Teemat: aineisto puhuu - Analyysi: Yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurin teemat ja tyypit

7 Analyysi: Yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurin teemat ja tyypit

7.1 Teemat: aineisto puhuu

Teemoja on yhteensä viisi, ja ne ovat muodostuneet Lefebvren sosiaalisten ulottuvuuksien pohjalta, joissa sosiaalinen ulottuvuus on jaettu kolmeen osaan. Haastateltavat esiintyvät haastattelukatkel-missa pseudonyymeillä ja haastattelijan puheenvuorot on merkattu minun nimeni ensimmäisellä kir-jaimella.

7.1.1 Juhlien esityksellinen ulottuvuus

Tässä teemassa käsittelen yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurin esityksellistä puolta, eli sitä millaisia juhlat ovat konkreettisemmin ja millä tavalla niiden sisältö esitetään. Millainen koko-naisuus yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuuri on haastattelujen mukaan ja kuinka he jäsensi-vät sitä? Missä juhlat pidetään, mitä juhlissa tapahtuu ja millaisia erilaisia juhlia on?

Annika

Annika: ”No se ehkä jakautuu vähä sellasiin virallisempiin juhliin jos olis vaikka vuosijuhlia ajattelee, ja sit on tällasii, vaikka ainejärjestön sitsejä ja tämmösiä vuosittaisia approja ja muita mitä on. Jakaisin silleen ehkä, viralliset ja vähä epävirallisemmat.”

S: ”Hmm, joo. Millä tavalla se virallinen ja epävirallinen eroaa toisistaan?”

Annika: ”No ne viralliset on vähä ehkä silleen juhlallisempia, niihin liittyy vaikka ruokaa ja jotain puheita. Vaikka musiikkia jos miettii vuosijuhlia nii siellä saattaa olla vaikka bändi, ja sitte taas tällaset epävirallisemmat nii ne on sitten vähän mitä ne on että, jos on approt nii sitte mennään vaan tuolla baareissa. No ehkä enemmän silleen ne näyttäytyy itelle enemmän sellasina humalahakusina. Että tää on ehkä silleen ero, miten nään.”

Marika

S: ”Okei. Kuinka suuri rooli siun mielestä alkoholilla on yliopiston juhlissa?”

Marika: ”No se nyt riippuu taas siit juhlasta et kyl sitseillä on aika suuri rooli tai jos on jotkut tällaset illanistujaiset tai on näitä saunailtajuttuja nii niissä on yleensä aika suuri rooli. Mut sitte taas ku on sellasia isompia missä on poikkitieteellisesti ihmisiä ja tällästä nii siellä ei kukaan ehdi vahtia sitä. Mutta sitseillä kaikki näkee mitä sä juot ja jossain pieni-muotosemmassa tapahtumassa kaikki näkee että mitä sä kaadat suuhus nii sit se voi olla vähä semmonen sinänsä suurempi merkitys sillon.”

S: ”Elikkä tämmösissä isommissa voi mennä vaan massan mukana ja ketään ei enempää kiinnosta?”

Marika: ”Niin. Ja ei siellä kukaan ehdi kattomaan ja eihän ne tiedä et jos mä nyt otan veden et oonko mä siellä edellisellä tiskillä ottanu jotain muuta tai mitään tällästä. Et kyllä mä oon huomannu sen jossain approilla että ei niitä kiinnosta siinä vaiheessa koska ne ei tiiä mitä mä oon tehny siinä aikasemmin mut sit jos ne on siellä sitseillä kattonu mua koko illan sit se on vähä suurempi merkitys koska ne pystyy näkemään kaiken mitä sä juot siinä illan aikana.”

