5. MONIOSAISET PREDIKAATIT
5.1.2. Verbiketjumaiset rakenteet
Verbiketjumaiset rakenteet ovat verbikonstruktioita, joissa kaksi eri verbiä liittyy toi-siinsa samantapaisesti kuin apuverbit ja pääverbit verbiketjuissa. Verbiketjumaisten rakenteiden verbien välinen liitto on kuitenkin löyhempi kuin verbiketjun verbien, eivätkä ne käyttäydy syntaktisesti täysin samoin. Varsinaisessa verbiketjussa infiniitti-nen ja finiittiinfiniitti-nen rakenne ovat samaa, yhteen sulautunutta rakennetta.
Verbiketjumaisessa rakenteessa pääverbin infiniittimuoto puolestaan liittyy Hakulisen
58 Hakulinen ym. (2004: 1551) huomauttavat kuitenkin, ettätarvita-verbin puhekielen tartte-vartaloinen versio esiintyy myös myöntölauseissa. Puhekielen vaikutus saattaa siis olla selityksenä useiden S2-oppijoiden tapaan käyttää tarvita-verbiä myös myöntölauseissa, joissa olisi norminmukaisempaa valita täytyä- taipitää-verbi.
59Täytyä- jatarvita-verbien käyttökontekstien erot otetaan kuitenkin esille jo ainakin LaurannonElämän suolaa. Suomen kielen alkeita 1 -alkeisoppikirjassa (Lauranto 1995).
ym. (2004: 494–495) mukaan sellaiseen ihmistarkoitteista subjektia edellyttävään ver-biin kuin esim. aikoa, haluta, yrittää taitottua. Jos lauseessa on perussubjekti, siinä on rakenteeltaan samantyyppinen ketju kuin esim. voida- ja sattua-tyypin verbiketjussa.
Seuraavissa Hakulisen ym. esimerkeissä a-tyypin lauseet eivät ole verbiketjuja, mutta b-tyypin lauseet ovat:
a) Minähaluaisin opiskella saksaa. | Pojattottuivat vihdoinkintulemaan ajoissa.
b) Minävoisin opiskella saksaa. | Pojatsattuivat kerrankintulemaan ajoissa.
a- ja b-tyypin ilmaukset eroavat toisistaan siinä, että tyypin a ilmauksissa infinitiivilausekkeen voi sanoa toimivan verbin täydennyksenä, objektina (opiskella saksaa) tai adverbiaalitäydennyksenä (tulemaan ajoissa). ”Nämä [a-tyypin] verbit esiintyvät muutenkin objektin tai adverbiaalin kanssa (haluaisin kahvia, tottuivat työhön). Ne ilmaisevat tajunnallisen olion suhdetta tai asennetta potentiaaliseen toimin-taansa ja niillä on elollistarkoitteinen subjekti, jollaista tyypin b abstraktit verbit eivät edellytä”, Hakulinen ym. muotoilevat.60 Nämä tyypin a verbit eivät voi esiintyä suppea-käyttöisissä lausetyypeissä, joissa ei elollista subjektia ole. Ne eivät siis voi toimia var-sinaisten verbiketjujen apuverbeinä.
Koska nämä verbiketjumaiset rakenteet kuitenkin selvästi ovat kiinteämpiä raken-teita kuin mitkä tahansa lauseessa peräkkäin olevat verbit (esimerkiksi lauseissa He lähtivät juoksemaan tai Minä istuin levähtämään), käsittelen niitä tässä työssä verbi-ketjujen alaryhmänä. Hakulisen ym. mainitsemien verbien lisäksi luen verbiketjumaisiin rakenteisiin sopiviksi apuverbeiksi myös aineistossani esiintyvät verbit unohtaa, päättää, pyrkiä, muistaa, keskittyä, uskaltaa, kehdata sekä tunnekausatiivin huvittaa.
