7 Pohdinta
7.4 Jatkotutkimusmahdollisuudet
Luvussa esitetään jatkotutkimusmahdollisuuksia, jotka ovat ehdotuksia siitä, kuinka tässä tutkimuksessa saatuja tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää myöhemmin. Tutkimuksessa esille nousi vahvasti opettajaopiskelijoiden vähäinen tietämys yhteisopettajuuden teoreettisesta taustasta, joka vaikutti siihen, että yhteisopettajuuden muotoja ei osattu nimetä. Tämän vuoksi tutkimusaihetta olisi hyödyllistä lähestyä monimenetelmällisin keinoin, kuten käyttämällä haastatteluiden ohella muita tutkimusmenetelmiä. Haastatteluiden lisäksi tutkimusta voitai-siin täydentää havainnoimalla ohjattujen opetusharjoitteluiden opetuksessa käytettäviä yhteisopettajuuden muotoja. Näin havainnointi voisi syventää opettajaopiskelijoiden haastatteluiden vastauksia, joka mahdollistaisi laajemman kuvan luokanopettajaopettajien käyttämistä yhteisopettajuuden muodoista vaihtelevissa opetusti-lanteissa. Lisäksi se tukisi opettajaopiskelijoiden ammatillista kehittymistä heidän päästessä reflektoimaan ope-tustapahtumaa tutkijoiden haastatteluiden avulla. Haastattelut tukevat tutkittavien käyttämiä yhteisopettajuu-den muotoja ja antavat perusteluita heidän toimintatavoilleen.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaat hyötyvät yhteisopettajuuden monipuolisista opetusta-voista. (kts. Roth ym. 2004; Hang & Rabren 2009; Solis ym. 2012; Walters & Misra 2013; Rytivaara ym. 2019.) Käytettyjä yhteisopettajuuden muotoja olisi mielenkiintoista tutkia oppilaiden näkökulmasta eli huomioida hei-dän kokemuksensa oppimistilanteiden jälkeen. Tämä antaisi samalla tietoa siitä, koettiinko yhteisopettajuuden muoto toimivaksi ja oppimista tukevaksi. Lähestyminen aiheeseen oppilaiden näkökulmasta, antaa tietoa luo-kanopettajaopiskelijoiden toteuttamasta yhteisopettajuudesta, sillä aikaisemmat tutkimukset käsittelevät pää-asiassa valmistuneiden luokanopettajien opetusta. (kts. Walker 2008; Hang & Rabren 2009; Zapf ym. 2011; Solis ym. 2012; Walters & Misra 2013; Vangrieken ym. 2015; Rytivaara ym. 2019.) Näkökulmaa voitaisiin tutkia hyö-dyntämällä mixed methods –tutkimusmenetelmää, jolloin käytettäisiin laadullisista tutkimuksista oppituntien havainnointia ja luokanopettajaopiskelijoiden haastatteluita sekä määrälliselle tutkimukselle tyypillisiä kyselylo-makkeita, jotka teetettäisiin luokan oppilailla liittyen yhteisopettajuuden muotoihin.
Tässä tutkimuksessa saadut tulokset osoittivat, että yhteisopettajuutta toteutettaessa on huomioitava käytet-tävissä oleva oppimisympäristö. Tätä aihetta voitaisiin tutkia monesta eri näkökulmasta, kuten oppimistilojen joustavuus ja mukautettavuus eli millaisia opetus- ja oppimistiloja harjoittelukouluissa on käytettävissä sekä kuinka oppimistilat vaikuttavat yhteisopettajuuden toteuttamiseen. Tämä toisi tietoa siitä, millaiset oppimistilat koetaan toimiviksi, niin oppilaiden kuin yhteisopettajuutta toteuttavien opettajaopiskelijoiden sekä ohjaavien opettajien mielestä. Mielenkiintoista olisi myös toteuttaa vertailututkimus eri yliopistojen harjoittelukoulujen välillä siitä, miten oppimisympäristöt vaihtelevat sekä kuinka ne mahdollistavat yhteisopettajuuden toteuttami-sen. Tämä antaisi tietoa yhteisopettajuuden eri muotojen toteuttamisen kannalta toimivista oppimisympäris-töistä sekä oppilaiden, luokanopettajaopiskelijoiden ja ohjaavien opettajien kokemuksista oppimistilojen toimi-vuuteen ja mahdollisiin haasteisiin liittyen.
