Seuraavaksi käsittelen ulkomailla asuvien pariskuntien kokemuksia kielen ja identiteetin yh-teydestä. Tarkastelen, kuinka kaksikielisessä parisuhteessa kielet ja kulttuurit yhdistetään identiteettiin. Keskityn informanttien yksilöllisiin kokemuksiin monikielisyydestä. Kerron myös, onko informanteilla ollut negatiivisia kokemuksia kaksikielisen suhteen takia. Taulu-kossa 8 ilmenee informanttien identiteettiin liittyviä tekijöitä. Taulukko kertoo yhdistävätkö informantit kielen identiteettiin ja kokevatko he olevansa kaksikielisiä ja -kulttuurisia. Vii-meisessä sarakkeessa ilmenee informanttien halu käyttää äidinkieltään nykyistä enemmän.
TAULUKKO 8. Ulkomailla asuvien pariskuntien kieli-identiteetti
pari puoliso yhdistää kielen identiteettiin
7.2.1 Ulkomailla asuvien pariskuntien äidinkielet ja äidinkielten ylläpitäminen
Neljä informanttia haluaisi käyttää äidinkieltään nykyistä enemmän. Heistä kolme on suoma-laisia naisia ja neljäs on virolainen nainen. Nämä henkilöt asuvat maassa, jossa puhutaan vie-rasta kieltä. (Ks. taulukko 8.) Äidinkielen vähäinen käyttö harmittaa, koska kielen käyttämät-tömyys näkyy myös kielitaidon heikkenemisenä.
P13N: Harmittaa, että kielitaito ruostuu. Haluaisin käyttää enemmän.
Osa informanteista olisi aiemmin suhteessa halunnut käyttää äidinkieltään enemmän, mutta nykyisin ovat tyytyväisiä kielenkäyttöönsä.
P14n: There were times were I didn’t speak much German. Then when I was speaking it again I felt like I sound awkward and have bad grammar. − −.
P17N: Käytän kieltä paljon. Alkuaikoina käytin vähemmän ja äidinkielen ruostuminen oli epä-miellyttävää. Olen onnellinen useista suomalaisista ystävistäni sillä äidinkielen unohtuminen olisi surullista.
Etenkin asioidessa viranomaisten ja terveydenhuollon kanssa äidinkielen käyttö helpottaisi tilannetta ulkomailla.
P12N: Tottakai haluaisin. eikö olisikin hienoa, jos voisin asioida kaupassa tai virastoissa suomek-si? Mutta en ehkä ole oikea henkilö vastaamaan tähän kysymykseen, sillä mielestäni käytän suo-mea niin paljon kuin se täällä tällä hetkellä on mahdollista.
P15n: Ahdistavalta, kyllä haluaisin esim lääkärikäynnillä puhua äidinkieltä.
Kaikki suomalaiset informantit asuvat maissa, joissa kieli on eri kuin äidinkieli. Joukos-sa on myös pareja, joista molemmat puolisot asuvat vieraan kielen maasJoukos-sa. Esimerkiksi yhden parin (P15) nainen on virolainen ja mies suomalainen ja he asuvat Tanskassa. Pari kommuni-koi pääasiassa englanniksi. Vastaavanlaisesti yksi pari (P18) asuu Ruotsissa, mutta miehen äidinkieli on suomi ja naisen puola.
Äidinkieltä ylläpidetään kommunikoimalla sukulaisten kanssa sekä matkustelemalla säännöllisesti synnyinmaahan.
P10N: Sukulaisten kanssa keskustelemalla. Matkustan Suomeen lomilla ja luen uutisia suomeksi.
Kirjallisuuden lukeminen on kuitenkin helpompaa minulle englanniksi.
Osa on myös verkostoitunut muiden ulkomailla asuvien suomalaisten kanssa ja onnekkaim-milla on vertaistovereita jopa samalla paikkakunnalla.
P12N: Tärkein ylläpitokeinoni suomen kieleen on puhuminen ja lukeminen. sosiaalinen media on mahtava keksintö, siellä me ulkomaalaiset kokoonnumme ylläpitämään kielitaitoamme ja jaka-maan kokemuksiamme. Tällä hetkellä käyn myös aika usein Suomessa, mutta tulevaisuudessa en ehkä niin usein. Ranskassa asuu paljon suomalaisia, myös omalla paikkakunnallani meitä on yht 5 kappaletta!
