Seuraavaksi tarkastelen Suomessa asuvien pariskuntien kielenkäyttöä. Kuvailen, kuinka parit valitsevat pääkielen, jolla kommunikoivat keskenään. Selvitän myös pitävätkö informantit itse suhdettaan monikielisenä. Tarkastelen myös informanttien kielenvalintaa esimerkiksi ajatelta-essa ja kiroiltaajatelta-essa. Lopuksi selvennän, mitkä tekijät ovat parien mielestä kaksikielisen suh-teen parhaita puolia sekä haasteita. Taulukko 5 esittää kootusti pariskuntien pääkielet sekä mahdolliset muut kommunikointikielet. Taulukossa ilmenee myös, jos pari käyttää keskenään
”salakieltä”. Lisäksi taulukossa näkyy, ketkä informantit pitävät parisuhdettaan monikielisenä ja onko kielimuuri heille tuttu käsite.
TAULUKKO 5. Suomessa asuvien pariskuntien kielenkäyttäminen
pari parin
P7 suomi X P7Nn X
P7M X
P8 ranska englanti X P8N X X
P8m X
P9 ruotsi suomi P9n X X
P9M X X
6.1.1 Suomessa asuvien pariskuntien pääkielen valinta
Englanti oli parien suosituin pääkieli. Vain yksi pari käytti pääkielenään suomea. Kolmella parilla suomi oli toinen kommunikointikieli. (Ks. taulukko 5.) Pääkielen valintaan vaikutti monessa tapauksessa yhteisen kielen löytyminen, mitä pidettiin kielenopiskelun kannalta en-sisijaisena.Monelle parille englanti oli molemmille entuudestaan tuttu kieli, joten sen valikoi-tuminen pääkieleksi oli luontevaa.
P1N: Englanti, koska kieli on molemmille luonteva ja helppo kieli.
P2N: Englannin kieli. molemmat osasivat englannin etukäteen.
P4m: Mostly English because it’s universal and also it is like mother tongue for me as i started to study in English since when i was 4 years old.
Myös Muikku-Wernerin (2007: 121) tutkimuksessa moni pareista valitsi pääkieleksi kielen, jota molemmat osasivat entuudestaan. Piller (2002: 135) kiinnitti huomiota siihen, kuinka enemmistökieleen (englanti) päätyneet parit pitivät kielenvalintaa itsestäänselvyytenä, mikä näkyi myös vastausten lyhyydessä. Myös tässä tutkimuksessa moni vastasi lyhyesti peruste-lematta pääkielen olevan ”englanti”.
Yhdessä tapauksessa suomi on parin molempien informanttien äidinkieli (ks. taulukko 5), joten pääkielen valinta oli helppo. Parin nainen on luonnollinen kaksikielinen ja hänen äidinkieliään ovat suomi ja italia. Miehen äidinkieli on suomi.
P7M: Tämä on molemmilla äidinkieli ja asumme Suomessa.
Pääkieli voi myös muuttua suhteen aikana. Seuraavissa tapauksissa yhteinen kieli oli aluksi englanti. Toisessa tapauksessa kieli vaihtui kielitaidon karttumisen myötä ranskaan ja toisessa tapauksessa ruotsiin.
P8N: Ranska. Englanti on vahva kakkonen. Englantiin päädyttiin ensin koska en puhunut ollen-kaan ranskaa, ransollen-kaan on päädytty sen jälkeen kun olen kieltä oppinut.
P9n: Ruotsi keskenään. Suhteemme alussa en osannut ollenkaan suomea. Englanti oli ensimmäi-nen yhteiensimmäi-nen kielemme, mutta koska asuimme viisi vuotta Ruotsissa, melko pian yhteiensimmäi-nen kieli muuttui ruotsiksi.
