Linja-autoliikennettä harjoittanut Kokemäen Linja Oy hajosi osakkaiden erimielisyyksiin 1946. Vanhan nimen alla toimintaa jatkoi Viljo Peili, ja yhtiöön jäi myös sodassa kaatuneen Ei
no Vuorisen osuus. Sen sijaan Rafael Wallin ja Arvo Leppänen siirtyivät yksityisiksi yrittäjiksi.55 Muutoksesta huolimatta Kokemäen Linja Oy oli hyvin varustettu liikenneyritys. Sillä oli au
tojensa huoltoa ja korjausta varten oma verstas, jossa hiljaisina aikoina valmistettiin linja-auton koreja yhtiön omaan käyttöön. Vuonna 1950 verstaalta valmistui kolme linja-auton koria.56
Kokemäen Linja Oy:n lisäksi Kokemäellä toimi 1950-luvulla kaksi muutakin yrittäjää,
Joki ja sen väki II
Kokemäen linja- autoasema. Lallin arkisto.
Jalmari Lujala ja Rafael Wallin. Näillä kolmella yrityksellä oli 1955 yhteensä 11 linja-autoa.57 Ko
kemäen Linja Oy:n toiminta päättyi heti 1950- luvun puolivälin jälkeen Lujalan ostettua Pel
liltä tämän jäljellä olleen autokannan. Jalmari Lujalan oma yritystoiminta puolestaan loppui 1958 hänen myytyään autonsa ja liikennöimis- oikeutensa Satakunnan Liikenteelle. Myös Peili oli jo 1953 myynyt yhden auton ja liikennöimis- oikeuksiaan Satakunnan Liikenteelle.58
Rafael Wallinille oli Kokemäen Linja Oy:stä erotessaan jäänyt vain yksi linja-auto, jolla hän alkoi liikennöidä Kokemäeltä Tampereelle. Ai
ka oli otollinen linja-autoille: käyttäjiä ja tava
raa riitti. Auton katolla kulkivat jopa isot leh
män- ja sianruhot. Olympiavuonna 1952 Wallin oli kolme viikkoa Helsingissä kuljettamassa olympiaurheilijoita Otaniemen majoituspaikas
ta stadionille. Wallinin perheyritys siirtyi osa- keyhtiömuotoon vuonna 198:, jolloin sen ni
meksi tuli Linjaliikenne R. Wallin Oy.59 Nel- jällätoista autolla liikennöineen yhtiön osti Es
poon Auto -yhtymä maaliskuussa 1986.60 Wallinin perhe palasi itsenäisenä yrittäjänä alalle vuonna 1996, kun Tapani Wallin perusti tilausliikenteeseen tarkoitetun Linja-autolii
kenne Wallin Lines Oy:n.61 Wallin Lines Oym ohella Kokemäellä toimi 2000-luvun taitteessa myös Kokemäen Tilausliikenne Oy, joka mer
kittiin kaupparekisteriin kesäkuussa 1987.62 Vaikka perustamisajankohta ei ollut paras mah
dollinen, Kokemäen Tilausliikenne Oy onnistui jopa kasvamaan 1990-luvun lamavuosina.63
Linja-autoliikenteen harjoittamista haittasi pitkään linja-autoaseman puute. Ennen sotia omaksutun käytännön mukaisesti linja-autot pysähtyivät kunnantalon ja Kokemäen Säästö
pankin väliselle maantielle. Vasta vuonna 1960 linja-autoasema siirrettiin Kokemäen Osuus
kaupan aloitteesta meijerikoulun naapuriin. Ra
kennussuunnitelmassa paikka oli merkitty tule
vaksi torialueeksi. Osuuskauppa rakensi paikalle huoltoaseman, johon tuli tilat myös matkahuol
lolle.64 Varsinainen linja-autoasema valmistui samalle paikalle kesällä 1960.65 Vuonna 1974 Matkahuolto Oy riitautui Kokemäen Osuus
kaupan kanssa ja siirsi toimipisteensä Liikekes
kukseen. Samalla myös linja-autot siirtyivät sinne. Vanhoihin tiloihin Kilkunkadulle mat
kahuolto palasi vasta vuotta myöhemmin, kun vuokraisännäksi tuli osuuskaupan sijaan Koke
mäen kauppala.66
Taksiliikennettä varten perustettiin vappuna 1948 »henkilöautoasema» kirkkoaidan ja ruu
mishuoneen edustalle eli silloisen torin laitaan.
