Vaatteissa arvostetut ominaisuudet sekä pukeutumiseen liitetyt arvostukset

Vaatteiden mukavuus ja rentous mainittiin monessa kirjoitelmassa tärkeäksi kriteeriksi vaatteita valittaessa. Varsinkin vapaa-ajalla haluttiin pukeutua rennosti. V6 kuvaa, että vaatteita ostaessa käyttömukavuus on prioriteetti yksi. Jos vaatteen (kuten salivaatteet) tuli olla ihonmyötäinen, senkin kuului tuntua mukavalta päällä. Varsinkin arkivaatteiden tuli olla sellaisia, joissa henkilö kokee itsensä itsevarmaksi, mutta ennen kaikkea mukavaksi. Mikään vaate ei saa puristaa päällä tai tehdä pukeutujan oloa tukalaksi.

Pukeutuminen on minulle ehdottomasti mukavuusasia. Toki esteettisyys vaikuttaa siihen, mutta useimmiten silmääni osuvat vaatteet ovat juuri mukavia päällä, rentoja, monikäyt-töisiä ja mahdollisimman pitkäikäisiä sekä yksinkertaisia. (V2, 26-vuotias varhaiskas-vatuksen opettaja opiskelija)

Valitsen vaatteeni sillä perusteella, että ne näyttävät hyvältä päälläni ja ovat myös mu-kavat. En viihdy vaatteissa, jotka puristavat jostain, vaikka kaappiini eksyy välillä nii-täkin yksilöitä. (V7, pian 23-vuotias tradenomiopiskelija ja toimistotyöntekijä)

Vaatteen mukavuuteen liitettiin myös vaatteen istuvuus itselle.

Vaatteen tulee ehdottomasti olla sopivan kokoinen. Istuvuudessa esim. farkkujen ja ur-heilu trikoiden kohdalla kriteerinä ovat hyvä tiukka ihonmyötäisyys, kuitenkin tulee joustaa eivätkä saa puristaa seistessä tai istuessa. (V3, 23-vuotias maisterivaiheen kä-sityönopettajaopiskelija)

Kuitenkin aineistossa esiintyi myös yksi muusta eriävä poikkeus. Nuorin vastaajista koki, että hänelle vaatteessa tärkeämpää on sen näyttävyys kuin se, että vaate tuntuu rennolta, lämpimältä tai pehmeältä päällä. Eli vaatteen ulkonäkö on hänelle tärkeämpi kriteeri kuin mukavuudelliset ominaisuudet (V5).

Vaatteiden materiaalin tuli tuntua hyvältä ja mikään materiaali ei saanut kutittaa. Materiaaliin liitettiin siis vaatteen tuntuma iholla.

Vaatteen materiaalilla ja värillä on paljon väliä, kun ostan uuden vaatteen. Vaate ei esimerkiksi ikinä saa tuntua epämukavalta, eikä se myöskään saa kutittaa ihon pintaa.

Tämän takia minulla ei esimerkiksi ole ainuttakaan tylli hametta tai mekkoa. Vaatteen tulee tuntua hyvältä päällä. (V5, 18-vuotias lukiolainen)

Vaatteiden hankinnassa ensin huomioitiin materiaali ja sitten vasta vaatekappaleen hinta. Vas-tauksista ilmeni, että nuoret aikuiset naiset haluavat tietää, mistä ovat maksamassa. Yksi vas-taajista kertoi olevansa hyvin tietoinen vaatteen materiaalin tutkimisesta. Hän kertoi suosivansa eritoten luonnonkuituja ja tutkivansa myös vaatteen pesuohjeen ennen ostopäätöksen tekoa (V6). Myös V7 kertoi tutkivansa vaatteen hoito-ohjeet sekä välttävänsä käsin pestävien vaattei-den hankintaa.

Ostaessani vaatteita tutkin pesuohjelappusta mistä materiaalista ne on tehty ja miten niitä hoidetaan. Pyrin suosimaan vaatteita, jotka on osittain tai kokonaan tehty luon-nonkuiduista, kuten merinovillasta, puuvillasta, pellavasta yms. Vaatteessa voi olla myös sidosaineena tekokuitua, kuten elastaania, joka lisää käyttömukavuutta. 100 % polyesteristä tai muusta ns. huonosta tekokuidusta valmistetut vaatteet jätän suosiolla kauppaan, mikäli en tarvitse tuotetta aivan varmasti. Uusia vaatteita valitessa mietin onko kangas hiostavaa, mitä sille käy pesussa eli venyykö tai kutistuuko se helposti tai onko tuote yleensä ottaen vesipestävä. Valitsen mieluiten vaatteita, jotka voi vesipestä 40 asteessa. (V6, 22-vuotias opiskelija)

Käytännöllisyys, laatu sekä vaatteen monikäyttöisyys esiintyi varsinkin vanhempien, jo omassa taloudessa vuosia eläneiden tutkimushenkilöiden vastauksissa. Vaatteen käyttöikään, kulutuk-seen ja jopa ekologisuuteen liittyviä tekijöitä pidettiin osin tärkeinä. Esimerkiksi V6 kuvaa, että hän pyrkii valitsemaan mahdollisimman kulutusta kestäviä ja laadukkaita, vaatteita, jotta niiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Vaatteita ostetaan lähinnä tarpeeseen ja silloin ajatellaan sen yhdisteltävyyttä jo olemassa olevaan vaatekaapin sisältöön ja tuotteen pitkäikäisyyteen.

