Shentonin (2004, 64) mukaan laadullisen tutkimuksen laadun kriteereihin kuuluvat uskottavuus, luotettavuus, käyttövarmuus ja vahvistettavuus. Tämän tutkimuksen päätulokset ovat saman-suuntaisia aiempien tutkimustulosten, kuten Kivimäen (2003), Ruohosen (2001) ja Klamilan (2012) kanssa, mikä lisää tutkimuksen luotettavuutta. Olen pyrkinyt myös täyttämään sisäisen logiikan vaatimuksen tarkasteltaessa tutkimuksen laadun kriteerejä sillä, että tutkimusongelma, aineiston kokoaminen ja analyysimenetelmät ovat tasapainossa keskenään (ks. Anttila 2005, 185).
Kun pohditaan tutkimuksen luotettavuutta, herää kysymys siitä, kuinka tutkijana minun on ollut mahdollista ymmärtää tiedonantajia, toisia ihmisiä ja toisaalta siitä, miten lukija ymmärtää laa-timaani tutkimusraporttia (ks. Tuomi & Sarajärvi 2018, 76). Olen tulkinnut aineistoani parhaan kykyni mukaan minkä lisäksi en ole kokenut, että jotakin tiedonantoa olisi voinut tulkita väärin.
Tutkimushenkilöiden vastaukset olivat hyvin selkeitä.
Shentonin (2004, 69–70) mukaan luotettavuutta tarkasteltaessa lukijan kannalta on tärkeää, että tutkittavasta ilmiöstä on kirjoitettu täsmällinen, tiivis kuvaus, jotta lukija voi saavuttaa täsmäl-lisen, kunnollisen ymmärryksen aiheesta. Tutkijan tulee tutkia myös aiempia tutkimustuloksia ja pohtia mitkä projektin tuloksista ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Tähän on pyritty kuvaamalla kaikki oleellinen pukeutumiseen liittyen avaamalla pukeutumiseen liittyviä
käsitteitä sekä aiempia tutkimustuloksia pukeutumisesta. Tutkimuksen teoriaosuus on koottu monipuolisen lähdekirjallisuuden ja erilaisten teosten pohjalta Tämän tutkimuksen tulokset vas-taavat jo olemassa olevaa tietoa. Tulee kuitenkin huomioida, että pukeutumiseen liittyvät kysy-mykset ovat makuasioita, eivätkä kaikki mitenkään voi olla samaa mieltä. Tosin tutkimustulok-set todistavat juuri tämänkin väitteen, että olemme kaikki omanlaisia pukeutujia.
Shenton (2004, 66–67) toteaa, että tutkijan tulee olla rehellinen sekä reilu läpi aineistonkeruu-vaiheen tutkimushenkilöitä kohtaan. Kerroin tutkimuksen kulusta avoimesti tiedonantajille.
Tutkijan tulee myös ottaa huomioon tavat, joilla voidaan helpottaa informanttien rehellisyyttä heidän tuottaessa dataa. Jokaisella tutkimushenkilöllä tulee olla tiedossa, että hänellä on oikeus kieltäytyä informanttina olosta. Tällöin datan keräykseen osallistuvat vain ne henkilöt, jotka todella haluavat osallistua tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa on lähetetty kirjoitelmapyyntö tutkimusluvan kanssa yhtä aikaa (Liite 1). Allekirjoittamalla tutkimusluvan ja lähettämällä kir-joitelmansa minulle, tutkimushenkilöt antoivat luvan käyttää kirjoitelmiaan tutkimukseni ai-neistona.
