Tutkielman luotettavuus ja eettisyys

Tutkimukseen liittyvä validiteetti eli luotettavuus sekä eettinen kestävyys ovat kumpikin yhtä merkittävässä roo-lissa tutkimusprosessia tarkasteltaessa. Luotettavuus ja eettisyys ovat yhteydessä toisiinsa, joten nämä seikat on huomioitu läpi koko tutkimuksen tekemisen. Hyvään tutkimukseen kuuluu sekä luotettavuuden huomiointi että eettinen sitoutuneisuus. (Kvale 2007, 24; Tuomi & Sarajärvi 2018, 149–150.) Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että tutkimuksen tutkimusmenetelmät ja -tulokset sekä tutkimusprosessin eri vaiheet on selitetty yksiselitteisesti ja tarkasti. Näin lukija pystyy seuraamaan tutkijan päättelyä sekä arvioimaan tutkimusta ja sen luotettavuutta. (Eskola & Suoranta 1998, 213.) Tavoitteena tutkimusprosessissa oli pitää mielessä tutkiel-man kannalta merkitykselliset asiat luotettavuuteen sekä eettisyyteen liittyen ja kuvata tutkimuksen etenemistä sekä sen vaiheita niin, että ulkopuolinen voi seurata prosessin etenemistä.

Yksi keino arvioida tutkielman luotettavuutta on erottaa se sisäiseen ja ulkoiseen luotettavuuteen. Tämän lisäksi luotettavuutta voidaan luokitella myös muilla tavoilla. Tutkielmassa huomioitiin erityisesti sisäinen, ulkoinen ja ekologinen luotettavuus. (kts. Ronkainen ym. 2014, 130.) Tutkielman luotettavuutta arvioidaan kuitenkin koko-naisuutena, jolloin sen sisäistä luotettavuutta eli johdonmukaisuutta ja loogisuutta on painotettu. Tutkielman

teoreettiset, käsitteelliset ja menetelmälliset ratkaisut ovat johdonmukaisessa suhteessa keskenään, koska nii-den vuoropuhelu huomioitiin läpi tutkielman. Ulkoisella luotettavuudella tarkoitetaan tehtyjen tulkintojen ja johtopäätösten pätevyyttä peilattuna tutkimusaineistoon. Tämä on liitettävissä enemmän tutkijaan, kuin tutkit-tavaan. Tutkimustulosten voidaan sanoa olevan valideja, koska ne kuvaavat tutkimuskohdetta täsmälleen sellai-sena kuin se on. (kts. Eskola & Suoranta 1998, 213; Ronkainen ym. 2014, 130; Tuomi & Sarajärvi 2018, 163.) Ekologinen validius huomioitiin siten, että tutkimusaineistolla onnistuttiin tavoittamaan aito ja oikea tutkittavaa ilmiötä koskeva tieto. Lisäksi se määrittää sen, miten hyvin tutkimuksen tulokset pätevät muualla kuin juuri ky-seisen tutkimuksen yhteydessä. (kts. Ronkainen ym. 2014, 130.)

Tutkimuksen laadun ja luotettavuuden arviointiin liittyy keskeisesti myös kysymys tutkimustulosten yleistettä-vyydestä. Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 98.) Tutkimuk-sen avulla tuotetun tiedon ollessa pätevää, luotettavaa sekä uskottavaa, sitä voidaan hyödyntää tutkittaessa samankaltaisia ilmiöitä. Huomioitavaa kuitenkin on, että haastattelututkimukselle on ominaista, että tutkittavan ilmiön kannalta aineistoa on liian vähän, jolloin tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä (Kvale 2007, 126). Tut-kimuksen luotettavuuteen liittyen, tämän tutTut-kimuksen tuloksia voidaan huomioida yleisesti yliopistojen luokan-opettajakoulutuksissa, tarkasteltaessa luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja valmiuksia yhteisopettajuu-desta.

