Seuraavaksi käsittelen Suomessa asuvien pariskuntien kokemuksia kielen ja identiteetin yh-teydestä. Havainnoin, kuinka kaksikielisessä parisuhteessa kielet ja kulttuurit linkittyvät iden-titeettiin. Luvussa 6 käsittelin informanttien kokemuksia suhteen monikielisyydestä kielen-käytön kannalta, ja tässä luvussa käsittelen informanttien yksilöllisiä kokemuksia monikieli-syydestä identiteetin kannalta. Kerron myös, onko informanteilla ollut negatiivisia kokemuk-sia kaksikielisen suhteen takia. Taulukossa 7 ilmenee informanttien identiteettiin liittyviä tekijöitä. Taulukko esittää yhdistävätkö informantit kielen identiteettiin ja kokevatko he ole-vansa kaksikielisiä ja -kulttuurisia. Viimeisessä sarakkeessa ilmenee, jos informantti haluaisi käyttää äidinkieltään nykyistä enemmän.
TAULUKKO 7. Suomessa asuvien pariskuntien kieli-identiteetti
pari puoliso yhdistää kielen identiteettiin
P6m (englanti) X X
P7 P7Nn (italia) X X X X
P7M X X X
P8 P8N X X X
P8m (ranska) X X X
P9 P9n (ruotsi) X X X
P9M X X
7.1.1 Suomessa asuvien pariskuntien äidinkielet ja äidinkielten ylläpitäminen
Informanteilla oli erilaisia kokemuksia liittyen omaan äidinkielen käytön riittävyyteen. Mie-lestäni oli mielenkiintoista, että kolmesta äidinkieltään kaipaavasta henkilöstä kaksi asui Suomessa (ks. taulukko 7). Yksi informantti haluaisi käyttää parisuhteessaan enemmän suo-mea.
P5N: käytän kokonaisuutena riittävästi äidinkieltäni, mutta tietysti haluaisin käyttää sitä entistä enemmän ja monipuolisemmin myös mieheni kanssa.
Suomenitalialainen nainen haluaisi käyttää toista äidinkieltään italiaa enemmän. Hän kuvailee kaipaavansa toista äidinkieltään.
P7Nn: Haluaisin ja toivoisin sitä suuresti. Kaipaan toista äidinkieltäni suunnattomasti!
Erikoista oli, että eräs informantti haluaisi käyttää äidinkieltään nykyistä vähemmän. Hän kertoi äidinkielen käyttämisen olevan luonnollista, mutta haluaisi käyttää muita kieliä enem-män.
P2m: I would actually want to use it less, on behalf of the other languages I know. It feels com-mon and natural to be using mother tongue.
Suurin osa informanteista kokee käyttävänsä äidinkieltään tällä hetkellä tarpeeksi.
Vaikka suhteessa käytettäisiin molemmille vierasta kieltä, niin äidinkieltä pääsee käyttämään ainakin omien sukulaisten kanssa.
P8m: I use it enough. No issue.
Ei-suomalaiset informantit kertoivat ylläpitävänsä äidinkieltään esimerkiksi lukemalla, mat-kustelemalla sekä pitämällä säännöllisesti yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin.
P9n: Kotona puhun puolisoni ja lapseni kanssa ”kyökkiruotsia”. Luen jonkun verran, kuuntelen jonkun verran ruotsinkielisiä ohjelmia; en säännöllisesti. Käyn ruotsissa 1−2 kertaa vuodessa, yh-teensä n 2 viikkoa.
P7Nn: Ylläpidän italian äidinkieltäni lukemalla italialaista kirjallisuutta ja katsomalla italialaisia tv-ohjelmia ja elokuvia, puhumalla sitä perheeni kanssa sekä käymällä aina säännöllisesti Italiassa.
P5m: Olen facebookissa ystävieni kanssa, soitan puheluita, puhun poikani kanssa äidinkielelläni.