Kokemäellä oli 1950-luvun puolivälissä 23 tak
sia, joista 15 toimi Tulkkilassa ja 8 sivukylissä.67 Kokemäen taksiautoilijat kuuluivat aluksi au
toilijoiden yhdistykseen, mutta perustivat 1958 oman yhdistyksensä Kokemäen piirin Taksi- autoilijat ry:n. Yhdistykseen kuului 1970-luvun alussa 25 autoilijaa.68 Uuden taksikeskuksen yrittäjät saivat keväällä 1987 linja-autoaseman luo, josta he siirtyivät vuonna 2006 Teljänpor- tin viereen rakennettuun uuteen keskukseen.
2000-luvun alussa Kokemäellä on alun toista
kymmentä taksiautoilijaa.69
Edullisen maantieteellisen sijaintinsa ansios
ta Kokemäki on ollut houkutteleva kohde kul
jetusyritysten perustamiselle. Useat yksityiset kuorma-autoilijat ehtivät aloittaa jo ennen so
tia, heidän joukossaan Heikki Viinikka 1937.
Hänen yhdellä autolla aloittamastaan liiketoi
minnasta kasvoi vähitellen huomattava kulje
tusalan yritys, joka toimi ensin kommandiitti- ja sitten osakeyhtiömuotoisena. Merkkipaalu yhtiön kehitykselle oli vuosi 1949, jolloin Vii
nikka hankki ensimmäisen säiliöautonsa ja pe
rusti Kokemäen Autohuollon.70
‘Nykyaika tulee
Viinikan erikoistuminen polttoainekuljetuk- siin oli rohkea, mutta kannattava valinta. Vuon
na 1964 yhtiöllä oli 18 säiliöautoa ja samana vuonna valmistui Kokemäen Autohuollon lä
hinnä Viinikan raskaalle kalustolle tarkoitettu huoltokorjaamo, joka muutti melkoisesti Tulk- kilan katukuvaa.71 Heikki Viinikka kuoli liiken
neonnettomuudessa 23.2.1968, mutta Viinikka Ky:n toiminta jatkoi kasvuaan. 1970-luvun lo
pulla Viinikan henkilökunta oli kohonnut jo 170 henkeen, ja liikevaihto oli 1977 yli 25 miljoonaa markkaa. Kalusto käsitti 60 autoa. Viinikka Ky: n toimialoihin kuului saman vuosikymmenen lopussa kuljetusliike (noin 70 % liikevaihdos
ta), kolme korjaamoa, huoltoasema, automyyn
ti ja Porissa toiminut lento-osasto. Liikelento- toimintansa yhtiö oli aloittanut kesällä 1973.72
Osakeyhtiöksi muuttunut Viinikka kasvoi erityisesti ulkomaanliikenteessä ja jakautui vuonna 1988 kahdeksi yhtiöksi. Kuljetuspuoli jatkoi entisellään Viinikka Oy:n nimellä, kun taas autokauppaa, huoltoasemaa ja korjaamon toimintaa jatkamaan perustettiin Auto-Viinik- ka Oy. Lamavuodet 1990-luvulla vaikuttivat luonnollisesti säiliöautokuljetuksiin, mutta Vii
nikka Oy paikkasi hiljentynyttä markkinatilan
netta avaamalla uusia markkinoita Venäjälle ja Baltiaan. Teollisuuskemikaalien säiliöautokulje
tuksiin erikoistuneen yhtiön liikevaihto kohosi 1990-luvun puolivälissä 120 miljoonaan mark
kaan ja henkilökunta 240 henkeen. Kaikki ei
vät kuitenkaan työskennelleet Kokemäellä, sillä yhtiöllä oli toimipisteitä ulkomaita myöden.73 Viinikka Oy:n toiminta päättyi vuonna 2004, kun Erkki Viinikka myi yrityksensä oululaisel
le kilpailijalleen ADR-Haanpäälle. Erkki V ii
nikka jatkoi itse kuljetusyrittäjänä perustaen jauhemaisten aineiden säiliöautokuljetuksiin erikoistuneen Bulker Oy:n.74
Tähtisen nimen alla oli Viinikan tavoin kul
jetettu rahtia jo ennen sotia. Suvun kuljetustoi
minnan aloittanut Väinö Tähtinen kuoli vuon
na 1953, jolloin hänen poikansa Pentti jatkoi toimintaa. Yrityksen nimi muutettiin 1972 Pent
ti ja Jukka Tähtinen Ky:ksi, joka huolehti mm.