Samoin luen haluta-verbin kanssa lähitarkoitteisen tykätä-verbin näihin verbeihin kuu-luvaksi.61 Tykätä tehdä -tyyppiä esiintyy aineistossa jonkin verran, vaikka se onkin puhekielenomainen ilmaus. Myös rakastaa tehdä -tyyppiä esiintyy jonkin verran, mutta rakastaa-verbin rektio on toisenlainen kuin tykätä-verbin eikä se esiinny norminmukaisessa kielessä verbiketjumaisten rakenteiden apuverbinä (Ks. esim.
60 Esim. modaaliverbien episteeminen merkitys hyväksyy modaaliverbien subjekteiksi elollisten lisäksi myös elottomat nominilausekkeet (Laitinen 1993; ks. Myös Bybee & Pagliuca 1985).
61 Tykätä ja haluta -verbien lähitarkoitteisuudella viittaan tässä nimenomaan niiden merkitykseen sekundaariverbimäisessä käytössä.
Jönsson-Korhola–White 1999: tykätä; rakastaa). Katsonkin rakastaa tehdä -tyypin esiintymät aineistossa virheellisiksi tuotoksiksi.
Verbiketjumaisten rakenteiden pääverbit ovat sekundaariverbimäisessä käytössä vain silloin, kun rakenteen pääverbi on nimenomaan infinitiivi (yleensä I infinitiivi tai III infinitiivin illatiivi). Partisiippimuotoisena se muuttaa merkitystä ja virkerakennetta:
pääverbistä tulee yleensä lauseenvastikkeen kaltaisen rakenteen predikaattiosa.62 Esimerkiksi lauseessa Unohdin katsoa eilen uutiset rakenne Unohdin katsoa on verbi-ketjumainen. Sen sijaan Unohdin katsoneeni eilen uutiset poikkeaa edeltävästä paitsi merkityksen myös virkerakenteen suhteen.Katsoneeni toimii jälkimmäisessä referatiivi-sena lauseenvastikkeena ja vastaa merkitykseltään sivulauseen predikaattiosaa että katsoin [eilen uutise]t. Seuraavista näytteistä ensimmäisessä esiintyy aineiston ylivoi-maisesti yleisin verbiketjumaisten rakenteiden apuverbihaluta.
Minä haluan kutsua, sinuä jo perheesi vierassä kirjota mulle, milloin te voitte tulla. (Perustaso, 26987.)
Yritin soittaa monta kertaa mutta puhelinnumero on aina varattu.(Ylin taso, 26240)
5.2. Verbiliitot
Verbiliitot ovat Hakulisen ym. (2004: 443) mukaan vakiintuneita rakenteita, jotka koostuvat apu- ja pääverbistä ja toimivat lauseessa yksinkertaisen pääverbin tavoin.
Apuverbinä on useimmitenolla,tulla tai joskus jokin muukin verbi. Pääverbinä on infi-niittinen verbinmuoto tai muu verbikantainen muodoste (esim. verbikantainen nomini on tulossa -rakenteessa). Kun tällaisen olla-, tulla- tms. apuverbin kanssa esiintyvään pääverbiin liittyy kiteytynyt nipputunnus (esim. -vinAAn) tai kun verbit muodostavat yhdistelmän, jonka kokonaismerkitystä ei pysty päättelemään osista (ts. kun merkitys on idiomaattinen), voidaan puhua verbiliitosta.