Tutkimustulosten mukaan tutkittavan yliopiston antamia teoreettisia valmiuksia yhteisopettajuudesta tulisi ke-hittää. Tätä tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää ja syventää jatkotutkimuksella, jossa tutkittaisiin kaikkia Suomen luokanopettajakoulutusta toteuttavia yliopistoja ja niiden opintosisältöjä. Tutkimuskohteena olisi eri yliopisto-jen tarjoamat opinnot koskien yhteisopettajuutta. Tutkimus voitaisiin toteuttaa vertailututkimuksena ja hyödyn-tää tutkimuksessa saatuja tuloksia kehitettäessä yliopistojen oppisisältöjä ja tarvittaessa myös opetussuunnitel-maa. Jatkotutkimuksen tarkoituksena olisi pyrkiä kehittämään yliopistojen valmiuksia kasvattaa luokanopetta-jaopiskelijoiden tietämystä yhteisopettajuudesta. Tällaisen tutkimuksen toteuttaminen mahdollistaisi sekä toi-mivien yhteisopettajuutta tukevien opintojen jakamisen yliopistojen välillä että toimintakulttuurin muutoksen ja yhtenäistämisen koskien yhteisopettajuutta käytettävänä opetusmuotona osana luokanopettajakoulutuksen opintoja.
Lähteet
Ahonen, E. 2018. Miten ja mitä oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakenta-jana. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 25. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta.
Väitöskirja.
Chrzanowska, J. 2010. Interviewing groups and individuals in qualitative market research. Thousand Oaks, Ca-lif. SAGE. 2010.
Cook, L. & Friend, M. 1995. Co-Teaching: Guidelines for Creating Effective Practices. Focus on Exceptional Chil-dren 28:3. 1−16.
Eskola, J., Lätti, J. & Vastamäki, J. 2018. Teemahaastattelu: Lyhyt selviytymisopas. Teoksessa Valli, R. & Aaltola, J. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Jyväskylä: PS-kustannus, 27–51.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Hang, Q. & Rabren, K. 2009. An Examination of Co-Teaching: Perspectives and Efficacy Indicators. Remedial and Special Education, Vol. 30, No. (5) 259–268.
Havu-Nuutinen, S., Kervinen, A., Uitto, A., Laine, A., Koliseva, A., Pyykkö, L., Impiö, P. & Aittola, T. 2019. Pre-service and in-Pre-service teachers’ experiences of inquiry-based primary science teaching: a collaborative team teaching model. Journal of Baltic Science Education, Vol. 18, No. (4) 583–594.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudea-mus University Press.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Husu, J. & Toom, A. 2016. Opettajat ja opettajankoulutus – suuntia tulevaan. Opetus- ja kulttuuriministe-riö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75552/okm33.pdf?sequence=1 [luettu
30.11.2020]
Jerrim, J. & Sims, S. 2019. The Teaching and Learning International Survey (TALIS) 2018. Research report. UCL, Institute of Education. https://dera.ioe.ac.uk/33612/1/TALIS_2018_research.pdf [luettu 2.2.2021]
Kesler, M. 2020. Opettaja luovan ongelmanratkaisun prosessin ohjaajana. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, nu-mero 105. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Väitöskirja.
Kiviniemi, K. 2015. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Valli, R. & Aaltola, J. (toim.) Ikkunoita tutkimus-metodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetel-miin. Jyväskylä: PS-kustannus, 74–88.
Kyrö-Ämmälä, O. & Arminen, K. 2020. Opettajia monenlaisille oppijoille – inklusiivisia luokanopettajia koulutta-massa. Teoksessa: Takala, M., Äikäs, A. & Lakkala, S. 2020. Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdolli-suudet. Jyväskylä: PS-kustannus, 73–104.
