Seuraavaksi käyn läpi ulkomailla asuvien pariskuntien ajatuksia lasten kaksikielisyyskasva-tuksesta. Ensin kerron, kuinka lapsettomat parit ajattelevat lasten kaksikielisyydestä ja onko heille tärkeää kasvattaa omasta lapsestaan tulevaisuudessa kaksikielinen. Tämän jälkeen ha-vainnoin lapsiperheiden ajatuksia lasten kaksikielisyyskasvatuksen merkityksestä. Alalukujen taulukot esittävät kootusti, halutaanko lapsesta kasvattaa kaksikielinen ja onko lasten kaksi-kielisyys toteutunut lapsiperheissä.
8.2.1 Ulkomailla asuvat lapsettomat pariskunnat
Ulkomailla asuvista pareista neljällä ei vielä ole lapsia, mutta kaikki olivat sitä mieltä, että he haluavat kasvattaa lapsistaan kaksikielisiä (ks. taulukko 11). Moni ajatteli kaksikielisyyden luovan enemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
P11m: I consider multilinguality a great advantage in life, so yes.
P14m: Yes, then they are able to choose whether to live/study/work in Finland or Germany, or even somewhere else like a French or English speaking country.
Rontu (2004: 224) toteaa, että vanhempien usko ja asenteet rakentavat hyvän pohjan lapsen kaksikielisyyden kehittymiselle. Aineistossani informantit pitivät tärkeänä lapsen kykyä kommunikoida molempien vanhempien sukulaisten kanssa.
P10m: Yes I would like that because I want my children at least be able to talk and understand both families. And also I have noticed that is is quite convenient if you can speak more than one language (job opportunities, ordering food in foreign countries etc.)
P11N: Kyllä, helpottaa tulevaisuutta ja uusien kielien oppimista. Se myös takaa, että lapsi pystyy kommunikoimaan molempien puolien sukulaisten kanssa.
Lapsen kaksikielisyyteen yhdistettiin kunnioitus kulttuuriperimää kohtaan, kuten myös siinä, että puoliso opettelee partnerin äidinkielen.
P10N: Kyllä. Edelleen kunnioitus omaa alkuperää kohtaan. ja tuntuu, että jos lapsi on monikieli-nen, on muidenkin asioiden oppiminen helpompaa, koska osaa mukautua ympäristöönsä eri lailla.
TAULUKKO 11. Ulkomailla asuvien pariskuntien kaksikielisyyskasvatus (parit, joilla ei ole lapsia)
pari puoliso haluaa
kasvat-taa lapsista
Yksi informantti on syntymästään lähtien itse ollut kaksikielinen, joten hän toivoi, että lapsi oppisi puolison kielen lisäksi hänen kaksi äidinkieltään. Naisella oli kuitenkin epäilys siitä, olisiko kolme kieltä lapselle liikaa.
P14N: I would like my future children to be bilingual, since I feel it is quite an enriching experi-ence to know 2 languages and therefore gain access to at least 2 cultures. Of course I would like it even better if they were trilingual, so they could communicate with all their relatives (in France, Germany, Finland). However I wonder if 3 languages or even 4 (since we mostly use English) wouldn’t be a bit too much for a child.
Nainen haluaisi, että lapsi pystyisi kommunikoimaan kaikkien sukulaistensa kanssa, joita olisi kolmesta eri maasta.
Kaikki parit haluavat kasvattaa lapsesta kaksikielisen, sillä useamman kielen osaaminen mahdollistaa enemmän vaihtoehtoja lapsen tulevaisuudessa. Kielen myötä lapsi oppii myös vanhempiensa kulttuuritaustoista. Lapsen kaksikielisyyteen yhdistettiin myös kunnioitus omaa kulttuuriperimää kohtaan. Myös vanhemman oma kaksikielinen tausta motivoi lapsen kaksikielisyyteen.
8.2.2 Ulkomailla asuvat lapsiperheet
Tutkimuksessani käy ilmi, että parit arvostavat kaksikielisyyttä ja haluavat kasvattaa lapsis-taan kaksikielisiä. Tämä ajatusmaailma näkyy niin lapsettomien parien kuin perheellisten kohdalla. Pillerin (2002: 250) pareilla oli myös vahva sitoutuminen lapsen kaksikielisyyskas-vattamiseen.
TAULUKKO 12. Ulkomailla asuvien parien kaksikielisyyskasvatus (parit, joilla on lapsia)
pari puoliso jos lapset nuo-ria, heidät
Ulkomailla asuvista pareista kuudella on lapsia. Yhdellä parilla lapsi on vielä sen verran nuori, että hänen kielitaidon toteutumistaan on vaikea arvioida. Muut parit kokevat, että lap-sien kaksikielisyys on toteutunut hyvin. Ainoastaan yksi pari ei ole kasvattanut lapsistaan kaksikielisiä, joten lapsi puhuu asuinmaan kieltä ruotsia. (Ks. taulukko 12.)
Parit, joilla on lapsia, pitävät kaksikielisyyttä lahjana ja rikkautena.
P15n: Kyllä, kielitaito on suuri rikkaus ja hyvä ”aivojumppa”.
P17m: Yes, it is great gift for a child to learn multiple languages as they grow up, it enhances the way that they think, it makes them special and stand out. It is also cultural tie back to the homeland if they are not living in their home country.
Vanhemmat pitivät tärkeänä, että lapsi tutustuu molempien vanhempien kulttuureihin sekä pystyy kommunikoimaan kaikkien sukulaisten kanssa.
P14m: Yes we need to raise her as multilingual so she owns both our cultures.