Luen kirjoja ja lehtiä ja uutisia netistä omalla kielelläni. käyn säännöllisesti kotimaassani.
Suurin osa informanteista koki käyttävänsä äidinkieltään riittävästi. Informantit kertoivat ylläpitävänsä äidinkieltään hyvin samanlaisilla keinoilla, kuten hyödyntämällä synnyinmaan mediaa tiedonlähteenä.
7.1.2 Suomessa asuvien pariskuntien kieli osana identiteettiä
Kaksikulttuurisille pareille käsitys identiteetistä voi olla haastava, sillä henkilö miettii mihin kulttuuriin kuuluu ja samanaikaisesti henkilö kokee perhesiteen mahdollisesti molempiin kult-tuureihin (Piller 2002: 185). Suurin osa tutkimukseni informanteista yhdistää jollain tapaa kielen identiteettiinsä. Etenkin äidinkielen merkitys identiteetissä korostuu.
P1N: Suomi on virallinen äidinkieleni. Englantia pidän nykyisin lähes äidinkielisenä kielenä itsel-leni. koen kuitenkin identiteettini olevan vahvasti suomalainen – tähän yhtenä osana kuuluu myös suomen kieli.
P2m: My mother tongue is Portuguese, and it is surely connected to my personality, since I can express my feelings more openly and freely when using it.
P3n: My mother tongue is Japanese and it’s connected to my identity very much.
P5N: Suomi. Totta kai äidinkieli on vahvasti osa identiteettiäni, mutta ei tietenkään pelkästään.
P7M: Suomen kieli on äidinkieleni. Yhdistän tämän suomalaisuuteen ja suomalaisuuden omaan identiteettiini.
Poikkeuksena yksi suomalainen nainen, joka ei koe kielen olevan kytköksissä identiteettiinsä.
P6N: Suomi [äidinkieli]. En [yhdistääkö identiteettiin].
Identiteettiin voi myös yhdistää useamman kulttuurin. Identiteetti on harvoin pysyvä, sillä ihminen voi saada uusia identiteettejä, joita voi olla useampi (Piller 2002: 10).
P7Nn: Äidinkieleni ovat italia ja suomi ja kyllä yhdistän kummatkin identiteettiini. Jokseenkin ita-lian vahvemmin.
P9n: − −. Minussa on monta ”kulttuureja” tai identiteetin kiinnikohtia, jota jaan erilaisten muiden ihmisten kanssa: nainen, keski-ikäinen, kielellinen vähemmistö, maahanmuuttaja − −. Enemmän näkyy ”suomalaisuutta” minussa, kun käyn Ruotsissa. Mutta en osaa sanoa, kuuluuko kielen käy-tössäni.
Monen mielestä kulttuuri näkyy tavalla tai toisella kielen käytössä. Suomalaisuus näkyy esimerkiksi seuraavanlaisesti:
P1N: Oma suomalaisuuteni paistaa englannista välillä läpi, erityisesti silloin kun olen väsynyt, en-kä jaksa kiinnittää huomiota intonaatioon ja ääntämykseen, silloin puheessani on varsin tasapaksu suomalainen nuotti. Käytän sekä suomea että englantia puhuessani paljon ilmeitä ja eleitä selittä-miseen.
P2N: Näkyy vahvasti. Olen äidinkieltä käyttäessäni hyvin ”suomalainen” ja koen esim suomalai-sen runouden olevan vahvasti osa minua. Toisaalta englannin kielen käyttäminen on tuonut esiin myös uusia puolia itsestäni. Nämä kaksi kieltä tekevät sen, mitä olen tänä päivänä.
P7M: Omassa kielessä ei ehkä niinkään. Suomalaisuus näkyy ehkä rauhallisuutena ja vähäisinä eleinä.
Muut kulttuurit näkyvät esimerkiksi äänenkäytössä ja kulttuurille ominaisissa tavoissa.