Haastatteluissa yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuuriin liitettiin juuri ainejärjestöjen järjestämät opiskelijajuhlat, kuin myös ainejärjestön virallisemmat vuosijuhlat juhlia, joissa yliopiston henkilö-kunta olisi mukana. Haastattelujen mukaan yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurin voi jakaa eri-laisiin juhliin sen mukaan kuinka iso juhla on ja miksi juhla järjestetään. Esimerkkiotteissa Annika toi esille sen kuinka virallisemmat juhlat näyttäytyvät rauhallisempina ja vähemmän humalahakuisia verrattuna vapaamuotoisempiin juhliin, joissa kierrellään vain baareja. Esimerkiksi ainejärjestön vuo-sijuhlia pidettiin virallisempina juhlina, joissa tunnelma oli rauhallisempi verrattuna muihin vuosit-tain järjestettäviin enemmän rentoutumiseen tähtääviin juhliin, kuten alkusyksyn tutustumisbileisiin.

Toisaalta suuri ero nähtiin myös pienten illanistujaisten/saunailtojen ja suurempien poikkitieteellisten bileiden välillä. Illanistujaisissa oli vähemmän väkeä ja kaikki olivat yleensä samasta ainejärjestöstä, jolloin kaikki ainakin jokseenkin tiesivät toisensa, kun taas suurissa bileissä suuret joukot opiskeli-joita liikkuivat joko approjen tai kaupunkisuunnistuksen vuoksi kaupungilla. Marika ottaa esille sen, että suurissa juhlissa, joihin osallistuu opiskelijoita useista tiedekunnista, alkoholin juominen on helppo sivuttaa suuressa ihmisjoukossa, missä kukaan ei kiinnitä yksilöön huomiota.

Elina

S: ”Millä tavalla sie kuvailisit omin sanoin yliopiston juhlimiskulttuuria?”

Elina: ”No kyl mä sanosin että onhan se aika alkoholipainotteinen ja tosi usein jos on jo-tain juhlii nii kyl siihen alkoholi helposti liittyy. Et tavallaan on ollu sellasiiki tilaisuuksii mihin on menny vähä silleen et okei, pidetään kivaa ja sit siellä ollaanki juotu. Tai ei se nyt oo haitannu, mutta sinne on lähteny lähtökohtasesti silleen että tää on varmaan tämmönen

hengailu, mutta sitten, että se vaan jotenki tuppaa siellä paljon olemaan. En kiellä että ei olis tapahtumia missä ei juotas, mutta kyllä se on aika vahva se elementti.”

Mika

S: ”Aivan. Miten suuri rooli alkoholilla on siun mielestä yliopiston juhlimiskulttuurissa?”

Mika: ”No toi on ehkä vähän vaikea kysymys ku miettii miten sen määrittelee, koska kuiten-kin niissä tapahtumissa usein tavataan sen tietyn porukan kanssa etukäteen ennen sitä ta-pahtumaa, ja ollaan yhessä ja jotkut saattaa alotella siinä ja sit tavallaan tulee pikkuhiljaa se alkoholi mukaan siihen juttuun. Mutta kyllä se niinkun 95% kuuluu siihen että ne menee yhdessä se juhlinta ja alkoholi että se kuuluu siihen kulttuuriin. Mutta siinä on kyllä muu-taki tekemistä ja yhessäoloa on siinä muumuu-takin kun se alkoholi.”

S: ”Eli järjestetäänkö se tapahtuma jonkun toisen asian ympärille mutta alkoholi on siellä mukana?”

Mika: ”Nii, se on niinkun käsi kädessä. Ihan sama ku sul on housut jalassa nii se alkoholi on mukana siin tapahtumassa. Et se on kyllä ehkä hyvä vertauskuva.”

Useimmat haastateltavat liittivät alkoholin yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuuriin sen olennai-sena osana. Vaikka erilaisia tapahtumia järjestetäänkin, joissa alkoholia ei käytetä tai illanvieton tar-koitus on jokin muu muin alkoholin kulutus, nähtiin alkoholi tärkeänä osana juhlia suurimmassa osassa juhlista. Haastatteluotteessa Elina muistelee sitä, kuinka hän on tullut paikalle tapahtumiin, joissa ei tiennyt alkoholia nautittavan. Vaikka hän ei kiellä, että alkoholittomia tapahtumia olisi, hän tunnistaa alkoholin kulutuksen olevan yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurissa vahva elementti.

