Ihmisillä on aina ollut tarve kuulua johonkin paikallisyhteisöön. Entisaikoina se oli asutuk
sen luonteesta johtuen useimmiten kylä. Sit
temmin erilaisista aatteellisista tai sivistykselli
sistä yhdistyksistä tuli kokoavia tekijöitä, mutta 1900-luvun lopussa useimmat niistä alkoivat aatteiden himmennyttyä menettää merkitys
tään. Samalla ympyrä tavallaan sulkeutui eri
laisten kyläyhdistysten perustamisen myötä.
Kyläyhdistykset syntyivät palveluiden ja asuk
kaiden vähentymisen alettua uhata kylien tule
vaisuutta.
Kokemäellä laskettiin vuonna 1972 olevan yhteensä 80 kylää, joista 63 oli Kokemäen alku
peräisiä kyliä ja 17 Kauvatsan liitoksessa
Koke-'Nykyaika tulee
Pro Ko k e m ä k i
Kokemäen kauppalanvaltuusto päätti 1973 perustaa Pro Kokemäki -mitalin.
Sääntöjensä mukaan mitali voitiin vuo
sittain jakaa henkilölle tai yhteisölle, jo
ka oli erityisen ansiokkaalla toiminnal
laan tai teollaan toiminut Kokemäen hyväksi. Ensimmäisenä kokemäkeläis- syntyisen kuvanveistäjä Anna-Liisa Ma
tikaisen veistämän Pro Kokemäki -mita
lin saivat 1973 kunnallisneuvos Erkki
Ryömä ja Kokemäen murteen taitajana tunnettu Olga Mäkinen. Seuraavana vuonna mitali myönnettiin pitäjänneu- vos Toivo Teinille ja paikallisen kulttuu
riperinnön säilyttäjänä tunnetulle koti
seutuneuvos Esko Pertolalle.
Ensimmäisinä yhteisöinä Pro Koke
mäki -palkinnon saivat vuonna 1976 Kokemäki-Seura ja Kokemäen Mieslau
lajat ry. Sen jälkeen palkinnon saajina on
ollut laaja kirjo kunnallispoliitikoista kulttuurihenkilöihin, urheiluseuroista sotaveteraanijärjestöihin ja opettajista yliopistoprofessoreihin. Vuodesta 2001 lähtien kaupunginhallitus myönsi mita
lin sijaan Pro Kokemäki -palkinnon en
tisillä perusteilla.
Lähteet: Kv 31.10.1973. K K A ; Kokemäen Joulu 1999, 69; Lalli 27. n. 1973.
mäkeen yhdistettyjä.56 Ensimmäisiä kyläyhdis
tyksiä olivat tavallaan pienviljelijäyhdistykset, joiden kulta-aika oli sotien välisenä aikana. Joi
takin pienviljelijäyhdistyksiä perustettiin vielä sotien jälkeenkin. Alueelliseksi paikallisjärjes
töksi rekisteröitiin 7.11.1947 Keski-Satakunnan Pienviljelijäyhdistysten paikallisliitto ry, jonka kotipaikaksi tuli Kokemäki.57 Aika ajoi kuiten
kin pienviljelijäyhdistysten ohi viimeistään 1950- ja 1960-luvun maaltapaon myötä. 2000-luvun alussa yhdistysrekisterissä oli tosin edelleen seitsemän kokemäkeläistä pienviljelijäyhdistys
tä,58 mutta käytännössä toimiva oli ainoastaan Järilän Pienviljelijäyhdistys.
Siinä missä pienviljelijäyhdistykset syntyivät itsenäistyneen torppariväestön tarpeesta
kehit-Aktiivisen kyläyhdis
tyksen Korkeaojan Vapaa-aikakerhon kuvakollaasi elävästä kyläyhteisöstä: lapsia ryhmiksessä ja kou
lussa sekä kyläläisiä talkoissa.
'Joki ja sen väki II
Kokemäen marttoja retkellä Pyhärannas
sa vastaavan järjes
tön vieraina. K S A .
tää maataloutta, kyläyhdistysten tehtäväksi tuli kehittää omaa asuinseutua yhteistyössä kun
tien, valtion ja muiden sidosryhmien kanssa.
