Kokemäkeä ovat 1960-luvulta lähtien tehneet tunnetuksi erilaiset messu- ja kesätapahtumat.
Ensimmäisenä tapahtumana järjestettiin Teljän kauppa- ja teollisuusnäyttely 5.-7.6.1964.40 Ta
pahtumasta alkunsa saaneet Lions Club Koke
mäen järjestämät Teljän Messut pidettiin kaik
kiaan viidesti, viimeisen kerran 1984. Kävijöi
tä oli alusta lähtien runsaasti. Vuonna 1967
Kotiseutuneuvos Esko Pertola olohuonees
saan tutkimassa vanhaa suku- raamattua. KSA.
'Joki ja sen väki 11
Ko k e m ä e n u l k o m u s e o
Kokemäen ulkomuseoalueen kauppa
kirja allekirjoitettiin 1.8.1962 ja alueen rakennussuunnitelman laatiminen käyn
nistyi välittömästi. Kahden ensimmäi
sen vuoden aikana museoalueelle siir
rettiin 14 rakennusta ja myöhemmin kaksi lisää. Rakennusten purku- ja pysty
tystyötä johti kirvesmies Väinö Viljanen.
Alueelle siirrettiin seuraavat raken
nukset:
• Kierikan aitta Kuoppalan kylästä. Etu
seinässä on vuosiluku 1787.
• Oittisen vilja-aitat Huivoon kylästä.
Aitat ovat tyypillisiä 1700-luvun vilja- aittoja.
• Yli-Pälpälän päärakennus 1800-luvun alusta.
• Ala-Pälpälän luhti.
• Piitarin luhti Ylistaron kylästä. Ra
kennuksessa oli vuosiluku 1765.
• Ripinperän aitta alun perin Navetto
inaan torpasta Kankaantakaa.
• Hassalan paja 1600-luvulta.
• Myllärin pirtti Sonnilanjoelta Ranta- Pereen sillan korvasta. Rakennettu 1800-luvun alkupuolella.
• Niittylato Yrjö Kukkulan tilalta Rak
kulaisista.
• Männistön torppa Kauvatsan Lievi- koskelta. Rakennus on 1830-luvulta.
• Kolipirtti Plättilänmaan Lintalasta.
Palvellut miilunpolttajien lepotupana.
• Tuulimylly Rauman maalaiskunnan Voiluodosta. Mylly on rakennettu 1898.
• Näpin aitta Vilhon kylästä. Aitta on 1800-luvun alkupuolelta.
• Arvelan pykninki.
• Nummen savusauna.
2000-luvun alussa rakennuksia on 15, sillä Piitarin luhti tuhoutui tulipalossa vuonna 1990. Kokemäki-Seuralle ulko
museon ylläpito oli ylivoimainen rasite, joten seura toivoi museon kunnallista
mista. Syyskuussa 1974 kauppalanval- tuusto päätti ostaa museon, joka siirtyi kauppalalle seuraavana vuonna. Aluksi toiminta museoalueella oli vilkasta, mut
ta sittemmin rakennukset pääsivät huo
noon kuntoon. Vasta 2000-luvun alussa niitä ryhdyttiin kunnostamaan.
Lähteet: Pertola 1964, 8; Uusi-Seppä 2004, 18; Lalli 15 .12.19 /3 ; kv 12.9.1974. K K A ; kke 1977, 49. KKA.
kolmen päivän messuilla vieraili 15 000 henkeä ja kesällä 1979 peräti 25000 kävijää.41 Teljän Messuja ja Kokemäki-päiviä ovat seuranneet Henrikin Markkinat ja Tulkkilan Yö. Rock on the River -konserttitapahtuma on järjestetty jo yli kaksikymmentä kertaa, ja kamarimusiikki- tapahtuma Satasoitto aloitti elokuussa 2005.
Kauvatsalaisuutta ja sen perinteitä vaalimaan perustettiin heti kuntaliitoksen jälkeen Kau- vatsa-Seura, joka järjestäytyi 28.4.1969 opettaja Paavo Härkälän johdolla.42 Vielä saman vuoden
elokuussa seura järjesti Kauvatsa-päivän. Vas
taavaa tapahtumaa oli vietetty edellisen kerran vuonna 1957. Tapahtuman tavaramerkeiksi tu
livat korkeatasoisen ohjelman lisäksi ohran- kryynivelli ja kutunjuustovoileivät. Kauvatsa- Seura toimi 1970-luvun puoliväliin saakka, mut
ta nukahti kun Paavo Härkälälle ei löytynyt seuraajaa puheenjohtajaksi.43
Uudelleen Kauvatsa-päiviä alettiin viettää Esko Nykäsen aloitteesta 1984, ja vuonna 2009 vuorossa oli jo 25. Kauvatsa-päivä. Tapahtuma
'Nykyaika tulee
kokosi vuosittain Kauvatsan seuratalolle 10 0 0 - 1500 vierasta ympäri Suomea.44 Kauvatsalla järjestettiin vuosittain myös mopokarnevaalit ja metallimusiikin ystäville tarkoitettu Kauvat- sa Open Air -tapahtuma. Aiemmin Kauvatsalla järjestettiin myös Länsi-Suomen mansikkakar- nevaalit. Viimeiset, 17. mansikkakarnevaalit, pidettiin vuonna 2006. Samana vuonna syntyi Kauvatsan Kotiseutuyhdistys.