Osa käyttää äidinkieltään päivittäin perheensä kanssa, ja lasten äidinkielen ylläpitämiseksi pari matkustaa synnyinmaahan säännöllisesti.
P16m: I talk it every day, with my wife and my children. − −. But in order to give my children good language abilities, we travel 2−3 times a year to Sami area.
Ulkomailla asuvat informantit ylläpitävät äidinkieltään kommunikoimalla sukulaisten kanssa sekä matkustelemalla säännöllisesti kotimaahan. Myös muut ulkomailla asuvat suoma-laiset mahdollistavat kanssakäymisen omalla äidinkielellä. Lisäksi kaksikielisissä lapsiper-heissä äidinkielen puhuminen lapselle varmistaa, ettei kielitaito pääse heikkenemään.
7.2.2 Ulkomailla asuvien pariskuntien kieli osana identiteettiä
Enemmistö puolisoista yhdistää kielen identiteettiin (ks. taulukko 8). Etenkin äidinkielen rooli on identiteetin kannalta tärkeä, ja jokainen nimesi äidinkielekseen kielen, jonka on ensimmäi-senä oppinut. Suomalaiset informantit kuvailevat suomalaista identiteettiään:
P10N: Suomi. kyllä yhdistän. suomenkieli ja suomalaisuus kulkevat käsikkäin.
P12N: Suomi. Identiteettini on vahvasti suomalainen ja haluan pitää siitä kiinni. Vaikka perheeni asuu ulkomailla, meillä ”virtaa vahvasti suomalainen veri”.
Ei-suomalaiset informantit kuvailevat äidinkielen yhteyttä identiteettiin:
P14n: German and French. Yes I feel it is connected to my identity. Because with the language comes access to the culture and those experiences form your personality.
P19m: Norja. Kyllä, norja kuuluu minun identiteettiin.
Suomalaiset informantit kokivat, että suomalaisuus näkyy kulttuurille ominaisissa tavoissa sekä arvomaailmassa.
P16Nn: Näkyy, sanontatavat ja ilmaisut ilmentävät ajattelutapoja ja arvoja.
P19N: Ehdottomasti näkyy. − −. Täällä kysellään kovasti toisen kuulumisia ja hymyillään paljon ja katsotaan silmiin. Vieraankin kanssa voi alkaa jutella. Suomessa ollaan enemmän omissa oloissaan yleisillä paikoilla eikä niin vain aleta jutella.
Ei-suomalaiset informantit ajattelivat kielen ja kulttuurin kytköksestä eri tavoin, sillä infor-mantit ovat eri kulttuureista lähtöisin.
P10m: Dutch people are quite direct and cold hearted. We use this a lot in our language and this is also how we express ourselves.
P16m: Yes, when I am talking Sami, everybody knows that I am Sami, because my language is expressing my culture, how I am thinking, what is correct in my culture and what is not.
Joukossa olivat kolme informanttia, jotka eivät yhdistä kieltä identiteettiin (ks. taulukko 8). He ovat tietoisia äidinkielestään, mutta kieli ei näissä tapauksissa ole vahvasti yhteydessä identiteettiin.
P11m: Dutch, I don’t relate my identity to my mother tongue.
Osa informanteista koki, että kieli ei ole enää nykyisin vahvasti yhteydessä identiteettiin.
Nämä henkilöt olivat huomanneet asian suhteen muutoksen eli kieli oli aiemmin ollut vah-vemmin yhteydessä identiteettiin. Tähän tunteeseen on voinut vaikuttaa ulkomailla asuminen, jonka myötä äidinkielen käyttö on jäänyt vähäiseksi.
P11N: Suomi, eikä se ole ainakaan enää iso osa identiteettiäni.
P13m: Portuguese. I think it is loosely connected to my identity and gets less with time because I don’t use it as often as the others.
Oletin, että ulkomailla asuvilla pareilla korostuisi hybridi-identiteetti, mutta vain yksi informantti kertoi yhdistävänsä myös puolison kulttuurin omakseen.