Yhtenä keskeisempänä tutkimuksen luotettavuutta edistävänä tekijänä voidaan pitää triangulaatiota, jolla tar-koitetaan yksinkertaisesti erilaisten teorioiden, menetelmien tai aineistojen käyttämistä tutkimuksessa. Lisäksi se voi olla useamman tutkijan osallistumista tutkimukseen. (Eskola & Suoranta 1998, 68.) Tässä tutkielmassa hyödynnettiin tutkijatriangulaatiota. Tällöin molemmat tutkielman tekijät osallistuivat koko tutkimusprosessin ajan sen eri vaiheisiin, jonka vuoksi voitiin kokea tutkielman objektiivisuuden parantuneen. Havainnoista ja nä-kemyksistä neuvoteltiin yhdessä, joka tarjosi tutkielmalle useampia näkökulmia eli se monipuolisti tutkielmaa verrattuna siihen, että tutkijoita olisi ollut vain yksi. (kts. Eskola & Suoranta 1998, 69, 214.) Tiivistä yhteistyötä tehtäessä, tutkielmaan liittyvistä asioista voitiin keskustella yhdessä kriittisesti pohtien ja tehtyjä huomioita pe-rustellen. Tämä taas osaltaan edisti varmuutta, sillä avoin vuorovaikutus auttoi tiedostamaan tutkijoiden omia ennakko-oletuksia (kts. Eskola & Suoranta 1998, 212).

Lähdekirjallisuuden valinnassa painottuvat tieteellisesti relevantit tekstit ja niiden käytössä lähdeviittaukset.

(Tuomi & Sarajärvi 2018, 27). Tämän vuoksi lähdekirjallisuuden valinnassa kiinnitettiin huomiota sen laadukkuu-teen ja tarkoituksenmukaisuulaadukkuu-teen. Tutkielmassa käytettiin aiheen kannalta relevanttia kansainvälistä ja ver-taisarvioitua tutkimuskirjallisuutta. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi pyrittiin kiinnittämään huomiota lähtei-den ajantasaisuuteen ja tuoreuteen. Huomioitavaa onkin se, että pääosa käytetyistä lähteistä on julkaistu

2010-luvulla. Huolellisesta lähdemateriaalin valinnasta huolimatta, jouduttiin hyödyntämään muutamaa lähdekirjalli-suutta, jotka olivat 1990- ja 2000-luvulla julkaistuja lähteitä. Näiden vanhempien tutkimuslähteiden käyttö oli kuitenkin perusteltua tutkimusilmiön ymmärtämisen kannalta, koska ne selittivät tutkittavan ilmiön syntyä ja alkuperää. Toinen teoreettisen viitekehyksen pääluvuista koostuu suomalaisista tutkimuslähteistä, koska luo-kanopettajankoulutuksessa olevat ohjatut opetusharjoittelut ovat suomessa ainutlaatuisia, eikä kansainvälistä tutkimustietoa aiheesta juurikaan ole saatavilla.

Lähdeaineistojen käyttöä voidaan pitää keskeisenä luotettavuutta ja pätevyyttä edistävänä tekijänä (Tuomi &

Sarajärvi 2018, 27). Tutkielman teoreettisen viitekehyksen pääpaino on tutkimusperustaisissa lähteissä, mutta niiden rinnalla on hyödynnetty perustellusti valittuja oppikirjalähteitä. Nämä tukivat teoreettisen viitekehyksen sisältöä ja antoivat siihen täydentäviä näkökulmia kansainvälisen tutkimustiedon lisäksi. Suomalaista näkökul-maa hyödynnettiin muun muassa yhteisopettajuuden muotojen ja edellytysten määrittelyyn. Suomalaisen nä-kökulman käyttäminen oli perusteltua, sillä tutkittavana kohteena olivat suomalainen luokanopettajankoulutus ja luokanopettajaopiskelijat sekä etenkin koulutuskentällä käytetyt yhteisopettajuuden muodot ja käsitteet.