Erityisesti sitsit ja approt nähtiin alkoholikeskeisinä juhlina, vaikka niissäkin on alkoholiton vaihto-ehto osallistua. Mikan mukaan alkoholi liittyy selvästi suureen osaan juhlista, vaikka juhlat olisivat-kin rakennettu muiden asioiden ympärille. Juhlimisen tilassa ollaan siis yhdessä ja kokoonnutaan jonkun muun teeman kuin alkoholin vuoksi, mutta alkoholi on kuitenkin usein mukana tapahtumissa, vähän kuin mausteena tai lisänä. Monissa juhlissa, joissa painopiste näennäisesti oli jossain muualla, kuten esimerkiksi liikuntailtapäivinä, oikea painopiste annettiin jatkoille, jotka järjestettiin baareissa tai yökerhoissa.

Jere

S: ”Mutta yleisesti ku sie oot käyny noin paljon, nii onko ikinä alkoholittomia tapahtu-mia?”

Jere: ”No siis muutama. Ei niitä ihan kauheesti oo. Mutta siis ISYY:n tapahtumat on aina lähtökohtasesti alkoholittomia ja ainejärjestöt järjestää aina välillä holittomia tapahtumia.

Ehkä sillä mentaliteetilla että omat pullot mukaan. Ja se on ehkä se ajatus siinnä, kun olen mukana vähä tossa ainejärjestöhommassa sisällä nii silleen tiiän ainaki omasta ainejärjes-tössä miten siellä ajatellaan, että useimmat tapahtumat mitä meidän ainejärjestölle

suunnitellaan nii jätetään tarkotuksella se alkoholi pois siitä tapahtumainfosta sen takia et se ois vähä avoimempi et sitte nää raittiit ihmiset mitä meillä on ainejärjestössä ei kattos että aha tässä lukee alkoholi enpä mee sitte.”

Annika

”Mä muistan sillon kun mä muutin opiskelemaan, nii mua jotenki jännitti etukäteen se mi-ten niinku muhun suhtaudutaan, mut jomi-tenki heti alusta alkaen kun tuutorit teki sen selväks et on ihan ok olla juomatta. Mut täski vähä varmaan vaikuttaa se et mis ainejärjestössä on mut, et voi olla et jossain toisessa ainejärjestössä olis vaikka kovemmat paineet jotenki ha-keutua ja kuuluu porukkaan, ja hakea sitä hyväksyntää alkoholin kautta mutta en oo aina-kaan minä kokenu omassa.”

Ainejärjestöt tarjoavat erilaisia vähemmän alkoholiin keskittyviä tapahtumia. Haastatteluissa tuli esille, esimerkiksi Jeren otteessa, kuinka mainostaessa tapahtumia alkoholin mainitsemista vältellään juuri siksi että tapahtumat olisivat avoimempia myös niille, jotka eivät käytä alkoholia. Monet haas-tateltavatkin allekirjoittivat väitteen, että jotkut absolutistit ovat ahdistuneita liian suuresta alkoholin käytöstä ja tämä on suora syy siihen miksi jotkut ihmiset eivät tahdo osallistua tapahtumiin. Mainos-tuksella saattaa siis olla hyvin suuri vaikutus siihen haluavatko ihmiset osallistua juhliin. Toisaalta täysin alkoholittomien tapahtumien mainostaminen saattaa rajata pois alkoholin käyttäjiä. Ratkaisuna tähän ongelmaan jotkut haastateltavat esittivät, että tapahtumia pitäisi muuttaa siirtämällä pääpointti pois juomisesta ja muuttaa tapahtumia tekemiskeskeisemmiksi. Jos tapahtumassa olisi enemmän mie-lekästä ohjelmaa, alkoholin juomista ei välttämättä tulisi edes ajatelleeksi. Tärkeä rooli nähtiin myös tuutoreilla, joiden tehtäväksi koettiin kannustaa myös absolutisteja osallistumaan alkoholia sisältäviin tapahtumiin, jolloin absolutistit kokisivat enemmän, että heidätkin halutaan mukaan niihin. Annikan haastatteluotteesta näemme kuinka suuri vaikutus haastateltavan tuutoreilla oli, kun haastateltava oli jännittänyt etukäteen sitä miten häneen suhtaudutaan.

