Pisimmät perinteet kokemäkeläisessä kulttuu
rielämässä on musiikilla. Sotien jälkeen toimin
taa jatkettiin uudella innolla. Heinäkuussa 1946 Kokemäen Torvisoittokunta osallistui pitkä
aikaisen johtajansa Kalle Kaislan johdolla niin yleisömäärältään kuin ohjelmistoltaankin en
nätysmäisille Satakunnan laulujuhlille, joiden järjestämisestä kokemäkeläiset vastasivat. Eri
laisia musiikkiesityksiä nähtiin jatkossakin lu
kuisissa Kokemäellä järjestetyissä tilaisuuksis
sa, joista huomattavimmat olivat »Satakunnan Riemulaulujuhlat» 1950 ja vuoden 1953 maata
lousnäyttely.14
Satakunnan laulujuhlat 1946 innoittivat ko
kemäkeläisiä myös vilkkaaseen kuorotoimin
taan. Juhlia varten harjoitteli neljä kuoroa - pe
rinteikäs Kokemäen sekakuoro, henkiin herä
tetty mieskuoro, nuorisoseuran nuorten kuoro ja Karjalan sekakuoro. Kolme ensiksi mainittua kuoroa harjoitteli kanttori Antti Ketolan joh
dolla. Karjalaisia ohjasi Kaukolasta Tulkkilan koulun opettajaksi vuonna 1945 tullut Esko Karvinen. Neljässä kuorossa oli yhteensä sata laulajaa.15
Kokemäen sekakuoro muutti 1957 nimen
sä Kokemäen kirkkokuoroksi.16 Kuoron
pitkä-Joki ja sen väki II
Lausuntataiteilija ja näyttelijä Helena Futtari.
Eeva-Riitta Salon yksityisarkisto.
aikainen johtaja Antti Ketola ehti toimia tehtä
vässään lähes 50 vuotta. Hänen jälkeensä kirk
kokuoroa johtivat mm. Mikko Innilä, Pentti Salmela ja Toivo Kokko.'7 Kokemäen ohella myös Kauvatsalla oli oma kirkkokuoronsa, joka rekisteröitiin vuonna 1985.18
Uusi korkeatasoinen kuoro syntyi vuonna 1961, kun kunnanjohtaja Jouko Rinteen koolle kutsumassa tilaisuudessa perustettiin Koke
mäen Mieslaulajat. Kuoron ensimmäiseksi lau- lunjohtajaksi valittiin kanttorina ja opettajana toiminut jazzmuusikko Pauli Vaitoja. Kuoron jäsenmäärä nousi nopeasti viiteenkymmeneen, ja se saavutti toimintansa alkuvaiheessa huo
mattavaa kuuluisuutta esiintymällä useita ker
toja televisiossa. Ensiesiintyminen tapahtui Niilo Tarvajärven juontamassa Palapeli-ohjel
massa 2.3.1963. Tarvajärvi pyysi kuoroa ja Toi
ni Saloa tyttärineen ohjelmaansa juonnettuaan Mieslaulajien isännöimän Laskiaislurauksen Kokemäen Seuratalolla. Mieskuorolla oli myö
hemmin omiakin televisioesiintymisiä, joissa
solisteina oli eturivin taiteilijoita Tamara Lun
dista alkaen.'9
Kokemäen musiikkitoiminnan uranuurtaja, torvisoittokunta, toimi vuodesta 1963 lähtien Kokemäen Soittokunnan nimellä.20 Muun toi
mintansa ohessa se teki Asko Salmisen johdolla arvokasta työtä paikkakunnan nuorison mu
siikkikoulutuksen hyväksi. Monipuolista mu- siikkikerhotoimintaa ja soitonopetusta har
joitti myös Pauli Vaitoja. Varatuomari Pekka Santala kunnostautui säveltäjänä. Hän sanoitti mm. George de Godzinskyn sävellyksiä ja Jor
ma Panulan Ilmajoen Musiikkijuhlille vuonna 1983 säveltämän suvivesperin Peltomiehen ru
kouksen.21
Kulttuurielämää elävöittämään perustettiin 1983 Kokemäen Kulttuuriyhdistys. Alkuvaihees
sa sen pääasiallinen tehtävä oli Lalli ja Pyhä Henrikki -oopperan valmistaminen. Oopperan tekemistä esitti Mauri Kujanpää, jonka ansiosta säveltäjäksi saatiin Kujanpään lapsuudenystävä, kapellimestari Jorma Panula. Ooppera esitet
tiin ensimmäisen kerran Tampereella helmi
kuussa 1987. Oopperan valmistumisen jälkeen Kokemäen Kulttuuriyhdistys vietti hiljaiseloa, kunnes sen toimintaa ryhdyttiin vuoden 1997 lopussa elvyttämään.22
Kulttuurialalla 1980-luku oli vilkasta aikaa.