Vilkuna kutsuu vastaavia kiteytyneitä rakenteita liittomuotomaisiksi rakenteiksi ja luettelee niiden tyypeiksi esimerkiksi seuraavat: on tekevä, on tekemässä, on tekemäisillään, on tehdä, on tekemättä, on tekevinään, on tehdäkseen, on tekeminen, on
62 Sanottu pätee tässä tutkielmassa mukana olevien Hakulisen ym. (2004) ja itseni luetteloimien verbiketjumaisten pääverbien osalta. Muista samantyyppisistä tapauksista en ole tehnyt havaintoja, joten niihin en voi ottaa kantaa.
tehtävä, on tehtävissä, tulla tehneeksi, tulee tehtyä, tulee tehdyksisekä futuurisesti käy-tetty tulee tekemään (Vilkuna 2000: 256–260).63 Hakulinen ym. (2004: 443–446) luettelevat Vilkunan mainitsemien verbiliittojen lisäksi rakenteet pitää tekemän, on tehneenä, saa tehdyksi, saa tehdäkseen ~ tehtäväkseen, jää tekemättä ja jättää tekemättä.
Osa mainituista verbiliitoista on selvästi yksipersoonaisia rakenteita, kun taas toi-sissa voi käyttää eri persoonamuodoissa taipuvaa apuverbiä. Ko. rakenteista jotkut (on tekeminen, on tehtävä, pitää tekemän ja tulee tehtyä) ovat merkitykseltään (tai raken-teeltaan) nesessiivisiä ja vaativat mahdollisen subjektin genetiivisijaan.
Yki-aineistossa verbiliittoja esiintyy kaikilla tasoilla: joitakin rakenteita (esim. on tulossa -rakennetta) käyttävät sujuvasti jo jotkut perustason kokelaat.64 Kaikkia mainit-tuja verbiliittoja aineistosta ei kuitenkaan löydy. Käyn läpi tarkemmin vain sellaiset verbiliitot, joita aineistossa esiintyy, joten rakenteet on tekevä, on tekemäisillään, on tehdä,on tekevinään, on tehdäkseen, on tekeminen,tulee tehneeksi, tulee tehdyksi, pitää tekemänja on tehneenä jäävät tässä tutkielmassa vaille erillistä käsittelyä.
5.2.1. ON TEKEMÄSSÄ
Finiittisesti taipuvasta olla-apuverbistä sekä inessiivisijaisesta mA-infinitiivistä koos-tuvaon tekemässä -rakenne kuvaa usein joko parhaillaan tapahtumassa olevaa tai ollutta eli duratiivista tekemistä. Sen merkitys on ’tekee juuri nyt, parhaillaan’. Rakenne impli-koi kuvaamansa tilanteen olevan paitsi väliaikaista, myös olosuhteista riippuvaa. Lau-seen subjekti on tietoinen toimija ja rakenteen oletetaankin yleensä (poikkeustapauksia esitetään luvussa 5.2.1.3.) kuvaavan tarkoituksellista toimintaa. On tekemässä -rakenteen kuvaama tilanne on (rakenteen duratiivismerkityksisessä käyttöyhteydessä) Hakulisen ym. (2004: 1437, 1446) mukaan progressiivinen.
Seuraavissa esimerkeissä olla tekemässä -rakenteen pääverbit erota, ostaa ja hakea ovat kaikki merkitykseltään jossain määrin aspektuaalisesti rajattuja (erota-verbistä Hakulinen ym. 2004: 1440; ostaa-verbistä mts. 1441). Kunkin edellä mainitun verbin
63 Käytän tässä tutkielmassa ko. rakenteista Hakulisen ym. (2004) tapaan termiä verbiliitto.
64 Verbiliittoja on kaikista V3-ryhmän verbeistä perustasolla alle prosentti, keskitasolla 3 prosenttia ja ylimmällä tasolla 5 prosenttia.
kuvaamalla tekemisellä on ajallinen päätepisteensä. Varsinkin erota-verbi kuvaa kui-tenkin esimerkiksi avioerosta puhuttaessa yleensä pitkäkestoista prosessia, jonka yhtey-dessä olla tekemässä -rakenne vaikuttaa käyttökelpoiselta. Seuraavan näytteen olen eroamassa -ilmaus voi siis tarkoittaa esimerkiksi ’käyn läpi avioeroprosessia’.