Yliopiston juhlimiskulttuurissa näyttäytyi kokonaisuutena, jossa oli erilaisia juhlia ja tavoitteita. Joi-denkin tapahtumien kerrottiin keskittyvän selvästi muihin asioihin kuin alkoholiin, mutta suuressa osassa yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuuria alkoholi nähtiin oleellisena osana. Raittiita opiske-lijoita pyrittiin kuitenkin houkuttelemaan mukaan juhliin tietoisilla mainontavalinnoilla ja tuutorei-den kannustavalla toiminnalla, ja osa haastateltavista olikin hyvin tyytyväisiä yliopiston juhlimiskult-tuurin tarjontaan.

7.1.2 Juhlien symbolinen ulottuvuus

Yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuurin metaforinen ja symbolinen ulottuvuus muodostui haasta-teltavieni kertomuksista siitä, millaiset merkitykset juhlimiselle annettiin. Millaisia olivat ne tarinat, jota juhlimisesta kerrottiin ja millaisiin asioihin alkoholi kiinnitettiin. Nämä tarinat eivät tietenkään olleet täysin samanlaisia, vaan haastateltavillani oli eriäviäkin käsityksiä.

Jenni

S: ”Millanen kuva niistä puheista tulee opiskelijajuhlimisesta?”

Jenni: ”No kyl siin miun mielestä nousee sellanen tietty yhteisöllisyys että sit puhutaan niiden juhlien jälkeen että et oikein pysty olemaan mukana siinä jutussa jos sie et oo ite ollu siellä.

Yleisesti se kuva mikä välittyy sieltä on että on venyny pitkäks ilta ja on tapahtunu kaikkee siistiä ja vaan sellasta mitä voi tapahtua jos osallistuu näihin tapahtumiin. Et harvoin mie oon kuullu mitään negatiivista kuitenkaan, et olis ollu jotenki huonosti järjestetty tai jotain, että ehkä just se yhteisöllinen näkökulma on just korostunu, tai mitä on ite poiminu sieltä.”

Elina

S: ”Aivan. Miten opiskelijabileistä ja tapahtumista puhutaan opiskelijoiden keskuudessa?

Ihan vaikka käytävillä tai mainoksissa yms?”

Elina: ”No en mä tiiä. Onhan se aika semmosta tavallaan että kyllä kaikki tulee mukaan.

Semmosta puhutaan että kyllähän nyt kaikki tulee tänne ja kyllähän kaikki tulee näihin ta-pahtumiin että että kun sen pitäs olla ehkä enemmän sellasta kannustavaa että tulkaa kaikki eikä vähä niinku silleen että pakko tulla. Silleen että musta tuntuu ku puhuu kaveriporukois-saki nii se on semmosta että, no kyllä me nyt kaikki mennään että jos joku ei tuu nii se on vaan semmosta että aijaa, että miks et tuu? Ja että kyllähän kaikki menee. Että se vois olla jotenki vähä enemmän semmosta jotenki kutsuvampaa se puhe sillä tavalla.”

Juhliminen nähtiin monesti eräänlaisena taukona opiskelusta ja hyvänä syynä tavata kavereita. Jenni kertoo haastatteluotteessaan kuinka juhlista välittyvässä tarinassa kerrotaan yhteisöllisestä illasta jossa aika on venynyt ja on tapahtunut ” kaikkee siistiä ja vaan sellasta mitä voi tapahtua jos osallituu näihin tapahtumiin”. Juhlista luodaan eräänlaista legendaarista vaikutelmaa, johon pääsee mukaan vain osallistumalla. Juhlailta on täynnä mahdollisuuksia ja mitä vain voi tapahtua, ja toimintaan osal-listumattomuus voi johtaa siihen, ettei myöhemmin tunne olevansa mukana ihmisten kertomissa ta-rinoissa ja muistoissa. Yliopiston juhlimiskulttuurissa rakennettiin opiskelijoiden keskeistä yhteisöl-lisyyttä jopa siihen pisteeseen asti, että kaikkien oletetaan tulevan mukaan, mikä näkyy esimerkiksi Elinan haastatteluotteessa. Tällainen olettava ajattelu saattoi johtaa painostavuuden tunteeseen tulla

mukaan. Haastateltavien mukaan juhliin osallistumattomuus juhlintaan tekee yksilöstä oudon, kun taas juhlivat ihmiset ovat normaaleja ja luovat yhteisiä muistoja.