Marraskuussa 1981 Tuomaalan kansakoululla perustettiin harrastajateatteri vaalimaan karja
laista perinnettä ja kulttuuria Satakunnassa.
Karelia-teatterin nimellä tunnettu teatteri val
misti vuosittain näytelmän, jonka esiintymis
paikaksi vakiintui vuodesta 1985 lähtien Ko
kemäen ulkomuseon alue.23 Ensimmäiseksi näytelmäksi valittiin Iris Kähärin Ranssipuo- ti.24 Teatteri avusti myös kotimaisten elokuvien teossa.
Kansalaisopistossa maalausta harrastanut kurssilaisten joukko perusti lokakuussa 1983 Kokemäen taideseuran, jonka tarkoituksena oli lisätä kokemäkeläisten taiteen harrastusta ja tehdä taiteilijoiden työtä tunnetuksi. Tärkeim
piä toimintamuotoja olivat näyttelymatkojen järjestäminen ja maalauskurssien pitäminen.25
Sodan jälkeisen ajan kokemäkeläisistä taitei
lijoista nousi ensimmäisenä estradeille
lausunta-'Nykyaika tulee
taiteilijana aloittanut Helena Futtari (1919-1973), joka piti ensimmäisen suuren lausuntailtansa Helsingissä syksyllä 1945. Tapauksen huomioi
nut Helsingin Sanomat mainitsi esityksen anta
neen runsaan lupauksen. Lokakuussa 1946 pi
detyn lausuntaillan jälkeen helsinkiläiset lehdet antoivat Futtarille suurta tunnustusta ja hänet luettiin koko maan parhaiden nuorten lausujat- tarien joukkoon.26 Myöhemmin Futtari tunnet
tiin myös näyttelijänä sekä teatterista että valko
kankaalta. Vuosina 1953-1959 hän esiintyi neljäs
sä kotimaisessa elokuvassa. Sillankorvan emän
nässä (1953) hän oli yksi pääosan esittäjistä.27 Kokemäkeläisittäin merkittävin näyttelijä ja kansantaiteilija oli Osmo Pertola (1927-1964).
Kokemäkeläisen maanviljelijäperheen vesana hän oli nuoresta lähtien mukana Kokemäen Nuorisoseuran toiminnassa ja kuului vuodesta 1945 lähtien seuran johtokuntaan. Nuorisoseu
ran parissa hän myös aloitti näyttelemisen ja osoittautui erittäin lahjakkaaksi. Tunnetuim
man roolihahmonsa Kokemäen Uunon esittä
misen Pertola aloitti 1954. Pian niin radio kuin televisiokin huomasivat hänen kykynsä ja hän keikkaili ympäri Suomea. Vuonna 1961 Pertola esiintyi Kokemäen Uunona myös elokuvassa Mullin Mallin, mutta jo muutaman vuoden ku
luttua hänen terveytensä alkoi heikentyä ja hän menehtyi leukemiaan 1964.28 Vuonna 1983 Esko Pertola toimitti edesmenneestä veljestään Os
mosta kirjan Kokemäen Uunoja hänen juttunsa.
Kokemäeltä ovat lähteneet maailmalle myös Leo Lastumäki (s. 1927) ja Teemu Lehtilä (s.
1966). Lastumäki tuli Kokemäelle veturinläm
mittäjäksi syksyllä 1950 ja ehti näytellä ja ohjata näytelmiä Kokemäen Seuratalolla, ennen kuin vaihtoi ammattinsa näyttelijäksi ja siirtyi aluk
si Poriin.29 Lastumäki on näytellyt ainakin 39 elokuvassa.30 Nuorempaa polveen kuuluva näyt
telijä Teemu Lehtilä sai kipinän esiintymiseen Karelia-teatterissa.31 Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen ennen kaikkea Salatut elämät -televisiosarjan kautta.
