Yhteisopettajuuden hyödyt

Yhteisopettajuuden hyödyt jakautuvat tuloksissa kolmeen teemaan, jotka ovat työssä jaksaminen, arjen toimi-vuus ja työssä kehittyminen (kts. kuvio 4). Työssä jaksaminen pitää sisällään työtaakan kevenemisen, ajatusten ja vastuun jakamisen, kollegiaalisen tuen sekä työhyvinvoinnin lisääntymisen. Arjen toimivuuteen puolestaan kuuluvat suunnittelun joustavuus, yhtenevät ajatukset, vahvuusalueiden hyödyntäminen ja laajempien oppimis-kokonaisuuksien toteuttaminen. Työssä kehittymiseen sisältyy avoin keskustelu kollegan kanssa, opetuksen ref-lektointi yksin ja yhdessä sekä itsensä kehittäminen kokeilun avulla.

Yhteisopettajuuden hyödyt

Työssä jaksaminen

Arjessa toimiminen

Työssä kehittyminen

KUVIO 4. Yhteisopettajuuden hyödyt

Työssä jaksaminen

Kaikki opettajaopiskelijat kokivat, että kollegoilta saatu tuki lisäsi työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. Yhteis-opettajuus lisää opettajien hyvinvointia ja työn iloa sekä mahdollistaa ammatillisen kehittymisen. Sen on todettu myös lisäävän luokan työrauhaa ja siitä on todettu olevan hyötyä niin oppilaille kuin opettajillekin. (Saloviita 2009, 52; Sirkko ym. 2020, 30.) Yksi haastateltavista mainitsi erikseen työparin lisäävän työhyvinvointia. Lisäksi huomioitavaa oli, että vain yksi haastateltavista mainitsi yhteisopettajuuden hyödyksi työrauhan ylläpitämisen luokassa. Hyvin toteutettuna opettajien vahvuuksien ja ammattitaidon hyödyntäminen helpottaa oppilaiden huomioimista, keventää opettajien työtaakkaa sekä lisää työtyytyväisyyttä omaa työtä kohtaan (Rytivaara ym.

2017, 23). Työtaakan kevenemisestä mainitsivat viisi haastateltavaa, jotka kokivat sen edistävän omaa hyvin-vointia. Työtaakan kevenemiseen vaikuttivat, että opettajaopiskelijat pystyivät keskustelemaan ja jakamaan tuntemuksia, kokemuksia, ideoita ja ajatuksia kollegan kanssa. Erityisesti hankalat tilanteet oppilaiden kanssa sekä oppimisvaikeuksiin liittyvät asiat koettiin tilanteiksi, joissa kollegiaalisesta tuesta oli hyötyä.

”Et hyvin toteutettuna erinomainen keino opettaa ja lisää työhyvinvointia ja pystyy jakamaan taakkaa sen kollegan kanssa. Niin väitän, että se parantaa huomattavasti työhyvinvointia ja yleistä jaksamista.” (M1)

”Etenkin vertaistuki on tärkeää, sillä toinen ymmärtää mitä ja millaisia asioita ja tilanteita luo-kassa tapahtuu, koska itse elää sitä samaa kouluarkea.” (N2)

Kaikkien opettajaopiskelijoiden mielestä oli tärkeää, että työnjaosta ja vastuualueista sovitaan etukäteen yh-dessä eli siitä, mitä he tekevät itsekseen ja mitä yhyh-dessä. Kuitenkin opiskelijoiden välillä oli vaihtelua siinä, kuinka paljon etukäteen työnjakoa tapahtui. Lisäksi huomioitavaa oli, että suunnitteluun ja työnjakoon vaikuttavia te-kijöitä olivat kokemus yhteisopettajuuden toteuttamisesta sekä kollegan tunteminen. Haastateltavista kaksi oli yhtä mieltä Rytivaaran ym. (2017, 22) kanssa siitä, että jokapäiväinen havainnointi ja yhdessä opettaminen voi-vat kehittää opettajien tietämystä oppilaiden taidoista ja lisätä opettajien ymmärrystä oppilaiden oppimisesta.

Yhteisopettajuuden keinoin voidaan ottaa huomioon myös tehokkaammin erilaiset oppijat ja tuen tarjoaminen, jos verrataan sitä yksin opettamiseen. Myös Sirkon ym. (2020, 27) mukaan yhteisopettajuus on yksi opettajien keinoista antaa tukea yhdessä oppilaille.Yhdessä toimiminen monipuolistaa opetusta, sillä opetusmenetelmiä ja pedagogisia keinoja hyödynnetään toiselta oppien ja yhdistäen tietoja ja taitoja (Saloviita 2009, 52; Rytivaara ym. 2017, 22).

”Myös kokemusten, ideoiden ja menetelmien jakaminen kuuluu yhteisopettajuuden hyviin puoliin.