Mika

”En tiiä tuleeks jossain vaiheessa kysymys mutta ite mietin siinä vaiheessa kun pääsin opis-kelemaan, että, kun ties millanen tää kulttuuri on niin ihan vakavasti että pitääks mun nyt alkaa juoda alkoholii? Mutta en sitte onneks lähteny siihen et aika nopeesti kaveriporukat muodostu ja löys sitten sen lähipiirin itelle ja ne tavallaan hyväksy sen että mä en juo alko-holia ja se ei ollu mikään ongelma nii sit oli tosi helppo olla niis alkoholillisis tapahtumis koska sitä ei kyseenalaistettu enää. Tietenki sitä on niinku uudet ihmiset on aina kyselly sitä ja on joutunu niinku selittämään vaikkei pitäis nii oon joutunu selittämään minkä takia en käytä sitä, mutta en onneks alottanu sitä alkoholin käyttöä.”

Jere

S: ”Jos sie voisit nii millaisia asioita sie halluisit muuttaa yliopiston juhlimiskulttuurissa, vai muuttaisitko mitään?”

Jere: ”No siis onhan täällä kuitenkin niinku vähä niinkun dualiteettia tässä ilmapiirissä, että holittomat hyväksytään ja se on ok, mutta onhan se nyt selvästi esillä tää kostee juhlimiskult-tuuri että en tiiä sitte muista ainejärjestöistä että kyllähän tuolla mainonnassa on aina jos on näitä isoja juhlia tulossa että nyt on taas kosteet juhlat tulossa. Et tuota ehkä niinkun ite tykkäisin jos tää liikkuis siihen suuntaan että se juominen ei olis se pääasia. Nää tapahtumat on vähä sellanen tekosyy päästä ryyppäämään porukalla. Että kyllähän siitä läppää aina heitetään, että tässä muutama viikko sitten ku oli tuo räkä poskella hiihto, kun se hiihto siitä kelin vuoks peruuntu nii sanottiin että nyt se on sitte vaan räkä poskella ryypiskely.”

Juhlat nähdään myös alkoholin kuluttamisen paikkana. Jo ennen yliopistoon pääsemistään monilla haastateltavilla oli käsitys siitä, että yliopistossa käytetään paljon alkoholia. Osa oli saanut tämän käsityksen ystäviltään, toiset valmennuskurssikavereiltaan, ja osa oli vain yksinkertaisesti nähnyt kuinka haalarivaatteiset opiskelijat käyttäytyvät. Yllä olevassa otteessa Mika myönsi, että hän oli vakavasti harkinnut juomisen aloittamista yliopistoon tullessaan, sillä hän pelkäsi, että ilman alkoho-lin juomista hän jäisi piirien ulkopuolelle. Joukkoon sopimisen vuoksi harkittiin siis jopa omien ku-lutustottumusten muuttamista. Alkoholi nähtiin hyvin keskeisenä suuressa osassa yliopiston juhlia, ja osittain myös osa juhlista nähtiin vain tekosyynä, jolla opiskelijat pääsivät juomaan alkoholia. Jeren antama esimerkki liikuntailtapäivän hiihtotapahtuman muuttumisesta pelkäksi ryypiskelyksi lumen puutteen vuoksi kertoo paljon siitä, miten moniin erilaisiin tilaisuuksiin alkoholin nauttiminen yli-opistossa liittyy. Eräs yllättävä symbolinen ulottuvuus joka haastatteluissa tuli ilmi oli suomalaisuu-teen vetoaminen juhlimiskulttuurin alkoholipitoisuudessa.

Sara

S: ”Se on ollu aika iso teema että ei saa moralisoida muita.”