Tutkimuksessani lähes kaikki parit kuvailivat kahden kielen käytön olevan heille luon-nollista. Suosituin pääkieli oli englanti, sillä se oli monelle entuudestaan tuttu kieli. Informan-tit pitivät ensisijaisena yhteisen kielen löytymistä. Joissain tapauksissa pääkieli on ollut koko suhteen ajan sama. Kielitaidon kehityttyä pääkieli voi myös vaihtua.
6.1.2 Suomessa asuvien pariskuntien monikielisyys
Informantit, jotka pitivät suhdettaan monikielisenä (ks. taulukko 5), perustelivat asiaa sillä, että he käyttävät suhteessaan useampaa kuin yhtä kieltä. Suhde määriteltiin siis monikieliseksi kielenkäytön kannalta. Riittävänä syynä suhteen monikielisyyteen pidettiin myös vain toisen puolison kielitaitoa useammassa kielessä.
P6m: Yes, since my wife speaks English.
P4m: Yes we are! I can speak my spouse’s mother tongue.
Monen mielestä suhde oli monikielinen, jos molemmat puolisot osaavat edes vähän toistensa äidinkieliä. Suurin osa puolisoista ymmärtää edes jonkin verran puolison äidinkieltä, vaikkei pysty tuottamaan kieltä.
P3M: Kyllä. Osaan vähän japanin kielen perusteita, mutta puolison kanssa eniten käytämme englan-tia.
P3n: Yes, we are. i speak my husband’s mother tongue a litlle (elementary level).
P8N: Osaan puolisoni äidinkieltä, käytämme myös englantia. Puolisoni osaa äidinkieltäni vähän (n A1.3-tasolla).
P8m: Multilingual, yes even i cannot speak fluently English but my wife speaks French.
Informantit, jotka eivät pitäneet suhdettaan monikielisenä (ks. taulukko 5), olivat sitä mieltä, että yksi yhteinen kieli ei tee suhteesta monikielistä.
P2N: En. puhun jonkin verran portugalia, mutta kommunikoimme suurimman osan ajasta englan-nin kielellä.
P2m: No, we are only able to speak to each other in English.
Osan mielestä kielitaito ei ole vielä tarvittavalla tasolla, jotta suhdetta voisi luonnehtia moni-kieliseksi, mutta suhde voi muuttua monikieliseksi kielitaidon parannuttua.
P5N: En sanoisi suhdettamme monikieliseksi siksi, että emme tosi hyvin osaa englantia kumpi-kaan ja minä en osaa kuin muutamia sanoja mieheni äidinkieltä ja hän vasta auttavasti suomea.
P5m: En. Emme puhu toistemme kieliä niin hyvin, että voisi puhua monikielisyydestä.
Vaikka parit ovat lähtöisin erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista, niin heidän kielenkäy-tössään oli yhtäläisyyksiä. Useimmiten parit käyttivät pääasiassa tiettyä kieltä keskenään, ja sukulaisten ja ystävien kanssa kieli valikoitui muiden henkilöiden kielitaidon mukaan.
P2N: Käytämme aina englannin kieltä. ainoastaan silloin, jos paikalle tulee minun/puolison ystäviä tai sukulaisia. tällöin kieli voi vaihtua hetkeksi, mutta kahdestaan ollessamme puhumme englannin kielellä.
P3n: We usually talk in English, because my Finnish is not good enough. I try to speak in Finnish when I’m with his parents because they don’t speak English.
P7M: Keskenämme suomea, paitsi puolison italian suvun luona. Hänellä kieli vaihtuu perheen keskusteluissa usein italian ja suomen välillä.
Jotkut käyttivät pääasiassa kahta kieltä. Näillä pareilla kielen vaihtelu näkyi kielen vaihtami-sena keskustelukumppanien kielitason mukaan.
P8N: Englantia ja ranskaa. Kotona englantia enemmän, riippuu todella paljon siitä mistä puhutaan ja mielialasta (onnellinen, vihainen, väsynyt, innostunut jne), sitten riippuen ystävien kielitaidosta joko englantia tai (etenkin Ranskassa) ranskaa. Perheiden suhteen sama.