Monen syrjäseudun kyläyhdistyksen tavoittei
siin kuului ennen kaikkea kylän elinvoimai
suuden säilyttäminen. Kyläyhdistysten perus
taminen alkoi varsinaisesti 1980- ja 1990-lu- vulla. Kokemäen ensimmäinen kyläyhdistys, Kankaantaustan Vapaa-aikakerho, perustettiin jo 1970-luvun lopussa ja rekisteröitiin syys
kuussa 1982.59
Vireästi toimiva Korkeaojan Vapaa-aikaker
ho tarjosi erinomaisen esimerkin kyläläisten vahvasta tahdosta säilyttää kyläkoulu. Varmis
taakseen koulun jatkumisen kyläläisten perus
tama KVAK-Rakennus Oy rakennutti talon lapsiperheelle 2009.60 Hyvin aktiivisia kyläyh
distyksiä olivat 2000-luvun alussa myös Kulk- kilan Vapaa-aikakerho ja Raition kylätoimi
kunta. Osa kyläyhdistyksistä toimii ainoastaan yhden kylän alueella, mutta esimerkiksi vuon
na 1994 perustetun Puurijärvi-seudun kylät ry:n toiminta-alue kattoi toistakymmentä ky
lää Kauvatsan ja Kokemäen alueelta.61
Paikallisesti erityisen suuren huomion koh
teena on ollut Kauvatsan kehitys. Kauvatsan historia entisenä kuntana loi Kokemäelle erityi
siä paineita huolehtia tämän alueen kehitykses
tä. Vuonna 1979 kaupunginhallitus nimesi kau- vatsalaisten ehdotusten perusteella erityisen Kauvatsa-toimikunnan, johon kuului aluksi kymmenen ja myöhemmin viisi jäsentä.62 Uusi yritys Kauvatsan kehittämiseksi oli Kauvatsan Kyläsihteeri Oy:n perustaminen 1996. Yhtiön osakepääomaksi tuli 50200 markkaa. Osake
kannasta 40 prosenttia oli Kokemäen kaupun
gin omistuksessa. Kyläsihteerin tärkein työteh
tävä oli vastata erilaisista kylää koskevista kehi
tyshankkeista.63
Kehittämisyrityksistä huolimatta monet kau- vatsalaiset katsoivat alueensa jääneen Koke
mäen yhteydessä lapsipuolen asemaan. Kauvat- salla pohdittiinkin toistuvasti alueen tilaa ja samalla mahdollisia uusia kuntaliitoksia. Vii
meksi 2000-luvun alussa Kauvatsalla keskustel
tiin yhdistymisestä Huittisten kaupunkiin.
Omaa perinnettään Kokemäellä ovat vaali
neet myös karjalaiset. Kokemäen Seudun
Kar-'Nykyaika tulee
jalaiset ry:n perustava kokous pidettiin Tulkki- lan Kinossa 18.2.1945. Asemapäällikkö Ensio Jahnukainen oli perustamista varten kääntynyt Karjalan Liiton puoleen, josta lähetettiin malli
säännöt ja ehdotettiin nimeksi Kokemäen Kar
jalaisia. Nimiehdotus toteutui vasta vuosikym
menen kuluttua. Uuden seuran tärkeimpinä tehtävinä nähtiin karjalaisten asioiden ajami
nen paikallisyhteisössä sekä siirtoväen neuvon
ta ja ohjaaminen. Jäseniä oli vuonna 1946 hie
man yli 200.64
Aluksi karjalaisissa eli toivo päästä palaa
maan kotiseudulleen. Vielä kesällä 1946 Koke
mäen karjalaiset pyrkivät Karjalan liiton kautta saamaan muutoksia lopullisen rauhansopi
muksen rajoihin. Pariisin rauhansopimus 1947 jätti kuitenkin Räisälän ja muut luovutetut alueet rajan taakse, ja Kokemäen Karjalaisille jäi vain kotiseudun muistojen vaaliminen. Tässä tarkoituksessa seura hankki Kokemäen hautaus
maalle muistomerkin Karjalaan jääneille vai
najille. Muistomerkki paljastettiin Räisälä-juh- lan yhteydessä 1955. Seuraavana vuonna seuran nimi vaihtui Kokemäen Karjalaisiksi.65 Vuonna 2006 tapahtui seuraava vaihdos jäsenistön ja seuran roolin oleellisesti muututtua, joten ni
meksi otettiin Kokemäen Karjalaseura.66 Kauvatsalla karjalaisten merkitys on ollut selvästi Kokemäkeä vähäisempi, mutta pieni Kauvatsan Karjalaiset ry on jatkanut sitkeästi toimintaansa. Vuonna 2008 yhdistys kunnosti Kauvatsan hautausmaalle 45 vuotta aiemmin pystytetyn Karjalaan jääneiden vainajien muis
tomerkin.67
Karjalainen siirtoväki aloitti myös marttojen toiminnan Kokemäellä. Tuomaalaan perustet
tiin Räisälän Marttayhdistyksen alainen mart- takerho 1946 ja samalla tavoin aloitti kaksi vuotta myöhemmin Ylistaron marttakerho.
