa tutkimuskohteeni olevan juuri yliopisto-opiskelijoita.
15
käsitys siitä, millaiseksi he kokevat yliopiston juhlimiskulttuurin ja millä tavalla he itse määrittelisivät sen. Toisen teeman tarkoitus oli selvittää haastateltavien sosiaalista elämää ja alkoholin käyttämättö-myyden vaikutusta siihen. Kolmannen teeman tarkoitus oli yhdistää ensimmäinen ja toinen teema, ja selvittää millaisena paikkana yliopiston juhlimiskulttuuri avautui haastateltaville, eli kuinka he koki-vat heitä kohdeltavan juhlien järjestäjien ja osallistujien toimesta. Näiden osioiden lisäksi kysyin haastattelun alussa kaikkien haastateltavien perustiedot ja haastattelun lopuksi heidän omia ajatuksi-aan. Viimeisillä kysymyksillä pyrin saamaan esille haastateltavien omia ajatuksia siitä, millainen hei-dän mielestään on hyvä juhla ja millä tavalla he kehittäisivät juhlimiskulttuuria, jos voisivat. Haas-tattelurunko oli lopulta hyvin lyhyt ja hyvin avoin, joten suunnittelin joitakin apukysymyksiä itselleni, joita en kuitenkaan kysynyt kaikissa haastatteluissa.
Haastattelujen kestot vaihtelivat puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Haastateltavat saivat puhua vapaasti mielipiteistään ja ajatuksistaan kysymysrunkoni ohjatessa keskustelua. Kysyin myös paljon jatkokysymyksiä aiheista, joita ei välttämättä ollut haastattelurungossani, mutta jotka tulivat esille haastateltavilta. Lisäsin joitakin teemoja kysymysrunkooni niiden toistuvuuden vuoksi, sillä useampi haastateltava oli ottanut ne esille ja koin ne jälkikäteen mielekkäiksi. Lisäsin kysymykset verkostoi-tumisesta esimerkiksi vasta toisen haastattelun jälkeen ja kysymyksen sukupuolen vaikuttamisesta absolutismiin lisäsin haastattelun 5 jälkeen. Toisaalta jotkut apukysymyksistä eivät toimineet haas-tatteluissa, joten osa niistä jäi pois haastatteluiden edetessä.
Litteroin haastatteluni kesä- ja heinäkuussa 2020 analysoitavaan muotoonsa. Kirjoitin haastattelut puhtaaksi säilyttäen ihmisten omat murteet ja puhetavat pitääkseni haastateltavieni puheen mahdolli-simman alkuperäisessä muodossa. Poistin kuitenkin esimerkiksi joitakin sanoja, jotka toistuivat monta kertaa peräkkäin tai muuta toistoa tekstin selventämiseksi. Koen tämän olevan perusteltua sillä analyysitapani ei vaadi litteroinnin täydellisyyttä, sillä en tutki millä tavalla haastateltavani asioista puhuivat, vaan puheen sisältöä. Litteroitua aineistoa syntyi lopulta 88 sivua (kirjainkoko 12, riviväli 1,15).
16
5.2 Tutkimuseettiset kysymykset
Luottamuksen rakentaminen on keskeistä haastatteluaineiston keräämisessä. Haastattelijan tulee ker-toa todenmukaisesti siitä mihin haastatteluja käytetään ja mikä niiden tavoite on (Ruusuvuori &Tiit-tula 2005, 41). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen en-nakkoarviointi Suomessa (2019) -ohjeistuksessa painotetaan, että tutkimukseen osallistuvilla pitää olla oikeus olla osallistumatta, lopettaa osallistuminen ja saada tietoa tutkimuksesta missä tahansa tutkimuksen vaiheessa (Kohonen, Kuula-Luumi & Spoof 2019). Jokainen haastateltavani osallistui haastatteluun omasta tahdostaan ja ennen jokaista haastattelua luin heille ennalta kirjoitetun lausun-non, jossa painotin heidän vapaaehtoisuuttaan osallistua tutkimukseeni. Kysyin myös jokaiselta haas-tateltavalta suullisen luvan käyttää heidän haastatteluitaan tutkimukseni aineistona. Lisäksi muistutin heitä siitä, että he saavat lopettaa haastattelun koska tahansa. Minulle oli tutkijana tärkeää tehdä haas-tateltavien olo mukavaksi haastattelun aikana ja yleensä haastattelut pidettiinkin tyhjissä huoneissa, joissa kukaan ei voinut kuunnella keskustelujamme. Vastasin myös rehellisesti kaikkiin kysymyksiin mitä haastateltavilla saattoi olla tutkimuksestani.
Nauhoitin haastattelut yliopistolta lainaamalleni erilliselle nauhoituslaitteelle. Siirsin äänitteet haas-tattelujen jälkeen tietokoneeni työpöydälle ja poistin haastattelut laitteelta. Poistin haastatteluiden ää-nitallenteet kokonaan vasta tutkimuksen valmistuttua mahdollistaakseni tutkimusraportissa käytettä-vien aineisto-otteiden tarkastuksen. Äänitteet olivat ainoa paikka erillisen paperilla pitämäni listan lisäksi missä haastateltavien oikeat nimet olivat, joten en säilyttänyt haastatteluiden äänitteitä missään vaiheessa kännykässäni tai pilvipalveluissa. Äänitteet olivat litterointiprosessin aikana väliaikaisesti tietokoneeni työpöydällä, joka on suojattu Avast Antivirus ohjelmalla ja myöhemmin erillisellä muis-titikulla, jota säilytin kotonani.
Haastatteluiden anonymisoiminen tarkoittaa käytännössä kaikkien sellaisten tietojen poistamista joi-den avulla haastateltava voitaisiin tunnistaa (Valaranta 2019). Eräs keskeinen eettinen kysymys haastattelututkimuksessa on tutkimukseen osallistuneiden henkilöllisyyden suojaaminen lopulli-sessa työssä (Ruusuvuori & Tiittula 2005, 17). Muutin haastateltavien nimet koodeiksi, joissa näkyi haastateltavan ikä, sukupuoli ja yliopistossa opiskeltu aika. Myöhemmin annoin haastateltavilleni täysin uudet ja sattumanvaraiset nimet, joista pystyi päättelemään vain haastateltavan sukupuolen.
Alkuperäisten asuinpaikkakuntien ja nykyisen ainejärjestön lisäksi poistin joitakin erityisen tunnis-tettavia yksityiskohtia. Poistin litteraatioista joitakin tiettyihin tiedekuntiin yhdistettäviä tekijöitä,
17
mutta joitakin suurempia juhlia, kuten Talvipäivät, jätin anonymisoimatta suuren osallistujamäärän ja juhlimisperinteen keskeisyyden perusteella. Jätin litteraatioihin myös joitakin muita suurempia juhlia, kuten 8-approt tai Vappuleijonan metsästyksen, joihin osallistuu useita satoja opiskelijoita eri ainejärjestöistä ja korkeakouluista vuosittain. Pienemmät tapahtumat, kuten jonkin ainejärjestön järjestämät tunnistettavat sitsit poistin aineistosta. Täydellinen aineiston anonymisointi niin että haastateltavat eivät tunnistaisi edes itseään ei ollut mahdollista henkilökohtaisten tarinoiden vuoksi, mutta ulkopuoliset henkilöt eivät voi tunnistaa haastateltavia. Lisäksi pyrin siihen, että en valinnut lopulliseen työhöni sellaisia tekstiotteita joista olisi voinut päätellä osallistujan identiteettiä tarkem-min.
18