Tutkimusmenetelmän validiteettia tukee se, että saadut tulokset vastaavat asetettuihin tutkimuskysymyksiin (Hirsjärvi & Hurme 2009, 66–67). Tutkimusmenetelmän laatua edistäviä tekijöitä ovat muun muassa teknisen välineistön toimiminen, tarkoituksenmukaisen haastattelurungon suunnitteleminen ja testaaminen sekä hyö-dyntäminen ja aineiston litterointi mahdollisimman nopeasti haastattelun jälkeen (Hurme & Hirsjärvi 2009, 184–

185). Näiden lisäksi luotettavuutta lisää tutkimusaineiston heterogeenisyys. Tässä tutkimuksessa pyrittiin siihen, että kumpikin sukupuoli olisi edustettuna. Tutkimukseen osallistui neljä naista ja kaksi miestä, mikä omalta osal-taan lisäsi tutkimuksen luotettavuutta. (kts. Ronkainen ym. 2014, 146–150.)

Tarkka ja johdonmukainen analyysiprosessin kuvaaminen edistää myös sen toistettavuutta. Tutkimuksessa tämä toteutui avaamalla aineistosta tehtyjen tulkintojen ja sieltä otettujen haastattelukatkelmien eli sitaattien avulla.

(kts. Eskola & Suoranta 1998, 216; Tuomi & Sarajärvi 2018, 160.) Tutkimuksessa käytettiin ristiin analysointia eli tietyt tutkimusvaiheet alustettiin aluksi yksin, minkä jälkeen vaihe katsottiin yhdessä. Tästä esimerkkinä tutki-musaineiston analysointi, jolloin kumpikin tutkijoista tutustui tutkimusaineistoon itsenäisesti, jonka jälkeen teh-tyjä havaintoja tarkasteltiin yhdessä. Tämä tapa työskennellä huomioi laajemmin erilaisia näkökulmia, eriäviä mielipiteitä sekä johti näin tutkimustulosten kannalta monipuolisempiin havaintoihin.

Tutkimusaineiston koko voidaan nähdä yhtenä tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavana tekijänä, jossa tarkas-tellaan aineiston riittävyyttä (Eskola & Suoranta 1998, 215). Tutkimusta varten toteutettiin kuusi

luokanopetta-jaopiskelijan yksilöhaastattelua. Tutkimushaastatteluista kertyi litteroitua aineistoa yhteensä 50 sivua. Ronkai-sen ym. (2014, 117) mukaan tutkimukRonkai-sen aineiston tulisi olla Ronkai-sen verran laaja, että siellä ei esiinny sattumanva-raisia kokemuksia. Tämän tutkimuksen aineiston riittävyydestä kertoi saturaatio eli aineiston kyllääntyminen, sillä haastatteluissa alkoivat toistua samat teemat. Tällöin todettiin, että uudet haastateltavat eivät enää tuot-taisi tutkimuskysymysten kannalta uutta tietoa. Tutkijoiden tehtävänä oli huomioida tutkimuskysymysten kan-nalta tutkittavan aineiston riittävyys läpi haastatteluprosessin ja aineiston analyysin. (kts. Eskola & Suoranta 1998, 62–63; Ronkainen ym. 2014, 117.) Tämän tutkimuksen kannalta saturaatio liittyi yleistettävyyteen, sillä aineiston alettua toistaa itseään, siitä voitiin tehdä yleistyksiä. Tämä puolestaan vahvisti tutkimuksen luotetta-vuutta. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 100.)

Koko tutkimusprosessin ajan huomioitiin uskottavuus ja vahvistuvuus osana luotettavuutta (Eskola & Suoranta 1998, 211–212; Kvale 2007, 123). Tutkimuksen arvioinnin lähtökohtana on kyse tutkimuskysymysten perustel-tavuudesta ja totuudenmukaisuudesta (Eskola & Suoranta 1998, 212). Lisäksi tutkimuksen luotettavuutta arvi-oitaessa kiinnitetään huomiota tutkimuksen vahvistuvuuteen, jonka mukaan tutkimuksessa tehdyt tulkinnat saavat tukea muista samasta ilmiöstä tehdyistä tutkimuksista (Eskola & Suoranta 1998, 212). Tässä tutkimuk-sessa vahvistuvuus oli hieman haasteellista, sillä yliopiston tarjoamia kokemuksia ja valmiuksia yhteisopettajuu-desta ei ole juurikaan tutkittu luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmasta. Tämä siis osaltaan vähentää tutki-muksen luotettavuutta, koska tuloksille ei ole suoranaista vertailupohjaa muihin tutkimuksiin peilaten. Verrat-taessa tämän tutkimuksen yhteisopettajuuteen liittyviä oalueita ovat tutkimustulokset kuitenkin olleet sa-mansuuntaisia kansainvälisten tutkimusten kanssa, joissa tutkimuskohteena ovat olleet jo valmistuneet opetta-jat. Tähän perustuen tutkimuksen merkittävyyttä lisäävänä tekijänä voidaankin pitää luokanopettajankoulutuk-sen tarjoamiin valmiuksiin liittyvän tutkimukluokanopettajankoulutuk-sen laajentamista vähän tutkitulle, mutta tarpeelliselle tutkimusalu-eelle.

