Tutkimuksen toteuttaminen

Tutkimuksen lähtökohtana on tutkimusongelma, joka määrittää, millainen tutkimusasetelma soveltuu parhaiten ongelman ratkaisemiseen eli millainen aineisto hankitaan ja millaisin menetelmin (Eskola, Lätti & Vastamäki 2018, 28). Haastattelututkimus aineistonkeruumenetelmänä on joustava ja on sopiva menetelmä moniin lähtö-kohtiin sekä tarkoitusperiin. Haastattelussa ollaan suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittavan kanssa, mikä mahdollistaa tiedonhankinnan suuntaamisen itse haastattelutilanteessa. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 34.) Yk-sinkertaisesti haastattelumenetelmän tavoitteena on ottaa selvää, mitä joku ajattelee jostakin asiasta.Tällöin kaikkein yksinkertaisinta ja usein myös tehokkainta on kysyä sitä haastateltavalta itseltään. Haastattelu on tie-tynlainen keskustelu, jossa tutkija pyrkii selvittämään haastateltavilta tutkimuksen aihepiiriin kuuluvat asiat. (Es-kola & Suoranta 1998, 86; Es(Es-kola ym. 2018, 27.) Huomioitavaa on, että haastateltavalle on annettava mahdolli-suus ilmaista itseään mahdollisimman vapaasti. Haastattelussa halutaan korostaa sitä, että ihminen nähdään tutkimustilanteessa subjektina. Tutkimuksessa ihminen on merkityksiä luova ja aktiivinen osapuoli. (Hirsjärvi ym.

2009, 205.) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää henkilöiden kokemuksia ja ajatuksia tutkittavasta aiheesta, jonka vuoksi oli perusteltua valita aineiston keruumenetelmäksi haastattelut. Tutkimuksessa päädyttiin käyttä-mään aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua.

Teemahaastattelulla voidaan tutkia haastateltavien kokemuksia, ajatuksia, uskomuksia ja tunteita. Tutkimus-haastattelun muotoja on jaoteltu ja nimetty monin eri tavoin ja jotkut niistä ovat toistensa kanssa myös ristirii-taisia (Hirsijärvi & Hurme 2009, 43, 48). Jaottelut perustuvat haastattelumenetelmien strukturointi- eli avoimuu-den asteeseen sekä niiavoimuu-den teoreettisiin sitoumuksiin (Eskola ym. 2018, 29; Tuomi & Sarajärvi 2018, 87). Teema-haastattelussa haastattelun aiheet eli teema-alueet ovat ennalta määrättyjä. Menetelmä eroaa strukturoidusta haastattelusta siinä, että menetelmästä puuttuu strukturoidulle haastattelulle ominainen kysymysten tarkka muotoilu ja järjestys, jotka varmistavat kaikille haastateltaville samat kysymykset ja vastausvaihtoehdot. Haas-tattelun aikana tutkija kuitenkin varmistaa, että ennalta päätetyt teema-alueet tulee huomioitua, mutta niiden järjestys ja laajuus voivat vaihdella eri haastatteluiden välillä. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 47–48; Eskola ym. 2018, 27.) Tämä mahdollisti tutkimuksessa sen, että tutkittavien ääni pääsi vapaasti kuuluviin (kts. Hirsjärvi & Hurme 2009, 48; Hirsjärvi ym. 2009, 164). Lisäksi teemahaastattelu huomioi sen, että haastateltavien tulkinnat yhteis-opettajuudesta ja heidän sille antamista merkityksistä olivat keskeisiä sekä sen, että merkitykset syntyivät mo-nen eri tekijän vaikutuksesta (kts. Hirsjärvi & Hurme 2009, 48).

Haastattelurungon muodostaminen

Teemahaastattelulle on tyypillistä, että ennen haastattelua tiedetään haastateltavilla olevan kokemusta tutkit-tavasta aiheesta. Myös tässä tutkimuksessa ennen haastatteluita varmistettiin, että heillä on kokemusta yhteis-opettajuudesta. Tämän jälkeen tehtiin taustatyötä ja selvitettiin tutkittavaan ilmiöön eli yhteisopettajuu-teen liittyviä oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, prosesseja ja kokonaisuutta. Tämän sisällön- ja tilanneana-lyysin avulla päädyttiin tiettyihin oletuksiin tilanteen määräävistä piirteistä ja niiden seurauksista siinä mukana olleille. Kolmannessa vaiheessa kehitettiin haastattelurunko tehdyn teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Viimei-sessä vaiheessa haastattelut kohdistettiin haastateltavien subjektiivisiin kokemuksiin tilanteista, jotka oltiin en-nalta analysoitu. (kts. Hirsjärvi & Hurme 2009, 47.)

Haastattelukysymykset suunniteltiin tutkimuksen tarkoituksen sekä tutkimuskysymysten pohjalta. Haastattelu-rungon teemat pohjautuvat teoreettiseen viitekehykseen. (kts. Tuomi & Sarajärvi 2018, 87). Haastattelurun-gon (liite 1) avulla pyrittiin saamaan tutkimuskysymysten kannalta relevantteja vastauksia. Haastattelurunkoa muodostaessa käytettiin laadullisen tutkimuksen teoksia ja saatiin apua ohjaavalta opettajalta. Haastattelurun-gon laatimisen jälkeen päädyttiin kokeilemaan sen toimivuutta esihaastatteluin. Esihaastatteluiden tarkoituk-sena oli testata haastattelurunkoa, aihepiirien järjestystä sekä asetettujen hypoteettisten kysymysten muotoi-lua. (kts. Hirsjärvi & Hurme 2009, 72.) Ensimmäisen esihaastattelun jälkeen päädyttiin muotoilemaan muutamia haastattelukysymyksiä helpommin ymmärrettäviksi. Toisen esihaastattelun avulla varmistettiin muokatun haas-tattelurungon selkeys ja toimivuus, jonka jälkeen päästiin toteuttamaan tutkimuksen varsinaisia haastatteluita.