Vaatteelta odotetaan tällöin laadukkuutta.

Aikaisemmin käytin ns. kertakäyttöisiä, halpoja vaatteita. Omaan elämään itsenäistyttyä aloin miettimään vaatehankintoja tarkemmin. Käytän nykyisin vaatteisiin enemmän ra-haa, mutta panostan myös niiden laatuun ja monikäyttöisyyteen. Esimerkiksi kengissä valitsen kestävän laadun vaikka ne maksaisivatkin huomattavasti enemmän. Näin myös toivon, että kengät kestävät sitten useamman vuoden käytössä. (V4, 22-vuotias kiinteis-tövälitysalalla työskentelevä nuori nainen)

Myös juhlapukeutumisessa huomioitiin vaatteen monikäyttöisyyttä. Esimerkiksi V4 kuvasi, että juhlatilaisuuteen voi valita yksinkertaisemman mekon, joka sopii sitten mahdollisuuksien mu-kaan myös arkipukeutumiseen, kun lisää juhlatilaisuuksissa mekkoon asusteita, korkokengät ja tekee näyttävämmän meikin.

Vain nuorimmat vastaajista kertoivat muodin ja trendien aina kiinnostaneen heitä. Heidän mu-kaansa vaatteen ostopäätökseen vaikuttaa se, onko kyseinen vaate sen hetken muodin mukainen ja onko vaate sellainen, jota muut oman ikäiset käyttäisivät yllään. V10 kuvaa, että hän pukeutuu ennemmin oman mielensä mukaan kuin minkään vallalla olevan muodin tai trendin mukaan.

Hän kuitenkin toteaa lopuksi, että ei koe ymmärtävänsä pukeutumisesta tarpeeksi ja miettii voi-siko muodin seuraaminen auttaa tähän sillä hän on jopa harkinnut hakevansa ammattilaiselta apua oppiakseen pukeutumaan paremmin Noin puolet vastaajista etsivät kuitenkin inspiraatiota omaan pukeutumiseensa sosiaalisesta mediasta, kuten Instagramista sekä lisäksi Pinterestistä, julkisuuden henkilöistä tai jostakin tv-sarjan hahmoista. Näistä ei kuitenkaan haluttu kopioida suoraan mitään, vaan enemmänkin poimittiin vinkkejä, inspiraatiota ja ideoita parempaan pu-keutumiseen.

Pukeutuminen, varsinkaan minkään trendien mukaan ei ole minulle sydämmen asia. En voi sanoa seuraavani mitään muotitrendejä tai suuntauksia. (V2, 26-vuotias varhaiskas-vatuksen opettaja opiskelija)

Vaikutteita saan somea seuraamalla, mutta en ole koskaan ollut täysin muodin mukana pukeutuja. (V8, 25-vuotias päiväkotiapulaisena työskentelevä naishenkilö)

Moni vastaajista halusi tuntea olonsa kauniiksi valitsemissaan vaatteissa. Tämän ohella mainit-tiin myös naisellisuus, korkokenkien käyttö, erilaiset asusteet sekä näyttävä meikki. V1 kuvaa

olevansa hyvin tarkka pukeutumisessaan juuri mekkojen sopivuuden osalta. Hän kuvasi täyden-tävänsä yksinkertaisia mekkoja muun muassa asusteilla, koruilla, hiusdonitseilla ja kauniilla kengillä ja luoden näin naisellisemman asukokonaisuuden. Naisellisuuteen liitettiin melkein jo-kaisessa vastauksessa hameet ja mekot ja naisellisuutta korostettiin korkokengillä sekä asus-teilla. Vain yksi vastaajista kuvasi kokevansa mekot ja hameet itselleen vieraiksi.

Kun mennään pukeutumisessani mukavuusalueen ulkopuolelle: MEKOT ja HAMEET.