P9M: Ruotsi. Jos on suomenkielisiä vieraita käytetään suomi ja ruotsi sekaisin. Lasten kanssa mieheni puhuu suomi ja minä ruotsi.
Informantit määrittelivät parisuhteensa monikieliseksi kielenkäytön kannalta, jos he käyttivät useampaa kuin yhtä kieltä. Myös toisen puolison kyky kommunikoida kahdella tai useammalla kielellä riitti määrittämään suhteen monikieliseksi. Informantit, jotka käyttivät suhteessaan yhtä kieltä, eivät kokeneet suhteen olevan monikielinen, vaikka pääkieli ei ollut kummankaan puolison äidinkieli.
6.1.3 Suomessa asuvien informanttien ajattelun, vitsailun, hellittelyn ja kiroilun kieli
Romainen (1995: 31−33) mukaan kieli voi olla eri ajateltaessa, uneksiessa tai kiroiltaessa.
Tämä korostui myös minun tutkimustuloksissani, sillä moni informanteista kertoi kielen vaih-televan edellä mainittujen tilanteiden mukaan. Moni kertoi ajatvaih-televansa äidinkielellään.
P6m: English. English.
P7M: Suomen kielellä.
P9N: Ajattelen ruotsiksi jos olen itseni kanssa ja pohdin omia asioita. Ruotsi on myös luovuuden kieli, ainakin ollut tähän asti. Syvät tunteet ovat myös ruotsinkielisiä tai linkittyvät ruotsinkieliseen kirjallisuuteen (runoja yms). Töissä ja muiden ihmisten suhteen ajattelen suomen kielellä, koska se on yleinen toimintakieli.
Osa oli sitä mieltä, että ajattelun kieli vaihtelee tilanteen ja ympäristön mukaan. Esimerkiksi suomalaisessa kontekstissa ajattelun kieli on suomi.
P4N: Ajattelen useammin englannin kielellä, mutta esim nyt vastatessani suomen kielellä myös ajatukseni tulevat suomen kielellä. Vanhempieni kotikaupungissa ajattelen enemmän suomeksi, sillä käytän myös suomea enemmän.
P7Nn: Ajattelen kummallakin kielellä. Monesti riippuu tilanteesta, paikasta ja missä maassa olen ja kenen kanssa olen tekemisissä. Suomessa enimmäkseen suomeksi, Italiassa italiaksi.
Yllättävää oli, että eräs informantti kertoi ajattelun kielen olevan yleensä eri kuin äidinkieli.
P2m: Most of times my thoughts are in English, because i find it easier than my mother language, i also push myself into thinking and translating thoughts to French, because i want to improve my skills in this language. Sometimes I even dream in English, which is a bit strange.
Moni oli sitä mieltä, että persoona muuttuu kun kieli vaihtuu. Vieraalla kielellä voi olla helpompi esimerkiksi puhua tunteista. Moni kuvaili myös kuulostavansa erilaiselta eri kielillä.
P7N: Kyllä! Persoonallisuuteni ja puhetyylini muuttuvat vahvasti kieltä vaihtaessani. Italian kielel-lä on helpompi vitsailla. Italian kieltä käyttäessäni olen iloisempi, vivahteikkaampi, värikkäämpi, kovaäänisempi ja eloisampi. − −.
P6N: Muuttuu, englanniksi saatan kuulostaa pehmeämmältä. suomea puhuessani puhun töksähte-levämmin. − −.
P2N: Muuttuu, englannin kielellä minun on helpompi ilmaista kaikkia tunteitani. olen avoimempi ja uskallan kertoa omista ajatuksista ja tunteista. − −.
Osa informanteista oli sitä mieltä, että persoona ei muutu kieltä vaihdettaessa.
P4m: My personality and style of speaking stays same. I use all the 4 languages I know. I curse in all the 4 languages I know.