Molemmat kerhot itsenäistyivät marttayhdis
tyksiksi 1950.68 Peipohjan Martat toimi aluksi Tuomaalan Marttojen alaisena kerhona, jonka perusti Tyyne Skaffarin luona 4.2.1957 kokoon
tunut naisjoukko. Vasta tammikuussa 1974 Pei
pohjan Martat rekisteröityi omaksi yhdistyk
seksi.69 Kokemäen Martat perustettiin Toini Aholan aloitteesta 6.3.1958.70
Maanpuolustusjärjestöistä Kokemäen Reser
viupseerikerho syntyi jo välirauhan aikana.
Kokemäen Seuratalolle kokoontui lokakuussa 1940 reservin luutnantti Erik Grönlundin avoi
mella kutsulla 13 reservinupseeria yhdistystä perustamaan. Sotien jälkeen kerhon toiminta erityisesti urheilun saralla oli vilkasta.71 Myös Kokemäen Reservinaliupseerikerho ry näki päi
vänvalon 1955. Vuonna 1997 yhdistyksen nimi muutettiin Kokemäen Reserviläiset ry:ksi.72 Re
serviupseerikerhon yhteydessä toiminut nais- toimikunta rekisteröityi 1989 Kokemäen Reser
vin Upseerien naiset -nimellä, mutta valtakun
nallisen maanpuolustusnaisten liiton nimen
muutoksen jälkeen nimi vaihtui 1997 Kokemäen Maanpuolustusnaiset ry:ksi.73
Kokemäen sotaveteraanit perustivat ensim
mäiseksi yhdistyksekseen Kokemäen Rintama
veteraanit ry:n, joka rekisteröitiin 1964.74 Sen ohella aloitti 1976 toimintansa myös Kokemäen Sotaveteraanit ry. Vuonna 1982 sotaveteraanit saivat kahden vuoden uutteran talkootyön tu
loksena oman veteraanimajansa. Tontin majaa varten lahjoitti Yrjö S. Hyyti.75 Aktiivisesti toi
mineet sotaveteraanit ovat myös koonneet sota- ajalta peräisin olevaa aineistoa vanhalla yhteis
koululla sijaitsevaan perinnehuoneeseen. So
tiemme veteraaneja kohtaan tunnetusta arvos
tuksesta kertoi kouriintuntuvalla tavalla Koke
mäen Sotaveteraanit ry:n arvokas 30-vuotis- juhla, jonka vuonna 2006 järjestivät useat ko
kemäkeläiset yhteisöt, yritykset ja yksityiset henkilöt.76
Sotien jälkeen nuori soseuraliike eli voi
makkaassa myötä
tuulessa. Kyttälän Nuorisoseuran nais
voimistelijat maa
kunnallisilla laulu
juhlilla 1950-luvulla.
KSA.
Joki ja sen väki II
Kokemäen Nuoriso
seuran johtokunta 1946. Vasemmalta:
Toivo Salminen, Mikko Malmi, Sirkka Kotiniemi, Aune Jahnukainen, Esko Karvinen, Osmo Pertolaja Esko Perto- la. K S A .
Lions Clubin toiminta aloitettiin Kokemäellä 1955 pitkälti Rauman Lions Clubin aloitteesta.
Järjestön periaatteiden mukaisesti Kokemäen klubi osallistui perustamisestaan lähtien aktii
visesti palvelu- ja auttamistehtäviin. Alkuaikoi
na klubin panos oli ratkaiseva useiden merkit
tävien tapahtumien järjestämisessä, kuten oma
markkinoissa sekä Teljän kauppa- ja teollisuus- näyttelyssä 1963. Jälkimmäinen keräsi noin 5000 kävijää. Sittemmin ohjelmaan kuuluivat mm.
Teljän Messujen järjestäminen yhdessä Kauvat- san ja Kokemäki Teljän Lions Clubien kanssa.77 Lions Club Kokemäki Teljä perustettiin 1967, ja se painotti toiminnassaan erityisesti nuorten ja lasten tukemista. Klubi jakoi urheilu- ja nuo
risoseuroille avustuksia ja järjesti kaksi vuosit
taista lastentapahtumaa. Kauvatsan liitoksen myötä Kokemäen klubeihin on voitu laskea myös vuonna 1960 perustettu Lions Club Kau- vatsa. Viimeisenä on perustettu naisklubi Lions Club Jokilaakso (2004), joka on toiminut myös Kokemäen ulkopuolella.78