En tiedä mikä niissä on, mutta en koe niitä omiksi. Toisaalta se harmittaa, koska joskus olisi kiva pukeutua naisellisemmin. Ehkä en vain ole löytänyt hyvää kolttua, joka sopisi minulle ja vartaloni muodoille. (V10, 27-vuotias kaupan vuoropäällikkö)

Lempivaatteita kuvailtiin sellaisiksi, joihin voi luottaa. Tällä tarkoitettiin sitä, että se peittää ha-lutulla tavalla eli ei siis näy läpi eikä se valu päältä tai sen kanssa ei tarvitse pelätä, että se esimerkiksi ratkeaisi. Lempivaatetta kuvailtiin sellaiseksi, että sen tulee sopia käyttötarkoituk-seen eli se ei saanut olla liian kylmä tai kuuma. Esimerkiksi talvitakin tulee olla lämmin ja ur-heilutrikoiden tulee hengittää. Jos vaate ei täytä käyttötarkoituksen kriteerejä se ei päädy lem-pivaatteiden joukkoon. (V3) Lempivaatteeseen vaikuttaa myös Suomen ilmastolliset olosuhteet ja ajankohta.

Lempivaatteeni tällä hetkellä on paljettimekko, jota pidin päällä syntymäpäivilläni. Se on väriltään vihreä ja tyyliltään hieman räväkkä ja täysin erilainen kuin muut mekkoni.

Jos itse saisin päättää, pukeutuisin joka päivä hieman tyylikkäämpiin vaatteisiin, kuten hameisiin, mutta koska asumme Suomessa se ei tule onnistumaan kylmän ilmaston takia.

(V5, 18-vuotias lukiolainen)

Myös merkkitietoisuutta esiintyi kuvailtaessa lempivaatteita, esimerkiksi V7 kuvaa lempivaat-teidensa olevan mustat ihonmyötäiset farkut ja Marimekon mustavalkoraitainen pitkähihainen paita. Vastaajien, jotka kertoivat harrastavansa paljon urheilua ja viihtyvänsä salitreenien pa-rissa, lempivaatteiden kuvailu oli pitkälti urheiluvaatteiden kuvailua.

Toinen rakas harrastukseni on punttisalilla käynti, niin sanottu amatööri kehonraken-nus, salivaatteissa suosin eri merkkivaatteita mm. Gazoz, Gorilla Wear, Better Bodies...

Olen huomannut, että salivaatteissa merkkikama on kestävämpää materiaalia ja vaat-teet istuvat päälle paremmin kuin marketin vaatvaat-teet. Tosin on minulla myös niitäkin.

Salivaatteiden tulee olla joustavia, hyvin päälle istuvia ja muotoja korostavia. (V10, 27-vuotias kaupan vuoropäällikkö)

Merkkivaatteita arvostettiin hieman. Niissä kuitenkin yleensä korostettiin niiden laatua ja pi-dempää käyttöikää kuin itse merkkiin liitettävää arvostusta. Marimekko oli eniten mainittu merkkivaate brändi. Nuorin vastaajista (V5) liittää merkkivaatteiden käyttöön termin ”snobi”.

Hän kertoi, että ei välittänyt suuremmin kalliista merkkivaatteista, koska ei kokenut niiden ole-van hänen tyyliään ja koska hän koki, että ei uskaltaisi pitää todella kalliita vaatteita päällään.

Tommy Hilfigerin paidat ja Guccin housut jäivät häneltä vaatekaupan rekille, mutta häneltä silti löytyi vaatekaapistaan Marimekon ja Guessin paitaa.

V2 kuvaili ostavansa vaatteita tunnepohjaisesti, mikä vaikutti eniten hänen pukeutumiseensa.

Hän kertoi huomanneensa, että tunnepohjaisesti ostetut vaatteet, joihin hän koki olevansa kiin-tynyt kaikista eniten, olivat myös niitä, joita hän käytti loppuun saakka ja mahdollisesti pidensi niiden käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla kulutuksen aiheuttamia epäkohtia. V6 puolestaan koki arvojen ja kotikasvatuksen vaikuttavan pukeutumisvalintoihin, mutta vaikutus ei hänen mukaansa kuitenkaan ole välillistä, vaan nämä arvot ovat takaraivossamme. Myös iällä näkyi olevan merkitystä vaatekappaleisiin liitettyihin asenteisiin.

Arvojen merkitys on korostunut vasta murrosiän jälkeen, jolloin piti tietenkin kokeilla jos jonkinlaista tyyliä. Esimerkiksi nuorempana talvipukeutuminen oli hyvin vajaa-vaista, nimittäin en käyttänyt ikinä pipoa, sillä se sotki hiukset, lapaset saattoivat joskus olla kädessä, kaulahuivia ei tarvittu, sillä takki auki tarkeni oikein hyvin odottaa bussia pidempiäkin aikoja. Farkkujen alla ei tietenkään tarvittu välihousuja, ulkohousuista pu-humattakaan. Nykyään ei voisi kovemmalla pakkasella harkitakaan ulos menemistä il-man välihousuja ja toppahousuja. Pipo, kaulahuivi ja nahkarukkaset kuuluvat nykyään vakiovarustukseen oli keli sitten hieman plussan puolella tai ei. Lämpimällä pukeutumi-sella suojaudun pakkasen negatiivisilta vaikutuksilta, kuten ihon kuivamiselta tai sai-rastumisen altistavalta riskiltä. (V6, 22-vuotias opiskelija)