Ulkomailla asuvien informanttien ajattelun, vitsailun, hellittelyn ja kiroilun kieli . 42

Suomalaiset informantit kertoivat, kuinka ajattelun kieli voi olla ulkomailla asuessa eri kuin äidinkieli.

P10N: Englanniksi. Sanat tulevat mieleen eri kielillä riippuen siitä, milloin olen niitä viimeksi käyttänyt. ammattisanasto tulee pääsääntöisesti englanniksi mieleen (Suomessa olen tehnyt harjoit-telun, mutta kaikki opinnot englanniksi). − −. Ajattelu riippuu myös siitä, missä maassa olen.

P11N: Englanniksi nyt kun olen ulkomailla.

Suurin osa informanteista oli sitä mieltä, että ajattelun kieli vaihtelee tilanteen ja ympäristön mukaan. Moni koki ajattelevansa useammalla kielellä.

P15Mm: Mielestäni mietin molemmilla kielillä. riippuu tilanteesta. Jos olen tekemisissä suoma-laisten kavereiden tai perheenjäsenten kanssa niin yleensä ajattelen suomeksi, kun taas olen teke-misissä englanninkielisen työn tai keskustelun kanssa niin ajattelen englanniksi.

Moni kuvaili persoonansa muuttuvan kieltä vaihdettaessa. Kielenkäytössä näkyivät esimer-kiksi kulttuurille ominaiset kohteliaisuuskäytänteet. Myös äänenkäyttö voi vaihdella kielen mukaan.

P10N: Persoonani vaihtuu kieltä vaihdettaessa. Olen asunut kolmessa maassa ja ollut kolmen kult-tuurin kylvyssä. Keskustellessani suomeksi, on persoonani suomalainen – suorasukaisempi, hilli-tympi ja huumorintajukin muuttuu.. englanniksi puhuessani on persoonani enemmän anglosaksi-nen. Olen erityisen kohtelias, asioita sanotaan kierrellen ja huumorintaju muuttuu brittiläisittäin kuivahkoksi. Hollanniksi tämä ei vielä toimi yhtä luontevaksi, mutta kyllä mukaan on jo tarttunut hollantilaisiakin vaikutteita. Yleisesti hellittelysanat (lieverd ja schatje) tulevat hollanniksi tai eng-lanniksi, kirosanat suomeksi.

P12N: Ranskaa tai saksaa puhuessani persoonani muuttuu siten, että olen ikään kuin kiinnostu-neempi keskustelukumppani puheesta ja heittelen väliin kommentteja (ach so, ah bon). Ranskaa puhuessani ääneni on varmaankin myös matalampi. Myös puheen tempo vaihtelee kielen mukaan.

− −.

Moni kertoi vitsailevansa eri kielillä, jos vain kielitaito siihen riittää. Hellittelysanojen kielessä oli paljon eroavaisuuksia, sillä hellittelyn kieleen vaikuttivat kokemus tunnekielestä sekä vastaanottajan kieli.

P14n: My personality definitely changes depending on the language I use. − −. I actually joke in all 4 languages. − −. We use endearments mostly in Finnish, one English one and one French one very rarely.

P17N: Kyllä, äänenpaino ja korkeus muuttuu eri kielillä puhuessa. Kirosanat ovat suomeksi paljon parempia. Hellittelysanat vastaanottajan mukaan. − −.

Monella äidinkieli oli myös tunnekieli. Informantit, jotka pitivät äidinkieltä tunnekielenä, ker-toivat tunteiden ilmaisemisen olevan helpompaa omalla äidinkielellä.

P10N: Suuret tunteet (viha/rakkaus/onni/suru) tulevat mieleen suomeksi. kun minulla on suuri hä-tä, rupean puhumaan suomea riippumatta missä päin maailmaa olen. − − .

P12N: Tunteiden ilmaisemiseen suomi on edelleenkin ykköskieleni ja tulee olemaankin.

Suomalaiset arvostivat kotimaisia kirosanoja ja myös moni ei-suomalainen informantti pitää niiden käyttämisestä.

P14n: − −. I don’t usually curse, except I might say it in Finnish because I find that funny or for my practice. − −.

P18M: Suomeksi ja ruotsiksi vitsailu käy päinsä mutta ruotsissa ei ole kunnon kirosanoja, jotka te-hoavat.

Informantit kertoivat ajattelun kielen vaihtelevan paljolti ympäristön kielen mukaan.

Etenkin suomalaiset kertoivat ajattelun kielen olevan ulkomailla eri kuin suomen kieli. Suo-malaisilla informanteilla korostui myös äidinkielen rooli tunnekielenä. Vitsailun nähtiin ole-van helpointa sillä kielellä, jonka hallitsee hyvin. Hellittelysanat vaihtelivat parien välillä, sillä moni käytti hellittelysanoja samalla kielellä, jolla ne oli suhteen alussa opeteltu. Kirosa-noissa arvostettiin tehokkuutta, joten suomalaiset kirosanat olivat suosittuja etenkin suoma-laisten keskuudessa.