P3n: I always pay attention to politeness and preciseness. Because these are important in Japanese culture.
P7Nn: Näkyy! Sanastossa, eleissä, ilmeissä, äänenkäytössä, tavassa puhua ja tuntea. Oikeastaan se näkyy kaikessa. Myös ihmisen tavassa olla.
P8m: Voice and gestural are more ”Latin” than Finish people for example.
Suurin osa informanteista yhdistää äidinkielen identiteettiin. Osa kokee yhdistävänsä useam-man kielen tai kulttuurin identiteettiin. Moni kuvailee kulttuurille ominaisten piirteiden näky-vän kielen käytössä, esimerkiksi äänenkäytössä.
7.1.3 Suomessa asuvien informanttien kaksikielisyys ja -kulttuurisuus
Informantit, jotka kokevat olevansa yksikielisiä, perustelevat kokemustaan pitkälti kielitaidon varassa.
P3n: If the definition of bilingual is using two languages equally fluently, I’m a monolingual.
P4N: Yksikielinen suomenkielinen, vaikka käytän englantia enemmän ja siten ajattelen useammin myös englanniksi. Suomen kieli on kuitenkin sen verran vahvempi kuin englannin kieleni.
P5N: Olen yksikielinen, mutta puhun arjessa myös toista kieltä. en koe osaavani englantia niin hy-vin, että voisin sanoa olevani kaksikielinen.
Suurin osa informanteista kokee olevansa kaksi- tai monikielinen (ks. taulukko 7). Pillerin (2002: 266) tutkimuksessa parit kokivat olevansa kaksikielisiä ja ylpeitä siitä. Tutkimukses-sani kokemus kaksikielisyydestä perustui kahden kielen päivittäiseen käyttöön.
P2N: Koen olevani kaksikielinen. käytän suomen kieltä arkipäiväisessä elämässä, mutta puolison kanssa keskustelemme päivittäin englannin kielellä. Lisäksi minulla on ystäviä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
P6N: Kaksikielinen, koska vaihdan kieltä tuosta vain suomen ja englannin välillä, ja toisaalta jopa unohtelen sanoja suomeksi ja saatan löytää niitä paremmin englanniksi.
Monessa tapauksessa informantit kokivat kaksikielisyyden muodostuvan oman äidinkie-len sekä suhteen pääkieäidinkie-len jokapäiväisestä käytöstä. Vain parit, jotka kommunikoivat omalla ja puolison äidinkielellä, kokivat kaksikielisyyden muodostuvan näiden kielten käytöstä. Suh-de voi siis olla kaksikielinen, vaikkei osaisikaan puolison äidinkieltä. Informantit, jotka koke-vat olevansa monikielisiä, selittävät kokemustaan useamman kuin kahden kielen käytöllä.
Moni koki olevansa koulukaksikielinen eli useampi kieli on omaksuttu aiempien kieliopinto-jen kautta.
P4m: Multilingual because I speak 4 languages.
P7M: Koen olevani monikielinen henkilö, sillä vaikka ajattelen vain yhdellä kielellä pystyn kom-munikoimaan sekä suomeksi että englanniksi melko lailla samalla tavalla. Tämän lisäksi ymmär-rän ja pystyn jollain tavoin kommunikoimaan myös italiaksi ja ruotsiksi. Olen aina ollut vahva englannin kielessä, jonka vuoksi koen itseni siltä osalta kaksikieliseksi.
Mielenkiintoista oli, että informanttien kokemukset omasta kieli- ja kulttuuritaustastaan olivat hyvin erilaisia. Moni onkin omaksunut puolison kulttuurin osaksi omaa identiteettiään.