Itse muutenolen justeroamassa miehestäni, mutta elämä jatkuu! :)(Keskitaso, 26131.)
Ostaa-verbi vaikuttaa erota-verbiä (avioeromerkityksessä) dynaamisemmalta ja tuntuu kuvailevan lyhytkestoisempaa ja nopeammin päättyvää toimintaa. Seuraavassa esimerkissä esiintyvällä olla ostosin -muodolla kirjoittaja tavoitellee ilmausta olla ostamassa.65
mutta minä lähetänmaan postia häälahjasi, se on mekko jotta meolimme ostosin yhtessä aiemmin.
minä muistin että sinä pidää sen.(Keskitaso, 26391.)
Tuntuisi oudolta, että mikäli tekstin kirjoittaja ystävineen olisi jo ostanut puheena olevan mekon, hän myöhemmin ilmoittaisi samalle ystävälleen lähettävänsä mekon tälle häälahjaksi. Kirjoittaja tarkoittaakin mahdollisesti sitä, että hän ja kirjeen vastaanottaja olivat joskus ostoksilla ollessaan nähneet puheena olevan mekon, jonka kirjoittaja sitten myöhemmin on käynyt ostamassa ystävälleen häälahjaksi. Kenties he olivat olleet os-tamaisillaan mekon silloin ollessaan yhdessä ostoksilla, mutta jostain syystä ostotapah-tuma oli keskeytynyt (mekon kalleuden takia se oli jäänyt ostamatta tai yhtäkkiä ystä-vykset olivat nähneet kaupassa yhteisen tutun ja alkaneet seurustella tämän kanssa tms.). Tällaiseen yhteyteenolla ostamassa -rakenne sopii hyvin.66
Seuraavan näytteen olen hakemassa -ilmaus vaikuttaa kontekstissaan hieman ou-dolta, vaikka se merkitseekin ’haen (juuri nyt) suomen kielen opettajan paikkaa’.
Outouteen saattaa olla syynä hakea-verbin luonne: se ei kuvaa aidosti duratiivista ta-pahtumaa. Huolimatta siitä, että hakuprosessi mahdollisine työpaikkahaastatteluineen voi kestää jopa viikkoja, itse hakeminen (eli hakijaksi ilmoittautuminen) työpaikanhakemismerkityksessä on aspektuaaliselta luonteeltaan lähinnä punktuaalista.
Ilmauksen outouteen saattaa vaikuttaa myös kirjoittajan poikkeaminen
konventionaali-65 Kirjoittajan tuottamaan muotoon on saattanut vaikuttaa myös lähimerkityksinen sanaliitto olla ostoksilla.
66 Vaihtoehtona olisi tulkita kirjoittajan pyrkivänolla ostamaisillaan -rakenteeseen.
sesta virallisen asiakirjatyylin kielenkäytöstä: yleensä työnhakukirjeessä halukkuus työ-paikkaa kohtaan ilmaistaan yksinkertaisella preesensmuodolla: Haen [– –] paikkaa.
Kokelaan käyttämä Olen hakemassa -rakenne viittaakin kirjaimellisesti tulkittuna enemmän koko työnhakuprosessiin, josta työnantaja sinänsä ei liene kovin kiinnostunut.
(Olen hakemassa suomen kielen opettajan paikkaa.)
Olen 28-vuotias Suomen kielen opettaja. Sain koulutukseni Pietarin yliopistosta ja pätevyyteni on rinnastettu (epäselvä). Toivon, että otatte hakemukseni huomioon, koska ammattitaitoni ja työkokemukseni lisäksi minulla on venäläisen ja muiden kulttuurien tuntemus.(Ylin taso, 27110.)