Myös Tuomi ja Sarajärvi (2018, 163) kuvaavat, että aineiston luotettavuutta voidaan tarkastella sen mukaan, miten tutkija kuvaa tutkimuksen kohdetta ja sen tarkoitusta, tutkijan omia si-toumuksia tässä tutkimuksessa, aineiston keruun menetelmät ja tekniikat sekä miten tutkimuk-sen tiedonantajat on valittu, kuinka heihin on otettu yhteyttä sekä montako tiedonantajaa tässä tutkimuksessa on ollut. Tutkimuksen kohteena ovat olleet nuoret aikuiset naiset, ja tarkoituk-sena on ollut selvittää pukeutumiseen liittyviä kokemuksia tämän päivän yhteiskunnassa. Tut-kimukseni on tärkeä mittatilausompelijan, vaatetusalan artesaanin ja käsityönopettajan näkökul-masta, kun pohditaan tai opetetaan vaatteen suunnittelussa sekä valmistuksessa huomioitavia tekijöitä nuorten naisten pukeutumisen, mutta myös vaatteissa arvostettujen ominaisuuksien nä-kökulmasta. Aihe on tärkeä myös kuluttajan näkökulmasta, sillä kuluttajilla on valta valita mitä he ostavat, mutta valintojen tulisi olla tietoisia ja kuluttajien tiedotetumpia valintojensa seurauk-sista. Lisäksi on tärkeää nostaa esille, millaisia paineita media luo nuorille aikuisille naisille ulkonäköön liittyen ja toisaalta pohtia näkyykö tämä tai muodin vaikutukset miten nuoren nai-sen arkipukeutumisessa. Tulokset kuitenkin osoittivat, että mitä enemmän ikää tulee, sitä
vä-hemmän muoti tai tuhlaaminen vaatteisiin ovat enää kiinnostaneet niin paljoa. Tutkimuksen tie-donantajat on valittu iän ja erilaisten elämäntilanteiden mukaan. Heihin otettiin viestillä yhteyttä ennen aineistonkeruupyynnön lähettämistä. Tähän tutkimukseen osallistuin kymmenen nuorta aikuista naista. (Ks. Tuomi & Sarajärvi 2018, 163.)
Tutkijan tulee kuvailla datankeräys metodit, joita on käytetty, datankeräykseen käytettyjen is-tuntojen lukumäärä ja pituudet sekä missä ajanjaksossa data on kerätty. Tässä tutkimuksessa data on kerätty kirjoitelmien muodossa tammikuussa 2019 ja jokaisella vastaajalla on ollut kuu-kausi aikaa palauttaa vastauksensa. Kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset tulee ymmärtää siinä ympäristössä missä tutkimus on tehty eli tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuinka Suomessa nuoret aikuiset naiset kokevat pukeutumisen siinä ympäristössä ja elämänvaiheessa, jossa he tällä hetkellä elävät. (Ks. Shenton 2014, 70.)
Tutkijan uskottavuus aiheen asiantuntijana on erittäin tärkeää kvalitatiivisen tutkimuksen uskot-tavuutta tarkasteltaessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että tutkijan taustat, pätevyydet ja kokemus tuodaan esille (Shenton 2004,68.) Näistä syistä olen tuonut esille aiemman ammattini vaatetus-alan artesaanina ja pyrkinyt tuomaan lukeneisuuteni sekä kiinnostukseni pukeutumisesta ja vaa-tetuksesta esille.
Olen pyrkinyt siihen, että lukijalle tarjotaan mahdollisuus seurata tutkijan päättelyä ja kritisoida-kin sitä. Tutkimuksen uskottavuudella viitataan siihen, että raportoinnin pohjalta tulkritisoida-kinnat ovat uskottavia. (Ks. Anttila 2005, 518.) Myös Tuomi ja Sarajärvi kuvaavat, että tutkimustulokset vaikuttavat selkeämmiltä ja ymmärrettävimmiltä, kun tekeminen tutkimuksen aikana kerrotaan yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Tutkijan tulee antaa lukijoille tarpeeksi tietoa siitä, kuinka hänen tutkimuksensa on toteutettu, jotta lukijat voivat arvostella tutkimuksen tuloksia. Tässä tutki-muksessa olen pyrkinyt kuvaamaan jokaisen vaiheen yksityiskohtaisesti parhaan kykyni ja ym-märrykseni mukaan rehellisesti.