P8m: No specific change.
Tutkimuksessani käy ilmi, että useimmiten miehet eivät usko persoonansa muuttuvan kieltä vaihdettaessa, kun taas naiset huomasivat olevansa avoimempia ja iloisempia toisella kielellä.
Samantapaisesti Muikku-Werner (2007: 124) havaitsi tutkimuksessaan, että miehet eivät us-koneet kielenkäytössä tapahtuvan muutosta kielen vaihtuessa, mutta naiset sen sijaan mukaut-tivat kielenkäyttöään kielen mukaan.
Moni koki vitsailun olevan helpompaa omalla äidinkielellä, sillä vitsailu vaatii hyvän kielitaidon.
P1N: Vitsailen edelleen luontevammin suomeksi, mutta englanti on alkanut toimimaan nykyisin myös huumorin kielellä.
P2m: When joking, I use my mother language, mostly because I joke with my friends, and because my girlfriend does not quite get jokes in English. − −.
Hellittelysanojen kielen valinnassa oli paljon eroja informanttien kesken. Osa hellitteli mie-luummin englanniksi kuin suomeksi. Osa hellitteli puolisoa ja lapsia eri kielillä.
P3n: − −. Showing affection is not common in jepanese custom. in Japanese, it would be embar-rassing. but in English, I can say. Strange! − −.
P4N: Hellittely ja kirosanat tulevat englanniksi, sillä hellittelysanat ovat pehmeämpiä ja kirosanat ei kuulosta niin pahoilta.
P5N: − −. Hellittelysanat tulevat suomeksi sillä ne opeteltiin jo suhteen alkuvaiheessa.
P6N: − −. Hellittelytkin tulevat helpommin englanniksi. toki lapsille yleensä kyllä sanon hellitte-lysanat suomeksi.
Kirosanojen käyttö vaihteli myös paljon. Osa kiroili kaikilla kielillä, osa äidinkielellään, osa vieraalla kielellä.
P3n: Cursing – Finnish. I never curse seriously but half joking. Sounds of Finnish swear words are funny.
P4m: − −. I curse in all the 4 languages I know.
Informanttien kieli vaihteli keskenään paljon eri tilanteiden mukaan. Moni kertoi ympäristön ja tilanteen kielen vaikuttavan ajattelun kieleen. Suurin osa informanteista kertoi ajattelevansa äidinkielellään. Hellittelyn, kiroilun ja vitsailun kielet olivat hyvin yksilöllisiä.
6.1.4 Suomessa asuvien pariskuntien yhteinen kieli parisuhteen voimavarana
Informantit kertoivat, että uuden kielen oppiminen ja uuteen kulttuuriin tutustuminen ovat parhaita puolia kaksikielisessä suhteessa. Uuden kielen ja kulttuurin myötä tutustuu myös uusiin ihmisiin.
P5N: Parasta mielestäni on se, että saan tavata hänen ystäviään ja sukuaan ja tutustua paremmin hänen omaan kulttuuriinsa ja sen tapoihin. Hienoa käydä maassa, johon en varmasti ilman hänen tuntemistaan olisi mennyt. − −.
P7M: Parasta on itsellekin uuden kielen oppiminen sekä erilaisen kulttuurin oppiminen.
P9n: − −. Parasta on tietenkin puolisoni itse. Hänen kautta olen saanut (ja joutunut) tutustua ja
”sukeltaa” minulle uuteen kulttuuriin, tapaan olla ja kieleen. − −.
Monen informantin mielestä parasta kaksikielisessä suhteessa on yhteinen kieli. Tämä yhtei-nen kieli ei monesti ole kummankaan äidinkieli, joten kommunikointi tapahtuu molemmille vieraalla kielellä, mikä antaa pareille tasapuolisen aseman.