P16Nn: Suomi, nykyään puhun saamea äidinkielen lailla, ja minulla on vahva saamelainen identi-teetti äidinkieleeni liittyvän identiteetin lisäksi.
Toisaalta vaikka informantit eivät tässä yhteydessä kertoneet yhdistävänsä useampaa kieltä identiteettinsä, moni kuitenkin koki olevansa kaksi- tai monikulttuurinen, mikä myös mieles-täni luonnehtii kokemusta hybridi-identiteetistä.
Moni informanteista yhdisti äidinkielen ja kansallisuuden identiteettiin. Etenkin omalle kansallisuudelle tyypilliset piirteet nähtiin osana omaa persoonaa ja identiteettiä. Osa koki, että kokemus äidinkielen ja identiteetin yhteydestä oli muuttunut vuosien varrella. Ulkomailla asuvilla informanteilla tällainen identiteetin muutos oli yhteydessä eri kulttuurissa asumiseen ja äidinkielen vähäiseen käyttöön.
7.2.3 Ulkomailla asuvien informanttien kaksikielisyys ja -kulttuurisuus
Moni informanteista piti itseään sekä kaksikielisenä että -kulttuurisena. Osa piti itseään joko kaksikielisenä tai kaksikulttuurisena. Etenkin vähän aikaa yhdessä olleet parit eivät vielä näh-neet itseään kaksikulttuurisena. Joukossa oli myös pitkään yhdessä ollut pari, joka käyttää vain yhtä kieltä, mutta puolisot kokevat omaksuneensa suhteessa kaksi kulttuuria. Osa koki kaksikielisyyden ja kaksikulttuurisuuden eri tavalla puolisonsa kanssa. (Ks. taulukko 8.)
Informantit, jotka pitivät itseään yksikielisenä, perustelivat asiaa yhden kielen käyttämi-sellä.
P11m: Monolingual, although I more frequently think and dream in English.
P13m: No. I learned the two foreign languages the same way I learned mathematics and other sub-jects. − −.
P17m: Monolingual, really only converse in a single language and even though I speak some Swe-dish I do not consider myself multilingual. Even though my dad was from Holland he never spoke the language at home and we did not have the opportunity to learn that language as children.
Informantit, jotka kokivat olevansa kaksikielisiä, käyttävät arjessaan kahta kieltä.
P15Mm: Kaksikielinen, kotona puhuimme kahta kieltä.
P19N: Kaksikielinen. Käytän koko ajan sekä norjaa että suomea. − −.
Vastaavanlaisesti informantit, jotka pitivät itseään monikielisenä, käyttävät useampaa kuin kahta kieltä. Ulkomailla asuvilla pareilla korostui kokemus monikielisyydestä, sillä monessa tapauksessa ympäristön kieli nähtiin kolmantena kielenä.
P10m: Multilingual, because I speak daily more than two languages.
P12N: Voisin sanoa olevani monikielinen, sillä ajattelen suomeksi ja luen suomeksi sekä puhun kieltä lapselleni ja vanhemmilleni, mutta mieheni kanssa kommunikoin pääosin englanniksi. Ym-päristön kieli on ranska, ja yliopistolla opiskelen ranskaa.
Informantit, jotka kokivat olevansa yksikulttuurisia, kokivat olevansa vain oman kult-tuurin edustajia tai yhtäläisyys puolison kultkult-tuurin kanssa oli suuri. Moni korosti kuitenkin olevansa avoin muille kulttuureille, mutta henkilökohtainen kokemus oli silti yksikulttuuri-nen.
P11N: Yksikulttuurinen, koen suomen ja hollannin kulttuurin melko samanlaiseksi.
P14M: I consider myself Finnish but I am very open to other cultures.
Kahden kulttuurin keskellä elävät parit kuvailivat itseään kaksikulttuurisiksi.
P12N: Koen olevani kaksikulttuurinen, Suomi-Ranska. yritän pitää perheessämme yllä suomalaisia tapoja, mutta totta kai osa asioista tapahtuu ranskalaisella tavalla.
P17m: Bicultural, we are a family with 2 cultures, Australia and Finland so we practice both cul-tures in our house.