Huomioitavaa on, että vaikka informantti ei osaa vierasta kieltä, niin hän voi silti omaksua vieraan kulttuurin. Informantit, jotka kokevat synnyinmaansa kulttuurin osaksi identiteettiä:
P4N: Yksikulttuurinen, sillä olen asunut lähes koko elämän Suomessa. Kuitenkin tietynlaista kult-tuurin ymmärtämistä minulla on mieheni kultkult-tuurin suhteen ja tietyissä asioissa kultkult-tuurin ymmär-täminen näkyy käyttäytymisessäni.
P3n: I’m a monocultural person. I was born in Japan and had lived there for 40 years. But I’m in-terested in other cultures and like to learn about them.
Informantit, jotka kokevat omaksuneensa myös puolison kulttuurin kokevat olevansa kaksi-kulttuurisia.
P2m: Bicultural, because some of my habits have changed due to the contact with my gf’s culture.
P3M: Kaksikulttuurinen. Japanin kulttuuri on minulle tutu useamman vuosikymmenen takaa ja olen matkustanut/oleskellut japanissa paljon.
Osa kokee omaksuneensa vuosien varrella useamman kulttuurin.
P9M: Monikulttuurinen, koska asunut useammassa maassa, joka vaikuttaa maailmankatsomuk-seen.
P7M: Koen olevani jossain määrin monikulttuurinen, koska italialaisuus on tarttunut myös mi-nuun, ainakin tietyissä asioissa. Tiedän ja osaan toimia myös italialaisten tapojen ja menojen mu-kaan joka lisää minussa monikulttuurisuutta.
Suurin osa informanteista koki olevansa kaksikielinen yksilö. Tätä perustellaan kahden kielen käytöllä. Osa vähän aikaa yhdessä olleista pareista ei vielä osaa puolison kieltä tar-peeksi, mutta tästä huolimatta informantit kokevat puolison kulttuurin omakseen ja kuvailevat olevansa kaksikulttuurisia. Nämä kokemukset kaksikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta olivat hyvin yksilöllisiä.
7.1.4 Suomessa asuvien pariskuntien syrjintäkokemuksia
Osa informanteista on kohdannut kritiikkiä ulkopuolisilta liittyen kaksikieliseen suhteeseensa.
Monella on henkilökohtaista kokemusta sukulaisten negatiivista asenteista.
P1N: Kielivalinnan puolesta en ole. Ulkomaalaisen kanssa seurustelu on ehkä aiheuttanut sukulais-ten tuttavien ja tuntemattomien parissa jonkin verran keskustelua, mutta syrjintää en ole kokenut.
P2m: Both my and my gf’s parents and relatives were against our relationship at the start (nowa-days her parents and relatives still are), mainly because they wanted us to find a partner at our own countries, someone who shares the same cultural values.. my parents claimed that finns are “too cold”.
P5N: Osa sukulaisista on ollut varauksellisia. Olemme tulleet torjutuksi joissakin tilanteissa, koska hän ei ole suomalainen. ravintolassa poket ovat tulleet kysymään, että onko minulla ongelmia ko.
miehen kanssa jo poistuttaemme ravintolan ulkopuolelle. Kotimme ikkunat on räjitty nuorten toi-mesta meidän sisällä ollessamme.
Joskus Suomessa sattuneet tilanteet ovat johtuneet väärinymmärryksestä liittyen ulkopuolisten ennakkoluuloihin.
P8m: Not really, French culture has still some kind of good image. Sometimes I expereinced some discrimination/racism when people thought I was Russian or Turkish..
Positiivista on, että kaikki eivät ole kokeneet kritiikkiä liittyen parisuhteeseensa. Tästä esi-merkkinä suomenitalialainen nainen, joka kuvailee kokemuksiaan syrjinnästä.
P7Nn: En ole, pelkkää ihailua. J
Osa informanteista on kokenut jonkinlaista syrjintää koskien kaksikielistä parisuhdetta. Ulko-puoliset ihmiset saattavat ennakkoluulojen takia olla epäluuloisia ja jopa informanttien suku-laiset ovat kertoneet epäilyksistään kaksikielisestä suhteesta.