Sara: ”Ja ku se ei… Jokainen ihminen on niin erilainen että toiset oikeesti vaatii sen pari olutta että ne voi ees niinku avautua tai että niistä saa jonkin näkösen otteen niin ainakin vähän tuntemattomampi ihminen. Nii sitten se… On vaan niin erilaisia ja suomalaiset ei välttämättä osaa juhlia ees kunnolla ilman sitä alkoholia.”

Santeri

S: ”Elikkä siis koetko sie että suomalaiset tavallaan tarvitsee sen alkoholin että ne pystyy olemaan sosiaalisia ja rennommin?”

Santeri: ”Joo, Joo! Siis tuntuu et se on niin kivuliasta olla niiden kaa jos ne on koulussa ja heti jos jossain tapahtumassa ne juo alkoholii, nii kyl mä oon aiemmin lukiossa käyny tällasis tapahtumis missä juodaan, ne on niinku niin chillejä, vähä ku hengais joidenki amerikkalais-ten kanssa tai jotain. Ne on niin rentoja ne puhuu mitä ne tuntee ja mitä ne on mieltä ja mitä ne aattelee musta mitä ne aattelee toisista. Ne on niin avoimii se on tosi kiva olla niiden kaa, et mulla ei oo semmoi, mä vihaan alkoholii mut mä rakastan suomalaisii jotka on juonu alkoholii, koska siinä vaiheessa ne on niin rentoja ja mukavia.”

Alkoholipainotteinen juhlimiskulttuuri liitettiin siis tässä suomalaisuuteen, ja sitä kautta suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden juhlimiseen. Monissakin haastatteluissa tuli esille se, kuinka erityisesti suo-malaiset tarvitsevat alkoholia voidakseen rentoutua ja juhlia, ja kuinka suomalaisessa kulttuurissa alkoholin juominen on keskeistä. Suomalaisissa juhlissa voi kysymättäkin olettaa, että tarjolla tai saatavilla tulee olemaan alkoholia ja alkoholin juominen yhdistää suomalaisia. Yliopisto-opiskelijoi-den alkoholinkäyttö symboloi yleisesti koko yhteiskunnan alkoholinkäyttökulttuuria, eikä ainoastaan opiskelijoiden. Tätä ajattelua tukee aiemmin mainitsemani Antti Maunun teos Ryyppäämällä ryh-mäksi?: Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin (2012), jossa alkoholin juominen nähtiin suomalaisessa kulttuurissa yhdessäolon rituaalina, ja todella van-hana perinteensä.

Yliopiston juhlimiskulttuuri nähtiin yhteisöllisenä paikkana, jonne ihmiset tulivat pitämään hauskaa ja tapaamaan kavereitaan. Juhlat olivat mahdollisuuksia täynnä oleva tila, jossa yksittäiset opiskelijat muodostuvat ryhmäksi. Monissa näistä juhlissa juotiin raskaastikin alkoholia, joka osittain koettiin johtuvan myös ympäröivästä suomalaisesta juomakulttuurista. Juhlissa odotusarvona vaikutti olevan, että kaikki tulisivat paikalle ja joisivat alkoholia.

7.1.3 Sosiaaliset suhteet osana juhlimista

Sosiaalisten suhteiden osalta kiinnitin haastatteluissa huomiota kaveripiireihin, mutta myös verkos-toitumiseen ja sosiaalisiin kanssakäymisiin juhlissa. Myös alkoholin vaikutus sosiaalisiin suhteisiin ja sen kyky muokata niitä tuli esille useasti.

Annika

Annika: ”Mä oon hirveen läheinen mun kavereitten kanssa, ja no… läheinen on se isoin mikä kuvastaa. Pystytään puhumaan kavereiden kaa tosi laajalla skaalalla asioista ja pystytään käymään tosi syvällisii keskusteluja ja pitää hauskaa. Ja mulle ei oo ainakaan ikinä tullu sellanen olo että mun alkoholittomuus olis heille ongelma.”

S: ”Eli se ei tunnu että vaikuttas mitenkään.”