Totuudellisuus on kaiken kattava arvo tutkimustyössä (Anttila 2005, 186). Lisäksi ihmisoikeu-det muodostavat ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisen perustan. Tutkittavien suojaan
kuu-luu se, että tutkijan on selvitettävä tutkimukseen osallistuville tutkimuksensa tavoitteet, mene-telmät ja mahdolliset riskit. Tutkittavilla henkilöillä on vapaaehtoinen suostumus eli he voivat kieltäytyä osallistumasta tai keskeyttää mukanaolonsa tutkimuksen aikana sekä heillä on oikeus kieltää heiltä kerätyn aineiston käyttö jälkikäteenkin. Tutkijan tulee varmistaa, että tutkimuk-seen osallistuvat tietävät, mistä tutkimuksessa on kyse. Tutkimustietojen tulee olla luottamuk-sellisia eikä tutkimuksen rehellisyyttä tule vaarantaa. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 155–156.) Ku-kaan tutkimushenkilöistäni ei kieltänyt minua missään tutkimuksen vaiheessa käyttämään ke-räämääni aineistoa. Kaikki olivat kuitenkin hyvin tietoisia siitä, että heidän ei ole pakko vastata tutkimukseeni ja he voivat kirjoittaa juuri niistä aiheista mistä haluavat ja jättää epämieluisim-masta tai vaikeistakin asioista halutessaan kirjoittamatta. Aineistopyynnössä (Liite 1) oli ker-rottu tutkimushenkilöille kaikki oleellinen tutkimukseen liittyen eikä se herättänyt väärinkäsi-tyksiä.
Tutkijana minun tulee myös perustella tutkimukseni käyttövarmuutta. Mikäli tutkimus toistet-taisiin samassa kontekstissa, samoilla metodeilla ja samoilla osallistujilla, siitä saatoistet-taisiin var-masti vastaavanlaisia tuloksia kuin ensimmäisellä kerralla. Tutkimukseni on suunniteltu Kivi-mäen (2003) tutkimuksen Aikuisen naisen vaatekaappi innoittamana ja tulokseni ovat osittain samankaltaisia hänen tulostensa kanssa. Myös muiden aiempien tutkimusten kanssa löytyy vas-taavanlaisia tuloksia. Tästä syystä tutkimukseni on toimiva. (Ks. Shenton 2004, 71–72.)
Triangulaatiolla eli monimenetelmällisyydellä voidaan lisätä tutkimuksen vahvistettavuutta tut-kimalla samaa asiaa eri menetelmillä. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa olisin voinut kirjoitel-mien pohjalta laatia vielä tarkentavia kysymyksiä ja lähettää niiden pohjalta kyselyn tai vaihto-ehtoisesti haastatella niiden pohjalta vielä tutkimushenkilöitä. Suosin kuitenkin tässä tutkimuk-sessa kirjoitelmien pohjalta kerättyä aineistoa, sillä ajattelin, että pukeutuminen on käsitteenä niin laaja, että vastaajille tulee antaa aikaa pohtia kokemuksiensa kuvailua. Haastattelulla olisin oletettavasti saanut vähemmän dataa kerättyä eivätkä vastaukset olisi olleet niin yksityiskohtai-sia. Toki lyhyitä ja ytimekkäitä vastauksia löytyi aineistostani. (Ks. Shenton 2004, 72.)
Tutkimuksellani on uutuusarvoa, sillä se kuvaa ilmiötä juuri tällä hetkellä. Koen itseni aiheen asiantuntijaksi tutkimukseni, mutta myös nykyisen sekä aiemman koulutukseni pohjalta. Tutki-muksestani on hyötyä kelle tahansa, joka pohtii omaa pukeutumistaan tai haluaa kartoittaa omia pukeutumiseen liittyviä valintojaan tai sitä mikä vaikuttaa hänen ostopäätöksiinsä vaatteiden osalta. Tutkimuksestani voi olla hyötyä myös opetettaessa vaatetukseen liittyviä asioita ja nä-kökulmia. (Ks. Anttila 2005, 519.)