Kvale, S. 2007. Doing interviews. Sage publications.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikku-noita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja ana-lyysimenetelmiin Jyväskylä: PS-kustannus, 29–50.
Lauriala, A., Kyrö-Ämmälä, O. & Ylitapio-Mäntylä, O. 2014. Tutkittavaksi opettajaksi kehittymisen edistäminen Lapin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa. Julkaisussa: Mahlamäki-Kultanen, Lauriala, Karjalainen, Rautiai-nen, RäkköläiRautiai-nen, Helin, Pohjonen & Nyyssölä (toim.). 2014. Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Opetushalli-tus, 98–107.
Malinen, O-P. & Palmu, I. 2017. Johdanto. Teoksessa Malinen, O-P. & Palmu, I. (toim.) Tavoitteena yhteisopet-tajuus: näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Kummi: arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Vaasa: Niilo Mäki Instituutti, 16–23.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Opetushallitus. 2016. Uusi peruskoulu –ohjelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://minedu.fi/docu-
ments/1410845/3985888/Uusi%20peruskoulu%20-ohjelma%20(9.9.2016)/ffbb3f81-d498-4422-897b-8fa173c9ec1e [luettu 30.11.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. https://julkaisut.valtio-neuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75553/okm34.pdf [luettu 30.11.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Pisa-tutkimus ja Suomi – PISA. https://minedu.fi/pisa [luettu 20.1.2021]
Pulkkinen, J. & Rytivaara, A. 2015. Yhteisopetuksen käsikirja. Verkkojulkaisu. https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-dle/123456789/48450/Yhteisopetuksen%20k%C3%83%C2%A4sikirja.pdf?sequence=1 [luettu 5.12.2020]
Pursiainen, J., Rusanen, J., Raudasoja, E-M., Nurkkala, R., Kortelainen, T., Partanen, S. & Peuna, I. 2019. Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:11. https://jul- kaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161530/OKM_2019_11_Selvitys_opettajankoulutuksen_ra-kenteesta_yliopistoissa.pdf?sequence=6&isAllowed=y [luettu 20.1.2021]
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. 2014. Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sa-noma Pro.
Roth, W-M., Tobin, K., Carambo, C. & Dalland, C. 2004. Coteaching: Creating Resources for Learning and Learning to Teach Chemistry in Urban High Schools. Journal of Research in Science Teaching, Vol. 41, No. (9) 882–904.
Rytivaara, A., Pulkkinen, J., Palmu, I. & Kontinen, J. 2017. Yhteisopetuksen työtavat sekä opettajien kokemukset ja ammatillinen kehittyminen. Teoksessa Malinen, O-P. & Palmu, I. (toim.) Tavoitteena yhteisopettajuus: näkö-kulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Kummi: arviointi-, opetus- ja kuntoutusma-teriaaleja. Vaasa: Niilo Mäki Instituutti, 16–23.
Rytivaara, A., Pulkkinen, J. & L. de Bruin, C. 2019. Committing, engaging and negotiating: Teachers’ stories about creating shared spaces for co-teaching. Teaching and Teacher Education 83, 225–235.
Saloviita, T. 2009. Samanaikaisopetus – kaksi opettajaa luokassa. Teoksessa Saloviita, T. (toim.) Meidän koulu:
keinoja työrauhan ja hyvän ilmapiirin saavuttamiseen. Jyväskylä: PS-kustannus, 45–57.
Saloviita, T. 2016a. Alkusanat. Teoksessa Saloviita, T. (toim.) Samanaikaisopetus. Tuntisuunnitelmia ja työtapoja.
Jyväskylä: PS-kustannus, 7–15.
Saloviita, T. 2016b. Samanaikaisopetuksen työtapoja. Teoksessa Saloviita, T. (toim.) Samanaikaisopetus.
Tuntisuunnitelmia ja työtapoja. Jyväskylä: PS-kustannus, 17–36.