Esihaastattelujen avulla saatiin myös osviittaa haastatteluiden kestosta. Lisäksi haastatteluiden tueksi tehtiin haastattelijoille oma haastattelurunko, johon lisättiin teemoja tarkentavia avainsanoja sekä kysymyksiä, joiden avulla opettajaopiskelijoita pyydettiin perustelemaan vastauksiaan sekä antamaan konkreettisia esimerkkejä niistä. Tarpeen vaatiessa apukysymykset auttoivat haastateltavia vastaamaan esitettyihin haastattelukysymyk-siin ja tarkentamaan vastauksiaan. (kts. Hirsjärvi & Hurme 2009, 35; Tuomi & Sarajärvi 2018, 87-88.)

Haastattelun toteutus

Haastattelurungon valmistuttua haastatteluihin valmistauduttiin tekemällä tieteellisen tutkimuksen tietosuoja-seloste, haastateltaville annettava tiedote tutkimuksesta sekä suostumuslomake tutkimukseen osallistumi-sesta (liite 2), jotka muokattiin Itä-Suomen yliopiston valmiisiin lomakepohjiin tutkimuksen aiheeseen sopiviksi.

Lomakkeiden laatimisen jälkeen sovittiin tutkimukseen osallistuvien kanssa haastatteluiden ajankohdasta. Li-säksi haastattelukysymykset lähetettiin haastateltaville etukäteen, jolloin he pystyivät halutessaan tutustumaan haastatteluteemoihin rauhassa. Haastattelurungon lisäksi haastateltaville lähetettiin suostumuslomake ja tie-dote tutkimukseen osallistumisesta. Kaikki haastattelut toteutettiin etähaastatteluin Google Meet –videopuhe-lupalvelun avulla. Jokaisessa haastattelutilanteissa paikalla oli yksi tutkija ja haastateltava. Ennen haastattelun

alkua haastateltava sai tutustua lomakkeisiin ja vahvistaa suostumuksensa tutkimukseen osallistumisesta. Li-säksi kaikilta haastateltavilta pyydettiin lupa haastatteluiden nauhoittamiseen, johon käytettiin puhelimen sa-nelinta. Haastattelut nauhoitettiin sanelimella, jotta ne voitiin litteroida aineistoksi ja niihin pystyi palaa-maan aineistoa analysoitaessa. Haastattelut olivat kestoltaan 25–55 minuuttia. Tutkimuksen haastattelut to-teutettiin joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021.

Tutkimushaastatteluissa keskustelu kohdennettiin tutkimusaiheen kannalta ennalta määriteltyihin keskeisiin teemoihin, joiden käsittelyä syvennettiin niihin liittyvillä tarkentavilla kysymyksillä (kts. Hirsjärvi & Hurme 2009, 47–48; Kvale 2007, 12). Haastatteluissa edettiin tilannekohtaisesti haastattelukysymyksiä avaten, jonka tarkoi-tuksena oli edistää haastattelun kulkua ja kysymysten ymmärtämistä. Myös haastattelupohjan lisäkysymykset:

mitä, miksi ja miten, syvensivät haastateltavien vastauksia. (kts. Chrzanowska 2010, 1–8; Kvale 2007, 57, 65.) Kuitenkaan kysymysten järjestystä kenenkään kohdalla ei tarvinnut vaihtaa. Hirsjärveä ja Hurmetta (2009, 35) sekä Tuomea ja Sarajärveä (2018, 87–88) mukaillen, valittu tutkimusmenetelmä mahdollisti haastateltavien vastausten selventämisen ja syventämisen, lisäkysymysten esittämisen sekä perusteluiden pyytämisen. Haastat-telupohjan viimeinen kysymys mahdollisti haastateltavien vapaan sanan esille tuomisen. Neljä tutkittavista hyö-dynsi mahdollisuutta täydentää vastauksiaan ja jakaa ajatuksiaan tutkittavaan aiheeseen liittyen. Kysymyksen myötä saatiin esille tutkimuksen kannalta uusia näkökulmia, jotka olivat tutkimuksen kannalta merkittävä lisä.

Kaikki tutkimushaastattelut sujuivat kaiken kaikkiaan hyvin ja ne toivat monipuolista sekä tutkimusaiheen kan-nalta relevanttia tietoa. Haastatteluissa ilmeni myös muutamia haasteita. Muutamat haastattelurungon kysy-mykset osoittautuivat haastaviksi, sillä niihin ei osattu vastata ilman, että haastateltavia avustettiin esimerkein ja muotoilemalla kysymyksiä uudelleen. Lisäksi jotkin haastateltavien vastaukset haastattelukysymyksiin saat-toivat venyä suhteellisen pitkiksi, mikä näkyi vastausten laadussa. Joitakin vastauksia oli haasteellista tulkita, sillä niistä puuttui johdonmukaisuus. Haastatteluihin oli varattu riittävästi aikaa ja haastateltavien annettiin vas-tata rauhassa heille esitettyihin kysymyksiin ilman kiireen tuntua. Kokonaisuudessaan haastattelupohja oli toi-miva ja sen avulla saatiin tarpeeksi aineistoa tutkittavasta aiheesta.