Kirjailijoista karjalaisen evakkojen kohtaloi
den kuvaajana tunnettu Iris Kähäri (1914-1995) aloitti tuotantonsa Kokemäellä. Kähäri oli pit
käaikaisena sijaisena Peipohjan kansakoulussa,
ja hänen puolisonsa Matti Kähäri toimi Räisä
län kansanopiston rehtorina 1940-1953. Esi
koisteoksensa Iris Kähäri julkaisi 1948. Kähärin romaanissa Elämän koko kuva (1960) liikuttiin Kokemäellä, jota kirjailija kutsui Teijaksi.32
Karvialla syntynyt ja Helsinkiin kotiutunut kirjailija-runoilija Aulikki Oksanen kävi kou
lunsa Kokemäellä. Monipuolinen Oksanen jul
kaisi parikymmentä kirjaa, kirjoitti lukuisia kä
sikirjoituksia, näytteli elokuvissa, esiintyi laula
jana ja myös kuvitti omia teoksiaan. Kirjallisessa
Kokemäen Uunona tunnettu Osmo Per
tola pikkujoulujuh
lassa jollakin koululla 1950-luvulla seura
naan näyttelijätove- rinsa »Amalia» eli Helmi Mörsky. KSA.
Kirjailija Pirjo Tuominen. KKA.
'Joki ja sen väki l i
To i n i Sa l o j a t y t t ä r e t
Toini Salossa o.s. Käyrä (1921-2002) il
meni jo varhain taiteellisia lahjoja, ja hän opiskelikin serkkunsa Helena Futta- rin tavoin lausuntataidetta Elli Tompu
rin oppilaana. Päivätyönsä Salo teki kui
tenkin kotiseudullaan Kokemäellä, jossa hän toimi lähes 40 vuotta kansakoulun
opettajana. Ensiksi hän oli opettajana Kuurolan koululla 1944-1946, sitten Kan- kaantaustan koululla ja vuodesta 1954 lähtien eläkkeelle pääsyynsä saakka Rak
kulaisten koululla.
Taiteellisia kykyjään Toini Salo hyö
dynsi näkyvimmin vuosina 1957-1969, jolloin hän nousi kuuden kansallispu
kuisen tyttärensä kanssa lukuisille näyt
tämöille Satakunnassa ja Etelä-Suomessa esittäen kansanrunoja ja leikkiloruja.
Toini Salo teki jokaiseen juhlaan aina uuden ohjelman, joka sopi jollain tavalla tilaisuuden luonteeseen tai paikkakun
taan. Myös televisiossa »Toini Salo ja
tyttäret» nähtiin monta kertaa vuodesta 1963 lähtien, ja kerran myös Ruotsin te
levisiossa. Tyttärien opiskelujen myötä esitykset alkuperäisellä kokoonpanolla päättyivät, mutta runo oli opettaja Salon elämän sisältö tämän jälkeenkin. 1980- luvulla Toini Salon esiintymiset jatkui
vat kansanrunoilla ja leikkiloruilla kol
men tyttärenpojan kanssa. Omia runon- lausuntaohjelmia ja -esiintymisiä Toini Salolla oli kuolemaansa saakka.
Toini Salon tyttäristä Eeva-Riitta ja Henriikka opiskelivat näyttelijöiksi.
Vuonna 1974 näyttelijäksi valmistunut Eeva-Riitta Salo tuli tunnetuksi ennen kaikkea lavanäyttelijänä, mutta esiintyi myös tv-sarjassa Puhtaat valkeat lakanat.
Läpimurtonsa näyttelijänä hän teki Vaa
san Kaupunginteatterissa Minna Cant
hin Anna-Liisan nimikkoroolissa. Eeva- Riitta Salo vieraili menestyksekkäästi myös Saksassa. Henriikka Salon esiinty
Hemiikka Salo.
Henriikka Salon yksityisarkisto.
Opettaja Toini Salo (taustalla) esiintymässä tyttärineen 1960-luvulla. Tyttäret vasemmalta:
Jaana-Kaisa, Elina, Eeva-Riitta, Marja-Liisa ja Anna-Kristiina.
miset alkoivat jo kaksivuotiaana äidin ja sisarusten esityksissä. Hän valmistui näyttelijäksi vuonna 1989 ja oli sen jäl
keen kiinnitettynä Turun Kaupungin
teatteriin ja Q-teatteriin. Teatterilavojen ohella Henriikka Salo esiintyi neljässä elokuvassa.