Saloviita, T. 2018. How common are inclusive educational practices among Finnish teachers? International Jour-nal of Inclusive Education, 22 (5), 560–577. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60946/how%20com- mon%20are%20inclusive%20educational%20practices%20among%20finnish%20teachers.pdf?sequence=1&is-Allowed=y
Sirkko, R., Takala, M., & Muukkonen, H. (2020). Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen: Onnistut yhteis-opettajuus inkluusion tukena. Kasvatus & Aika, 14 (1), 26–43.
Solis, M. Vaughn, S., Swanson, E. & McCulley, L. 2012. Collaborative Models of Instruction: The Empirical Foun-dations of Inclusion and Co-Teaching.
Taajamo, M. & Puhakka, E. 2020a. Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 ensituloksia, osa 1. Opetushallitus.
Taajamo, M. & Puhakka, E. 2020b. Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 ensituloksia, osa 2. Opetushallitus.
Takala, M., Lakkala, S. & Äikäs, A. 2020a. Inklusiivisen kasvatuksen monet mahdollisuudet. Teoksessa: Takala, M., Äikäs, A. & Lakkala, S. 2020. Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Jyväskylä: PS-kus-tannus,13–44.
Takala, M., Sirkko, R. & Kokko, M. 2020b. Yhteisopetus – yksi mahdollisuus toteuttaa inklusiivista kasvatusta. Te-oksessa: Takala, M., Äikäs, A. & Lakkala, S. 2020. Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet.
Jyväskylä: PS-kustannus, 139–158.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Vangrieken, K., Dochy, F., Raes, E. & Kyndt, E. 2015. Teachers collaboration: A systematic review.
Vitikka, E., Salminen, J. & Annevirta, T. 2012. Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa – Opetussuunnitel-man käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa. Tilannekatsaus – kesä-kuu 2012. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/vitikka-e.-salminen-j.-ja-annevirta-t.-opetussuun-nitelma-opettajankoulutuksessa.-2012.pdf [luettu 3.12.2020]
Walker, S. 2008. Collaborative team teaching. Aotearoa New Zealand Social Work, Vol. 20, No. (4) 60–65.
Walters, K. & Misra, J. 2013. Bringing Collaborative Teaching into Doctoral Programs: Faculty and Graduate Stu-dent Co-teaching as Experiential Training.
Yle-uutinen. 21.8.2019. Opettajien hyvinvointi romahti, kun erityisoppilaat sulautettiin luokkiin – yhteisopetta-juus toi työn ilon takaisin kuopiolaisessa koulussa. https://yle.fi/uutiset/3-10929939 [luettu 3.11.2020]
Yle-uutinen. 24.11.2019. Jopa sadan oppilaan jättiluokat hämmentävät - kolme asiaa, jotka niistä on hyvä tie-tää. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/24/jopa-sadan-oppilaan-jattiluokat-hammentavat-kolme-asiaa-jotka-niista-on-hyva [luettu 3.11.2020]
Zapf, M., Jerome, L. & Williams, M. 2011. Team Teaching in Social Work: Sharing Power with Bachelor of Social Work Students.
Liite 1. Haastattelurunko
Haastattelurunko
TAUSTATIEDOT
1. Kuinka monta vuotta olet opiskellut luokanopettajaksi?
2. Kuinka monta opetusharjoittelua olet tehnyt?
3. Kuinka monessa opetusharjoittelussa toteutit yhteisopettajuutta?
4. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että olet toteuttanut yhteisopettajuutta?
a. Oliko harjoitteluluokassa tapana toteuttaa opetus yhteisopettajuuden keinoin?
b. Päädyittekö omaehtoisesti hyödyntämään opetuksessa yhteisopettajuutta?
c. Oliko yhteisopettajuuden toteuttaminen ohjaavan opettajan toive vai oma valinta?