On tekemässä -rakenteen toinen tyypillinen merkitys duratiivisen ’on/oli parhaillaan tekemässä’ -merkityksen lisäksi on lähitulevaisuuden tapahtumiin viittaaminen merki-tyksessä ’aikoo tehdä’ tai ’tulee tekemään’. Tällaisessa käytössä esiintyy erityisesti as-pektiltaan punktuaalisia eli hetkellistä tapahtumista kuvaavia verbejä. On tekemässä -rakenteessa punktuaaliset verbit saavat kuitenkin nekin duratiivisen merkityksen.
(Hakulinen ym. 2004: 1448.) Sivulla 79 esillä ollut olen eroamassa -ilmaus sopisi siis tulkittavaksi myös esimerkiksi ’aion pian erota’ tai ’olen suunnitellut eroavani’.
5.2.1.1. ON TULOSSA/MENOSSA/LÄHDÖSSÄ
On tekemässä -rakennetta vastaa tulla-, mennä- ja lähteä-verbien yhteydessä olla-verbistä ja verbikantaisesta nominista muodostettu rakenne on tulossa/menossa/lähdössä. On menossa -rakenne voi merkitä edellä (luvussa 5.2.1.) esiteltyyn tapaan parhaillaan käynnissä olevaa tai ollutta tekemistä tai tapahtumista.
Sillä (kuten on tekemässä -rakenteellakin) voidaan myös viitata lähitulevaisuudessa tapahtuvaan tilanteeseen merkityksessä ’aikoo tulla/mennä/lähteä’. Seuraavissa aineis-tonäytteissä kyse on juuri tulevaan viittaamisesta.
Olen oikein iloinen että sinäolet menossa naimisiin. (Keskitaso, 26315.)
Mun äiti on soittanut äsken ja ilmoitti ettäon tulossa tunnin päästä meille.(Perustaso, 28022.)
Lääkäriin pääsee vasta silloin, kun hammas on mustana ja lähdössä ikenestä pois. (Ylin taso, 26302.)
Rakenteeltaan lähellä on tulossa/menossa -tyyppiä on seuraavan näytteen epäkieliopillinen on riip[p]uvuudessa -ilmaus. Ilmauksen on riip[p]uvuudessa voidaan helposti tulkita tarkoittavan samaa kuin riippuu. Muodon tuottamiseen on saattanut vai-kuttaa esimerkiksi ilmaus on riippuvuussuhteessa (johonkin) tai todennäköisemmin il-mauson riippuvainen (jostakin).
Tehtävin suorittamisen nopeus ja laatu on riipuvuudessa siitä, onko firmassa hyvä työilmapiiri.
(Ylin taso, 27202.)
5.2.1.2 Tilaverbit ON TEKEMÄSSÄ -rakenteessa
Leksikaalisen merkityksensä perusteellaolla-verbi voidaan usein ymmärtää tilaverbiksi.
Hakulisen ym. (2004: 1434) mukaan tilaverbit eivät yleensä esiinny olla tekemässä -tyyppisissä aspektuaalisesti duratiivisuutta ilmaisevissa rakenteissa, koska tila hahmo-tetaan muuttumattomaksi ja tätä muuttumattomuutta pyritään usein ilmaisemaan yhtä-jaksoisuutta kuvaavilla määritteillä. On olemassa -verbiliitto on kuitenkin merkityksel-tään erikoistunut kiteytymä (kuten kysymyksessä Onko joulupukki olemassa?)
(Hakuli-nen ym.: mts. 1447). Seuraavissa näytteissä on olemassa
-rakenteella on mielestäni selvä ontologinen erikoismerkitys (vaikka se ei viittaakaan niinkään konkreettisen entiteetin kuin joulupukin olemassaoloon).
On olemasa ikuinen paradoksi: Raha ei riitä, vaikka sitä jossakin on...(Keskitaso, 27097.)
- Mistä päivästä alkaen lasketaan liittymisaika jaonko olemassa n.s. käsitelyaika?(Keskitaso, 27096.)
Sen sijaan seuraavassa näytteessä olemassa-infinitiivi on turha ja harhaanjohtava.