Yhteisopettajuus mahdollistaa monenlaisten toimintamallien hyödyntämisen, mikä tukee erilaisia oppijoita.” (N2)

”Ajatusten vaihdon ja perusteluiden kautta tommoisista voi saada varmaan aika paljon irti ja hy-vää ja laadukasta opetusta aikaan.” (M2)

”No siis harjoittelun jälkeen koin tosi hyvänä asiana yhteisopettajuudessa sen, että siinä ei jää oman kuplan sisään, kun puhutaan oppilaista.” (M2)

Keskeisenä tekijänä työssä jaksamisen kannalta koettiin vastuun ja työmäärän jakaminen tasaisesti yhteisopet-tajuutta toteuttavien opettajien kesken. Työmäärän ja –taakan jakamisen koettiin lisäävän työhyvinvointia sekä mielekkyyttä yhteisopettajuutta kohtaan. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri tukee onnistuneen yhteisopettajuuden toteuttamista, joka voi muun muassa lisätä työssä jaksamista.

Arjen toimiminen

Opettajat olivat yhtä mieltä Sirkon ym. (2020, 32) kanssa siitä, että opettajat suunnittelevat opetusta yhdessä, jakaen opetusvastuuta toistensa erityistaitoja ja mielenkiinnon kohteita hyödyntäen. Haastateltavat mainitsivat etenkin vahvuuksien huomioimisen, koska he kokivat sen tekevän opetuksesta laadukkaampaa myös oppilaiden oppimisen kannalta. Yhteisopettajuuden koettiin mahdollistavan tuen huomioimisen sekä havainnoimisen toi-siaan tukevasti. Yksi haastateltavista mainitsikin, että kahden tai useamman opettajan osallistuminen yhteisen luokan kanssa työskentelyyn, laajensi käsitystä oppilaista ja heihin liittyvistä asioista.

”Mut koen, että se on vahvuus, että kaikilla on omia vahvuuksia, heikkouksia ja omia mielenkiin-non kohteita ja miks ei niitä hyödyntäs yhteisopettajuudessa. Siinähän ollaan tavallaan toisiaan täydentäviä.” (N4)

”Sitten tietenkin se, ettei tarvitse yksin monipuolisia opetuskokonaisuuksia suunnitella, hyödyntää ja toteuttaa.” (N3)

Haastateltavista kolme nosti esille, että laajempien oppimiskokonaisuuksien sekä projektien suunnittelun ja to-teuttamisen olevan helpompaa, kun saa jakaa ideoita, mielipiteitä ja ajatuksia toisten kanssa. Useampi opettaja mahdollistaa myös sen, että luokka voidaan jakaa erilaisiin osiin opetettavien kokonaisuuksien kannalta. Luokan jakamisesta ja opetusmuodoista lisää luvussa 6.1.1 Yhteisopettajuuden muodot. Arjen koettiin helpottuvan yh-teisopettajuutta toteuttavilla opettajilla, kun omista ajatuksista ja toiveista päästiin keskustelemaan opettaja-opiskelijakollegan kanssa. Yhteistyö opettajaopiskelijakollegoiden välillä koettiin helpommaksi, kun heillä oli sa-mansuuntaiset ajatukset opetuksen toteuttamisesta.

Työssä kehittyminen

Kaikki opettajaopiskelijat kertoivat kehittäneensä ammatillista osaamistaan keskustelemalla opetukseen osallis-tuvien opettajien kanssa. Keskustelun kerrottiin sisältävän opetuksen reflektointia yksin sekä yhdessä opetuk-seen osallistuvien osapuolten kanssa. Rytivaaran ym. (2019, 226) mukaan opettajat jakavat yleensä käytännön tietonsa päivittäisten keskusteluiden kautta osana heidän tavanomaista työtään. Samoin yhteistyö ja reflektio ovat avaintekijöitä opettajien työpaikalla oppimisessa. Tämän koettiin lisäävän omaa osaamista ja ammatillista kehittymistä. Yksi haastateltavista mainitsi, että on tärkeää hyväksyä kokeileminen ja mahdolliset epäonnistu-miset, sillä niiden kautta voi oppia ja kehittyä opettajana. Opettajakollega toi myös turvaa ja tukea opetustilan-teissa toimittaessa.

”Yhteisopettajuuden hyötyihin mielestäni kuuluu oman osaamisen eli ammattitaidon kehittymi-nen työskennellessä opettajakollegan kanssa.” (N4)

”Siinä pääsee kokeilemaan kaikenlaista ja ei ehkä niin tarvii pelätä epäonnistumista, kun siinä on se toinen tai useampikin henkilö tukena koko ajan.” (N3)

Yhteisopettajuuden hyötynä opettajat kokivat ammatillisen kehittymisen, jossa mahdollistuu toiselta oppiminen sekä mahdollisuus jakaa opetuksen vastuualueita ja hyödyntää toisen vahvuuksia (Sirkko, ym. 2020, 36). Opis-kelijat kokivat, että oman työskentelyn kriittinen tarkastelu ja siitä keskusteleminen eli reflektointi auttavat ke-hittymään opettajana ammatillisesti. Keskustelun koettiin myös vaikuttavan sujuvampaan yhteistyöhön. Opis-kelijoiden ammatillinen kehittyminen on edellytys opettajaksi kasvamiselle. Heiltä edellytetään oman toiminnan havainnoimista ja analysoimista, johon annetaan enemmän aikaa, kuin työssä olevalle opettajalle. Tämä kehit-tää myös opettajaopiskelijoiden suhtautumista elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymi-seen.