Millaisia kokemuksia opetusharjoittelut ovat antaneet yhteisopettajuudesta? (1. tutkimuskysymys) Edellytykset
1. Mitä edellytyksiä opettajalla tulee olla, jotta yhteisopettajuus olisi toimivaa?
2. Mitkä tekijät olet kokenut yhteisopettajuuden onnistumista edistäviksi tekijöiksi? Miksi juuri nämä?
3. Mitä asioita tulisi kokemustenne mukaan erityisesti ottaa huomioon oppilaiden opettamisessa yhteis-opettajuudessa? Miksi?
Muodot
4. Miten olette toteuttaneet yhteisopettajuutta? Miksi näin?
a. Millaisia työtapoja/työskentelymuotoja olette käyttäneet?
5. Miten olette jakaneet vastuualueita yhteisopettajuudessa? Miksi näin?
a. Miten vastuualueiden jako näkyy rooleissa?
6. Mitkä yhteisopettajuuden muodot/roolit olette kokeneet toimiviksi? Miksi?
a. Mitkä puolestaan eivät ole toimineet?
Hyödyt ja haasteet
7. Mitä hyviä puolia yhteisopettajuudessa on? Kuvaile millaisia.
8. Mitkä asiat olet kokenut haasteelliseksi yhteisopettajuudessa? Miksi?
Millaisia valmiuksia yliopiston luokanopettajakoulutuksen opetusharjoittelut antavat opiskelijoille yh-teisopettajuudesta? (2. tutkimuskysymys)
Opettajankoulutus
1. Millä teoreettisia valmiuksia opettajankoulutus antaa yhteisopettajuudesta?
2. Oletko saanut keinoja yhteisopettajuuden toteuttamiseen omissa luokanopettajan opinnoissa? Jos olet, niin millaista?
3. Miten yhteisopettajuuskokemus on vaikuttanut sinun ammatilliseen kehittymiseesi?
4. Miten olette kehittäneet yhteisopettajuutta? Minkä takia?
Opetusharjoittelu
5. Oletko saanut ohjausta harjoitteluissa yhteisopettajuuden toteuttamisesta? Jos olet, niin millaista?
6. Millaisia valmiuksia opetusharjoittelut ja siellä koettu yhteisopettajuus ovat antaneet työelämää var-ten?
Kokemus
7. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sinun yhteisopettajuuden kokemuksen muodostumiseen?
8. Millainen vaikutus ohjaavalla opettajalla on ollut sinun yhteisopettajuuskokemuksesi muodostumiseen?
9. Mitä ajatuksia sinulla on yhteisopettajuudesta tällä hetkellä?
LOPETUS
Haluatko kertoa tai kysyä vielä jotain haastattelun aihealueisiin liittyen, joka on jäänyt mainitsematta haastat-telussa?
Kiitos haastattelusta!
Liite 2. Suostumus tutkimukseen osallistumisesta
SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESTA
Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia yhteisopettajuudesta ja heidän valmiutensa siihen
Joensuu, Nea Koistinen & Emilia Silvast
Minua on pyydetty osallistumaan yllä mainittuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on lisätä ym-märrystä luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksista yhteisopettajuudesta sekä valmiuksista, joita he ovat opin-tojensa aikana saaneet.
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityk-sen tutkimuksesta ja selvityk-sen yhteydessä suoritettavasta tietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tie-dotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti, minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini.
Minulla on ollut riittävästi aikaa harkita osallistumistani tutkimukseen. Olen saanut riittävät tiedot oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteutuksesta. Minua ei ole painostettu eikä houkuteltu osallistumaan tutki-mukseen.
Ymmärrän, että tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta sivullisille.
Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista ja että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska tahansa syytä ilmoittamatta. Olen tietoinen siitä, että mikäli keskeytän tutkimuksen tai peruutan suostumuksen, minusta keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni tähän tutkimukseen ja suostun vapaaehtoisesti tutkimushenki-löksi.
Päivämäärä
___________________________________________
Allekirjoitus
Alkuperäinen allekirjoitettu tutkittavan suostumus sekä kopio tutkimustiedotteesta jäävät tutkijan arkistoon.
Tutkimustiedote ja kopio allekirjoitetusta suostumuksesta annetaan tutkittavalle.