Valitusta tutkimusmenetelmästä huolimatta tutkimus ei poista tutkijaryhmän vaikutusta tutkittavaan ilmiöön.

Tutkimustyö perustuu erilaisiin suhteisiin tutkijoiden ja tutkittavien välillä. Tutkijan positio on huomioitava tut-kimusta tehtäessä, jolla tarkoitetaan tutkijan roolia suhteessa tutkittaviin. Tässä tutkimuksessa tutkijoiden posi-tio sijoittui lähelle tutkimusjoukkoa, sillä sekä tutkijat että tutkittavat olivat samalla vuosikurssilla opiskelevia luokanopettajaopiskelijoita. Tämä oli kuitenkin perusteltua, sillä tutkimuskohteena olivat juuri pian valmistuvien opiskelijoiden kokemukset ja valmiudet yhteisopettajuudesta. Tutkijoiden oli huomioitava oma positionsa koko tutkimusprosessin ajan, koska he olivat niin lähellä tutkittavaa ilmiötä ja kuuluivat itsekin samaan kohderyh-mään. Tutkijoiden oli siis oltava objektiivisia läpi tutkimuksen, etenkin aineiston analyysivaiheessa, jossa myös tutkijoilla on omat näkemyksensä ja kokemuksensa tutkittavasta aiheesta. (kts. Ronkainen ym. 2014, 11–12, 70–

71.)

Luotettavuutta ja eettisyyttä voi kuitenkin vähentää se, että tutkittavien saattoi olla vaikea ymmärtää, että tut-kielman tekijät eivät olleet kollegan, vaan tutkijan roolissa. Lisäksi tutkittavat saattoivat olettaa, että tutkijat ymmärsivät jotakin ilman, että heille kerrottiin siitä eli tutkittavat saattoivat pitää joitakin asioita itsestäänsel-vyyksinä. Tutkijoiden ja tutkittavien läheinen positio saattoi myös osaltaan johtaa harhaan siinä, että tutkittavat ajattelivat jakavansa saman tulkinnan tutkittavasta ilmiöstä tutkijoiden kanssa. (kts. Ronkainen ym. 2014, 71.) Pohdittiin myös läheisen suhteen mahdollista vaikuttavuutta tutkittavien rohkeuteen ja avoimuuteen kertoa tutkittavasta ilmiöstä, etenkin kantaaottaviin ja niin sanotusti haastaviin asioihin liittyen. Lisäksi tutkimuksen luotettavuutta olisi voinut lisätä tutkimushaastatteluiden toteuttaminen ohjattujen opetusharjoitteluiden yh-teydessä, jolloin kokemukset yhteisopettajuuden toteuttamisesta olisivat olleet tutkittavien tuoreessa muis-tissa, etenkin yhteisopettajuuden muotojen osalta.

Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa sen aikataulu ja käytettävissä oleva aika (Tuomi & Sarajärvi 2018, 164).

