Aineiston analysointi koostuu aineiston osittamisesta käsitteellisiin osiin ja sen uudelleen ko-koamisesta (Grönfors & Vilkka, 2011, 90). Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen ja sen tarkoituksena on kuvata ja pyrkiä ymmärtää nuorten naisten pukeutumiseen liittyviä koke-muksia. Tämä tutkimus perustuu kymmeneen kirjoitelmaan koskien nuorten aikuisten naisten kokemuksia pukeutumisesta. Tutkimusaineisto kuvaa ilmiötä, jota ollaan tutkimassa ja analyy-sin tarkoitus on saada aikaan sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Sisällönanalyy-sin keinoin aineisto pyritään järjestämään tiiviiseen ja selkeämpään muotoon kuin hajanainen tutkimusaineisto kuitenkaan kadottamatta sen sisältämää informaatiota. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 122.) Aineiston analyysi on aloitettu lukemalla saadut kirjoitelmat useaan kertaan, jotta aineistosta saataisiin hyvä kokonaiskuva. Lukiessani aineistoa läpi, alleviivasin tärkeimpinä pi-tämiäni kohtia.
Sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisen tutki-muksen perinteissä. Sitä voidaan pitää yksittäisenä metodina tai myös väljänä teoreettisena ke-hyksenä, joka voidaan liittää erilaisiin analyysikokonaisuuksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 103.) Aineiston analysointi koostuu aineiston osittamisesta käsitteellisiin osiin ja sen uudelleen ko-koamisesta (Grönfors & Vilkka, 2011, 90). Tässä tutkimuksessa on käytetty analyysimenetel-mänä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysilla analysoidaan dokumentteja systemaattisesti ja ob-jektiivisesti sekä pyritään siihen, että saataisiin tutkittavasta ilmiöstä kuvaus tiivistetyssä ja ylei-sessä muodossa. Tutkijan tulee kyetä tekemään tutkimuksessaan mielekkäitä johtopäätöksiä sen lisäksi, että esittelee järjestetyn aineistonsa. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 117.) Myös Grönfors
& Vilkka (2011, 94) kuvaavat, että sisällönanalyysilla saadaan kerätty tutkimusaineisto järjes-tettyä johtopäätöksien tekoa varten, mutta yksinomaan sen avulla ei voida tehdä johtopäätök-siä. Tässä tutkimuksessa dokumenttina toimivat keräämäni kirjoitelmat, joiden avulla pyrin ku-vamaan nuorten aikuisten naisten kokemuksia pukeutumisesta tiivistetyssä ja yleisessä muo-dossa.
Ensimmäinen vaihe sisällönanalyysissa oli redusoida eli pelkistää alkuperäinen keräämäni data, siten, että karsin aineistosta kaiken epäolennaisen pois tutkimukseeni nähden. Tiivistin kirjoi-telmia, jotta niitä olisi tehokkaampaa käydä läpi ja saisin juuri tutkimustehtävää vastaavaa dataa kootuksi. (Ks. Tuomi & Sarajärvi 2018, 123.) Osa tutkimushenkilöistä kirjoitti pukeutumises-taan todella laajasti, esimerkiksi kuvaillen jopa millaisista alusvaatteista pitää tai kuinka kier-rättää käyttökelvottomiksi kuluneet vaatteensa. Osa vastaajista puolestaan oli kirjoittanut hyvin tiivisti tärkeimmiksi kokemansa asiat pukeutumiseensa ja vaatevalintoihinsa liittyen.
Kvantifioimalla aineiston, saan siitä lisätietoa sekä erilaista näkökulmaa aineiston tulkintaan.
Laskin kuinka monta kertaa samat asiat esiintyivät aineisossa tutkittavien vastauksissa sekä sa-malla pidin silmällä moniko tutkimushenkilöistäni mainitsi saman asian. (Ks. Tuomi & Sara-järvi 2018, 135–137.) Esimerkiksi vaatteiden väri oli mainittu yhteensä 52 kertaa, vaatteen mu-kavuus tai rentous 22 kertaa ja vaatteen käytännöllisyys tai monikäyttöisyys 10 kertaa. Neljä vastaajista mainitsi urheilijan roolin ja kuusi vastaajista kertoi olevansa opiskelijoita.
Samoja käsitteitä mainittiin siis useaan otteeseen ja samat tekijät pukeutumiseen liittyen toistui-vat vastauksissa. Päätin muodostaa näiden eniten esiintyvien pääluokkien pohjalta teemoja. Tä-män tutkielman aineiston analyysissä on hyödynnetty siis teemoittelua. Teemoittelulla tarkoite-taan menetelmää, jossa tunnistetarkoite-taan ja tulkitarkoite-taan erilaisia teemoja kvalitatiivisesta aineistosta.
Tässä tutkimuksessa teemat on muodostettu niiden tekijöiden mukaan, joita aineistossa esiintyi eniten, mutta myös löytämällä samankaltaisuuksia aineistosta. Teemoittelulla saadaan helposti ja systemaattisesti kvalitatiivisesta aineistosta tuotettua koodeja sekä teemoja. Koodit ovat pie-nimpiä analyysiyksiköitä, jotka kaappaavat mielenkiintoisia piirteitä datasta oleellisesti tutki-muskysymykseen liittyen. Koodit ovat teemojen, suurempien merkitysmallien rakennuspali-koita, joita tukee keskeinen järjestämiskonsepti, joka on yhteinen ydinidea. Tässä tutkimuksessa teemoittelu tarjoaa puitteet analyyttisten havaintojen järjestelylle sekä raportoinnille. Tavoit-teena ei ole pelkästään tiivistää tietosisältöä, vaan myös tunnistaa ja tulkita datan keskeiset omi-naisuudet tutkimuskysymyksen ohjaamana. (Ks. Clarke & Braun 2017, 297.)