P2N: Parasta on yhteinen kieli, jonka olemme luoneet. puhumme kieltä, joka ei ole kummankaan äidinkieli. seurustelumme aikana olemme oppineet ymmärtämään toisiamme paremmin ja semaan asioita, jotka tuntuisivat ”imeliltä” sanoa suomen kielellä. tuntuu siltä, että tunteiden ilmai-seminen on helpompaa englannin kielellä.
P6m: − −. Good thing you can have secret code words when visiting home country.
Pillerin (2002: 143) parit käyttivät termejä, kuten Germish tai Denglish, kielten sekoittamisesta.
Tutkimuksessani eräs pari kertoi käyttävänsä keskenään eri kieliä sekaisin, mikä nähtiin suhteen voimavarana.
P1N: Parasta on myös se, että puolison kanssa kehittää tavallaan oman salakielen, jota muut eivät välttämättä ymmärrä. Viljelemme puheessamme välillä esim suomea, englantia ja nigerialaista pidgin englishiä sekaisin.
Osa pareista kertoi käyttävänsä tietoisesti ”salakieltä” eli he kommunikoivat jollain ym-päristölle vieraalla kielellä, jotta ulkopuoliset eivät ymmärrä keskustelun sisältöä (ks. tauluk-ko 5).”Salakieleksi” valitauluk-koituu kieli, jota ultauluk-kopuoliset eivät ymmärrä, joten esimerkiksi suo-men kielen käyttäminen ulkomailla mahdollistaa keskustelun yksityisyyden.
P1N: Nigerian matkalla käytimme suomea tilanteissa, joissa emme halunneet muiden ymmärtävän mistä puhuimme. Tätä teimme esimerkiksi julkisilla paikoilla, kun puhuimme päivän ohjelmasta tai suunnitelmista − −.
P4N: Suomen kieltä Intiassa joskus, jos jonkun käytös ärsyttää tai jos ei haluta muiden ymmärtä-vän, sillä kyse on henkilökohtaisesta asiasta, kuten missä roskis kuukautistarpeille.
P7M: Käytämme, sellaisissa tilanteissa käytämme italiaa kun haluamme kysyä esim jotain läsnä olevasta henkilöstä, emmekä halua että tämä kyseinen henkilö tajuaa sitä. Tämä antaa yksityisyyt-tä.
P8m: Yes, we use French sometimes in public in Finland to be peaceful.
Myös Sirkeisen (2008) tutkimuksessa pari käytti ”salakieltä”. Sirkeinen kuvaa ”salakielen”
olevan voimavara, jota kaksikieliset voivat käyttää henkilökohtaisen tilan saavuttamiseksi.
(Mts. 41−42.) Tutkimuksessani osa pareista ei kielitaidon puitteissa pysty käyttämään ”sala-kieltä” tai ei halua käyttää. Useampi informantti mainitsi ”salakielen” käytön olevan epäkoh-teliasta muita ihmisiä kohtaan.
P3n: No we don’t. Using secret words might be rude for other people. At least in Japan, that kind of thing is considered to be inappropriate.
P9M: Emme, en halua.
Parit pitivät yhteisen kielen löytymistä kaksikielisen suhteen parhaana puolena. Osa on luonut oman kielen sekoittamalla molempien äidinkieliä. Moni pari käyttää keskenään mo-lemmille vierasta kieltä. Kaksikielinen suhde mahdollistaa myös ”salakielen” käytön, jonka avulla keskustelut voidaan pitää vain parin välisenä.
6.1.5 Suomessa asuvien pariskuntien kieli- ja kulttuurimuurit parisuhteen haasteena
Parit kokivat, että välillä kaksikielisessä suhteessa voi olla haastavaa ilmaista tunteita vieraal-la kielellä. Myös Muikku-Wernerin (2007: 128) tutkimuksessa kävi ilmi, etteivät parit ole huolissaan kielellisistä virheistä vaan esimerkiksi tunteiden ilmaiseminen koetaan haastavaksi.