Monikulttuuriset informantit selittivät kokemustaan sillä, että arjessa yhdistyvät kolme eri kulttuuria, koska pari asuu molemmille vieraassa maassa. Osa kertoi olevansa matkustelun kautta monikulttuurinen, mikä kävi ilmi myös Suomessa asuvien informanttien monikulttuuri-suuskokemuksissa.
P13N: Monikulttuurinen kyllä; tuomme puolisoni molemmat omat kotikulttuurimme yhteiseen ko-tiimme ja asumme kolmannessa maassa. varsinkin keittiössä ja pyhien juhlistamisessa tämä tulee hyvin näkymään.
P15Mm: Monikulttuurinen, olen asunut monessa maassa ja omaksunut sieltä erilaisia näkemyksiä ja käytäntöjä jotka eroavat vain yhden maan yleisestä kulttuurista.
Informantit kokivat, että yhden kielen käyttäminen tekee heistä yksikielisiä ja vastaavanlaises-ti monen kielen käyttö monikielisen. Kokemus kulttuurien omaksumisesta oli hyvin yksilöl-listä, mutta puute kielitaidossa ei vaikuttanut puolison kulttuurin omaksumiseen. Moni koki olevansa kaksikulttuurinen, vaikkei käytössä olisi kuin yksi yhteinen kieli.
7.2.4 Ulkomailla asuvien pariskuntien syrjintäkokemuksia
Verrattuna Suomessa asuviin pareihin, ulkomailla asuvat parit kertoivat enemmän syrjimiseen liittyviä kokemuksia. Monella oli negatiivisia kokemuksia liittyen omien tai puolison tutta-vien asenteisiin kaksikielisestä parisuhteesta.
P10N: Hollannissa osa poikaystävän kavereista ei suostu keskustelemaan kanssani, koska en ole hollanninkielinen. Osa tuttavista ihmettelevät kuinka kykenen olemaan ulkomaalaisen kanssa pari-suhteessa (he eivät kuulemma ikinä kykenisi). Sukulaiset ovat olleet tukena ehkä siksi, että kaksi-kieliset parisuhteet ovat suvussa yleisiä.
P12N: Minua ei miehen perheessä ole kukaan ihmetellyt, vaan ottanut sydämellisesti vastaan.
Omalla puolellani jotkut taasen käyttäytyvät eri tavalla, kun mieheni on läsnä. Isoäitini ei tosin voi sulattaa sitä, että olen ottanut ulkomaalaisen miehen ja mennyt hänen kanssaan naimisiin sekä ot-tanut hänen sukunimensä. Minun olisi hänen mielestään ainakin ottaa yhdistelmänimi.
Osa koki, että myös töissä on ihmetelty kaksikielistä suhdetta.
P15n: Kyllä, suurimpia hankaluuksia työpaikalla jossa oli myös piilorasismia/ kateutta, sukulaiset ehkä pikkasen kateelliset.
Sukulaisten ja ystävien asenteilla on vaikutusta lapsen kaksikielisyyden kehittymiseen (Ro-maine 1995: 238) Myös kasvatusmenetelmiä on ihmetelty sukulaisten toimesta.
P19m: − −. Norjalainen perheeni on välillä ihmetellyt miksi me käytetään lastemme kanssa suo-mea − −.
Verrattuna Suomessa asuviin pareihin ulkomailla asuvat parit nostivat enemmän esille myös positiivisen palautteen, jota ovat saaneet ulkopuolisilta ihmisiltä.
P11N: En ole, ihmiset suhtautuvat erittäin positiivisesti.
P13m: Maybe a little impatience from some strangers who wish I could speak faster or clearer in their language. in general I’ve only felt positive discrimination for having a broader background than other people.
P18M: Ei ollenkaan, päinvastoin eduksi.
Ulkomailla asuvat informantit kertoivat monenlaisista syrjintäkokemuksistaan. Etenkin omien ja puolison sukulaisten ennakkoluulot kaksikielisen suhteen toimivuudesta olivat yleisiä. Tä-män lisäksi negatiivisiin asenteisiin saattaa törmätä myös esimerkiksi työpaikalla. Myös las-ten kaksikielisyyskasvatus herätti sukulaisissa ihmettelyä.