Muodostuneet teemat olivat: Vaatteisiin liitetyt ominaisuudet ja arvostukset, minuuden merkitys pukeutumisessa, värien merkitys pukeutumisessa, roolit, ympäristöt ja tilanteet sekä vaatteisiin
kuluttaminen. Vaatteisiin liitetyt ominaisuudet ja arvostukset -teema muodostui pääluokista mu-kavuus, rentous, vaatteiden sopivuus tai istuvuus itselle, vaatteiden esteettisyys ja näyttävyys, muoti, trendit, vaatteen materiaali ja sen tuntu, käytännöllisyys tai monikäyttöisyys sekä vaat-teen laatu. Minuus ja pukeutuminen - teema muodostui juuri minuuvaat-teen liittyvistä maininnoista sekä pääluokista kehonkuva, muodokkuus, naisellisuus, itsevarmuus sekä oma pukeutumistyyli.
Värien merkitys pukeutumisessa -teema muodostui vaatetuksen väriin liittyvistä maininnoista, jota tässä aineistossa esiintyi huomattavasti eniten. Roolit, ympäristöt ja tilanteet -teema muo-dostui pääluokista erilaiset roolit, erilaiset tilanteet ja tilannesidonnaisuus sekä maininnoista eri-laisiin ympäristöihin kuten paikkakuntiin liittyen. Vaatteisiin kuluttaminen -teema muodostui kuvailuista siitä, miten vaatteita hankittiin ja millaisiksi kuluttajiksi tutkimushenkilöt itsensä kokivat. Teemoiteltu osuus vastaa ensimmäiseen tutkimuskysymykseen siitä, millaisia koke-muksia nuorilla aikuisilla naisilla on pukeutumisesta sekä toiseen tutkimuskysymykseen siitä, millaisia tekijöitä nuori aikuinen nainen ottaa huomioon omassa pukeutumisessaan.
Yllä kuvattujen teemojen lisäksi loin myös teemat onnistunut pukeutuminen ja epäonnistunut pukeutuminen, jotka muodostuivat samannimisistä pääluokista eli näiden kokemusten kuvai-luista. Nämä teemat vastaavat ensimmäiseen tutkimuskysymykseen pukeutumisen kokemuk-sista täydentävästi. Viimeiset teemat eli pukeutumisen merkitys itselle sekä pukeutumisella viestittäminen muodostuivat myös samannimisistä pääluokista ja ne vastaavat kolmanteen tut-kimuskysymykseen siitä, mitä pukeutuminen merkitsee nuorelle aikuiselle naiselle ja viestite-täänkö pukeutumisella jotakin.
Boell ja Cecez-Kecmanovic (2013, 132) kuvaavat, että hermeneutiikka tutkii miten eri kirjallis-ten osien ymmärtäminen liittyy suuremman kokonaisuuden ymmärtämiseen ja päinvastoin.
Edestakaista liikettä osien ja kokonaisuuden välillä ymmärtämisen prosessissa kutsutaan her-meneuttiseksi kehäksi. Tässä tutkimuksessa analyysi ja teorian muodostus tapahtuvat herme-neuttisen kehän ajatuksen mukaan eli yksittäisten tekstien tarkoituksen ja merkityksen ymmär-täminen riippuu ilmiöön liittyvän aiemman kirjallisuuden kokonaisuuden ymmärtämisestä.
Tämä puolestaan rakentuu yksittäisten tekstien ymmärtämisen kautta. Tässä tutkimuksessa on
vaikuttanut myös oma esiymmärrykseni aiheesta eli se, millaisia kokemuksia itselläni on pu-keutumisesta Olen myös tutustunut pukeutumiseen liittyvään kirjallisuuteen ja aiempiin tutki-muksiin ennen aineiston keruuta ja tulkintaa. (Ks. Boell & Cecez-Kecmanovic 2013, 133.)
Aineistossani on havaittavissa myös saturaation tunnusmerkkejä, sillä vastauksissa esiintyi hy-vin paljon samoja asioita. Saturaatiota tässä aineistossa tukee myös se, että kirjoittajien koke-mus- ja kulttuuritausta olivat samanlaisia En usko, että lisäaineistoa keräämällä olisin saanut enää uusia päätuloksia aikaisiksi tai, että se olisi muuttanut tuloksia suuresti. On selvää, että minkäänlaista saturaatiota ei voi saavuttaa, ellei ole selvillä siitä mitä aineistosta hakee. Koke-mukset pukeutumisesta ovat tietenkin loputtomia, sillä jokainen kokee asioita eri lailla, mutta päätekijät pukeutumiseen liittyvistä valinnoista ovat selkeitä aineistoni pohjalta. (Ks. Eskola &
Suoranta 2000, 63.)
6 TUTKIMUSTULOKSET
Kuvaan nuorten aikuisten naisten pukeutumiseen liittyviä kokemuksia seuraavien teemojen avulla: vaatteisiin liitetyt ominaisuudet sekä arvostukset, minuus ja pukeutuminen, värien mer-kitys pukeutumisessa, roolit, ympäristöt ja tilanteet sekä vaatteisiin kuluttaminen. Lisäksi ku-vaan onnistuneen ja epäonnistuneen pukeutumisen kokemuksia. Lopuksi käsittelen pukeutumi-sen merkitystä nuorelle aikuiselle naiselle itselleen ja viestitetäänkö omalla pukeutumisella jo-takin.