P16Nn: Kyllä, he kasvavat luonnollisesti monikielisiksi, koska puhumme 2 kieltä ja ympäristössä he tapaavat vielä muita kieliä. on tärkeä, että heillä ovat ovet avoimet meidän molempien kulttuu-riin, ja he pystyvät kommunikoimaan sukulaistensa kanssa. − −.
P19m: Ovat, me olemme kasvattaneet heistä monikielisiä. Emme halua sulkea heitä pois norjasta eikä suomesta, emmekä menettää yhteyden heihin omalla äidinkielellämme.
Pystynen (2013: 45) selvitti tutkimuksessaan, että vanhemmille on tärkeää siirtää kielen mu-kana myös tietoa kulttuurista.
Ainut pari, joka ei ole kasvattanut lapsistaan kaksikielisiä, ei valitettavasti kertonut tar-kemmin syitä tähän ratkaisuun. Pari kertoi lapsen pääkielen valintaan vaikuttaneen asuinmaan kieli. Perhe asuu Ruotsissa, joten lasten äidinkieli on ruotsi.
P18n: No, speak only Swedish that is their mother tongue.
Pillerin (2002: 245) mukaan pareilla on mahdollisuus joko kasvattaa lapsista kaksikielisiä tai opettaa heille asuinmaan kieli. Tutkimuksessani melkein kaikki lapsiperheet halusivat kasvat-taa lapseskasvat-taan kaksikielisen, poikkeuksena edellä mainittu pari.
Kaikki vanhemmat kokivat, että lapsen kaksikielisyys on toteutunut toivotunlaisesti.
Moni kuitenkin tiedosti, että toinen kieli on lapsella dominoivampi, mikä näkyi esimerkiksi toisen kielen laajempana sanavarastona.
P17N: Kyllä. Toki suomi on huomattavasti heikompi, tyttäreni kuitenkin puhuu, kirjoittaa ja lukee suomea.
P19N: Monikielisyys on toteutunut hyvin. − −. Sanavarasto on laajempi norjaksi. − −.
Hassisen (2002) tutkimuksessa lapset omaksuivat kaksi kieltä simultaanisti yksi kieli − yksi henkilö -menetelmällä. Jo noin kaksivuotias lapsi yhdisti viron äitiin ja suomen isään. (Mts.
132, 176.) Kuten Hassinen havaitsi, niin lapsi omaksuu kielet melko varhain. Tutkimuksessa-ni pari, jonka lapsi on 2½ -vuotias, ei ole huolissaan lapsen kaksikielisyyden toteutumisesta, sillä lapsi käyttää jo molempia kieliä.
P12N: Hän on vasta taaperoikäinen (2,5v), mutta käyttää sanoja aika tasaisesti suomeksi ja rans-kaksi. Tosin on päivänselvää, että ranskaa käyttää enemmän, koska asumme täällä, mutta tällä het-kellä en ole huolissani hänen kaksikielisyytensä toteutumisesta.
Tutkimuksessani parit käyttivät kasvatuksessaan yksi kieli − yksi henkilö -menetelmää, joka on suositelluin tapa kasvattaa lapsesta kaksikielinen.
P12N: Se on tärkeällä sijalla. tehtävämme on puhua lapsellemme omia kieliämme. Tytöllä on kir-joja sekä suomeksi että ranskaksi ja hän katselee piirrettyjä molemmilla kielillä.
P15n: Jompikumpi puhuu lapselle vain yhtä kieltä tilanteesta ja ympäristöstä välittämättä heti lap-sen syntymän jälkeen.
P16Nn: Yksi vanhempi puhuu yhtä kieltä. lisäksi olen tietoisesti lukenut kirjoja molemmilla kielil-lä, hankkinut suomenkielisiä kirjoja, eskarikirjoja jne. espanjaan olen hankkinut saamen koulukir-joja ja pitänyt lapsille saamen tunteja. Sisareni lapset ovat suomenkielisiä ja isäni, joten olen tietoi-sesti käynyt heillä kylässä, mielellään ilman miestäni, jotta olisi hyvät mahdollisuudet suomen pu-humiselle.
P19N: − −. Olimme siis johdonmukaisia kielenkäytössä. minä puhuin aina suomea, mieheni aina norjaa. Luimme kirjoja molemmilla omilla kielillämme. − −.
Moni pari kertoi myös ottaneensa asioista etukäteen selvää, ja eri lähteissä suositeltiin nimenomaan yksi kieli – yksi henkilö -menetelmää. Myös Pillerin (2002: 247−248) tutkimuk-sessa parit ottivat etukäteen kirjoista ja lehdistä selvää kaksikielisen lapsen kasvattamisesta.
P17N: Meillä oli paljon taustatietoa asiasta. Työskentelin aiemmin tutkimuslaboratoriossa jossa tehtiin myös kaksikielisyystutkimuksia. − −.
Parissa tapauksessa lapsi oppi myös vanhempien kielten lisäksi kolmannen kielen, joka oli ympäristön kielen. Myös näissä tapauksissa vanhemmat puhuivat johdonmukaisesti omaa äidinkieltään lapselle.
P15Mm: Puhun hänelle englantia, vaimoni viroa ja puhumme vaimoni kanssa yhdessä suomea.
päiväkodissa hän on oppinut tanskaa.
P16m: One parent speaks one language. Living in Spain so they will learn Spanish.
Melkein kaikki parit ovat päättäneet kasvattaa lapsesta kaksikielisen. Nämä parit ovat käyttäneet kasvatuksessa suositelluinta yksi kieli – yksi henkilö -menetelmää. Moni kertoi ottaneensa selvää lapsen kaksikielisyyskasvatuksesta etukäteen, mikä osoittaa vanhempien motivaation lapsen kaksikielisyyteen olevan suuri. Osa lapsista omaksuu vanhempien kielten lisäksi kolmannen kielen eli ympäristön kielen.