Kokemäen museoista merkittävin on maa
talousmuseo. Sen esineistö karttui ripeästi var
sinkin Kokemäki-Seuran toimesta 1960-luvul- la. Seura vastasi kotiseutuyhdistyksen jälkeen museon toiminnasta ja omisti siihen kuuluvat esineet. Käytännössä museosta vastasi lähes yk
sin Esko Pertola.45 Monien muiden yksityisten lahjoitusten ohella Kokemäki-Seuralle luovu
tettiin vuonna 1964 opettaja Aarne Saarilehdon Rajaojan kansakoululle keräämä mittava esine
kokoelma.46 Saarilehto oli jo vuonna 1934 ke
hottanut oppilaitaan tiedustelemaan kotoaan vanhoja käytöstä poistettuja kirjoja ja esineitä
ja tuomaan niitä koulun kokoelmiin. Vuoteen 1961 mennessä esineitä oli kertynyt 681.47
Maatalousmuseon esineet siirtyivät Koke
mäki-Seuran lopettamisen yhteydessä vuonna 2007 kaupungin haltuun.48 Kaupunki omisti myös museona toimivan viljamakasiinin, jonka manttaalikunta lahjoitti sille 1990-luvun puoli
välissä. Museon kokoelmiin kuului 2000-luvun alussa noin 6000 esinettä ja noin 3000 kirjaa.
Maatalousmuseon näyttelyä pyrittiin yleensä uudistamaan varoen, koska haluttiin säilyttää 1930-luvulla rakennettu näyttely lähes alku
peräisessä asussa.49
Toisen museonsa Kokemäki sai 1960-luvulla.
Ulkomuseota oli suunniteltu Kaarlo E. Kallion johdolla jo 1930-luvulla, mutta sopivaa paikkaa ei löytynyt. Sotien jälkeen museon paikaksi oli vahvasti ehdolla Köönikänmäen kalmistoalue.
Kaikkiaan tutkittiin lähes 30 tonttiehdotusta, ennen kuin vanhan rakennuskulttuurin nopeas
ta häviämistä huolestunut Kokemäki-Seura os
ti elokuussa 1962 Marjatta ja Lotta Penttilältä
Ko k e m ä e n k a n s a l l i s p u v u t
Kokemäen kansallispuvuista naisten asua oli suunniteltu Kokemäen maatalous- naisissa jo 1950-luvulla. Aineistopulan takia toteutus jäi 1970-luvulle, jolloin maatalousnaisten puheenjohtajan Tuu
likki Mattilan vetämä pukutoimikunta ryhtyi aktiivisesti asiaa ajamaan. Kan
sallispuvun malliksi saatiin Fanny Hal
meelta ainakin 170 vuotta vanha hame ja Tyyne Nurmelta 100-vuotias hame. Mu
seovirasto hyväksyi ne puvun lähde
aineistoksi, ja ensimmäiset pukukankaat kudottiin käsityöneuvonta-asemalla 1978.
Puvun suunnittelivat Hilkka Vilppula ja Maija-Liisa Heikinmäki. Samat teki
jät suunnittelivat kulttuurilautakunnan pyynnöstä myös Kokemäen miesten kansallispuvun 1979.
Lähteet: Koskimies 1996,79; H akala-Ijäs- Suotninen 1985, 70; Suomen kansallis
puvut: www.kansallispuvut.fi/puvut.htm.
Kokemäen kansallispuvut. L a l l i n a rk is t o .
'Joki ja sen väki 11
Paikallisten messuta
pahtumien edelläkä
vijä oli vuonna 1962 järjestetyt Kokemäen omamarkkinat. L a l
lin a r k is t o .
puolentoista hehtaarin alueen Kuoppalan Kie- rikan tilasta.50 Museon nimeksi kaavailtiin Sa
takunnan keskusulkomuseota, ja alueelle oli tarkoitus siirtää noin 70 rakennusta. Näin kun
nianhimoisiin tavoitteisiin ei päästy, mutta Ko
kemäen ulkomuseo syntyi ennen kaikkea toi
mittaja Jorma Juuri-Ojan, lehtori Eino Heikki
län ja maanviljelijä Esko Pertolan ja lukuisien talkoolaisten uuttean työn tuloksena.51
Kulttuuriperinnön vaalimiseen kuuluvat myös historialliset muistomerkit. Osa muisto
merkeistä sijaitsee hautausmailla, mutta usei
den paikka on valittu joko historiallisten yh
teyksiensä tai muun arvokkaan sopivuuden pe
rusteella. Kokemäenjoen partaalle saatiin huo
mattava muistomerkki 16.11.1974, kun kuvan
veistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema kos- kenperkaajien muistomerkki paljastettiin.52 Kunnioituksena Suomen sotiin 1939-1945 osal
listuneita kohtaan saatiin kesällä 1991 vete- raanikivi ensin Kokemäen Seuratalon mäelle ja sitten Kauvatsan seuratalolle.53
Kokemäkeläislähtöisistä vaikuttajista oman muistomerkkinsä on saanut E. N. Setälä. Sata
kuntalainen kansanedustaja Mauno Kohijoki teki jo lokakuussa 1989 eduskunnan puhemie
helle kirjallisen kysymyksen Setälän muisto
patsaan pystyttämisestä Kokemäelle.54 Asiaa ryhtyi ajamaan Kansallinen Sivistysliitto Koke
mäen kaupungin tukemana. Kuvataiteilija Lau
ri Astalan suunnittelema E. N. Setälän työtä kuvaava Kielioppi-teos paljastettiin Kokemäen koulukeskuksen ja kirjaston välisessä puisti
kossa arvokkaan kutsuvierasjoukon läsnä olles
sa 27.8.1998.5
I