P2m: It is a bit difficult to express some feelings, like the feeling of missing, because in Portu-guese there’s a word for this feeling, but in English there’s none. or when trying to describe some-thing that exists (or is popular) only in your country, like some fruits, some animals, some food..
Haastavaksi koetaan myös tilanteet, joissa kielen takia syntyy väärinymmärryksiä.
P2N: Haastavinta on tilanteissa, jossa on esim väsynyt eikä toinen ymmärrä mitä tarkoitan. Tällöin tuntuu turhauttavalta selittää asiaa tarkemmin. jossain tilanteissa kieli aiheuttaa myös turhia ristirii-toja ja väärinymmärryksiä.
P4N: − −. Haastavinta se, että väärinymmärryksiä tulee silloin tällöin ja ihan kaikkea ei voi ilmais-ta juuri kuten ilmais-tahtoisi.
Parit eivät kokeneet kielimuurin olevan suuri ongelma. Moni oli sitä mieltä, että väärin-ymmärryksiä tulee silloin tällöin, mutta kyseiset tilanteet on helppo selvittää esimerkiksi kiel-tä vaihtamalla. Moni oli sikiel-tä mielkiel-tä, etkiel-tä väärinymmärrykset johtavat välillä huvittaviin tilan-teisiin.
P1N: Riippuu siitä, mitä kieltä käytämme. Englantia käytettäessä niitä tulee välillä, mutta yhä har-vemmin. suomea käyttäessämme puolisoni kielitaidon puutteellisuus aiheuttaa välillä huvittaviakin tilanteita.
P2N: Välillä iskee kielimuuri, mutta yleensä keksimme kiertotien jommallakummalla kielellä tai muutoin saamme asiat selvitetyksi.
Useampi informantti mainitsi kulttuurien erilaisuuden aiheuttavan haasteita suhteeseen. Täl-laisissa tilanteissa kielimuuri ei ollut yhtä iso ongelma kuin kulttuurimuuri.
P3n: For me, multilingual is not a big problem so far. Difference of the way of thinking based on mother country’s culture and custom is much bigger.
P6N: − −. Haastavinta on välillä pienten kielellisten erojen aiheuttamat konfliktit sekä kulttuurilli-set erot.
Kulttuurimuurista informantit kertoivat seuraavanlaisesti:
P2N: Kielimuuri on tuttu käsite, mutta meille tulee harvoin väärinymmärryksiä kielen vuoksi. kin asiat on vaikea selittää tavalla, jona on itse kokenut ne. On myös haastavaa selittää asioita, jot-ka liittyvät vahvasti omaan kulttuuriin/ ovat sanontoja.
P3n: I haven’t noticed language barrier yet. We sometimes have cultural barrier.
P9M: − − kyllä tulee johtuen kielestä, kulttuurieroista yms.
Pillerin (2002) mukaan tällaiset kulttuurien eroavaisuudet ovat ”kuviteltuja”. Pillerin mukaan kaksikulttuuriset suhteet eivät ole sen monimutkaisempia kuin yksikulttuuriset, mutta hänen tutkimuksessaan parit kokivat olevansa. Tähän liittyy usein sukulaisten varoitukset kaksikult-tuurisista suhteista. (Mts.185−186.)
Osa pareista, etenkin vähän aikaa yhdessä olleet, kertoivat kielen väärinymmärryksien aiheuttavan välillä haastavia tilanteita. Pitkään yhdessä olleet parit kertoivat kielimuurin ole-van haasteellista lähinnä suhteen alkuvaiheessa, mutta tämä helpottuu kielitaidon kehittymi-sen ja puolisoon tutustumikehittymi-sen myötä. Moni informantti koki, ettei kielimuuri ole kaksikielikehittymi-sen
suhteen haastavin tekijä, vaan kulttuurilliset ja sukupuolten väliset erot aiheuttavat suurimmat haasteelliset tilanteet.