On olemassa -rakenne esiintyy yhteydessä, johon paremmin sopisi minulla on -omistusrakenne.
Olen Suomen kansalainen, naimaton 42 vuotias DI, kolmetoista vuotta kokemusta sähköalalta, olen sähköinsinööri.
Valmistuin IT-tukihenkilöksi, WEB-disaineriksi.On olemassa sekä koulutusta ja kokemusta IT-alalta.
(Ylin taso, 26310.)
Vastaavaa on olemassa -rakenteen yliproduktiivisuutta esiintyy aineistossa lisäksi ainakin eksistentiaalilauseissa.
5.2.1.3. Prosessi tapahtumatyyppinäON TEKEMÄSSÄ -rakenteessa
On tekemässä -rakennetta vastaavaa konstruktiota voidaan käyttää myös silloin, kun lauseen subjekti ei ole tietoinen toimija, vaan abstraktimpi, tapahtuman epäagentiivinen
”kokija”, prosessia kuvaavan lauseen subjekti. Seuraavassa näytteessä tällainen epä-agentiivinen subjekti onasenteet.
Mutta ollessaan työssä vanhusten kanssa, olenhuomannut miten omat asenteetovat muuttumassa.
(Keskitaso, 27408.)
Asenteet ovat muuttumassa -ilmauksella kirjoittaja voi tarkoittaa tässä duratiivista tapahtumista: asenteiden muuttuminen on jo alkanut ja jatkuu edelleen. Saman asian voisi ilmaista yksinkertaisemmin preesensmuodolla muuttuvat. Ovat muuttumassa -rakenteessa vaikuttaisi kuitenkin olevan mukana huomata-verbin perfektimuodon (’olen monta kertaa huomannut’) mukanaan tuomaa ”frekventatiivista punktuaali-suutta”. Kirjoittajan sanat voitaneen tulkita siten, että hän on aina silloin tällöin havah-tunut tarkkailemaan omia asenteitaan ja usein silloin huomannut, että ne ovat muuttu-neet ja edelleen jatkavat muuttumistaan.
5.2.2. ON TEKEMÄTTÄ, JÄTTÄÄ TEKEMÄTTÄ, JÄÄDÄ TEKEMÄTTÄ
On tekemättä -muoto on suomen standardikieltokonstruktion ohella paljon käytetty lausekieltomuoto. Se muodostetaan olla-verbin finiittisesti taipuvasta muodosta ja pää-verbin III infinitiivin abessiivista (Cannelin 1930).
Jättää tekemättäon merkitykseltään lähelläon tekemättä -rakennetta sekä vastaavaa standardikieltomuotoa. Seuraavassa esimerkissä kiinnostavaa on se, että siinä esiintyy samassa lauseessa kaksi kielteistä rakennetta – sekä standardikielto että jättää tekemättä -rakenne. Yhdessä esiintyessään ne tekevät lauseesta kokonaismerkitykseltään myöntei-sen: jos ei ole jättänyt katsomatta yhtään esitystä, on katsonut kaikki esitykset.
Jos joku sanoo: "Oopera on hyödytöntä", mutta toinen eivieläjättänyt katsomatta yhtään esitystä, niiden on pakko ajatella toistenkin harrastukisista. Kaikilla on omia harrastuksia tai asioita joista on omaa mieltä.(Keskitaso, 26475)
Seuraavassa esimerkissä esiintyvä jäädä käymättä -rakenne viittaa yleensä epäintentionaaliseen unohtamiseen. Tekstikontekstista käy kuitenkin selväksi, että kir-joittaja viittaa tarkoitukselliseen valintaan, jolloin jäädä-verbin (jäädä käymättä) tilalle sopisi paremminjättää (jättää käymättä).
-Onko mahdollisuus jäädä Pääkontorissannekäymättä ja järjestää kaikki liitymistä koskevat asia-kirjat postitse tai ehkä säkopostitse tai netin kautta?(Keskitaso, 27096.)