6.2.4 Ulkomailla asuvien pariskuntien yhteinen kieli parisuhteen voimavarana

Ulkomailla asuvien parien mielestä parasta kaksikielisessä suhteessa oli maailmankuvan laa-jeneminen. Tähän sisältyi uusien kielten ja kulttuurien omaksuminen sekä uusien ihmisten tapaaminen.

P10m: You can exchange cultures and learn something from each other. But at sometimes it is also hard because cultural differences can also be working against you.

P12N: Parasta on ehdottomasti moninaisuus, sellaiset “tuulahdukset”. huomaa, ettei todellakaan elä kuplassa, vaan tajuaa, että asioita voi tehdä muullakin tavalla. − −.

P18n: Have more friends and relatives in other languages.

Yhteisen kielen omaaminen mahdollistaa kommunikoinnin kielellä, jolla asian kertominen luonnistuu parhaiten. Kieli voi myös vaihtua kesken keskustelun, jotta viesti saadaan varmasti perille.

P13N: Parasta on, että jos ja kun jotain ei osaa/pysty sanomaan yhdellä kielellä voi ottaa toisen kielen avuksi. − −.

Parit, jotka ovat opetelleet puolison äidinkielen kokevat äidinkielellä ymmärretyksi tulemisen suhteen parhaimpina asioina.

P19N: −−. Parasta on se, että tulee koko ajan ymmärretyksi omalla äidinkielellä ja että saan puhua täällä Norjassa paljon suomea, siis kotona. − −. On ihanaa, kun on mies, joka kunnioittaa ja rakas-taa suomea! Hän myös rakasrakas-taa suomalaisuutta minussa.

Myös Piller (2002) huomasi, että moni pari kuvaili yhteisen kielen olevan tärkeä osa pa-risuhdetta. Yhteinen kieli ei ole pelkästään suhteen perusta, vaan myös tekijä, joka tekee suh-teesta erityisen. Tällainen parikieli voi olla sekoitus molempien puolisoiden äidinkieliä, sekä muita kieliä. (Mts. 222−223.)

Kielitaito mahdollistaa myös ”salakielen” käytön. Neljä paria käyttää silloin tällöin ”sa-lakieltä”, jotta ulkopuoliset eivät ymmärrä mistä he puhuvat (ks. taulukko 6).

P10N: Jos olemme puolison vanhempien luona, puhumme englantia, jos haluamme pitää asian kahdenkeskisenä. Vastaavasti omien vanhempien kanssa vaihdamme hollantiin. Jos olemme mat-koilla ei hollantia ymmärtävien kanssa, puhumme hollantia salakielenä. − −.

P13m: Sometimes, but not often. I use a “secret language” when I want to exclude others from what I’m saying without needing to whisper.

Myös perheenjäsen voidaan jättää keskustelun ulkopuolelle. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos lapsi ei omaksu kyseistä kieltä missään. Toisaalta lapset omaksuvat kieltä nopeasti, joten tällaisen ”salakielen” käyttäminen saattaa menettää jossain vaiheessa merkityksensä, jos lapsi ymmärtää ajan myötä kyseistä kieltä.

P17N: − − ruotsi salakielenä kun haluamme että tyttäremme ei ymmärrä.

Parit, jotka eivät käyttäneet ”salakieltä”, kokivat sen olevan tarpeetonta ja epäkohtelias-ta. Kuitenkin näidenkin parien keskuudessa oli pareja, jotka kertoivat käyttävänsä ulkopuoli-sille vierasta kieltä tilanteissa, joissa haluttiin esimerkiksi neuvotella kotiin lähtemisestä.

P14N: Not usually, since it’s rude to all of a sudden use a different language no one else can un-derstand. − −. I might have once or twice discreetly said “mennäänkö?” when I wanted to leave a party early and wanted to know how he feels about it without having everyone around to know about it. − −.

P16Nn: Ei. Saame on luonnollinen kommunikaatiokielemme, voimme huviksemme puhua muita kieliä, mutta ei ole tarvetta mustanaamio-kilpeen.

Tietyn kielen käyttäminen voi olla jossain tilanteessa myös totuttu tapa, kuten eräs pari kertoi neuvottelevansa ruokaostoksista kaupassa tietyllä kielellä, jota muut eivät ymmärrä. Tässä tarkoituksena ei ollut muiden sulkeminen pois keskustelusta, vaan totuttu tapa.

Informantit kokivat, että kaksikielinen parisuhde mahdollistaa maailmankuvan laajene-misen uusiin kulttuureihin tutustulaajene-misen myötä. Useamman kielen hallinta mahdollistaa sen, että jos yhdellä kielellä ei löydä oikeaa sanaa, niin voi ottaa toisen kielen avuksi. Parit

käytti-vät ”salakieltä” pääasiassa saadakseen yksityisyyttä ulkopuolisilta ihmisiltä sekä omilta per-heenjäseniltä.