Oy Nokia Ab:n tuotteiden kuljettamisesta.75 Pentti ja Jukka Tähtisen jälkeen kuljetustoimin
taa jatkoi vuodesta 1999 lähtien seuraava suku
polvi Kuljetusliike Juhani ja Tapani Tähtinen -nimellä. Pentin ja Jukan lisäksi vielä kolmas
kin veli Erkki toimi kuljetusalalla. Hän perusti oman kuljetusyrityksen Erkki Tähtinen Ky:n.
Tämä yhtiö myytiin 1988 kokemäkeläiselle Ari Männistölle 76
Teljän Kuljetus Oy aloitti toimintansa 1972 yhdellä autolla, jonka Matti Rosvall osti vimpe- liläiseltä yrittäjältä. Yrityksen painopiste oli alusta lähtien ulkomaanliikenteessä. Toiminta laajeni yritysostojen kautta 1980-luvun alussa, jolloin Teljän Kuljetus Oy:n omistukseen siir
tyivät Peipohjan Kuljetus Ky 1982, Hemanus Oy ja Kuljetusliike P. Kytöoja Oy 1983, Pohjolan Kuljetus Oy 1987 ja Matti Salmisen Kuljetus
liike 1988. Kun työntekijöitä vielä 1980-luvun alussa oli 15, vuosikymmenen puolivälissä palk
kalistoilla oli jo 60 työntekijää.77
Teljän Kuljetus Oy kuljetti kotimaassa aluksi maataloustuotteita, mutta siirtyi pian teolli
suustuotteisiin. Yritys joutui 1990-luvun laman aikana yrityssaneeraukseen, mutta tästä huoli
matta toiminta jatkui ja laajeni. Jo vuonna 1992 perustettiin Cemt-Trans Oy, joka sai toimi
pisteen Saksaan. Neljä vuotta myöhemmin pe
rustettiin Cemt-Transin tytäryhtiö Pietariin ja vuonna 2000 ostettiin Jyväskylän Kiitokuljetus Oy. Neljän yrityksen muodostamaan konser
niin kuuluu myös Teljä-Bulk Oy eli entinen Kuljetusliike P. Kytöoja Oy.78
Viinikan ajoneuvot olivat näkyvä osa Kokemäen katukuvaa ja koko Suomen
maanteitä useiden vuosikymmenien ajan. Heikki Viinikka aloitti liikennöimisen vuonna 1937 ja yri
tyksen toiminta jat
kui vuoteen 2004 saakka. Kuva: Timo Simula. Sydän-Sata- kunnan arkisto.
Joki ja sen väki II
Kokemäen kuorma-autoilijoilla oli oma yh
distyksensä jo ennen sotaa, mutta 10.11.1946 yrittäjät kokoontuivat perustamaan uutta yh
distystä, Kokemäen Seudun Ammattiautoilijat ry:tä. Perustajina olivat Heikki Viinikka, Väinö Tähtinen, Ossi Pesonen, Toivo Jylhä ja Tauno Tuominen. Yhdistyksen nimi muuttui 1980- luvulla Kokemäen Kuorma-autoilijat ry:ksi.
Vuonna 1970 perustettiin vielä Kokemäen KTK, joka muutettiin viisi vuotta myöhemmin osuus
kunnaksi. KTK hoiti kuorma-autoilijoiden kul
jetustilausten keskittämisen, mutta ajautui konkurssiin kesällä 1994. Vielä samana vuonna kymmenkunta kuorma-autoilijaa perusti tilalle Kokemäen Tilauskuljetus Oy:n, jonka toiminta päättyi virallisesti kaupparekisteristä poistami
seen 2005.79