Tutkimusprosessi kesti kokonaisuudessaan noin seitsemän kuukautta, ja se eteni jatkuvasti vaihe vaiheelta. Tut-kielman luotettavuutta parantaa se, että sen tekemisessä ei ole ollut taukoja, vaan tutTut-kielman teko on ollut tasaisesti etenevää koko prosessin ajan. Tällöin tutkielmaan liittyvät asiat ovat olleet tuoreena mielessä, eivätkä eri vaiheissa tehdyt tulkinnat ole muuttuneet. Tasaisesti jatkuvan tutkielman parissa työskentelyn lisäksi, tut-kielman luotettavuutta lisäävänä tekijänä voidaan pitää tuttut-kielman ajankäyttöä, sillä aineiston syvällisen tarkas-teluun varattiin riittävästi aikaa. Tutkielman työläimpiin vaiheisiin kuului huolellinen teoreettisen viitekehyksen ja haastatteluprosessin toteuttaminen. Tämän vuoksi tulosten analysoinnin ja tutkielman muiden vaiheiden te-keminen oli huomattavasti helpompaa ja kriittinen tarkastelu oli mahdollista hyvien perusteiden luomisen jäl-keen.

Tutkimuksen raportointiin liittyy keskeisesti eettisyys. Tutkimuksen raportoinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten tutkimusaineisto on koottu ja analysoitu. Tutkimustulokset tulevat selkeämmin ymmärrettäviksi, kun tekemiset raportoidaan yksityiskohtaisen tarkasti. Tutkimus pyritään siis raportoimaan niin, että se antaa lukijoille riittävästi tietoa tutkimuksen toteutuksesta eli tutkimusprosessista sekä kokonaisvaltaisen kuvauksen tutkitusta ilmiöstä. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 192–193; Ronkainen ym. 2014, 152; Tuomi & Sarajärvi 2018, 164.) Tutkimuksen vaiheet esiteltiin tarkasti havainnollistavia kuvia apuna käyttäen, jotta lukijat saavat selkeän koko-naiskuvan tutkimusprosessin etenemisestä ja pystyvät jatkuvasti arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta (Kvale 2007, 130–131). Tutkimuksen läpinäkyvä raportointi huomioitiin tarkoilla lähdeviitteillä sekä tutkimuksen teki-jöiden ajatuksien erottamisella käytetyistä lähteistä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 150–151).

Eettiset tekijät huomioitiin tutkimusmenetelmää valittaessa, sitä toteuttaessa ja siitä raportoitaessa. Tutkimus-menetelmää koskevat eettiset tekijät on avattu tarkemmin luvussa 5.5 tutkimusmenetelmän luotettavuus ja eettisyys. Tutkimuksen toteuttamiseen ei liittynyt tutkittavien etua vaarantavia tekijöitä, koska tutkimuksen eet-tisyys huomioitiin jo tutkimusaihetta muotoiltaessa. Ennen tutkimuksen toteuttamista huolehdittiin tarvittavista tutkimusluvista, tiedotteista ja suostumuksista. Näin tutkittaville annettiin aikaa harkita tutkimukseen osallistu-misesta ja perehtyä aiheeseen tutkimustiedotteen avulla. Tutkijoiden on tärkeää varmistaa, että tutkittavat tie-tävät tutkimuksen tehtävän sekä omat oikeutensa. Tutkittaville on painotettu tutkimukseen osallistumisen va-paaehtoisuudesta ja mahdollisuudesta siitä vetäytymiseen koska tahansa tutkimuksen aikana. (kts. Kvale 2007, 27; Ronkainen ym. 2014, 126–127; Tuomi & Sarajärvi 2018, 150–151, 156.)

Tutkimustietojen käsittelyssä keskeisimmät tekijät ovat luottamuksellisuus ja anonymiteetti. Henkilöllisyys suo-jattiin anonymisoimalla haastatteluaineistot. (kts. Eskola & Suoranta 1998, 56) Henkilöllisyyden suojaamisen jäl-keen, tutkimuksen tuloksia raportoitaessa, sitaattien käyttäminen oli mahdollista ja näin tutkittavien ääni pääsi autenttisesti esille. Tuomea ja Sarajärveä (2018, 156) mukaillen tutkimukseen liittyviä tietoja käsiteltiin luotta-muksellisesti eikä tutkimuksen yhteydessä saatuja tietoja luovutettu ulkopuolisille ja tietoja käytettiin vain lu-vattuun tarkoitukseen. Tutkimusprosessi sisälsi useita eri vaiheita ja päätöksiä, ja siten tutkijoiden oli huomioi-tava jatkuvasti eettiset kysymykset (Eskola & Suoranta 1998, 52).