Annika: ”Ei, ei. Ja itseasiassa aika moni kaveri saattaa tehä silleen et jos on joku tapahtuma mis joku ulkopuolinen saattaa tarjota juomaa et ”ota nyt”, nii he saattaa sanoo jo ennen ku ees minä kerkeen et tuo ei sitten juo että älä ees yritä. Et se on tosi kiva että voi olla täysin oma ittensä ja et kaverit pitää myös puolia.”

Mika

”[…]² Nii sit kuitenki pakotin itteni niihin tapahtumiin ja baareihin ja tälleen, mut sit ku löysi sen porukan ympärilleen ja ne hyväksy mut tällasena nii oli helppo mennä niihin ja esimer-kiks mä erottelen baarit ja yökerhot, et baari on enemmän istuskelupaikka niin ekana vuonna mä menin aina baareihin mukaan mutta siitä ku ihmiset lähti yökerhoihin nii niihin mä en lähteny ollenkaan, ja tein sen niinku selväks että yökerhot ahdistaa mua enemmän että sinne mä en haluu tulla ja se ei oo mulle mieluisa paikka ollenkaan nii sit ne tavallaan hyväksy senkin asian, ja sitte oli oikein mieluisaa.”

Kaveripiirin suhtautuminen raittiin opiskelijan alkoholittomuuteen oli suuri tekijä siinä, kuinka miel-lyttäväksi absolutistit kokivat yliopiston juhlimiskulttuurin. Kavereiden hyväksyntä ja jopa puolesta puhuminen ja puolustaminen olivat merkkejä aidosta hyväksynnästä ja joukkoon kuulumisesta. Mo-lemmissa haastatteluotteessa haastateltavat kertovat siitä, kuinka heillä on läheisiä ihmisiä, jotka hy-väksyvät heidät juuri sellaisina kuin he ovat. Esimerkiksi raittiin ottaminen mukaan juomapeleihin ja turvallinen seura tapahtumissa kannusti heitä osallistumaan juhlimiskulttuuriin täysin omana itse-nään. Kun raittiin opiskelijan ei tarvinnut enää huolehtia siitä mitä muut hänen juomattomuudestaan ajattelisivat, he pystyivät rentoutumaan ja näyttämään ulospäin, että he eivät juo alkoholia. Tapahtu-miin meneminen oli helppoa, jos oli osana ryhmää tai jos tiesi että tapahtumassa tapaisi kavereita.

2 […] merkitsee että tämä ote on osa pidempää puheenvuoroa josta on leikattu merkin osoittamasta kohdasta osa pois.

Jenni

S: ”Vaikuttaako se siun mielestä jotenkin teidän suhteeseen että he juo ja sinä et?”

Jenni: ”No en mie sanos että se vaikuttaa silleen, että miulla on muutama kaveri jotka, ne ei vaan silleen usko että mie en halua niinku juoda. Et se on aina vaan vähä niinku sellasta jankuttamisen puolelle menevää. Ja että, no ota nyt ja ostetaan pullo viiniä ja mennään ja on hauskaa ja tälleen, ja sit niissä tilanteissa mul on vähän sellanen… tai niinku turhautunut olo silleen et joka ikinen kerta me käydään tämä sama keskustelu mut se ei kuitenkaan vai-kuta meidän suhteeseen koska ollaan oltu niin pitkään hyviä ystäviä.”

S: ”Joo. Siis siulla on kavereita jotka kyseenalaistaa tämän siun juomattomuuden?”

Jenni: ”Niin, tai tuntuu että ei niinkun sitte kuitenkaan ota tosissaan sitä […]”

Sara

S: ”Okei. Ja ihmiset jotka ties että sie et juo suhtautu sinuun tavallisesti.”

Sara: ”Joo ei ne… ehkä sillon alkuun oli se että miks et juo ja mikä tää juttu on mutta aika nopeesti ne sitten ymmärsi ja ei se sitte niinku. Se oli minun mielest enemmän sellasta minun

In document Raittiina yliopistossa: Yliopisto-opiskelijoiden juhlimiskulttuuri raittiiden opiskelijoiden kokemuksissa (sivua 29-51)