Eeva-Riitta Salo Anna-Liisan roolissa.
Eeva-Riitta Salon yksityisarkisto.
'Nykyaika tulee
varhaistuotannossaan hän liikkui myös Koke
mäen maisemissa.
Myöhemmistä kirjailijoista Kokemäellä vai
kutti nelisenkymmentä teosta kirjoittanut Pirjo Tuominen (s. 1939). Lappeenrannassa syntynyt ja sittemmin pitkään pääkaupunkiseudulla vai
kuttanut Tuominen erikoistui historiallisten ro
maanien kirjoittamiseen. Hän muutti 1990-lu- vun alussa asumaan Kauvatsalle, josta siirtyi myöhemmin Vammalaan. Satakuntalaisittain merkittävimmät teoksensa Tuominen kirjoitti pääosin Kauvatsalla. Näistä Kokemäki-sarja - Suuren joen maa, Tulen pojat, veden tyttäret ja Kuningasväylä - käsitteli Satakunnan vanhojen sukujen, kartanoiden ja ruukkien historiaa 1700- ja 1800-luvulla. Satakunta-sarja - Itkevät syvät vedet, Sillat yli joen, Kultavainiot ja Maan nälkä - puolestaan pureutui sisällissotaan ja sen jälkeisiin vaiheisiin Satakunnassa.33
Kokemäkeläistä kulttuuriperintöä ovat tal
lentaneet monet paikalliset kirjoittajat alkaen 1900-luvun alussa vaikuttaneesta opettaja Kaar
lo E. Kalliosta.34 Merkittävimpänä kokemäke
läisen elämänkulun tallentajana tunnettu koti
seutuneuvos Esko Pertola julkaisi viidenkym
menen vuoden aikana lukuisia kirjoja ja artik
keleita Kokemäen historiasta. Ylistarolaisesta torppariperheestä polveutunut Niilo Huhtanen puolestaan ansioitui perinnekirjoitusten tekijä
nä ja perinteen kerääjänä. Jo 1970-luvun alku
puolella hänellä oli yli tuhat kokemäkeläistä sanontaa muistiin merkittynä.35 Huhtanen osal
listui vielä 92-vuotiaana vuonna 1997 SKS:n Kansanrunousarkiston ja Maaseudun Sivistys
liiton kirjoituskilpailuun.36 Pitkän uran opetta
jana tehneen paljasjalkaisen kokemäkeläisen Laura Hyvätin merkittävin kirjallinen työ oli Kokemäen murretta tallentanut kirja Juuret Kokemäen mullassa ja Kokemäen murteessa.
Kokemäkeläisen kulttuuriperinnön merkit
tävä vaalija erityisesti 1960- ja 1970-luvulla oli Kokemäki-Seura,37 jonka juuret olivat vuonna 1925 perustetussa Kokemäen Maatalous- ja Koti
seutuyhdistyksessä. Kokemäki-Seuran tärkeim
mäksi toimintakentäksi tuli Kokemäen ulko
museoalueen perustaminen ja hoito. Jäsenkun
nan ikääntyessä yhdistyksen toiminta vähitellen
hiipui. Virallinen päätepiste kirjattiin vuoden 2007 lopussa, jolloin toimintansa lopettaneen seuran omaisuus siirtyi sääntöjen mukaisesti Kokemäen kaupungille.38
Varsinaista kunnallista kulttuurityön johto
elintä Kokemäellä ei ollut ennen kulttuurilau
takunnan perustamista 1973. Silti kunta osallis
tui jo aiemmin kulttuurin vaalimiseen järjestä
mällä mm. henkisiä kilpailuja. Kulttuurilauta
kunnan lisäksi Kokemäen sivistystyöstä vasta
sivat 1970-luvulla koulut, kirjastot, työväen
opiston johtokunta ja osittain matkailulauta
kunta.39 Käytännön työssä kulttuurilautakun
nan tehtävänä on ollut erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ja koordinoiminen sekä myös Kokemäen tunnetuksi tekeminen.