5.2.3.ON TEHTÄVÄ
On tehtävä -rakenne on nesessiivinen verbiliitto, joka siis tavallisesti edellyttää genetii-vimuotoisuutta tai nollapersoonaisuutta. Subjektin ollessa nolla subjektipersoona on geneerinen, ’kuka tahansa’. Nominatiivimuotoiset lauseenjäsenet ovat ko. rakenteessa todennäköisimmin objekteja, joiden kanssa predikaatti ei kongruoi. Finiittiverbi taipuu nesessiivirakenteessa yksikön kolmannen persoonan mukaan.
On tehtävä -rakennetta esiintyy aineistossa runsaasti. Seuraavassa keskitason näyt-teessä kirjoittaja on käyttänyt rakenteessa konditionaalimuotoa. Hän ei ole huomannut predikaattirakenteen olevan nesessiivirakenne, vaan tulkitsee edut-objektin subjektiksi ja taivuttaa predikaattia samassa, monikon kolmannessa, persoonassa. Virheelliseen tulkintaan saattaa vaikuttaa objektin paikka lauseessa: teemapaikalla sijaitsevana se on epähuomiossa tulkittu subjektiksi.
Itse olen sitä mieltä, että edutolisivat jaettava mahdollisimman tasaisesti. (Keskitaso, 27309.)
Seuraavassa näytteessä vastaava rakenne on muodostettu korrektisti: geneerinen (tällä kertaa indikatiivimuotoinen) verbiydin taipuu yksikön kolmannessa persoonassa, vaikka monikollinen objekti sijaitsee ennen verbiä:
Mitkä asiaton mainittava hakemuksessa?(Ylin taso, 26302.)
On tehtävä -rakenne esiintyy aineistossa myös genetiivisubjektin kanssa. Seuraa-vassa näytteessä subjektina esiintyy nominirakenne monen ihmisen:
Monen ihmisenon saatava jokapäiväinen adrenaliiniannos urheilusta - oli se jääkiekko tai korttipelit (jos se lasketaan kuin urheilu).(Keskitaso, 26865.)
Seuraavassa näytteessä ilmaus Minulla olisi kysyttävä kolme asiaa on kieliopilli-sesti virheellinen, tulkitaan se sitten nesessiivi- tai omistusrakenteeksi.
Minullaolisi kysyttävä kolme asiaa:
– Minkäsuuruinen jäsenmaksunne on? Ja milloin se maksetaan?
– Onko yhdistyksellänne jokin jäsenlehti tai Web-sivu, joista voisin seurata yhdistyksen elämää?
– Mitä tapahtumia/koulutuksia järjestätte omille jäsenille lahiaikoina?
(Ylin taso, 26288.)
Nesessiivirakenteessa (Minun olisi kysyttävä) subjekti on genetiivi- eikä adessiivimuo-toinen. Omistusrakenteessa (Minulla olisi (kysyttävänä) kolme asiaa) kysyttävä-partisiippi puolestaan esiintyisi predikatiiviadverbiaalin sijassa – tässä tapauksessa es-siivissä – tai puuttuisi kokonaan.
Joidenkin kokelaiden tuotoksissa keskenään sekoittuivat on tehtävä -rakenteen ver-bimäinen partisiippi sekä predikatiivina esiintyvä adjektiivimainen partisiippi. Seuraa-vassa katkelmassa ilmauksella on kunnioitettavia kirjoittaja tarkoittanee muotoa neses-siivistä rakennetta[kaikkien] on kunnioitettava:
voi lopettaa maksamaan epätarpeellisa kassannakia (epäselvä) niin kuin taideharrastuksestaan. ur-heilun seuraamisesta tien rakentamista, työvoimatoimiston ylimäänen kurssijen järjestämista
joka tapauksessa valtion päätökseton kunnioittavia kaikkie [– –](Keskitaso, 26389.)